Rakentaminen ja kiertotalous Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari 7.11.2017 Nani Pajunen, Sitra
(Source: https://online.unschools.co/courses/circular-systems-thinking-for-designers)
Maailma on täynnä hukkaa vaikka ylitämme jo maapallon kantokyvyn Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Viljelysmaa, yli + 200 % Vesi + 137 % 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa määrä tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/v. Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke Toimistojen käyttöaste on noin 40 % Teräs + 57 % Energia + 32 %
- Ennen vuotta 2010 valmistuneen rakennuskannan koko elinkaaren aikainen energiankulutus jakautuu suunnilleen: rakennus- ja tuotantovaihe 10-20 % ja käyttövaihe 80-90 %. Lähde: Suomen Arkkitehtiliitto - Koko Suomen energiankäytöstä rakennusten osuus on lähes 40 %. Tämän lisäksi rakennustarvikkeiden valmistuksen arvioidaan aiheuttavan kasvihuonepäästöistä noin 5 %.
Mistä tavallisten suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt tulevat? LIIKKUMINEN RUOKA TAVARAT JA PALVELUT ASUMINEN Lähde: SYKE, 2016
KIERTOTALOUDESSA TAVOITELLAAN MATERIAALITEHOKKUUTTA JA LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄMISTÄ
Materiaalitehokkuus - Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. (Motiva) - Luonnonvarojen riittävyydestä on tulossa maailmanlaajuisesti yhä tärkeämpi kysymys. Uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuus sekä kasvavasta tuotannosta ja kulutuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset vaativat ottamaan kaikki keinot käyttöön materiaalitehokkuuden edistämiseksi. (Motiva) - Luonnonvarojen kulutuksen aiheuttamat ympäristöongelmat sekä luonnonvarojen riittävyys ovat nostaneet materiaalitehokkuuden tärkeäksi tavoitteeksi yhteiskunnassa. - Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. - Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. - Mitä pienempi tuotteeseen tai palveluun tarvittava materiaalipanos on, sitä tuottavammin luonnonvaroja käytetään. Samalla yleensä säästetään kustannuksia ja edistetään yrityksen kilpailukykyä. (Ymparisto.fi)
Kiertotalous - Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Tavoitteena on jo lähtökohtaisesti suunnitella ja valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. - Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muutoksia koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen. Kiertotalous ei ole erillinen talous, vaan monialainen ja mittava muutos toimintatavoissa. (ym.fi) - Circular economy systems keep the added value in products for as long as possible and eliminate waste. They keep resources within the economy when a product has reached the end of its life, so that they can be productively used again and again and hence create further value. Transition to a more circular economy requires changes throughout value chains, from product design to new business and market models, from new ways of turning waste into a resource to new modes of consumer behaviour. This implies full systemic change, and innovation not only in technologies, but also in organisation, society, finance methods and policies. (eur-lex.europa.eu) - Kiertotaloudella halutaan korvata nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, joka perustuu materiaalien kuluttamiseen ja niiden hylkäämiseen käytön jälkeen. Kiertotaloudessa käytetään mahdollisimman vähän neitseellisiä raaka-aineita. Myös niiden hävikki ja haitalliset ympäristövaikutukset kierron eri vaiheissa minimoidaan. - Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. (ek.fi) - Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. - Kiertotalouteen liittyvät läheisesti muun muassa biotalous, cleantech, jakamistalous, kestävä ruokatalous ja teolliset symbioosit. Kiertotalouden toimintamalleihin kuuluvat muun muassa jätteen ja hukan minimointiin tähtäävä tuote- ja palvelusuunnittelu, jakaminen, liisaus ja vuokraus, korjaaminen ja kunnostaminen, uudelleenkäyttö sekä kierrätys. (Sitra)
Jätelaki 9 Tuotteen valmistajan, markkinoille saattajan ja jakelijan huolehtimisvelvollisuudet Tuotteen valmistajan on tämän lain tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että: 1) valmistuksessa käytetään säästeliäästi raaka-aineita ja raaka-aineina käytetään jätteitä, jätteestä valmistettuja raaka-aineita tai käytettyjä tuotteita tai niiden osia; 2) valmistuksessa vältetään ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita sisältävien raakaaineiden käyttöä ja ne korvataan haitattomammilla raaka-aineilla; 3) tuotantomenetelmä valitaan siten, että valmistuksessa syntyy mahdollisimman vähän jätettä ja syntyvä jäte on terveydelle ja ympäristölle mahdollisimman haitatonta; 4) tuotetta ei pakata tarpeettomasti; 5) tuote on kestävä, korjattava ja uudelleenkäytettävä sekä jätteenä kierrätettävä ja siitä ja sen käytöstä syntyy mahdollisimman vähän jätettä; 6) tuotteesta ei jätteenä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai roskaantumista eikä huomattavaa haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle.
Käyttö Tuotteiden käyttö jatkuu mahdollisimman pitkään, niitä huolletaan ja tarvittaessa korjataan. Kuluttaja Kuluttajien kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa 1 Kestävä ruokajärjestelmä 2 Metsäperäiset kierrot 3 Tekniset kierrot 4 Liikkuminen ja logistiikka 5 Yhteiset toimenpiteet Alkutuotanto Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Yritykseltä yritykselle Yritykseltä yritykselle hankinnoissa painottuvat helposti vaihdettavat ja huollettavat osat kertakäyttöisten sijaan. Kauppa Kauppa myy palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Jakelu Jakelussa käytetään eri sektoreiden yhteiskuljetuksia ja kuljetusvälineitä sekä uusiutuvia polttoaineita. Materiaalien prosessointi Materiaaliprosessien suunnittelulla vähennetään valtavien raaka-ainemäärien jalostuksen energiantarvetta ja tehdään sivuvirtojen hyödyntäminen mahdolliseksi. Valmistava teollisuus Valmistava teollisuus tarjoaa pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata, huoltaa ja joiden materiaalit erotellaan elinkaaren lopussa.
Rakentamisen elinkaari EoL: materiaalin kierrätys EoL: rakennustuotteiden uudelleenkäyttö Purku Raaka-aineet Kaavoitus Alueen suunnittelu Tontin luovutus Arkkitehtisuunnittelu Uudet rakennustuotteet Rakennesuunnittelu Korjausrakentaminen Rakennustuotteiden valmistus Huolto, ylläpito, kunnostus ja korjaus Varastointi ja jakelu Käyttö Nani Rakennuksen rakentaminen Alueen rakentaminen Infran rakentaminen
Suunnittelun merkitys - Rakennusalan ja erityisesti rakennuttajien ja suunnittelijoiden tietoisuuden ja asiantuntemuksen lisääminen on tärkeää rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä. Rakennusmateriaalien valmistuksen vaikutuksista tulisi siirtyä koko rakennuksen elinkaaren aikaisten vaikutusten laskentaan. - Jyri Seppälä (SYKE): Varsinkin suunnittelijat tarvitsevat parempia työvälineitä ja tietotaitoa ympäristövaikutusten arvioimiseen. Ympäristövaikutusten arvio tulee tehdä jo rakennuksen suunnitteluprosessin aikana eikä jälkikäteen rakennuksen jo valmistuttua.
Kiertotalousyhteiskunnan syntyminen vaatii uudenlaista osaamista, siilojen välistä yhteistyötä, toimintaympäristön kehittämistä sekä yrityksiltä muutosta asenteissa ja toimintatavoissa. Uuden tulevaisuuden luomisessa ratkaisevassa asemassa ovat ammattilaiset, asiantuntijat ja päätöksentekijät. Koulutuksella on tärkeä osa osaajien luomisessa.
Metalli- ja konepajateollisuus Kaivosteollisuus Prosessiteollisuuden ammattilainen Liikkuminen ja logistiikka Rakennusteollisuus Metsäteollisuus Myynti ja markkinointi Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kiertotalouden ammattilainen Liiketoimintaosaaminen Kemiantekniikka Ympäristölainsäädännön asiantuntija Ympäristöpolitiikan ammattilainen Hankintaosaaminen Hybridi- ja komposiittimateriaalien asiantuntija Kemikaaliasiantuntija Maa- ja metsätalous Viestintä Elintarviketeollisuus Opetus ja tutkimus Sopimusoikeus
Maapallolla on vain rajallinen määrä luonnonvarjoja. Niitä tulee käyttää kestävästi. Raaka-aineiden ja materiaalien kiertoa tulee tehostaa ja materiaalin arvo säilyttää elinkaaresta toiseen. Elinkaariajattelu pitää olla aina mukana kaikessa toiminnassa, mm. materiaalikehityksessä ja tuotesuunnittelussa. Kestävän luonnonvarojen käytön tulee olla taloudellisesti kannattavin tapa toimia. Muutokseen tarvitaan kaikki ammatit, ikäkaudet ja koulutustasot Liiketoimintamalleja pitää kehittää omistamisesta palveluihin. Korjausliiketoimintaan täytyy löytyä käsityöosaamista ja korjaamisen tulee olla edullisempaa kuin uuden ostaminen. Kestävät ratkaisut pitää olla perustoimintaa yhteiskunnassa. Jokaisella päätöksellä on merkitystä niin yritys- kuin yksilötasolla!
www.sitra.fi/100tekoa
sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund