LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 2/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 151 Annettu julkipanon jälkeen 10.1.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Isosuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Yläne. Bio Humus Oy PL 2 27510 EURA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Isosuo sijaitsee Yläneen kunnan Yläneen kylässä noin 5 km keskustaajamasta koilliseen ja noin 2,5 km Pyhäjärvestä itään. Isosuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta ala on 84,1 ha, josta turvetuotantoaluetta on 70,7 ha. Bio Humus Oy on 26.5.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isosuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Lounais Suomen ympäristökeskus on 9.2.1999 antanut Isosuon turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ennakkoilmoituslausunnon. Lausunnossa todettiin, ettei toiminnalle tarvitse hakea vesioikeuden lupaa mikäli toiminta tapahtuu lausunnossa edellytetyllä tavalla.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö TURVETUOTANTO 2 Hakija on vuokrannut hankealueen Yläneen kunnalta ja kahdelta yksityiseltä maanomistajalta sopimuksilla, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2030. Portaankorvenojan perkausyhtiö on antanut hakijalle kirjallisen luvan vesien johtamiseen alapuoliseen laskuojaan. Hankealueella ei ole voimassa olevaa maakuntakaavaa, kaava on valmisteilla. Isosuon tuotantokelpoinen pinta ala on kokonaan tuotannossa. Hankealue rajoittuu lännessä, etelässä ja idässä kallioisiin moreenimäkiin ja niiden välisiin ojitettuihin suolahdekkeisiin. Pohjoisessa hankealue rajoittuu osittain ojitettuun suohon. Hankealueen itäpuolella on kolme asuinrakennusta 300 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueen katkaisee retkeilykäytössä oleva Kirkkopolku. Alueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu eikä pohjavesialueita. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojasta Portaankorvenojan ja sitä seuraavan Tourulanojan kautta Yläneenjokeen, joka laskee Pyhäjärveen. Yläneenjoen valuma alue on 233 km 2 ja järvisyys alarajalla 0 %. Yläneenjoen laskennallinen alivirtaama on 0,01 m 3 /s, keskialivirtaama 0,14 m 3 /s, keskivirtaama 1,16 m 3 /s, keskiylivirtaama 9,24 m 3 /s ja ylivirtaama 16,32 m 3 /s. Portaankorvenojan/Tourulanojan laskennallinen alivirtaama on 0,0 m 3 /s, keskialivirtaama 0,01 m 3 /s, keskivirtaama 0,07 m 3 /s, keskiylivirtaama 0,57 m 3 /s ja ylivirtaama 1,01 m 3 /s. Yläneenjoen valuma alueella sijaitsee myös hakijan noin 107 ha:n suuruinen Levonsuon turvetuotantoalue. Yläneenjoen suurin kuormittaja on maatalous. Yläneenjoen kalasto koostuu pääasiassa hauesta, ahvenesta, lahnasta ja muista särkikaloista. Kalastus on lähinnä virkistyskalastusta, joka tapahtuu keväällä tulvavesien aikaan kun kaloilla on kutuaika. Kalastus Himolankosken ja Tourulanojan välisellä osuudella on todennäköisesti erittäin vähäistä. Isosuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 2000 ja tuotanto lohkolla 2 vuonna 2003. Koko alue on ollut tuotannossa vuonna 2005. Isosuon
3 hankealueesta turvetuotantoalueita on 70,7 ha, varastoalueita 9,4 ha, laskeutusallasaluetta 1,2 ha ja pintavalutuskenttää 2,8 ha. Isosuolla tuotetaan energiaturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 40. Isosuon vuosittainen tuotantomäärä on noin 42 000 m 3. Isosuolla tuotetaan heikommin maatuneista turpeista raaka ainetta hakijan oman tehtaan käyttöön. Paremmin maatuneista turpeista osa toimitetaan omalle tehtaalle raaka aineeksi ja osa energiakäyttöön. Alueen jälkikäytöstä päättää alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisin käyttömuoto on metsittäminen. Myös energiakasvien viljely on yleistä. Suon syvempiin kohtiin voidaan perustaa lintujärviä tai kosteikkoja tai ne voidaan uudelleen soistaa. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Isosuon kuivatusvedet puhdistetaan siten, että sarkaojien alapäähän on kaivettu sarkaoja altaat ja sarkaojien päisteputket on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Vedet johdetaan molemmilta lohkoilta kokoojaojilla yhteen laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta vedet pumpataan pintavalutuskentälle tuotantoaikana. Isosuon vuosittaiset päästöt sulan maan aikana (180 d) on arvioitu seuraaviksi: Fosfori 2,4 kg/a Typpi 70 kg/a Kiintoaine 280 kg/a Orgaaninen aines 2 500 kg/a Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, kun kuivaa turvetta käsitellään. Pölylaskeumat kuitenkin pienenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Pölymäärä puolittuu jo viiden metrin päässä ja pienenee neljännekseen tuotantokentän arvoista jo kymmenen metrin päässä. Tuotannossa syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa. Uusissa koneissa melu on kehityksen mukana vähentynyt. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa myös tuotantomenetelmän valinnalla. Isosuolta on kuljetusreitti metsätietä pitkin Yläne Säkylä maantielle. Turpeen kuljetukset polttolaitoksille tapahtuvat pääasias
4 sa marras toukokuun välisenä aikana ja jalostuslaitoksille lähes ympäri vuoden. Kuljetuksia on vuodessa noin 420 430 rekkakuormaa. Varastointi ja jätteet Hankealueen tukikohdassa, joka sijaitsee hankealueen länsilaidalla voidaan säilyttää tuotantoaikana lyhytaikaisesti pienehköjä määriä poltto ja voiteluaineita. Jätteet kuljetetaan Levonsuon tuotantoalueen tukikohtaan, jossa ne säilytetään omissa astioissaan. Jäteöljyä on arvioitu kertyvän vuosittain 100 l, muuta öljyistä jätettä 40 kg, kuivaa sekajätettä 30 kg ja aumamuovia 1 000 kg. Jäteöljyn jatkokäsittelyn hoitaa Ekokem. Rasvainen jäte ja kuiva sekajäte kuljetetaan kunnalliseen keräilypaikkaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Alueen lähiympäristössä ei ole virkistysalueita. Tuotantolohkojen välissä kulkevan retkeilykäytössä olevan Kirkkopolun lähiympäristö on jätetty luonnontilaiseksi 80 200 metrin leveydeltä. Hankkeen on arvioitu työllistävän 2 4 henkilöä ympärivuotisesti ja 5 7 henkilöä osa aikaisesti. Hakemuksen mukaan Isosuon haitallinen vaikutus kohdistuu lähinnä alapuolisiin laskuojiin, Portaankorven ja Tourulanojaan. Haitallinen vaikutus virkistyskäytölle on todennäköisesti vähäinen. Hakemuksen mukaan haitallinen vaikutus kalastukselle on todennäköisesti vähäinen. Hakemuksen mukaan lähimpien tilojen asukkailta saatujen tietojen mukaan toiminnasta ei ole aiheutunut sanottavaa pöly tai meluhaittaa. Pöly ja melupäästöjä voidaan vähentää asentamalla turpeen keräilyvaunuihin pölysykloni. Tuotantoalueella on otettu huomioon paloturvallisuus rakentamalla riittävästi palokaivoja ja tieyhteys kahdesta suunnasta.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 5 Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jonka mukaan päästötarkkailun vesinäytteitä otetaan maalis huhtikuussa ja heinäkuussa. Lisäksi otetaan joka kolmas vuosi näyte talvella alivaluman aikana, mikäli näyte voidaan ottaa. Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailunäytteitä otetaan Yläneenjoesta kolme kertaa vuodessa joka toinen vuosi. Hakija on esittänyt myös melu, pöly ja kalataloustarkkailusuunnitelmat. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Yläneen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.10. 14.11.2005 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 7.10.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Yläneen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Yläneen kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Auranmaan Viikkolehdessä 14.10.2005. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa on esitetty mahdollisuus johtaa vesiä puhdistusjärjestelmän ohi voimakkaissa ylivirtaamatilanteissa. Tätä ei tule sallia, vaan vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava siten, ettei ohituksia käytetä missään tilanteessa. Mikäli tällaiset ohitusjärjestelyt ja niihin liittyvät patolaitteet ovat jo olemassa, ne on perusteellisesti tukittava. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Vesienkäsittelyjärjestelmät on mitoitettava ja tarvittaessa muutettava sellaisiksi, että ne toimivat kaikissa olosuhteissa moitteettomasti ympärivuotisesti ja myös suurimpien virtaamien aikana. Mikäli lähimpien kiinteistöjen kaivoille aiheutuu haittaa veden laadun tai sen riittävyyden suhteen, haitankärsijöille on järjestettävä korvaava vedensaantimahdollisuus. Mikäli lähialueen asuinkiinteistöihin tai Kirkkopolkuun ja sen virkistyskäyttöön kohdistuvia melu ja pölyhaittoja esiintyy, tuotannonharjoittajan on ryhdyttävä konkreettisiin toi
6 menpiteisiin asian korjaamiseksi esimerkiksi suojapuustoa tai pensaistoa istuttamalla. Melu ja pölytarkkailu on toteutettava osana tuotantoalueen käyttötarkkailua. Toiminnanharjoittajan on esitettävä valvontaviranomaiselle viimeistään vuotta ennen tuotannon lopettamista suunnitelma ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta turpeen oton loputtua. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mikäli edellä esitetyt kannanotot otetaan lupamääräyksissä huomioon. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että Pyhäjärven suojelun merkittävyydestä johtuen hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on pantava vireille viimeistään 31.12.2011. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Isosuolta tuleva ravinne ja kiintoainekuormitus kohdistuu todennäköisesti kesän vähäsateisina jaksoina pääasiassa suon alapuolisiin ojiin, mutta sateisina kausina ja talvella ravinteita ja kiintoainesta kulkeutuu väistämättä Yläneenjokeen ja Pyhäjärveen saakka. Yläneenjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen merkitys on nykyisellään vähäinen veden heikon laadun ja rantojen sekä pohjien liettymisen vuoksi. Koska hankkeen vaikutuksia ei ole erikseen seurattu tai selvitetty, työvoima ja elinkeinokeskus on arvioinut kalataloudelle aiheutetun haitan olevan keskimäärin samansuuruinen kuin turvetuotannossa yleisesti. Luvan saajan on maksettava työvoima ja elinkeinokeskukselle kuntoonpanotöiden vuosina 2000 2004 aiheuttamasta haitasta 2 800 euroa ja vuodesta 2005 lähtien 500 euroa/vuosi. Kalatalousmaksu käytetään kala ja rapukantojen hoitotoimiin Yläneenjoessa ja Tourulanojassa. Mahdollisia toimenpiteitä ovat kutupaikkojen kunnostaminen taimenelle ja ravulle soveltuvien kivikoiden puhdistaminen lietteestä. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupa on myönnettävä määräaikaisena korkeintaan vuoteen 2012 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan on esitettävä uusi lupahakemus ja sen yhteydessä selvitys turvetuotannon kalatalous ja ympäristövaikutuksista toteutuneella lupakaudella. 3) Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaostolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 4) Yläneen kunnanhallitus on katsonut, että luvan myöntämiselle ei ole estettä, mutta lupamääräyksissä on otettava huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden vesistöjen kuormituksen alentamiseen vaikuttavia tekijöitä. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan toiminnan melun, pölyn ja liikenteen haitat eivät ole merkittäviä. Hakijan vastine Hakija on todennut 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että pumppaus laskeutusaltaasta pintavalutuskentälle on toteutettu käyttämällä sähkökäyttöistä pengerpumppua. Ympäristö
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 7 keskus on esittänyt pintavalutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Hakijan käsityksen mukaan tällaisten rakenteiden toiminta ei ole talviaikaan samalla tasolla kuin sulan maan aikana. Talviaikaan kentälle pumpattu vesi todennäköisesti jäätyy. Jäätymisen seurauksena syntyy oikovirtauksia ja lopulta vedet menevät suoraan laskuojaan. Vanhaan menetelmään verrattuna lopputulos saattaa olla selkeästi huonompi. Lisäksi on otettava huomioon riski pumppurakenteiden jäätymisestä. Koko järjestelmää on käytännössä mahdotonta rakentaa pakkaselta suojatuksi. Hakijan käsityksen mukaan talviajaksi riittää perustason puhdistusmenetelmä. Talviaikaan sademäärät ovat pieniä. Vähäiset vesimäärät ehtivät viipyä laskeutusaltaassa riittävän pitkään ja puhdistua riittävästi. Mahdollisessa häiriötilanteessa vedet on voitava johtaa laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentän ohi. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, ainoa mahdollisuus on varastoida vedet tuotantoalueen ojastoihin. Jotta varsinainen tuotantotoiminta ei häiriytyisi, vedet pitäisi tilanteen mentyä ohi pumpata nopeasti pintavalutuskentälle, jotta kentät saadaan kuivumaan. Tällöin puhdistusteho saattaa kärsiä. Kun lisäksi otetaan huomioon alueella vallitsevat maaston korkeuserot, riski vesien hallitsemattomasta purkautumisesta kasvaa. Lausunnossa esitetty neljän kuukauden toteutusaika tämäntyyppisille rakenteille on liian lyhyt. Aikaa on oltava vähintään vuosi. Hakemuksessa on esitetty tarkkailusuunnitelman tarkistamista ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua luvan myöntämisestä. Jos tarkkailun tulokset edellyttävät, neuvottelut lupamääräysten tarkistamiseksi on käynnistettävä. Muussa tapauksessa ei ole perusteluja lupamääräysten tarkistamiselle vain viiden tuotantokauden jälkeen. Hakija on todennut 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että Tourulanojan osuus Yläneenjoen kokonaiskuormituksesta on varsin pieni. Lisäksi on otettava huomioon, että suurin osa Tourulanojan kuormituksesta on peräisin muualta kuin turvetuotantoalueelta. Työvoima ja elinkeinokeskuksen arviota ojituksen haitoista vuosina 2000 2004 ei voi pitää luotettavana. Hakija on katsonut esitetyn korvauksen perusteettomaksi. Vuosittain maksettava 200 300 euron korvaus olisi kohtuullinen. Hakija on katsonut, ettei 10 vuotta lyhyempään luvan voimassaoloaikaan ole perustetta. Ympäristölupavirasto myöntää Bio Humus Oy:lle luvan Isosuon turvetuotantoon Yläneen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 84,1 ha:n hankealuetta.
8 Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 70,7 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti vähintään 2,8 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen ja laskeutusaltaan poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevä sihdeillä varustettu putkipato. Altaassa on oltava pintapuomi. Laskeutusaltaan vieressä on oltava läjitysalue altaasta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse siitä vesistöön. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteet on muutettava ympärivuotisen käsittelyn edellyttämän mukaiseksi viimeistään 31.5.2008. Suunnitelma tarkennetuista vesienkäsittelyrakenteista on esitettävä Lounais Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.3.2008. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 4) Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan
9 kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaan ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella lohkon 2 pohjoisosassa lounaan ja lännen välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.
10 Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
11 Korvaukset Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Isosuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Isosuon kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Tuotanto
Lupamääräysten perustelut 12 alueen lähistöllä on asuntoja. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Isosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), ja 4). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Vesienkäsittelyrakenteet on korjattava ympärivuotisesti käytettäväksi. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla alueilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todennettavissa. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
13 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten tarkistamista ei ole perustelua määrätä aikaisemmaksi kuin kymmenen vuoden päähän. Ympäristölupavirasto toteaa 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen korvausvaatimuksesta, että yleiseen etuun kohdistunutta vahinkoa ei korvata rahallisesti. Luvan mukaista toimintaa koskeva kalatalousmaksuvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 15) ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. Luvan myöntämiselle määräaikaisena ei ole perusteita. Lupamääräykset määrätään tarkistettaviksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.5.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.
14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksen käsittelymaksu on 2 940 euroa. Ympäristöministeriön asetuksen 2 ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). Asetuksen liitteen maksutaulukon luku I Päätökset, kohta turvetuotanto, tuotantoalue 30 300 hehtaaria.
15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Johanna Juvonen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/sl.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.2.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Isosuon hankealue LIITE 2 Lupamääräyksen 6) toimintarajoitusalue on merkitty vinoviivoituksella.
Liite 3 ISOSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.
Liite 3 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.