Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta laina-anomuksesta seuraavan lausunnon: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö on hakenut Helsingin kaupungilta koulusopimuksen 6 kohdan perusteella enintään 245 000 euron lainaa koulukiinteistössä vuoden 2012 aikana tehtäviin perusparannuksiin. Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiöllä on tällä hetkellä Helsingin kaupungin myöntämiä korottomia ja lyhennysvapaita lainoja yhteensä 8 366 049 euroa, johon lainamäärään ei sisälly kaupunginhallituksen 13.6.2011 myöntämän 800 000 euron suuruisen lainan vielä nostamaton 600 000 euron suuruinen osuus. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 6 kohdassa on sovittu, että jos yksityinen opetuksen järjestäjä tarvitsee ennalta arvaamattomiin opetustoimen menoihin, perusparantamiseen tai uudisrakentamiseen lainaa, sitä on ensisijaisesti haettava kaupungilta. Sopimus ei kuitenkaan velvoita kaupunkia lainaa antamaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole myöskään sovittu kaupungin mahdollisesti antaman lainan korottomuudesta eikä vapauttamisesta lainan lyhentämisestä. Kaupungin lainoihin on annettava kiinnitysvakuudet. Muista rahoituslähteistä otettaviin pitkäaikaisiin lainoihin on saatava kaupungin lupa ja lyhytaikaisia luottoja saa olla enintään viisi prosenttia kunkin kalenterivuoden talousarvion loppusummasta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (29.12.2009/1766) 26 mukaan mm. perusopetuslaissa ja lukiolaissa tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 400 000 euroa. Kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia. Näin ollen tätä pienemmät perusparantamishankkeet luetaan valtakunnallisessa rahoitusjärjestelmässä käyttökustannuksiksi, joihin koulu saa valtion ja kunnan rahoitusta perusopetukseen peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukaisina kotikuntakorvauksina ja lukiokoulutukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisena
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 2 (7) yksikköhintarahoituksena. Kunnossapito- ja korjaushankkeet kuuluvat kokonaisuudessaan käyttötalouteen. Lainahakemuksen perusteluna olevat rakennushankkeet ovat pääosin kunnossapito- ja korjaushankkeita. Joka tapauksessa hankkeiden kustannukset jäävät huomattavasti alle 400 000 euron. Näin ollen lainahakemuksen perusteena olevia hankkeita ei voida pitää sellaisena yksityiskoulusopimuksen 6 :ssä tarkoitettuna perusparantamisena tai uudisrakentamisena, joihin tulisi hakea kaupungin lainaa. Kysymys ei myöskään ole koulun ennalta arvaamattomista menoista. Opetuslautakunnassa 9.10.2012 käsiteltävänä olevan yksityiskoulusopimuksen mukaisen vuoden 2012 kaupungin korvauksen tarkistamislaskelman mukaan Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä saa perusopetukseen helsinkiläisten oppilaiden osalta valtion kautta opetusviraston maksettavia edellä mainittuja käyttötalouden kotikuntakorvauksia noin 858 000 euroa enemmän, kuin mitä Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehty sopimus edellyttäisi. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perusopetuksen helsinkiläisten oppilaiden osuus 45,98 % anotusta lainamäärästä on 112 185,50 euroa. Helsingin kaupungin sopimuskorvauksen perusteena olevat kustannukset määrätään soveltamalla Helsingin kaupungin peruskoulujen budjetointiperiaatteita Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun. Näin ollen laina-anomuksen mahdollisen hylkäämisen jälkeenkin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun vuoden 2012 rahoitus perusopetuksen osalta säilyy kaupungin peruskoulujen rahoitusta parempana. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehdyssä sopimuksessa on sovittu periaate, että sopimuksen tarkoituksena on turvata yksityistä sopimuskoulua käyvälle Helsingissä asuvalle oppilaalle julkisen rahoituksen osalta yhdenvertaiset edellytykset suhteessa kaupungin koulua käyvään oppilaaseen. Lainan myöntämättä jättäminen ei ole ristiriidassa yksityiskoulusopimuksen kanssa, koska silloinkin edellä esitetyn mukaisesti Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua käyvällä Helsingissä asuvalla lapsella on paremmat edellytykset julkisen rahoituksen osalta kuin kaupungin peruskoulua käyvällä lapsella. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Elina Hurmekoski, taloussihteeri, puhelin: 310 86343 elina.hurmekoski(a)hel.fi Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86339 keijo.lax(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 3 (7) Liitteet Otteet 1 laina-anomus Ote Koulu Opetusvirasto Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus päättänee antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta laina-anomuksesta seuraavan lausunnon: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö on hakenut Helsingin kaupungilta koulusopimuksen 6 kohdan perusteella enintään 245 000 euron lainaa koulukiinteistössä vuoden 2012 aikana tehtäviin perusparannuksiin. Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiöllä on tällä hetkellä Helsingin kaupungin myöntämiä korottomia ja lyhennysvapaita lainoja yhteensä 8 366 049 euroa, johon lainamäärään ei sisälly kaupunginhallituksen 13.6.2011 myöntämän 800 000 euron suuruisen lainan vielä nostamaton 600 000 euron suuruinen osuus. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 6 kohdassa on sovittu, että jos yksityinen opetuksen järjestäjä tarvitsee ennalta arvaamattomiin opetustoimen menoihin, perusparantamiseen tai uudisrakentamiseen lainaa, sitä on ensisijaisesti haettava kaupungilta. Sopimus ei kuitenkaan velvoita kaupunkia lainaa antamaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole myöskään sovittu kaupungin mahdollisesti antaman lainan korottomuudesta eikä vapauttamisesta lainan lyhentämisestä. Kaupungin lainoihin on annettava kiinnitysvakuudet. Muista rahoituslähteistä otettaviin pitkäaikaisiin lainoihin on saatava kaupungin lupa ja lyhytaikaisia luottoja saa olla enintään viisi prosenttia kunkin kalenterivuoden talousarvion loppusummasta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (29.12.2009/1766) 26 mukaan mm. perusopetuslaissa ja lukiolaissa tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 400 000 euroa. Kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia. Näin ollen tätä pienemmät perusparantamishankkeet luetaan valtakunnallisessa rahoitusjärjestelmässä käyttökustannuksiksi,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 4 (7) Esittelijä joihin koulu saa valtion ja kunnan rahoitusta perusopetukseen peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukaisina kotikuntakorvauksina ja lukiokoulutukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisena yksikköhintarahoituksena. Kunnossapito- ja korjaushankkeet kuuluvat kokonaisuudessaan käyttötalouteen. Lainahakemuksen perusteluna olevat rakennushankkeet ovat pääosin kunnossapito- ja korjaushankkeita. Joka tapauksessa hankkeiden kustannukset jäävät huomattavasti alle 400 000 euron. Näin ollen lainahakemuksen perusteena olevia hankkeita ei voida pitää sellaisena yksityiskoulusopimuksen 6 :ssä tarkoitettuna perusparantamisena tai uudisrakentamisena, joihin tulisi hakea kaupungin lainaa. Kysymys ei myöskään ole koulun ennalta arvaamattomista menoista. Opetuslautakunnassa 9.10.2012 käsiteltävänä olevan yksityiskoulusopimuksen mukaisen vuoden 2012 kaupungin korvauksen tarkistamislaskelman mukaan Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä saa perusopetukseen helsinkiläisten oppilaiden osalta valtion kautta opetusviraston maksettavia edellä mainittuja käyttötalouden kotikuntakorvauksia noin 858 000 euroa enemmän, kuin mitä Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehty sopimus edellyttäisi. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perusopetuksen helsinkiläisten oppilaiden osuus 45,98 % anotusta lainamäärästä on 112 185,50 euroa. Helsingin kaupungin sopimuskorvauksen perusteena olevat kustannukset määrätään soveltamalla Helsingin kaupungin peruskoulujen budjetointiperiaatteita Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun. Näin ollen laina-anomuksen mahdollisen hylkäämisen jälkeenkin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun vuoden 2012 rahoitus perusopetuksen osalta säilyy kaupungin peruskoulujen rahoitusta parempana. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehdyssä sopimuksessa on sovittu periaate, että sopimuksen tarkoituksena on turvata yksityistä sopimuskoulua käyvälle Helsingissä asuvalle oppilaalle julkisen rahoituksen osalta yhdenvertaiset edellytykset suhteessa kaupungin koulua käyvään oppilaaseen. Lainan myöntämättä jättäminen ei ole ristiriidassa yksityiskoulusopimuksen kanssa, koska silloinkin edellä esitetyn mukaisesti Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua käyvällä Helsingissä asuvalla lapsella on paremmat edellytykset julkisen rahoituksen osalta kuin kaupungin peruskoulua käyvällä lapsella.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 5 (7) a on pyydetty antamaan kaupunginhallitukselle lausunto Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 7.9.2012 kaupungin kirjaamoon saapuneeksi kirjatusta lainahakemuksesta. Yhtiö anoo enintään 245 000 euron lainaa koulukiinteistössä vuoden 2012 aikana tehtäviin perusparannuksiin. Anottava lainasumma muodostuu hankkeiden kustannuksista seuraavasti: 1. Sähkökeskuksien + sähköistyksen / valaistuksen väyläohjauksen /logiikkapiirien uusiminen, vaihe 2 50 000 2. Ulkobetonirakenteiden terästen paikkakorjaukset ja suojakäsittely (R1 ja R2 luokkien edustan terassi ) 65 000 3. Lämmitysjärjestelmän perusparannukset mm. perussäätö ja termostaattipatteriventtiilien uusiminen 25 000 4. Rakennusten kuntokartoitus (lvisa + hissi) 20 000 5. Piha-aitojen peruskorjaus / uusien rakentaminen, vaihe 2 35 000 6. Liikuntasalin väliverhojen uusiminen 50 000 Yhteensä 245 000 Hankkeet on perusteltu lainahakemuksen liitteessä A. Esittelijä toteaa töiden olevan pääosin korjauksia ja uusimisia tai muuta kunnossapitoa, jotka kuuluvat käyttötalouteen. Töihin mahdollisesti sisältyvät perusparannusluonteiset osiot jäävät myös kustannuksiltaan niin pieniksi, että ne kuuluvat valtakunnallisessa rahoitusjärjestelmässä myös käyttötalouteen. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 6 kohdassa on sovittu, että jos yksityinen opetuksen järjestäjä tarvitsee ennalta arvaamattomiin opetustoimen menoihin, perusparantamiseen tai uudisrakentamiseen lainaa, sitä on ensisijaisesti haettava kaupungilta. Sopimus ei kuitenkaan velvoita kaupunkia lainaa antamaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole myöskään sovittu kaupungin mahdollisesti antaman lainan korottomuudesta eikä vapauttamisesta lainan lyhentämisestä. Kaupungin lainoihin on annettava kiinnitysvakuudet. Muista rahoituslähteistä otettaviin pitkäaikaisiin lainoihin on saatava kaupungin lupa ja lyhytaikaisia luottoja saa olla enintään viisi prosenttia kunkin kalenterivuoden talousarvion loppusummasta. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu toimii Helsingin kaupungin vuokraamalla 21 615 m²:n suuruisella tontilla, josta kaupunki ei peri vuokraa. Koulun ylläpitäjän rakennusten arvo taseessa 31.12.2011 on 8 652 955,86 euroa. Taseessa 13.12.2011 Suomalaisen Yhteiskoulun
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 6 (7) Esittelijä Osakeyhtiön rahat ja pankkisaamiset ovat 1 998 781,44 euroa ja lyhytaikainen velka 599 270,19 euroa. Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa on vuonna 2012 perusopetuksen vuosiluokilla 3-9 yhteensä keskimäärin 709,0 oppilasta ja lukiossa 440,5 oppilasta. Helsinkiläisten osuus koulun koko oppilasmäärässä on 72,33 %. Helsinkiläisten peruskoululaisten osuus koulun koko oppilasmäärästä on 45,98 %, joten niiden osuus anotusta lainasummasta on 112 185,50 euroa. Koulun ylläpitäjä saa vuonna 2012 perusopetukseen peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukaista kotikuntakorvausrahoitusta sekä lukiokoulutukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaista yksikköhintarahoitusta oppilasmäärien perusteella. Tällöin käyttötalouteen katsotaan kuuluviksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (29.12.2009/1766) 26 :n mukaan myös sellaiset perustamishankkeet, joiden arvioidut arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ovat alle 400 000 euroa. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän sopimuksessa sovittua lisäkorvausta ei vuonna 2012 makseta, koska koulun valtion kautta kotikuntakorvauksina perusopetukseen saamat tulot ovat opetuslautakunnassa 9.10.2012 käsiteltävänä olevan sopimuskorvausten tarkistuslaskelmien mukaan noin 858 000 euroa suuremmat kuin mitä yksityiskoulusopimuksen eli kaupungin peruskoulujen budjetointiperiaatteiden mukaan kuuluisi. Yksityiskoulusopimuksen 2 kohdassa sopimuksen tarkoitus on sovittu mm: Sopijapuolten tarkoituksena on turvata Helsingissä asuvien oppivelvollisuusikäisten mahdollisuudet saada laadukasta perusopetusta riippumatta siitä, käykö oppilas kaupungin koulua vai yksityistä sopimuskoulua. Lisäksi sopimuksen tarkoitus on turvata yksityistä sopimuskoulua käyvälle Helsingissä asuvalle oppilaalle julkisen rahoituksen osalta yhdenvertaiset edellytykset suhteessa kaupungin koulua käyvään oppilaaseen. Esittelijän mielestä lainan myöntämättä jättäminen ei ole kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 2 ja 6 kohtien vastaista. Kouluille myönnettävien lainojen määrärahat on varattu kaupungin talousarviossa tilille 9010201 kaupunginhallituksen käytettäväksi, joten kysymyksessä ei ole opetuslautakunnan vastuulla ja päätettävissä oleva määräraha.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 7 (7) opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Lisätiedot Elina Hurmekoski, taloussihteeri, puhelin: 310 86343 elina.hurmekoski(a)hel.fi Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86339 keijo.lax(a)hel.fi Liitteet 1 laina-anomus Otteet Ote Koulu Opetusvirasto Otteen liitteet Esitysteksti