MAAHANMUUTTOVIRASTON TIEDONHANKINTAMATKA AFGANISTANIIN

3/024/2009 MATKARAPORTTI 11.2.2010 Paluurahasto MAAHANMUUTTOVIRASTON TIEDONHANKINTAMATKA AFGANISTANIIN Paluurahasto Tiedonhankintamatka Afganistania koskevan maatietolähdejärjestelmän kehittäminen turvallisen paluun edellytysten varmistamiseksi nimisen hankkeen yhtenä tavoitteena oli järjestää tiedonhankintamatka Afganistaniin. Raportin tarkoitus on jakaa tietoa matkasta Suomen viranomaisten lisäksi EURASIL ja IGC jäsenmaiden maahanmuuttoviranomaisille. Afganistanin turvallisuustilanteessa esiintyy suuria ajoittaisia ja alueellisia vaihteluita. Hankkeen tavoitteena on kehittää Maahanmuuttoviraston ja maastapoistamispäätöksiä toimeenpanevan poliisin käyttöön Afganistanin turvallisuustilannetta arvioiva maatietolähdejärjestelmä, jonka perusteella paluun turvallisuuden edellytyksistä sekä päätöksentekovaiheessa että maastapoistamisvaiheessa voitaisiin tehdä aina luotettava ja ajantasainen arvio. Tietoa saisivat myös Afganistanin kansalaisten vapaaehtoista paluumuuttoa organisoivat viranomaiset. Sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö antoi 7.4.2009 rahoituspäätöksen, joka koski rahoituksen myöntämistä paluurahastosta ja hankkeen kansallisen rahoituksen vahvistamista. Paluurahaston johtoryhmä esitti 4.3.2009 hanketta rahoitettavaksi EU-paluurahaston vuosiohjelmasta 2008. Maahanmuuttovirasto toteutti matkan yhdessä Ulkomaalaispoliisin kanssa 24.9. 2.10.2009. Matkalle osallistuvien kokoonpanoa suunnitellessa otettiin huomioon maastapoistamispäätösten toimeenpanon ja täytäntöönpanon jako poliisin ja Maahanmuuttoviraston kesken. Maahanmuuttovirasto tekee päätökset maastapoistamisesta, jotka poliisi toimeenpanee. Matkalle osallistui turvapaikkayksiköstä virkamies, jotta matkalta saataisiin olennainen tieto kansainvälistä suojelua koskevien päätösten tueksi. Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön tehtävänä on toimia maatiedon ja oikeudellisten asioiden asiantuntijana virastossa. Matkalle osallistuivat yksiköstä oikeudellisten palveluiden ylitarkastaja ja maatietotutkija. Matkalle osallistuneelle poliisikomisariolle kuului käytännön toimenpiteisiin keskittyminen eli miten toimitaan jatkossa maasta poistettavien Afganistanin kansalaisten palauttamisessa Afganistaniin; mitä vaatimuksia paikallisilla viranomaisilla on esim. henkilöllisyyspapereista ja vaatimuksista ennakkoilmoitusten suhteen sekä miten muut pohjoismaat toimivat ottaen huomioon palautussopimukset. Tiedonhankintamatkan yhtenä osana oli ulottaa maatietolähdejärjestelmä myös Kabulin ulkopuolelle. Valtaosa Suomesta turvapaikkaa hakevista on kotoisin syrjäisestä Jaghorista, joka sijaitsee Ghaznin läänissä. Turvallisuustilanteesta johtuen maanteitse tapahtuvaa matkaa ei onnistuttu toteuttamaan. Tiedonhankintamatkan aikana suoritettiin vierailuja paikallisviranomaisten, Suomen ja ulkomaiden edustustojen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden luona Kabulissa. Yksittäiset vierailut ja haastattelut kestivät 45 minuutista 2,5 tuntiin. Kol-

2 (18) me haastattelua tehtiin Serena hotellissa, muut haastattelut tehtiin haastateltavien toimitiloissa. AIHRC 1 sijaitsee Hotel Intercontinentalin lähellä, useimmat muut järjestöt ja lähetystöt uudenkaupungin (Shahr-i-Now) kaupunginosassa. ANSO:lta ja ISAF:ilta ei saatu matkan aikana haastattelua. Ennen tiedonhankintamatkaa haastateltiin Helsingissä useita asiantuntijoita, jotka ovat asuneet pitkään Afganistanissa ja toimineet siellä erinäisissä tehtävissä. Lisäksi keskusteltiin Suomen afganistanilaisjärjestöjen, kahden EU-paluurahaston hankkeen ja ulkoasiainministeriön edustajien kanssa matkasta ja hankkeesta. Matkan osalta olimme yhteydessä Ruotsin Maahanmuuttovirastoon, koska heillä suunniteltiin vastaavanlaista matkaa. HAASTATTELUT KABULISSA 26. 30.9 Tundra/JICA EUPOL 4 Ensimmäinen haastateltava on työskennellyt lokakuusta 2004 lähtien Afganistanissa; vuoden rauhanturvaajana, vuoden ANSO:ssa ja nyttemmin JICA:lle 2 yksityisen Tundra Strategies 3 -turvafirman kautta, jonka alaan kuuluvat riskien hallinta ja turvallisuuspalvelut. Suomalainen edustaja tekee Afganistanissa turvallisuusanalyysejä ja näihin liittyviä toimeksiantoja. Suomalainen EUPOL:in edustaja on ollut vuoden 2006 lopusta alkaen ensin ISAFin rauhanturvaajana Pohjois-Afganistanissa ja sitten EUPOL:in palveluksessa. EUPOL:in tehtävänä Afganistanissa on koordinoida ja tehostaa eri tahojen poliisiyhteistyötä Afganistanissa. Tällä hetkellä Afganistanissa työskentelee yli 600 kansainvälistä poliisiviranomaista. EUPOL toimii yhdessä sen amerikkalaisen vastineen CSTC-Alphan 5 kanssa. Afganistanissa poliisien (Afghanistan National Police) koulutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Koulutus ja poliisipäälliköiden ohjaus toimii jo viidessätoista läänissä. Ongelmana on poliisien huono arvostus ja heihin kohdistuvat korruptioepäilyt. EU:n poliisioperaation resursseja ollaan edelleen lisäämässä. Koulutuksen yhtenä tarkoituksena on afganistanilaispoliisien toiminnan valvominen. Afganistanissa rikosten tilastointi on kehittymässä. Kabulissa ja useissa lääneissä toimii tilannekeskuksia. Varsinaista arkirikollisuutta on vähän johtuen vallitsevasta heimoyhteiskunnasta. Kunniamurhia ja naisten katoamistapauksia on raportoitu paljon. Lisäksi kaukaisemmissa provinsseissa perheitä on uhkailtu. 1 Katso tarkemmin sivu 5. 2 Japan International Cooperation Agency, http://www.jica.go.jp/english/ (käyty 18.1.2010) 3 http://www.tundra-security.com/ (käyty 13.1.2010): Tundra Strategies is a Canadian operated International Security Consulting company that manages risk by developing and implementing comprehensive security solutions to corporate and government agencies around the world. We specialize in security assessments, protective services, training and intelligence gathering and analysis. 4 EU Police Mission, http://www.eupol-afg.eu/ (käyty 25.11.2009) 5 Combined Security Transition Command Afghanistan, http://www.cstc-a.com/ (käyty 18.1.2010)

3 (18) Kahden paluumuuttajan tapaaminen EUSRA AREU Alkuperäisen suunnitelman mukaan maatietolähdejärjestelmä tuli ulottaa Kabulin lisäksi läheiseen Ghaznin maakuntaan, jonka johdosta sovimme ennen matkaa tapaavamme Kabulissa jaghorilaisen pariskunnan. Heiltä oli tarkoitus saada tietoa Ghaznista ja erityisesti Jaghorista. Haastateltava (mies)on työskennellyt Future Generations 6 avustusprojekteissa ja avustaa nyt amerikkalaisten ISAF-PRT Ghaznin rakennusprojekteissa oman yrityksensä P.C.C 7 kautta. Juuri ennen haastattelua hän oli palannut Ghaznista ja näytti valokuvia kotipaikkakunnastaan Jaghorista. Hänen mukaansa matka Ghaznista autolla on vaarallista mahdollisten Taliban tarkastuspisteiden johdosta. Hän on rakentanut 8 Jaghoriin tyttökouluja ja järjestänyt aikuiskoulutusta, jossa naisille on opetettu muun muassa kätilönammattia, tietokoneen ja ompelukoneen käyttöä, kirjailua sekä valmistamaan hilloa ja koruja. Jaghorilaisille oli hankittu tietokoneluokka ja nuoria miehiä houkuteltiin huumeiden sijasta itämaisten taistelulajien ja muun urheilun pariin 9. Jaghorin tekojärven patoamisella ja vesivoimalla saadaan alueelle tuotettua sähköä. Maanviljelyä on tehostettu, pohjavettä nostettu lähemmäksi maanpintaa, taimia istutettu ja kasvihuoneita rakennettu. Tällä hetkellä hänen projekteihinsa kuuluvat ammattikoulutuksen lisääminen ja rakennuttamansa lentokentän kiitoradan pidennys. Tapaamamme EU:n erityisedustajan ihmisoikeusneuvonantaja 10 tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja tutkii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja mediaan kohdistuvia uhkailuja. Hän kertoi tehdystä paluumuuttotutkimuksesta, jonka mukaan vapaaehtoisesti palaavien oli vaikeampi sopeutua paluuseen kuin muiden palautettavien. Syyksi tähän katsottiin, että heillä oli suuremmat odotukset paluun suhteen kuin palautettavilla. Afganistanissa jopa 70 % miehistä ja 90 % naisista on lukutaidottomia. Ikärakenteesta kertoo se, että yli 60 % afgaaneista on alle 25-vuotiaita. Nuorten koulutus on tärkeää, koska maan tulevaisuus on riippuvainen heistä. Satoja kouluja on kuitenkin jouduttu sulkemaan kaukaisen sijainnin tai Talibanien uhkailujen takia. Taistelut ovat lisääntyneet Afganistanissa ja siviiliuhrien määrä on kasvanut. Edustaja korosti kansainvälisen yhteisön vastuuta hankkeiden seurannassa ja kehotti meitä olemaan kriittinen tiedonhaussa. AREU 11 on riippumaton tutkimusjärjestö, joka on perustettu Kabulissa. Tapaamamme varajohtaja on asunut Kabulissa kuusi vuotta. AREU:n tehtävänä on kerätä ja jakaa tietoa. Toiminnallaan se pyrkii parantamaan afganistanilaisten elämää. 6 http://www.future.org/international-operations/afghanistan (käyty 23.11.2009) 7 Pulgoo Construction & Supply Company 8 Future Generation järjestön toimeksiannosta. 9 Haastattelun aikana hän esitti valokuvia jaghorilaisista tietokoneluokassa, tekstiilityöluokassa sekä liikunnan parissa. 10 Human Rights and Rule of Law Advisor, Office of the Special Representative of the European Union for Afghanistan. 11 Afghanistan Research and Evaluation Unit, http://www.areu.org.af/ (käyty 25.11.2009)

4 (18) AREU julkaisee vuosijulkaisua The A to Z Guide to Afghanistan Assistance. Lisäksi se julkaisee joka toinen tai kolmas kuukausi bibliografista monistetta Afghanistan Research Newsletter ja runsaasti erilaisia tutkimuksia. Kaikki painotuotteet löytyvät myös sähköisesti internetistä. Tutkimusprojekteja on tehty 150:ltä eri elämänalueelta. AREU:lla on julkinen kirjasto, jonka kokoelmat on luetteloitu internetissä. 12 AREU laatii listaa voimassaolevista laeista. Varajohtajan mukaan tietoja uusista laeista on vaikea saada, koska vain valtaa pitävillä on hallussaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Saimme vuonna 2005 tehdyn listan, jota on jatkettu englanniksi käännettyjen lakien osalta. Edustajan mukaan Afganistanin hallituksen ongelmana on, että sillä ei ole tietoa tai siltä puuttuu järjestelmä tiedon jakamiseen. Esimerkiksi väestötilastoa pidetään poliittisesti arkaluonteisena, joten väestönlaskentaa ei ole tehty vuoden 1979 jälkeen ja silloinkin se jäi keskeneräiseksi. Naisten lukumäärä oli osin vain kysytty miehiltä. Kaikki julkisuudessa liikkuvat väkiluvut ovat pelkkiä arvioita. Edustajan mukaan uutistoimisto BBC Monitoring on hyvä tietolähde. Uutistoimisto Pajhwok 13 on nimensä mukaisesti pastunkielinen lähde sekä kalliimpi kuin BBC Monitoring. Radio on tärkeä ja luotettava tietolähde Afganistanissa, jopa tärkeämpi media kuin lehdistö. Usein paikalliset poliisit ja vartijat kuuntelevat radiota saadakseen tietoja turvallisuustilanteesta. Lista paikallisesta mediasta löytyy internetistä. 14 UNAMA UNAMA:n 15 tehtävänä on edistää rauhaa, tasapainoa ja johtaa kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä Afganistanissa. Afganistanissa se toimii noin 20 läänissä, jotka on jaettu kahdeksaan suuralueeseen, joissa UNAMA:lla on aluetoimistot. UNDSS 16 eli YK:n turvallisuus osasto toimii kaikkialla missä YK:kin varmistamassa maailmanjärjestön henkilöstön turvallisuuden. UNDSS laatii sisäiseen käyttöönsä päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausittaisia raportteja. Tilastoja on pidetty vuodesta 2003 tai 2004. Heiltä voi pyytää rajoitetusti tietoja tilastoista esimerkiksi joltain tietyltä alueelta ja ajalta. UNAMA:n tietolähteitä ovat Afganistanin poliisi (engl. ANP) ja turvallisuuspalvelu (engl. NDS), ulkomaiset sotilaat (ISAF) ja kansalaisjärjestöt. Tietoja vaihdetaan ANSO:n kanssa. UNHCR 17 Ajallinen ja paikallinen vaihtelu Afganistanissa on suurta. YK:n pakolaisasiain turvallisuuspäivitykset (Security Update) 18 ja ohjeet turvaikanhakijoiden kansainvälisen suojelun tarpeesta (Eligibility Guidelines) ovat toimineet kansallisen päätöksenteon tukena arvioitaessa turvapaikanhakijoiden kansainvälistä suojelun tarvetta. Osin re- 12 http://nzdl.sadl.uleth.ca/cgi-bin/library.cgi?a=p&p=about&c=areu&l=en&nl=1 (käyty 20.11.2009) 13 Pajhwok Afghan News, http://www.pajhwok.com (käyty 18.1.2010) 14 http://www.abyznewslinks.com/afgha.htm. (käyty 25.11.2009) 15 United Nations Assistance Mission in Afghanistan (YK:n Afganistanin avustusoperaatio), http://unama.unmissions.org (käyty 20.11.2009) 16 The United Nations Department of Safety and Security, https://dss.un.org/dssweb/ (käyty 25.11.2009) 17 United Nations High Commissioner for Refugees, http://www.unhcr.org/cgi-bin/texis/vtx/home (käyty 25.11.2009) 18 http://www.unhcr.org/refworld/country,,,countrypos,afg,4562d8cf2,48ea34872,0.html (käyty 29.12.2009)

5 (18) surssien puutteesta ja koska UNHCR:llä ei ole enää pääsyä kaikkiin maakuntiin on ajantasaisen listan turvallisuuspäivityksistä ylläpitäminen osoittautunut mahdottomaksi. UNHCR:n toimintaa on jouduttu supistamaan pari prosenttia ja se suosittaa turvallisuuspäivityksen sijaan muiden lähteiden käyttöä. Esimerkkinä käytettävistä lähteistä edustaja mainitsi vuonna 2009 ilmestyneen Eligibility Guidelines asiakirjan 19 lähdeluettelon. Lisäksi hänen mielestään on tärkeä etsiä useita ja tuoreita, maakuntakohtaisia lähteitä yhdessä käytettäviksi. Afganistaniin palaa vuosittain 200.000 300.000 henkilöä. Vuonna 2009 noin 53.000 afganistanilaista on palannut Pakistanista. Vuonna 2008 Pakistanista palasi 200.000 ja Iranista 460.000 afganistanilaista. Jatkuvista taisteluista huolimatta palajien määrät ovat tasaantumassa. Yleensä palaajat löytävät paikan kaupungeista. 20 Pakistanin Swatinlaakson tapahtumat eivät yllättäen vaikuttaneetkaan pitkällä aikavälillä alueen muuttopaineisiin. Iranissa elintaso on parempi kuin Pakistanissa ja Afganistanissa. Valtaosan palaajista muodostavat nuoret miehet, joista osa on kadottanut matkustusasiakirjansa. Iranissa esiintyy ulkomaalaisten syrjintää ja sinne on perustettu alueita, jonne ulkomaalaisille ei ole pääsyä 21. Iranissa ulkomaalaisia on pakkosiirretty pois rajaseuduilta. UNHCR seuraa palaajien humanitaarista tilannetta. Kolmikantasopimusten hyödyllisyyttä ollaan arvioimassa uudelleen. UNHCR toivoo Iranin solmivan sellaisen Afganistanin kanssa sekä uusivan sen Pakistanin kanssa. IOM IOM:n 22 edustajat kertoivat vapaaehtoisesta paluusta ja humanitaarisesta avustustyöstä. Paluumuuttajille järjestetään IOM:n toimesta majoitus ja starttirahaa. Heille annetaan pari viikkoa aikaa etsiä sukulaisiaan, jonka jälkeen he järjestävät kuljetuksen kotiin. Järjestelyt aloitetaan jo ennen paluumuuttoa. IOM:n edustajat lentokentällä auttavat jo passintarkastuksessa paluumuuttajia, mutta eivät ole mukana ns. pakkopalautuksissa. Vapaaehtoisuuden kriteerinä on se, että on vastaanottanut paluumuuttoavustusta. IOM kuten myös UNHCR saa turvallisuustietonsa UNDSS:ltä. Tiedot koskevat henkilöstön turvallisuutta, mutta ne vaikuttavat myös saatettavien afganistanilaisten turvallisuuden arviointiin. Päivittäinen tilanne vaihtelee, eikä IOM ota kantaa siihen, mihin ketäkin voidaan palauttaa turvallisesti. IOM:ssä on kaavailtu paluuseen liittyvistä uusista käytännöistä. Nämä eivät tuo muutoksia vapaaehtoisen paluun osalta. Paluuseen liittyen valtioiden edustustojen tulee olla aktiivisia suhteessa Afganistanin viranomaisiin erityisesti pakolais- ja paluumuuttoministeriöön. 19 http://www.unhcr.org/cgi-bin/texis/vtx/refworld/rwmain?docid=4a6477ef2&page=search (käyty 23.11.2009) 20 Palaajien joukossa on myös pastunkielisiä. 21 Nämä alueet sijaitsevat rajojen tuntumassa. no go areas for foreigners. 22 International Organization for Migration Afghanistan, http://www.iom.int/jahia/jahia/pid/490 (käyty 18.1.2010)

6 (18) AIHRC Afganistanin riippumaton ihmisoikeuskomissio AIHRC 23 on tärkeä ihmisoikeuksien raportoija. Sen tekemiä raportteja on alettu seurata ja tästä syystä sen vaikutusvalta on kasvanut. Se julkaisee vuosittaisia raportteja ihmisoikeusrikkomuksista 24. AIHRC:n toiminta kattaa suuren osan maasta. Aiemmin moniin paikkoihin päästettiin AIHRC:n edustajia helpommin kuin hallituksen tai ulkomaiden edustajia. Noin seitsemän kuukautta ennen haastattelua kylänvanhimmat alkoivat jakaa poistumiskehotuksia Talibanin pelosta. AIHRC on joutunut heikentyneestä turvallisuustilanteesta johtuen supistamaan kenttätoimintaansa vuonna 2007 noin 10 %, vuonna 2008 noin 9 % ja vuonna 2009 jo yli 30 %. Kansainvälinen Punaisen Ristin komitea 25 (ICRC) Punainen Risti on auttanut Afganistanin konfliktien uhreja jo 30 vuotta keskeytyksettä. Se tarjoaa ensinnäkin suojelua vankiloissa, toiseksi palveluita perheenyhdistämiseksi (postin/puhelimen kautta, lapset myös saattamalla heidät fyysisesti vanhempiensa luo) ja kolmanneksi avustusta sotatoimien siviiliuhreille. Vierailun aikana meille kerrottiin kuinka Punainen Risti on järjestänyt ruoka-, lääkeja majoitushuoltoa sekä poliorokotuksia, proteesien välitystä, vesitoimituksia ja viemäröintiä Afganistanissa. Punaisella Ristillä on kaksi sairaalaa Sheberghanissa ja Kandaharissa. Ensiapua tarjotaan myös levottomiin paikkoihin, joissa on sovittu taksien kanssa haavoittuneiden ambulanssikuljetuksista ja ruumiiden korjaamisesta talteen. Ruokahuollon tueksi avustetaan maanviljelijöitä ja armeijalle luennoidaan kansainvälisestä oikeudesta. Luonnononnettomuuksien uhreista huolehtii varsinaisesti Afganistanin Punainen Puolikuu (ARCS). Kansainvälisen Punaisen Ristin keräämät tiedot ovat salaisia. UNDSS ja ANSO keräävät konfliktitilastoja, jotka vastaavat aika hyvin Punaisen Ristin käsityksiä. Punainen Risti liikkuu alueilla ilman aseita tai panssariajoneuvoja. Se on ainoana kansainvälisenä järjestönä pitänyt yhteyksiä myös Talibaniin. Takaisku koettiin vuonna 2003 kun Punaisen Ristin aikoinaan hoitama Taliban-taistelija murhasi täysin tietoisesti järjestön edustajan. Sen jälkeen ei ole liikuttu kaupunkien ulkopuolella. Vuonna 2006 uuden keskusteluyhteyden turvin päästiin käymään taas Talibanin valvomilla alueilla. Kansainvälinen Punainen Risti tarjoaa mahdollisuutta auttaa löytämään tietoja perheenjäsenistä. Koska Kansainvälinen Punainen Risti järjestää suojelua vankiloissa, turvapaikanhakija voi hankkia tietoja vankilassaolostaan turvapaikkahakemuksen tueksi. 26 Kansainvälinen Punainen Risti ei talleta kaikkien vankilassa olevien henkilöiden tietoja ja tiedon puuttuminen ei välttämättä merkitse sitä, ettei hakija olisi ollut vankilassa. Tiedot kerätään vain tietyistä henkilöistä ja heistäkin vain, jos delegaatio on vieraillut kyseisessä vankilassa. Yhteydenpito so. tietopyyntö tehdään aina kansallisen Punaisen Ristin kautta. 23 Afghanistan Independent Human Rights Commission, http://www.aihrc.org.af/ (käyty 18.1.2010) 24 Vuoden 2008 raportti, katso http://www.aihrc.org.af/rep_annual_2008.pdf (käyty 18.1.2010) 25 International Committee of the Red Cross, http://www.icrc.org/ (käyty 18.1.2010) 26 ICRC

7 (18) Pakolais- ja paluumuuttoministeriö 27 Pakolais- ja paluumuuttoministerin vastuulla ovat ulkomailla asuvat afgaanit, paluumuuttajat ja maansisäiset pakolaiset. Afganistaniin on palannut vuodesta 2001 lähtien noin viisi miljoonaa pakolaista ja noin 4 miljoonaa afganistanilaista edelleen elää pakolaisina ulkomailla. Monikansalaisuus on sallittu, koska veljesten täytyy olla keskenään tasavertaisia Afganistanin viranomaisten edessä, vaikka osalla olisikin toisen maan kansalaisuus. Paluumuuttaja tulkitaan siis Afganistanin kansalaiseksi. Mitään lainsäädännön muutostarvetta ei pakolaisministerin mielestä ole, vaikka Karzai lupasikin vaalikampanjassaan jotain perustuslainmuutosta. Afganistanissa sovelletaan syntyperäperiaatetta 28 eli jos lapsi syntyy ulkomailla, hän saa automaattisesti Afganistanin kansalaisuuden, jos hänen molemmat vanhempansa ovat Afganistanin kansalaisia. Kansalaisuuslaki on päivitetty joka perustuslain yhteydessä. Afganistanin tilastokeskus ylläpitää kansalaisistaan väestörekisteriä. Rekisteriin on kirjattu kansallisen henkilöllisyystodistuksen saaneet, joihin kuuluu vain murto-osa väestöstä. Sisäministeriön Criminal Technic Department tarkistaa henkilöllisyystodistusten teknisen aitouden. Asiakirjan myöntänyt taho tarkistaa sen alkuperäisyyden. Mikäli henkilöllä on sairaalan myöntämä syntymätodistus, sen aitouden tarkistaa terveysministeriö, Ministry of Public Health. Koulutodistusten aitouden tarkistaa opetus- ja korkeakouluministeriö, Ministry of Education, Ministry of Higher Education. On kuitenkin mahdollista, ettei ainakaan maaseudulla eläneellä täysi-ikäisellä afgaanilla ole ainuttakaan todistusta henkilöllisyydestään. Ulkomailla Afganistanin lähetystöt voivat myöntää kansalaiselleen passin. Lähetystöt eivät järjestä muita henkilöllisyyden osoittavia asiakirjoja. Tehtävä on varmistaa passinhakijan kansalaisuus. Jos henkilöllä ei ole todistusta siitä, että hän on afganistanilainen, on hänen henkilöllisyytensä selvitettävä. Esimerkiksi tiedot siitä, missä läänissä / kaupungissa / kylässä hän on syntynyt ja kuka on hänen isänsä. Myös palautettavan kansalaisuus tarkistetaan kysymällä isän nimeä ja paikallistietoa kotikylästään (tunteeko sen koulut, klinikat yms.). Sama menettely koskee myös palautettavia henkilöitä. On tapauksia, joissa Afganistaniin on palautettu henkilö, joka on todettu pakistanilaiseksi tai iranilaiseksi, joten hänet palautettiin saattajineen takaisin lähtömaahan. Palautettavia lähettävän maan tulisi varmistaa palautettavien kansalaisuus Afganistanin suurlähetystössä. Jos palautettava on rikollinen, siitä tulisi ilmoittaa etukäteen. Afganistanin delegaatiot matkustavat myös ulkomaille tarkistaakseen ovatko henkilöt Afganistanin kansalaisia. Tarkistaminen suoritetaan henkilöä kuulustelemalla. Ministeri kertoi delegaatiosta, joka oli matkustamassa Ranskaan vielä samana päivänä. 27 Ministry of Refugees and Repatriation 28 vrt. syntyperäperiaate (jus sanguinis) ja syntymämaaperiaatetta (jus soli)

8 (18) Norjan suurlähetystö Ministeri ilmoitti seuraavat edellytykset palautuksille: Palautettava ei saa olla henkilö, joka on saanut pakolaisstatuksen. Palautettava ei saa olla kotoisin ns. vaarallisilta alueilta Rikoksentekijät ja henkilöt joille ei ole myönnetty palauttavassa maassa oleskelulupaa (esim. käännytykset) voidaan palauttaa. Ennen palautusta päätöksestä tulisi informoida ministeriötä ja kaikki valitusasteet tulisi olla käytetty. Ministerin mukaan IOM avustaa palautuksissa. Tämä koskee lähinnä niitä maita, joilla on voimassa oleva palautussopimus. Ministeri toivoi palautussopimusta Suomen, Afganistanin ja UNHCR:n välille. Palautukset voitaisiin siten organisoida joustavasti ja tehokkaasti ottaen huomioon myös palautettavien omat lähtökohdat ja tarpeet. Norja aloitti palautukset vuonna 2006 ja on palauttanut vuonna 2008 52 afganistanilaista. Vuonna 2008 palasi vapaaehtoisesti 13, vuonna 2009 pelkästään kahdessa kuukaudessa 16 afganistanilaista, ehkä johtuen ulkomaalaispolitiikan muutoksista. Yhteensä Afganistaniin on palannut Norjasta 104 afganistanilaista. 29 Norjan kolmivuotinen palautussopimus päättyi 10.8.2009, mutta sitä jatkettiin 31.12.2009 saakka. Suurin huoli on alaikäisistä, joita on 40 % kaikista afganistanilaisista turvapaikanhakijoista (vuonna 2008 lukumäärä oli 1300 lasta). Tarkoitus on tältä osin tehdä muutoksia sopimukseen, jotta myös lapsiperheitä voitaisiin palauttaa. Toistaiseksi ei ole palautettu lapsia eikä yksinäisiä naisia, mutta eräs pariskunta on palautettu. Norja tutkii IOM:n kautta, millaisia asuntoja, kouluja ja huoltajia tarvitaan lasten palauttamiseksi. Afganistanin opetusministeriö suhtautuu myönteisesti joihinkin projekteihin, mutta tärkeää on Afganistanin ulkoministeriön ja pakolaisministeriön myötämielisyys. Norja palauttaa nykyisin keskimäärin kaksi afganistanilaista viikossa. Norjalaispoliisit palaavat saattomatkoiltaan samoilla koneilla Dubain kautta ja joskus Safilla 30 Frankfurtin kautta. Poliisi ilmoittaa tulostaan vain 6-7 päivää aiemmin, koska eivät voi pitää palautettavia pidätettyinä kahta vuorokautta kauempaa. Joskus ennakkotieto palautuksesta voi kantautua palautettavien tietoon ja estää näin henkilön tavoittamisen ja siten palautuksen toteutumisen. Vapaaehtoisen paluun järjestää IOM, mutta pakkopalautukset ovat poliisin vastuulla ja IOM ottaa heidät integraatio-ohjelmaansa vasta passintarkastuksen jälkeen. Aiemmin Norjasta lähetettiin ennakkoilmoitus myös UNHCR:lle, mutta nykyisin ilmoitus lähetetään vain pakolaisministeriölle. 29 vrt. Norjan jättämän Eurasil kyselyn Eurasil Workshop on Afghanistan 10.12.2009 perusteella Norjasta palautettiin vuonna 2007 133, 2008 52 ja 2009 marraskuuhun mennessä 31 henkilöä. Vapaaehtoisesti palasi vuonna 2007 31, 2008 13 ja 2009 lokakuuhun mennessä 31 henkilöä. 30 http://www.safiairways.aero/ (käyty 8.1.2010)

9 (18) Ruotsin suurlähetystö Tanskan suurlähetystö Ruotsin kolmikantasopimus Tripartite Memorandum of Understanding, umpeutui huhtikuussa 2009. Pakolaisministeri toivoi siihen muutoksia, mutta lopulta tämä suostui jatkamaan sitä sellaisenaan lokakuun loppuun asti. Afganistanin ulkoministeriö kuitenkin vaati muutoksia, joten neuvotteluja täytyy pian jatkaa. Nykyisin Ruotsi palauttaa vain rikollisia ja vapaaehtoisesti palaavia. Vapaaehtoisesti palaavien avustamiseksi IOM edellytti ensin sopimusta Ruotsin ja Afganistanin pakolaisministeriön välillä. UNHCR ilmoitti 1.5.2009 saakka, ketkä saatetaan Afganistaniin, mutta nyt Ruotsi ilmoittaa heidät itse suoraan: poliisi tai maahanmuuttovirasto ilmoittaa nimet lähetystölle kahta viikkoa aiemmin ja lähetystö antaa lentokentälle ja pakolaisministeriölle suullisella nootilla 10 päivää aikaa reagoida, mutta yleensä nämä eivät reagoi ilmoitukseen ja palautukset sujuvat hyvin. Ruotsista palasi 2008 vuonna 25 ja palautettiin 28 afganistanilaista, vuoden 2009 alusta huhtikuuhun mennessä 12 ja 17. Joukossa on ollut yksinäisiä lapsia, joiden määrä lisääntyi Ruotsissa 144 % viime vuonna. Ruotsiin tuli 2009 (toukokuun loppuun mennessä) 222 afganistanilaista turvapaikanhakijaa, joista 80 % sai turvapaikan (viime vuonna 347). Heidän joukossaan oli kuitenkin paljon iranilaisia. Ruotsalainen tiedonhankintamatka on lykkääntynyt 31, norjalaiset kävivät pari viikkoa aiemmin. Lähetystö ehdotti, että hyvä tietolähde olisi Mazar-i-Sharifissa toimivan, Ruotsin rahoittaman kehitysyhteistyöjärjestön The Swedish Committee for Afghanistan 32, jonka edustaja tuli Afganistaniin ensi kertaa jo vuonna 1981. Järjestöllä on toimisto myös Kabulissa ja se työllistää tuhansia afganistanilaisia. Tanskan lähetystö toimii pääasiassa tiedonvälittäjänä Tanskan ja Afganistanin viranomaisten välillä. Yhden virkailijan työpanoksesta 10 % kuluu ulkomaalaisasioihin, vaikka viisumiasiat hoidetaankin Islamabadissa. Harva EU-maa myöntää viisumeja Kabulissa. Lähetystö kuulee poliisilta turvapaikanhakijoita, mutta ei tee omia tutkimuksiaan, vaan välittää tiedustelut esimerkiksi passien aitoudesta IOM:n kautta Afganistanin sisäministeriölle, joka varmistaa aitouden passinhaltijan kotikunnasta. Hylättyjen turvapaikanhakijoiden paluusta lähetystö ilmoittaa UNHCR:lle, IOM:lle, pakolaisministeriölle, sisäministeriölle ja lentokentälle, jossa IOM ja lähetystö sekä yleensä myös UNHCR ovat vastassa tarkkailemassa afganistanilaisviranomaisten toimintaa. Tanskalla on IOM:n kanssa sopimus tukipaketista, joka sisältää neuvontaa, lääkärinpalveluita, yhteydenottoja sukulaisiin ja starttirahaa, jolla voidaan ostaa osake tai työkaluja palaavan afganistanilaisen yksityisen yritteliäisyyden tukemiseksi. Tanska on ollut ainoa maa, jonka kanssa IOM on osallistunut pakkopalautettujen vastaanottoon. Sopimuksia on jatkettu vuoden loppuun, ne ovat toimineet sinänsä hyvin ja uusikin saadaan niiden tilalle. 31 Ruotsin tiedonhankintamatka tehtiin joulukuussa 2009. 32 http://www.swedishcommittee.org (käyty 20.11.2009)

10 (18) TURVALLISUUDESTA Lainvalvontaviranomaiset Afganistanissa on noin 92.000 poliisia 33. Siviilien poliisikoulutus alkoi vuodesta 2006 saksalaisten toimesta ja on edistynyt hyvin. Suurin osa heistä on etniseltä taustaltaan pataaneja, mutta muitakin kansallisuuksia on, eikä heidän välillään esiinny kansallisuudesta johtuvia ongelmia. 34 Amerikkalaiset järjestävät poliiseille 8 viikkoa kestävän peruskoulutuksen ja EU jatkokouluttaa heitä 9 kuukautta. Kolmivuotisesta poliisipäällystökoulutuksesta valmistuvat saavat everstiluutnantin arvon ja heidät voidaan komentaa myös kotiseutunsa ulkopuolelle. Keskimääräinen poliisin peruspalkka on 80 150 $/kk. Amerikkalaiset pyrkivät antamassaan peruskoulutuksessa puolisotilaallisen joukon luomiseen kun taas EU-maat haluavat poliisista enemmän ns. eurooppalaistyyppisemmän. 35 Afganistanissa toimii 800 naispoliisia ja sisäministeriössä on tarkoitus nostaa poliisinaisten määrä 5000:een. Heidät on sijoitettu enimmäkseen suurimpiin kaupunkeihin, koska maaseudulla heitä uhkaillaan ja kolme heistä on menettänyt henkensä palveluksessa. Poliisinaisten koulutus, tehtävät ja palkkaus eivät eroa miehistä, mutta heidät on sijoitettu erilliseksi osastoksi. 36 Tietoa siitä, että kukaan olisi kärsinyt vainoa poliisinvirkansa vuoksi, ei ole. Sen sijaan tiedetään, että omaisia on uhkailtu syrjäseuduilla. Jos poliisi kieltäytyy hoitamasta tehtäviään, sanktiot löytyvät poliisilaista ja ovat joskus lievempiä kuin vankilatuomio. Poliisin virasta voi erota. YK:lla on hyvät suhteet paikallispoliisiin, jota EUPOL ja sen amerikkalainen vastine CSTC-Alpha (Combined Security Transition Command Afghanistan) kouluttavat. Poliisijohtajat nimitetään Kabulista. 37 Tulli on valtiovarainministeriön alaisuudessa. Tullipoliisi on kuitenkin sisäministeriön alainen kuten muukin poliisi. 38 Afganistanissa toimii myös turvallisuuspalvelu National Directorate of Security (NDS). Afganistanin turvallisuuspalvelun tarkkaa miesvahvuutta ei tiedetä, mutta se saattaa olla jopa 100.000 miestä, kun varsinaisilla palkkalistoilla on vain 20.000 30.000 henkilöä. 39 Turvallisuuspalvelu ei auta yksityisiä tahoja, mutta sisäministeriön terrorisminvastainen osasto jäljitti erään uhkaussoittoja soittaneen henkilön. Kyseinen uhkailija onnistuttiin pidättää ja tuomita, mutta toimeksiantajaa ei saatu selville. Uhkailija vapautettiin hänen valitettuaan tuomiosta. 40 33 EUPOL. Turvallisuusasiain sisäministeriö kertoi, että poliisimiehiä on 96.000 ja naisia 800 mukaan lukien yksi naiskenraali, mikä on yhä liian vähän. 34 EUPOL 35 EUPOL 36 Turvallisuusasiain sisäministeriö 37 EUPOL 38 Kabulin kansainvälinen lentokenttä, Liikenne- ja siviili-ilmailuministeriö 39 Tundra/JICA 40 AIHRC

11 (18) Talibanien ja muiden ryhmittymien toiminnasta Afganistanissa Läänit Turvallisuus on monitahoinen asia, jota uhkaavat muutkin kuin Taliban 41. Taliban asettaa tiesulkujaan 42 lähinnä yöaikaan ja lyhytaikaisesti, alkaen puolesta tunnista kahteen tuntiin. Tiesulkuja ei ole tilastoitu ja poliisille ilmoitetaan lähinnä sellaiset tapaukset, jotka aiheuttivat ongelmia. Tavalliset afganistanilaiset, jotka eivät työskentele hallitukselle tai kansainvälisille järjestöille, voivat kuitenkin yleensä liikkua suhteellisen turvallisesti. Taliban johtaja Mulla Zakir syrjäytti Bahadirin loppukesällä 2009. Taliban laati puoli vuotta sitten käyttäytymisohjeensa (Code of Conduct), joka levisi julkisuuteen neljä kuukautta sitten. Pakistanin Quetan kaupungissa perustettu Taliban johdon neuvosto 43 antaa käskyjä läänien tasolla toimiville piirikomentajille, jotka eivät suvaitse paikallistasolta itsenäistä toimintaa. Ryöstösaaliista tulee kuitenkin riitoja eri paikallis- ja piiritason Taliban-ryhmien välillä, vaikkapa että päällikön pitäisi saada neljännes saaliista. 44 Taliban on ilmoittanut, ettei se enää iske ulkomaisiin siviileihin eikä paikallisiin ihmisiin, jotka eivät työskentele ulkomaisten sotilaiden tai hallituksen palveluksessa. Työskentely esimerkiksi sotilaiden tulkkina on vaarallista. Talibanin paikallistaso on hajautunut amerikkalaisten surmatessa tämän johtajia. Talibanin kanssa on käyty jo 1,5 vuotta salaisia neuvotteluja, jotta se suostuisi rauhanomaiseen poliittiseen toimintaan. Afganistanin Taliban ei ole niin globaali kuin Pakistanin Taliban, eivätkä afganistanilaiset tee palveluksia al-qaidalle. 45 Viime vuoden aikana Talibanjoukoissa on havaittu muitakin kuin pashtunkielisiä (pataaneja): tadzhikkeja sekä uzbekkeja (Kunduzissa toimiva Uzbekistanin islamilainen liike, engl. IMU). Nämä eivät ole pakkovärvättyjä, vaan vapaaehtoisia, jotka joko odottavat Talibanin pääsevän voitolle tai ovat turhautuneet nykytilaan. Hazarat ovat edelleenkin kaikkein epätodennäköisimpiä altistumaan Talibanin vetovoimalle. Kerrotaan, että Talibanin pelkoa heijastaa Kalashnikovien ja burqien kysyntä, joka näkyy niiden hinnoissa. 46 UNAMA:n mukaan turvallisimpia läänejä ovat Khost, Paktia, Nangarhar, Wardak, Logar, kaikki pohjoiset läänit Balkh, Jowzjan, Faryab, Sar-i-Pol, Samangan, Parwan, Kapisa, Panjshir, Badghis ja Herat. UNAMA:lla on aluetoimistot Kunduzissa, Baghlanissa ja Badakhshanissa, jotka pitkään olivat rauhallisia, mutta nyt sielläkin on alkanut esiintyä levottomuuksia. Badakhshanin pääkaupungin ympäristö on huonon tiestön vuoksi vaikeakulkuinen. Takhariin on tulossa toimisto. Toimistoa ei ole Paktikassa, Laghmanissa eikä Nuristanissa. Ghaznin toimisto on tarkoitus avata vielä kuluvana vuonna, koska alue on turvallinen vaikka tie sinne ei olekaan. 47 41 Tanskan suurlähetystö 42 Mahdollisten tiesulkujen takia emme voineet tehdä maanteitse matkaa Ghazniin. 43 Taliban johdon neuvosto eli Shura (afg) 44 Tundra 45 Tundra 46 Tundra 47 UNDSS/ UNAMA

12 (18) Oopiumintuotanto Sieppaukset Tanskan lähetystöltä saadun tiedon mukaan osissa Helmandia ja Kandaharia on yleistä turvattomuutta. Kabul ja Jalalabad ovat afganistanilaisille turvallista aluetta. 48 UNDSS:n mukaan turvallisuustietoa saadaan liian niukasti Helmandista (johon ei ole pääsyä), Kandaharista (puolet kunnista), Nimruzista (muualta kuin Zaranjista), Uruzganista (muualta kuin Tarin Kutista), Zabulista (muualta kuin Qalatista), Kunarista (muualta kuin Asadabadista muu osa läänistä on sotatilassa), Ghorista (muualta kuin Chaghcharanista). Joskus tiedon saantia haittaavat levottomuuksien sijasta sää ja huonot liikenneyhteydet. 49 Punaisen Ristin edustajan mukaan Kandaharissa liikkuminen on hyvin rajoitettua, Herat on vastikään avautunut. Pohjois-Afganistanin tilanne on yhä hallinnassa, vaikka heikentynyt. Bamiyanin suunta on turvallinen. Punaisen Ristin lista toimipisteistä antaa käsityksen turvallisista alueista. Esimerkiksi Punainen Risti ei toimi seuraavissa lääneissä: Khost, Paktia, Paktika, Logar ja Kunarin Pechin laakso. Pohjois- Afganistanin tilanne on yhä hallinnassa, vaikka heikentynyt. Ghazni ei sinänsä ole ongelma, mutta tie sinne on hankala. Bamiyanin suunta on turvallinen. 50 AIHRC on joutunut vetäytymään seuraavista lääneistä: Paktika, Khost, Helmand, Kandahar, Ghazni, Uruzgan, Farah, Faryab, Baghlan, Kunduz, jopa Jowzjan. 51 Kandaharissa liikkuminen on hyvin rajoitettua, Herat on vastikään avautunut 52. Oopiumintuotanto Afganistanissa on vähentynyt, mutta oopiumia on varastoitu huomattavat määrät ja sitä vaihdetaan aseisiin Kunduzin pohjoispuolella, Tadzhikistanin-vastaisella rajalla. Myös ihmissalakuljetus Iranin tai Pakistanin kautta on merkittävä liiketoimi. 53 Sieppaukset ovat yleinen riesa. Suhteellisen turvallisessa Mazar-i-Sharifissa siepattiin yöllä 25. 26.9.2009 viisi nuorta miestä. Heratissa sieppaukset muodostavat suurimman turvallisuusongelman. Rahaton, vallaton ja viraton on turvassa, mutta maaseudulla Taliban pakkovärvää poikia. 54 Itsemurhaiskuilla ei ole taktista arvoa, vaan niiden ainoa tarkoitus on strateginen, vaikuttaa median kautta ulkomaalaisten taistelumoraaliin. Näitä iskuja tekevät globaalin jihadin taistelijat, eivät afganistanilaiset. 55 Yleisen käsityksen mukaan kehätiellä pataanikylien kohdalla voivat paikalliset rosvot tai Taliban pystyttää tilapäisiä tiesulkuja, joilla hallituksen tai ulkomaalaisten hyväksi työskentelevät afganistanilaiset surmataan ja rikkaat afganistanilaiset tai ulkomaa- 48 Tanskan suurlähetystö 49 UNDSS/ UNAMA 50 ICRC 51 AIHRC 52 AIHRC 53 Tundra 54 Pakolais- ja paluumuuttoministeri 55 UNDSS/UNAMA

13 (18) laiset ehkä siepataan lunnaiden toivossa. Kukaan ei kuitenkaan osaa arvioida, milloin viimeksi ja millaisella todennäköisyydellä näin tapahtuu. 56 Maakiistat Turvallisuusriskejä enteilevät maanomistuskiistat ja uhkailut 57. Maakiistoissa vaaditaan omistuspapereita ja kärsivällisyyttä. 58 Kunduzissa pataanivähemmistö kutsui Talibanin ulkomaalaisia taistelijoita avukseen saadakseen neuvotteluvaltin maanomistuskiistoissaan muihin kansallisuuksiin kuuluvien paluumuuttajien kanssa 59. Kiinteistönomistukseen kohdistuvat kiistat johtavat joskus uhkailuun. Sitä tapahtuu kaikkialla ja kolmannes AIHRC:n saamista valituksista liittyy tällaisiin tapauksiin. Ne vähenivät hetkellisesti vuonna 2007, mutta nousivat seuraavana vuonna entiselle tasolleen. 60 Verikostot Naisten ja lasten asema Verikoston kohteiksi voivat joutua samassa kotitaloudessa asuvat suurperheen jäsenet. Koston kierteen voi katkaista tunnustamalla, hyvittämällä ja pyytämällä anteeksi, jolloin kylänvanhimmat yrittävät sovitella riitaa. Verikostosta on esimerkkinä Nangarharissa sattunut tapaus, jossa kaksi sukua taisteli keskenään tuntemattomasta ikivanhasta syystä kunnes hallitus sovitteli niiden välillä. Hazaraperhe saattaisi hylätä Talibanin palvelukseen asettuvan jäsenensä. Perhe saattaisi hylätä myös sellaisen jäsenensä, joka ilmiantaa toisen, mutta muuten on mahdollista, että veljeksetkin voivat taistella toisiaan vastaan eri puolilla, esimerkiksi toinen Talibanin ja toinen poliisin joukoissa, minkä jälkeen juodaan teetä yhdessä. 61 Verikostot eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. 62 Naisten ja lasten asema Afganistanissa on heikko. Kabulissa ja Mazar-i-Sharifissa naiset saavat liikkua yksin. Vain osa pataaneista pitää burqaa. Käytännössä kaikki aikuiset ovat naimisissa ja äidillä on suuri valta miniänsä valinnassa. Häät täytyy pitää, vaikka tulevat kalliiksi. Perhe kerää rahaa ja kustantaa häät vaikka velaksi. Häät voivat hyvinkin maksaa 5.000 50.000 $. 63 Naiset ja lapset ovat alttiita perheväkivallalle kaikkialla. Etelän pataanialueilla kulttuurilliset piirteet ovat huolestuttavimmat 64, eivätkä parhaat ystävyksetkään tunne toistensa vaimoja nimeltä. Olisi loukkaus kysyä mieheltä, mitä tämän vaimolle kuuluu. Naisista ei puhuta, eikä heitä nähdä ulkona. 65 56 AIHRC 57 UNDSS/UNAMA 58 Tundra 59 UNDSS/UNAMA 60 AIHRC 61 Tundra 62 EUSRA:n edustajan mukaan verikosto tuntuu vieraalta ilmiöltä, johon hän ei ole törmännyt. Useimmiten kyse lienee yleisestä epäluulosta kansallisuuksien välillä. 63 Tundra 64 Huomiona, että kahden paluumuuttajan tapaaminen yhteydessä saimme tiedon, jonka mukaan hazarat suhtautuvat naisiin erilailla. Hazaranaiset ovat perinteisesti käyneet työssä ja myös tytöt ovat käyneet koulua. Jaghurissa myös naiset käyvät moskeijassa. 65 EUSRA

14 (18) Yhteiskunta ja kulttuuri Erityisen uhattuja ovat aktiiviset naiset. Perheet eivät suvaitse naisten pakoa kotoaan ja oleskelua yksin. Intiastakin on pakolaisnaisen vaikea palata kotiinsa, koska hänen epäillään turmeltuneen. Koska naisten on vaikea saada käsiinsä aseita ja myrkkyjä, he turvautuvat polttoitsemurhiin, joista ei ole todellisia tilastoja ja joista osaan voi sisältyä henkirikoksia. Henkirikoksia esiintyy etenkin pataanialueilla. Maaseudun ja kaupungin ero tässäkin on huomattava. Poikiin kohdistuu seksuaalista hyväksikäyttöä Kandaharissa ja muualla pataanialueilla, missä sukupuolten erottelu on ankarin. 66 Lapsissa on maan tulevaisuus ja tyttöjen pääsy kouluun joillakin alueilla on tärkeä muutos parempaan. YK:lla voisi olla tuoreita koulutustilastoja, mutta usein projektirahoilla on rakennettu kouluja vain fyysisinä rakennuksina, ilman että niihin on tullut opettajia ja oppilaita. Kansainvälinen yhteisö on ollut yhtäältä liian kärsimätön ja toisaalta liian kiltti asettaakseen ehtoja. Satoja kouluja on myös jouduttu sulkemaan kaukaisen sijaintinsa takia tai koska Taliban on uhkaillut oppilaita ja opettajia, muun muassa happohyökkäyksillä. 67 Miesten henkirikoskuolleisuus on vähäistä, mutta tilastoja on vain Kabulista ja muista suurimmista kaupungeista 68. Jokaisella kotitaloudella saa olla tuliase, joka on useimmiten Kalashnikov (markkina-arvo nykyisin 500 600 $), mutta joskus jopa 120 mm:n tykki. Aseet ja ammukset ostetaan pimeiltä markkinoilta, joilla riittää vanhaa varastoa 69. Afganistanin passin voi saada 100 1000 $:lla ja parhaimmillaan aitona, kunhan tietää keneltä kysyä. Korruptio on pahinta Pakistanin rajalla. 70 Afganistanilaiset eivät mielellään kerro huonoja uutisia, eikä ole kohteliasta kertoa sellaista, mitä kysyjä ei halua kuulla. Ihmiset käyttävät useampia eri nimiä ja vaihtavat etunimensä tarvittaessa. Isännimeä ei tietenkään voi vaihtaa. Sisäinen pako on kuitenkin vaikeaa, koska ihmiset juoruavat. Joka perheellä (erityisesti hazaroilla) on kunnia-asia saada joku jäsenistään ulkomaille 71 Kabulissa on ollut vuoden ajan ympärivuorokautinen sähkö. Alkoholia löytyy osista ulkomaalaisille tarkoitetuista ravintoloista. Työttömyys on ongelma, mutta normaalisti töitä haetaan Human resources virastosta/ministeriöstä 72 tai työmiesmarkkinoilta. Vierailimme paikallisessa apteekissa, joka sijaitsi Ruotsin lähetystön lähellä. Saimme selville, että sieltä on saatavilla useita eri lääkkeitä. Esimerkiksi antibiootteja ja insuliinia saa tabletteina ilman reseptiä. Kiinalaiset harjoittavat Badakhshanissa kaivostoimintaa ja heillä on omat turvayhtiönsä. Kiinalaiset ovat rakentaneet maantien Pakistanista Kabuliin ja viimeistelleet kehätien. 66 EUSRA 67 EUSRA 68 EUPOL 69 Tundra 70 Tundra 71 AREU, 72 Turvallisuusasiain sisäministeriö

15 (18) Huhtikuussa shiialaisten perhelain säätämistä vastaan osoitti mieltään Kabulissa 200 naista, mutta sen puolesta 600. Mielenosoitukset ovat yleisiä ja rauhallisia. 73 Kartat Afganistanissa paikannimistä voi esiintyä useita eri versioita. Ne voivat olla vanhoja tai uusia ja niitä voidaan molempia kuulla käytettävän. Afganistanissa on mahdollista, että teiden nimet voivat muuttua sen mukaan mihin ne johtavat. Afganistanissa myös joet ja kanavat on nimetty. Esimerkiksi muinainen hindujen pyhä paikka, nykyinen Kabulin laidalla sijaitseva televisiokukkula, tunnettiin 1800-luvulla nimellä Kohi Asmayi. AREU:lta saadun tiedon mukaan vanhat neuvostokartat (1:50.000) ovat parempia kuin amerikkalaisten laatimat kartat (1:100.000). 74 Tuomioistuimet ja lainsäädäntö Italialaisten vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan osa afganistanilaisista tuomareista on lukutaidottomia. Lisäksi syyttäjät ja tuomarit alistuvat uskonnon edessä. Pelkän korkeakoulutuksen avulla ei pystytä parantamaan tuomioistuinten tasoa. Tuomioistuinten päätöksiä (edes korkeimman oikeuden) ei dokumentoida eikä tuomioistuimista saa todistuksia. 75 Uskonoppineiden neuvostoa pidetään maassa epäpätevänä ja poliittisena, eikä maan sisällä käydä uskonnollista vuoropuhelua, kuten muissa islaminuskoisissa maissa on tapana. Yhteiskunnan muuttaminen koulutuksen kautta uskotaan kestävän vuosikymmeniä. 76 Laeista ei saa tietoa, koska ne ovat usein (tällä hetkellä noin sata lakia) parlamentissa valmisteluvaiheessa ja asetukset painetaan vuosien viiveellä. Afganistanin presidentti Hamid Karzai kumosi aikoinaan perustuslain kanssa ristiriitaiset Talibanlait, mutta nykyisin ei tiedetä, mitkä lait ja miltä osin ovat ristiriitaisia. Julkisuudessa esitetyissä teksteissä on käännösvirheitä, jopa perustuslaissa. 77 Shiialaisten perhelaki oli taka-askel. Hallituksen uskottiin hämänneen ulkomaisia tarkkailijoita pimittämällä tietoa lain valmisteluvaiheista ja levittämällä väärää tietoa sen sisällöstä. Siihen saatiin mallia ilmeisesti Iranista ja se ajettiin läpi ennen presidentinvaaleja. Uskottiin, että taustalla olivat jyrkimpien uskonoppineiden mielipide ja heidän asemansa vahvistaminen uskon- ja laintulkitsijoina. Shiialaisten perhelain tavoin ohjelmassa ollut siveellisyyslaki poistettiin parlamentin agendalta. Se olisi rajoittanut jopa naisten keskinäistä yhteydenpitoa, kieltänyt leijat ja miehiltä pitkät hiukset sekä säätänyt tarkasti huiveista. Kaikki lait julkaistaan kahdella kielellä, däriksi ja päshtuksi. 78 73 EUPOL 74 AREU 75 AREU 76 EUSRA 77 AREU 78 EUSRA

16 (18) LENNOT JA PALAUTUKSET Kabulin lentoasema Lennot Kabulista Lennot Kabuliin Kabulin uusi lentoasema avattiin 3-4 kk sitten ja vanha osa jäi kotimaan terminaaliksi. Kabulin lentokentällä tehdyn vierailun perusteella palautettavia saapuu sekä viranomaisten saattamina että ilman. Mikäli palautettavalla on passi, ei saattajia tarvitse. EU Standard Travel Document (U22) hyväksytään maahantuloon vain jos henkilöllä on saattajat. Etukäteisilmoitus olisi suositeltavaa ja se tehdään pakolaisja paluumuuttoministeriöön. Taustatietoja palautuksen syystä ei enää tarvita. Saattajat eivät tarvitse viisumia mikäli palaavat saman tien takaisin. Mikäli jäävät yön yli, on viisumi hankittava etukäteen Afganistanin lähetystöstä. Viisumin hankinnassa ei ole eroa siinä, onko saattajalla virkapassi vai tavallinen passi. Haastattelussa 28.9.2009 Kabulin lentokentän päällikkö piti EUPOL:in roolia lentokentällä tärkeänä ja kertoi että yhteistyö heidän kanssaan on sujunut hyvin. EUPOL:in edustajat ovat aina paikalla, kun lentoja saapuu suoraan EU-maista. Kentällä toimii myös EUPOL:in neuvonantajia (mentors). Yksityiskoneen laskeutumislupaa tulee hakea siviili-ilmailuvirastolta. 79 Edellytyksenä on, että koneen tekniset tiedot ja tuloaika faksataan lentokentän päällikölle. 80 Afganistanin sisällä lentoja tehdään Kabulista suurimmille kentille Kandahariin (Ariana) ja Heratiin (Pamir ja Kam Air). Kansallinen lentoyhtiö Ariana sekä yksityinen Safi Airways lentävät myös Mazar-i-Sharifiin. Ulkomaan lentoja on eniten Dubaihin ja Delhiin. Ariana lentää säännöllisesti lisäksi Istanbuliin, Frankfurtiin ja Moskovaan. Muina kohteina mainitaan Ankara, Baku, Dushanbe, Islamabad, Jedda, Kuwait, Mashhad, Riad, Sharja, Teheran ja Urumqi. Safi Airways lentää Kabulista säännöllisesti Dubaihin, Abu Dhabiin, Kuwaitiin, Sharjaan ja Frankfurtiin. Kam Air lentää Dubaihin, Delhiin, Almatiin, Mashhadiin, Dushanbeen, Tirikotiin ja Urumqiin. Eurooppalaisista lentoyhtiöistä Lufthansalla on säännöllinen yhteys Frankfurt - Kabul - Frankfurt. 81 Afganistanin liikenne- ja ilmailuministeriön mukaan maassa toimivat kansallisen lentoyhtiön Arianan lisäksi yksityiset afganistanilaiset lentoyhtiöt Kam Air, Pamir Airways ja Safi Airways. Ulkolmaalaisista lentoyhtiöistä Kabuliin lentää Azerbaijan Airlines, Indian Airlines, Air India, Pakistan International Airlines, Askari Airlines, Turkish Airlines, Air Arabia ja Qatar Airways. Eurooppalaisista lentoyhtiöistä Lufthansalla on säännöllinen yhteys Frankfurt - Kabul - Frankfurt. Rahtilentoja tekee Kalitta Air, Tryco International ja Coyne Air. 82 79 http://motca.gov.af/index.htm (käyty 20.11.2009) 80 Kabulin kansainvälinen lentokenttä, Liikenne- ja siviili-ilmailuministeriö 81 Kabulin kansainvälinen lentokenttä, Liikenne- ja siviili-ilmailuministeriö 82 Kabulin kansainvälinen lentokenttä, Liikenne- ja siviili-ilmailuministeriö

17 (18) Temaattiset raportit ja tilastot LOPUKSI Tapaamamme Tundran edustaja kerää tietoja pääasiallisesti samoista YKraporteista kuin ANSO. Lisäksi hän hankkii tietoja myös Afganistanin armeijalta ja poliisilta, sekä muutamilta muilta tahoilta. Edellä mainitun johdosta tiedot kattavat ANSO:a paremmin afganistanilaisten keskinäiset väkivaltaisuudet. Yksityisten henkilöiden välisistä välienselvittelyistä raportoidaan kuitenkin puutteellisemmin. 83 Tundran edustajalta on mahdollisuus hankkia myös eri aiheita koskevia raportteja 84. Sisäministeriö julkaisee henkirikostilastoja, jotka ovat hyvin epätarkkoja. ANSO tilastoi näistä vain avustustyöntekijöihin kohdistuneet väkivaltaisuudet 85. UNDSS ja ANSO keräävät konfliktitilastoja, jotka vastaavat aika hyvin Punaisen Ristin käsityksiä 86. UNDSS laatii sisäiseen käyttöönsä päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausittaisia raportteja. Tilastoja on pidetty vuodesta 2003 tai 2004. Ne ovat omassa tietokannassaan, mutta eivät internetissä. Niistä voidaan pyydettäessä poimia rajoitetusti tietoja joltain tietyltä alueelta ja ajalta. 87 Joillakin kansalaisjärjestöillä on paikallista henkilökuntaa, joiden turvallisuusanalyysien tanskalaiset uskovat perustuvan muihinkin kuin sotilaslähteisiin. 88 Maahanmuuttoviraston ja poliisin tiedonhankintamatka toteutettiin vierailuilla paikallisviranomaisissa, Suomen ja ulkomaiden edustustoissa, kansalaisjärjestöissä ja kansainvälisissä organisaatioissa. Tärkeimpänä tavoitteena ollut paikallistason kontaktiverkoston luominen onnistui noin 20 haastattelun avulla. Lisäksi haastateltiin noin kahdeksaa matkalla tavattua tai matkan aikana avustanutta henkilöä. Yli puoleen haastatelluista on oltu yhteydessä matkan jälkeen sähköpostitse. Ajantasaisen paikanpäältä hankittavan tiedon saaminen Afganistanista on helpompaa verkoston avulla. Verkoston ylläpitäminen vaatii työpanosta ja kontaktihenkilöiden vaihtuessa voi osaksi jopa tyrehtyä. Organisaatioverkoston ylläpitäminen henkilövaihdostilanteissa on varmempaa kuin yksityishenkilöistä koostuvan verkoston. Haastateltavilla paikallisviranomaisilla ei ollut saatavilla yleisiä sähköpostiosoitteita vaan annetut osoitteet olivat yksityisiä. Lisäksi asiointikieli, joka ei ollut englanti, asettaa haasteita. Tundran edustajan kanssa sovittiin matkan jälkeen turvallisuus ym. tiedon toimittamisesta Maahanmuuttovirastolle. Häneltä on pyydetty vastauksia yksittäisiin kysymyksiin ja lisäksi hän on oma-aloitteisesti toimittanut meitä kiinnostavaa materiaalia. Lisäksi muilta toimijoilta on saatu hyödynnettävissä olevaa materiaalia säännöllisten tiedustelujen kautta. Maahanmuuttoviraston www.migri.fi sivuille ja Maahanmuuttokirjastoon tullaan kokoamaan haastateltavilta hankittavia julkisia raportteja sekä kirjallisuutta. Raportit 83 Tundra 84 Yksityisten toimijoiden tuottamia raportteja voisi käyttää maatietolähdejärjestelmässä. 85 AREU 86 ICRC 87 UNAMA/UNDSS 88 Tanskan suurlähetystö

18 (18) käsittävät pääasiassa tiettyä teemaa. Raportit muodostavat osan maatietolähdejärjestelmästä. Itse matkaraportti toimii apuna hankittaessa lähtömaatietoa Afganistanista. Raportissa esiintyviltä haastateltavilta on mahdollista saada hyvinkin yksityiskohtaista tietoa joko suorina vastauksina tai viittaamalla hankittuihin raportteihin. Matkaraportin liitteenä on luottamuksellinen luettelo haastateltavien nimistä, yhteystiedoista sekä haastatteluajoista.