LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 89/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-220 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen veden ottamista ja johtamista Paimionjoesta sekä Paimionjoen vedenjuoksun säännöstelemistä koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 24/1964 lupaehdoista Turun kaupunki HAKEMUS Turun kaupunki on 13.7.2005 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentin nojalla lupaa saada jatkaa vedenottoa Paimionjoesta Turun kaupungin ja Turun seudun juomavesihuollon turvaamiseksi enintään suurimman pumppaustehon (0,6 m 3 /s) verran siten, että Someronjärven pinnantaso 80,40 m voidaan saavuttaa ennen ajankohtaa 30.9. ja tarvittaessa heti. Mahdollisuuksien mukaan pinta pyritään pitämään lupapäätöksessä esitettyjen pinnankorkeusarvojen rajoissa. VOIMASSA OLEVA LUPA Lisäksi Turun kaupunki on pyytänyt lupaa sille, että velvoite juoksuttaa vettä Hovirinnankoskesta pidetään mahdollisimman pienenä kuitenkin niin, että joen alajuoksulla turvataan vähäinen virtaama vesihuollon vedenoton lisäksi. Kaupunki on myös pyytänyt, että Turun kaupungin vesihuollon turvaamiseksi hakemus käsiteltäisiin kiireellisenä ja että toiminta saataisiin aloittaa välittömästi mahdollisista valituksista huolimatta. Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt 26.3.1964 antamallaan päätöksellä nro 24/1964 Turun kaupunginhallitukselle luvan veden ottamiseen ja johtamiseen Paimionjoesta Savijoen kautta Aurajokeen nesteenä käytettäväksi Turun kaupungissa sekä tätä tarkoitusta varten suoritettavaan Paimionjoen vesistön vedenjuoksun säännöstelemiseen. Lupaehdon 11) mukaan "Säännöstelyn vaatimien töiden valmistuttua on vedenjuoksutus Hovirinnankosken padolla suoritettava siten, - ettei Painiojärven vedenkorkeus, mikäli mahdollista, ylitä seuraavien taitepisteiden kautta kulkevan murtoviivan esittämää säännöstelyn ylärajaa:
2 HAKEMUKSEN PERUSTELUT 1.1. 81,50 m 15.9. 81,40 m 20.3. 80,80 m 31.10. 81,70 m 1.4. 81,60 m 30.11. 81,70 m 31.5. 81,60 m 31.12. 81,50 m 31.7. 81,40 m - ja ettei Someronjärven vedenkorkeus alita seuraavien taitepisteiden kautta kulkevan murtoviivan esittämää säännöstelyn alarajaa: 1.1. 80,40 m 30.6. 81,10 m 30.4. 80,40 m 30.9. 80,40 m 1.5. 81,10 m 31.12. 80,40 m Hovirinnankosken padosta on juoksutus suoritettava siten, että virtaama ylittää hakijan Paimionjoesta ottaman vesimäärän ainakin 0,2 m 3 /s:llä silloin kun Someronjärven vedenkorkeus on korkeusvyöhykkeessä 81,30-80,90 m. Vedenkorkeuden ollessa mainitun vyöhykkeen yläpuolella tulee vastaavan ylityksen olla ainakin 0,3 m 3 /s ja vedenkorkeuden ollessa vyöhykkeen alapuolella vastaavasti ainakin 0,1 m 3 /s. Vedenkorkeuden ollessa säännöstelyn alarajalla on kuitenkin sen alittuminen estettävä supistamalla koko juoksutus 0,1 m 3 /s:ksi tai tarpeen vaatiessa sitä pienemmäksikin." Lupaehdossa 12) (muutettu 8.6.1973, vesioikeuden päätös nro 46/1973) todetaan, ettei hakijan Paimionjoesta ottama vesimäärä saa missään oloissa ylittää 1,0 m 3 /s. Veden johtaminen Paimionjoesta on lopetettava kokonaan, jos vedenpinta joessa pumppuaseman kohdalla on korkeutta N 43 +28,16 m alempana. Paimionjoen yläosa on matala ja tulvaherkkä. Lisäksi vesilaitoksen säännöstelypadon, Hovirinnankosken, ylä- ja alapuolisen pinnan korkeuden ero on vähäinen, jolloin muutaman päivän sadejakso nostaa Painiojärven pintaa helposti useita senttimetrejä eikä sitä pystytä suurellakaan juoksutuksella nopeasti alentamaan. Näin kävi vuodenvaihteen 2004/2005 sateiden aikana. Ylärajan ylityksistä tulee valituksia erityisesti keväällä, jolloin korkea veden pinta aiheuttaa haittaa maanviljelylle. Vesilaitos on pyrkinyt pitämään pinnat säännöstelyn rajoissa ja veden pintaa alennettiin myös kevään 2005 aikana juoksutuksilla toukokuun alkuun asti. Tämän jälkeen juoksutusta vähennettiin. Lounais-Suomessa sadanta on kesän aikana jäänyt haihduntaa vähäisemmäksi ja sateet ovat olleet paikallisia ukkoskuuroja. Aurajoen virtaama tyrehtyi 20.6.2005, jolloin turvauduttiin lisävedenottoon Paimionjoesta. Pumppauksella Paimionjoesta on Aurajoessa kyetty ylläpitämään vähäistä virtausta. Aurajoen pinnan laskeminen alle Halisten padon harjan aiheuttaa voimakkaan leväkukinnan riskin, sillä lämpötila on kohonnut 20 C:een. Vähäjokeen padottu Maarian allas on täynnä vettä. Se on kuitenkin ainoa Aurajoesta erillään oleva
3 vesilähde, minkä vuoksi vettä pyritään säästämään mahdollisten Aurajoella tai sen valuma-alueella tapahtuvien öljy- tms. vahinkojen varalle. Turku turvaa tarvittaessa myös naapurikuntien vedensaannin poikkeusolosuhteissa. Kuivuuden jatkuessa vesivarannot hupenevat tavallista nopeammin haihdunnan ja raakaveden kastelukäytön vuoksi. Vesilaitokset eivät nykyisillä luvilla pysty rajoittamaan joki- ja allasvesien kastelukäyttöä. Paimionjoen vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä seuraavat: Palikkainen (Painiojärvi) 80,98 m (12.7.2005) Hovirinnankoski yläpuoleinen (Someronjärvi) 80,99 m (12.7.2005) Paimionjoki, Tarvasjoen pumppaamo 29,36 m (12.7.2005) Turun vesilaitoksen vedenotto on tällä hetkellä (13.7.2005) 1 800 m 3 /h, mikä vastaa 0,6 m 3 /s. Painiojärven automaattisessa mittauksessa havaittiin kesäkuussa 7 cm:n virhe, joka huomattiin säännöllisen tarkastuskäynnin yhteydessä. Paimionjoen alajuoksun pinnankorkeus antaisi mahdollisuuden vedenottoon, mutta Someronjärven alaraja on saavutettu. Someronjärven vedenpinta tulisi vesioikeuden luvan mukaan pitää taitepisteiden 81,10 m (30.6.) ja 80,40 m (30.9.) kautta kulkevan murtoviivan yläpuolisella tasolla. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto on ratkaissut asian vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla tiedoksiantoa toimittamatta. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Turun kaupungille luvan enintään 30.9.2005 saakka poiketa Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antaman päätöksen nro 24/1964 lupaehdon 11) Someronjärven vedenkorkeuksia ja Hovirinnankosken padon juoksutuksia koskevista määräyksistä seuraavasti: - Someronjärven säännöstelyn alaraja saadaan alittaa siten, että Someronjärven vedenkorkeus on vähintään tasolla N 43 +80,40 m. - Juoksutus Hovirinnankosken padosta on suoritettava siten, että Someronjärven vedenkorkeuden ylittäessä tason 81,30 m virtaama ylittää luvan saajan Paimionjoesta ottaman vesimäärän ainakin 0,3 m 3 /s:lla, Someronjärven vedenkorkeuden ollessa välillä 81,10-81,30 m virtaama ylittää luvan saajan Paimionjoesta ottaman vesimäärän ainakin 0,2 m 3 /s:lla, Someronjärven vedenkorkeuden ollessa välillä 80,60-81,10 m virtaama ylittää luvan saajan Paimionjoesta ottaman vesimäärän ainakin 0,1 m 3 /s:llä ja Someronjärven vedenkorkeuden ollessa välillä 80,40-80,60 m virtaama ylittää luvan saajan Paimionjoesta ottaman vesimäärän ainakin 0,05 m 3 /s:llä. Vedenkor-
4 keuden ollessa tasolla 80,40 m tai sen alapuolella vedenpinnan lasku on estettävä supistamalla koko juoksutus 0,1 m 3 /s:ksi tai tarpeen vaatiessa sitä pienemmäksikin. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Luvan saajan on hoidettava patoa ja säännöstelyyn liittyviä mittalaitteita siten, että juoksutusmäärät vastaavat lupamääräyksissä asetettuja virtaamia ja että virtaama- ja vedenkorkeustiedot ovat luotettavia. 2) Luvan saajan on hoidettava säännöstelyä Länsi-Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 24/1964 lupaehdon 11) mukaisesti heti kun hydrologiset olosuhteet sen sallivat ja joka tapauksessa siten, että poikkeaminen mainitun lupaehdon määräyksistä jää mahdollisimman vähäiseksi. 3) Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava toimenpiteen vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. 4) Luvan saajan on 31.12.2005 mennessä toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle selvitys tämän päätöksen mukaisen toiminnan aiheuttamista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä ja tarvittaessa saatettava vahinkojen korvaamista koskeva asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 5) Toimenpiteeseen ryhtymisestä on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen TE-keskukselle sekä Someron ja Paimion kaupunkien sekä Tarvasjoen ja Liedon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Perustelut Pitkäaikaisen kuivuuden seurauksena Aurajoen virtaama on vähentynyt siinä määrin, että Turun kaupunki on joutunut turvautumaan lisävedenottoon Paimionjoesta. Kuivuus on myös pienentänyt Paimionjoen järvialtaiden varastotilavuutta huomattavasti. Lisävedenottoa Paimionjoesta rajoittavat kesäaikana Paimionjoen säännöstelyyn liittyvät Someronjärven vedenkorkeutta koskevat määräykset. Veden vähyys uhkaa vaarantaa Turun kaupungin ja sen lähiympäristön vesihuollon. Vedensaannin turvaamiseksi Turun kaupungille myönnetään väliaikaisesti oikeus johtaa enemmän vettä Paimionjoesta Savijoen kautta Aurajokeen.
5 Lainkohta Täytäntöönpano KÄSITTELYMAKSU Vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentti Tämä päätös saadaan vesilain 12 luvun 19 :n 5 momentin nojalla panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. 490 euroa Ympäristöministeriön asetus (1238/2003) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2.
6 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Markku Mäkelä Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Markku Mäkelä. Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.8.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.