AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com
RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992: VARMUUTTA ILMASTONMUUTOKSEN SYISTÄ EI OLLUT MUUTOKSEN SEURAUKSIA PIDETTIIN NIIN VAARALLISINA, ETTÄ KOKOUS PÄÄTTI RYHTYÄ TORJUNTATOIMIIN: PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN NIIN, ETTÄ NOUSU < 2 O C POLIITIKOT HYVÄKSYIVÄT MAAPALLON PELASTAMISEN EUROOPAN UNIONI: 20/20/20 (PÄÄSTÖT ALAS 20 % V.2020, UUSIUTUVAA ENERGIAA 20 %) KEHITYSMAILLE TUKEA 100 MRD USD VUOSITTAIN 2020 ALKAEN MARTTI TIURI 26.2.2013
ILMAKEHÄN CO2-PITOISUUS ILMATIETEEN LAITOKSEN PALLASTUNTURIN MITTAUSASEMALLA VUOTUINEN KASVU
IPCC:N ILMASTOMALLIEN LÄMPÖTILAKÄYRIÄ (RAPORTTI AR4) 14 ERI ILMASTOMALLIN 58 SIMULATIOKÄYRÄÄ (PUNAINEN: MALLIEN KESKI- ARVO, MUSTA LÄMPÖTILAHAVAINNOT, PYSTYVIIVAT TULIVUORIEN PURKAUKSIA MALLIEN HAJONTA ON SUURI, EIKÄ NIISSÄ NÄY 2X~30 VUODEN JAKSOLLISUUS Ref.: IPCC:n raportti AR4 M. Tiuri 12.2.2012
IPCC:N ERI VUOSINA ESITTÄMIÄ ILMASTOMALLIEN ENNUSTEITA PYLVÄÄT KUVAAVAT ERI MALLIEN ENNUSTEIDEN VAIHTELUVÄLIÄ MALLIT ENNUSTAVAT YLEENSÄ LIIAN SUURIA LÄMPÖTILAN NOUSUJA
32 +0,4 T O C MAAPALLON LÄMPÖ- TILAN MUUTOS T CO 2 mrd.t 16-0,4 HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖT CO 2 1880 1920 1960 2000 0 MAAPALLON LÄMPÖTILAN MUUTOS 1880-2010 JA CO 2 -PÄÄSTÖT PÄÄSTÖT JA LÄMPÖTILA OVAT SEURANNEET TOISIAAN VAIN 1975-2000 V.2000 JÄLKEEN PÄÄSTÖT OVAT KASVANEET ENTISTÄ JYRKEMMIN, MUTTA LÄMPÖTILA EI OLE KASVANUT. PÄÄSTÖT EIVÄT SELITÄ ILMASTONMUUTOSTA. Lähde Hadley Centre, CDIAC.
25 nt AURINGON AKTIIVISUUS 15 15 V. liukuva keskiarvo 30 v.kaavam.(tiuri) 1880 1920 1960 2000 5 AURINGON AKTIIVISUUS 1880-2000 AURINGON AKTIIVISUUS (AURINGON AIHEUTTAMA MAAN MAGNEETTIKENTÄN VAIHTELU, aa-indeksi) ON NOUSSUT KOKO 1900-LUVUN AJAN LÄMPÖTILA ON VASTAAVASTI NOUSUT 0,8 ASTETTA Lähde: NOAA 2012
+0,5 5 a running mean O C 30 a schematic, Tiuri 0 TEMPERATURE CHANGE (ANOMALY) 1880 1920 1960 2000-0,5 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS 1880-2010 Vaihtelu on seurannut AMO:n (Atlantic Multidecadal Oscillation) 60 vuoden jaksollisuutta Lähde: HadCRUT UK 2012
25 nt AURINGON AKTIIVISUUS 15 0,4 O C 0 MAAPALLON LÄMPÖTILA -0,4 AURINGON AKTIIVISUUS (AURINKOTUULI) JA MAAPALLON LÄMPÖTILA KÄYTTÄYTYVÄT SAMANTAPAISESTI AURINGON AKTIIVISUUS AIHEUTTAA MAAN MAGNEETTIKENTÄN VAIHTELUA (AA-INDEKSI). AKTIIVISUUS (aa-indeksi) ON KESKIMÄÄRIN NOUSSUT KOKO 1900-LUVUN JA I ILMASTO ON LÄMMENNYT 0,8 0 C LÄHDE: NOAA, HadCRUT 2012, TIURI
CO2 ppm CO2 390 T C 0.6 360 0.3 0 T 330-0.3 1980 1990 2000 2010 HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT OVAT KASVANEET, MUTTA KESKILÄMPÖTILA EI OLE NOUSSUT V.1998 JÄLKEEN
POHJOISEN MERIJÄÄN PINTA-ALA 1979-2012 VUODEN 2005 JÄLKEEN PINTA-ALA ON PYSYNYT KESKIMÄÄRIN ENNALLAAN, MUTTA PINTA-ALAN VAIHTELU ON KASVANUT Ref. :Ref, Divine et all; Polar Res.2011) M.Tiuri 14.9.2012
JÄÄMEREN JÄÄALUE SYKSYLLÄ 2007 JA 2013. Jääalue (punainen) on 2013 hieman suurempi kuin 2007 Valkoinen alue on Grönlanti
POHJOIS-ATLANTIN LÄMPÖSISÄLTÖ (700 METRIN KERROS) ON ALKANUT PUDOTA, ILMASTO VIILENEE AURINGON AKTIIVISUUS PUTOSI N.V.2000 1900-LUVUN ALUN TASOLLE Martti Tiuri 12.9.2012
Sun spots 100 Antarctis Be Greenland Be Optical obs. 14 C 14 C -45-30 50-15 0 0 900 1100 1300 1500 1700 1900 15 AURINGON AKTIIVISUUS (AURINGONPILKKUJEN LUKUMÄÄRÄ) PUULUSTOJEN RADIOHIILEN 14C PERUSTEELLA. Lähde: Solanki,Usoskin et.al. 2003 MYÖS JÄÄNÄYTTEIDEN BERYLLIUM ILMAISEE AURINGONPILKKUJEN MÄÄRÄN AURINGON AKT. SAAVUTTI 1990-LUVUN LOPULLA ENNÄTYKSEN
KASVUKAUDEN LÄMPÖTILA LAPIN MÄNTYJEN LUSTOMITTAUSTEN PERUSTEELLA 5000 VUODEN AIKANA Kesälämpötila on vaihdellut 7600 vuotta samoin kuin nyt. Viite: Metla Työraportti 240/2012
30 nt 25 20 15 10 5 SOLAR ACTIVITY (aa-index) 15 Year running mean (FMI) 30 Year schematic (Tiuri) 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 aa-indeksi (LIKIARVO AURINGON AKTIIVISUUDELLE) Auringon aktiivisuus on pudonnut n.v. 2000. Ilmaston viileneminen odotettavissa. 1900-luvulla lämmenneet meret viivästyttävät viilenemistä
METLAN TUTKIJOIDEN ENNUSTEITA 2000-LUVUN LÄMPÖTILASTA KESÄLÄMPÖTILAT LAPIN METÄRAJAPUIDEN LUSTOMITTAUSTEN MUKAAN. KÄYRÄ A, IPCC:N ILMASTONMUUTOSENNUSTE, (EI VASTAA HAVAINTOJA). KÄYRÄ B, ILMASTO MUUTTUU JAKSOLLISIESTI KUTEN ENNENKIN KÄYRÄ C, AURINGON AKTIIVISUUDEN HAVAITTU PUTOAMINEN 2000 JÄLKEEN OTETTU HUOMIOON LÄHDE: METSÄNTUTKIMUSLAITOS: BIOENERGIA, ILMASTONMUUTOS JA SUOMEN METSÄT (METLANTYÖRAPORTTEJA, 240, 2012) M.TIURI 25.9.2012
1600 MW:n ydinvoimala Erikoisterästä ym metalleja Betonia Hinta (Olkiluoto 3) 1700x3 MW merituulikenttä Erikoisterästä ym metalleja Betonia (matala vesi) Kentän pinta-ala Hinta (arvio) 15 000 tonnia 600 000 tonnia ~6-8 miljardia eur. 680 000 tonnia 850 000 tonnia 100 neliökilom. ~15 miljardia eur. 4 milj. 2 kw:n tuulimyllyjä Erikoisterästä ym metalleja 1 000 000 tonnia Betonia? Hinta (kaupalllinen) ~40 miljardia eur. OLKILUOTO 3:N YDINVOIMALAN VUOTUISEN SÄHKÖN TUOTTAMINEN TUULIVOIMALLA KULUTTAA LUONNON- VAROJA YLI 30 KERTAA ENEMMÄN M. Tiuri 8.11.2013 Lähde: PVO YM
AURINGON SÄTEILYN VUOTUINEN KESKIARVO W/m2 SUOMESSA KESKITEHO 100 W/m2, SAHARASSA 350 W/m2 PILVISYYS OTETTU HUOMIOON SATELLIITTIMITAUKSILLA PIIPANEELIN HYÖTYSUHDE NOIN 15 %, KIINTEÄSTI SUUNNATUN KESKITEHO 60 % VERRATTUNA AURINKOA SEURAAVAAN PANEELIIN Wikipedia, Matthias Loster 2006 M.Tiuri 2011
ENERGIANTUOTANTOON LIITTYVÄT KUOLEMAT PIENHIUKKASET (puunpoltto, polttovoim., dieselautot) (WHO 2005) 350000 verenkierto- ja keuhkosair.kuolemaa EU25 maissa vuositain 1300 Suomessa vuosittain 250 puun pienpoltto Suomessa vuosittain (THL 2010) TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUS (YK, WHO 2005) 9 kilpirauhassyöpään kuollutta lasta 47 säteilysairauteen kuollutta voimalan työntekijää 4000 syöpäkuolemaa (60 vuosittain) 30000 syöpäkuolemaa maailmassa (400 vuosittain) (STUK 2OO5) Ei perinnöllisiä vaikutuksia, ei syntymäepämuodostumia Runsaasti säteilyn pelosta johtuvia psykosomaattisia sairauksia LÄNSIMAINEN YDINVOIMA 0 kuolemaa voimalan ulkopuolisille M. Tiuri 5.6.2010