Nastolan Hautausmaa 1
NASTOLAN HAUT UTAUSMAA USMAA Nastolan hautausmaa Ylimmäistenmäellä on otettu käyttöön 1848. Kenraali Gustaf Adolf Ehrnrooth oli jo 1831 pitäjänkokouksessa vaatinut tilaa holvihaudalleen, jolloin todettiin, että silloinen hautausmaa on pieni ja tilaa vähän. Tämä vanha hautausmaa sijaitsi nykyisen sankarihautausmaan ja entisen kirkon paikalla. Siellä on jäljellä kaksi hautakiveä 1800-luvun alkupuolelta, toinen Seestan Ehrnroothin ja toinen Uudenkylän Karlssonin. Nykyistä hautausmaata ympäröivä kivivalli päätettiin tehdä 1853 ammattitaitoisen valvojan johdolla seurakuntalaisten talkootyönä. Kiviaitaa on myöhemmin jatkettu laajennusten mukana. Nastolan hautausmaan vanhin osa on lähinnä kirkkoa, pohjoispäässä. Näyttävimmät muistomerkit ovat säätyläisten ja tilallisten haudoilla. Ehrnroothin sukuhauta koostuu useasta osasta alkaen kenraali Ehrnroothin holvihaudasta. Aatelistoa edustavat myös Glansenstierna (Arrajoki, Toivonoja) ja Schulman (Arrajoki), Ullner (Koiskala) ja af Forselles (Toivonoja, Uusikartano). Lennart af Forsellesin haudan katkaistu pylväs kuvaa nuorena kuolleen kesken jäänyttä elämää. Nastolan aatelisista Wrede-suku on haudattu Elimäelle ja von Essen-suku Hollolaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuvat 1,2: Erstaan kartanon rehtori Olsonin (k.1861) ja Werner Wessbergin (k. 1897) hautamuistomerkit havainnollistavat siirtymisen hautakivien käyttöön. 2
Kuva 3: Toivonojan kartanon Lennart af Forsellesin hauta, aiheena on katkaistu pylväs. 1800-luvun alkupuoliskolla haudat merkittiin puuristeillä. Ne korvautuivat ensin rautaisilla ja sitten kivisillä paasilla. Esimerkkinä muutoksesta on Erstaan kartanon rehtori Olsonin (k. 1861) rautaristi ja seuraavan sukupolven Werner Wessbergin (k. 1897) kivinen muistomerkki, johon kuuluu erikoinen kukkalaite. Vanhalla osalla on useita sukuhautoja. Uudenkylän Sipilän (Karlsson- Kaalamo-Hamara-Jarla) sukuhaudan suurikokoinen kivi on täyttynyt nimistä molemmin puolin. Tavallisen kansan puuristejä ei ole säilynyt. Aluksi varsinaista suunnitelmaa ei näytä olleen, vaan hautoja kaivettiin tarpeen mukaan. Vähitellen paikat varattiin eri suvuille, mutta edelleen vähävaraisia haudattiin linjahautoihin. Säätyläisten lähettyvillä on arvonsa tunteneiden ammattilaisten kuten meijeristien hautoja, joissa on ammatti mainittuna. Autonomian ajan lopulla hautausmaa täyttyi. Aluetta laajennettiin ja tavat muuttuivat. Seurakuntalaiset alkoivat istuttaa kukkia haudoille ja ensimmäisen kerran hautausmaalla paloivat yleisesti kynttilät vuonna 1932. Vähän tämän jälkeen saatiin vesijohto helpottamaan alueen hoitoa. 3
Hautausmaata laajennettiin uudelleen 1950-luvulla. Suunnittelijana oli tätä ennen jo yli 300 hautausmaata järjestänyt arkkitehti Ilmari Wirkkala. Nastolan metsähautausmaa sopi hänen ihanteisiinsa. Uusi alue jaettiin tasasuuriin hautapaikkoihin ilman reunakiviä. Käytävät ovat suoria ja säännöllisiä. Haudat nurmetettiin, kun Nastolan vanhalla osalla ne ovat hiekkapintaisia ja usein reunakivettyjä. Istutuksissa on käytetty hautausmaille valikoituja puita ja pensaita kuten tuijia sekä serbiankuusia. Kuva 4: Karjalaan jääneiden muistomerkki, Veikko Leppänen 1953. Kuvat 5,6: Muistolehdon kivi ja Muualle haudattujen muistokivi. Seuraavan kerran hautausmaata laajennettiin 1970-luvun alussa. Käyttösuunnitelman ja asemakaavan laati Juhani Melaja. Luvan laajennukseen on allekirjoittanut opetusministeri Johannes Virolainen. Luonnonmukaisuuden ihailussa mentiin askel pidemmälle ja korostettiin hautojen sopivuutta mäntymetsään. Käytävien linjaukset noudattavat maaston muotoja, pensasistutuksia ja nurmikoita vältettiin. Hautakiven tuli olla 60-100 korkea ja tyynykivet olivat sallittuja. 4
Kuva 7: Luonnon suppaan toteutettu uurnalehto ulkoalttareineen. Hautausmaan uusin osa on luonnon suppaan toteutettu uurnalehto. Sen on suunnitellut Bey Heng ja rakentanut Multanäppi Oy Heinolasta. Uurnalehto otettiin käyttöön 2008 ja siinä on 430 hautapaikkaa, joista jokaiseen mahtuu kuusi uurnaa. Lehdossa on alttari siunauksia varten sekä tuhkan sirottelualue. Alue on kokonaan seurakunnan hoidossa. Hautausmaan luoteiskulmassa on vanha ruumishuone, alkuaan Nastolan pitäjäntupa. Nykyinen siunauskappeli rakennettiin 1950-luvun alussa kanttori Kalevi Niemen aloitteesta. Sen on suunnitellut lahtelainen arkkitehti Tauno Niemioja ja se noudattaa sodan jälkeistä rakennustyyliä. Sokkeli on verhoiltu liuskekivilaatoilla, ikkunat ovat lakattua mäntyä, seinät rapattu ja korkea harjakatto hallitsee ilmettä. Ruumishuone sijaitsee siunauskappelin kellarissa. Muutamaa vuotta myöhemmin rakennettu Lahden läntisen hautausmaan kappeli on lähes identtinen. Nastolan hautausmaalle (2011) on haudattu noin 9000 vainajaa, hautoja on noin 4200, joista seurakunnan hoidossa on noin 1000 kpl. Vuosittain haudataan ja siunataan noin 5
Kuva 8: Nastolan siunauskappeli, arkkitehti Tauno Niemioja 1953. 120 vainajaa, joista hieman yli puolet tuhkataan. Hautausmaa on vainajien muistamista varten hoidettu puistoalue. Kävely alueella ja nimet hautakivissä palauttavat joukosta poistuneita mieliimme. Hautamuistomerkit välittävät tietoa menneistä ajoista sekä tavoista hieman yli 150 vuoden ajalta. Ajat ja ihmiset muuttuvat, muistot elävät Nastolan hautausmaalla. Kuva 9: Nastolan entinen pitäjäntupa toimi ruumishuoneena 1890-luvulta uuden siunauskappelin valmistumiseen asti. 6
YLEISET MUISTOMERKIT Karjalaan jääneiden muistomerkki, nastolalainen Veikko Leppänen 1953. Valkoisten ja punaisten 1918 tapahtumien muistokivet. Muualle haudattujen muistokivi ja muistolehto. SANKARIHA ARIHAUT UTAUSMAA USMAA Uudestakylästä lähtöisin ollut Tampereen asemakaava-arkkitehti Elis Kaalamo suunnitteli ennen talvisotaa Nastolan vanhan kirkon muistomerkin, josta tuli sodan seurauksena sankarihautausmaan portti. Muistopaasi on diplomiarkkitehti Sirkka Tarumaan suunnittelema. Kuva 10: Valkoisten muistokivi ja Kuva 11: Punaisten muistokivi 1918 - tapahtumista. MUUALLA NASTOLASSA Neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaalla on 1987 valmistunut pronssinen Äiti maa patsas. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Vladimir Feodorov. Riihimäki-Pietarinradan rakentajien muistokivi sijaitsee Uudessakylässä Ylämaantien varrella. Sen on suunnitellut taideohjaaja Ritva Pirhonen ja se pystytettiin 1990. Saksalaisten 1918 Uudenkylän taistelujen muistokivi on Uudenkylän vanhan aseman lähettyvillä ja on pystytetty 1920. Lähteet: Nastolan historia 1-3, Anneli Mäkelä 1979-1991. Nastolan seurakunnan arkisto. Valokuvat, kartta, Matti Oijala. 7
Nastolan hautausmaa 1. Siunauskappeli 2. Entinen ruumishuone 3. Uurnalehto 4. Muistolehto ja Muualle haudattujen muistokivi 5. Karjalaan jääneiden muistomerkki 6. Punaisten muistomerkki 7. Valkoisten muistomerkki 8. Säätyläisten hautoja 9. Nastolan kirkko 10. Sankarihautausmaa Kuva 12: Nastolan hautausmaalla on pitkään käytössä olleita sukuhautoja, joiden kivipaadet ovat saattaneet täyttyä nimistä molemmin puolin. Nastola-seura 2014. 8