1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2001 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää tuki- ja palveluyksikköä nimeltään Pro-tukipiste. Protukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Vuosina 1990 1996 Pro-tukipiste toimi Helsingin Diakonissalaitoksen yhtenä diakoniaprojektina. 2. YHDISTYSTOIMINTA 3. PRO-TUKIPISTE Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Haastatteluja eri tiedotusvälineille annettiin yhteensä 16. Eniten mielenkiintoa herättivät ulkomaalaislaki ja sen seuraukset ulkomaalaisille prostituoiduille, järjestäytynyt rikollisuus ja kansainvälinen naiskauppa sekä katuprostituutiotilanne Helsingissä. Ulkomaalaisille prostituoiduille suunnattu Meritähti-projekti siirtyi Helsingin Diakonissalaitokselta osaksi Pro-tukipisteen toimintaa kertomusvuoden alussa. Siirtymää oli valmisteltu koko edellinen vuosi ja yhteinen toiminta voitiin aloittaa heti tammikuun alussa. Jatkossa tässä toimintakertomuksessa tarkoitetaan Pro-tukipisteellä sekä Pro-tukipisteen että Meritähden toimintaa. Pro-tukipiste on yhdistyksen ylläpitämä asiakastyön yksikkö, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja terveyspalveluja ja neuvontaa seksityöntekijöille ja heidän läheisilleen sekä tekee etsivää työtä katuprostituutioalueilla ja seksibaareissa Helsingissä. Kertomusvuoden aikana asiakaskontaktien kokonaismäärä oli 4808 ja siitä noin neljännes tavoitettiin etsivän työn kautta. Asiakasmäärät ovat olleet vuosi vuodelta nousussa ja kertomusvuoden kontaktien määrä nousi 1300:lla edellisvuoteen verrattuna. (Asiakaskontaktien määrä työmuodoittain, liitteet 1 ja 2). 3.1. Koulutus ja ennaltaehkäisevä työ Koulutuksia ja seminaariesityksiä on annettu kertomusvuoden aikana yhteensä seitsemäntoista kertaa ja näihin tilaisuuksiin osallistui noin 900 ihmistä. Suoria asiakaskonsultaatioita annettiin eri sosiaalialan yksiköille neljä kertaa. Ehkäisevä terveystyö kohdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvontaan. Kondomien, liukasteiden, testausten ja rokotusten lisäksi jaettiin terveysneuvontamateriaalia ja otettiin käyttöön Pro-tukipisteen omat terveysneuvontakortit. Korteissa on 16 eri teemaa, jotka liittyvät itsensä arvostamiseen, tartuntariskeihin ja suojautumiseen sekä väkivallan tunnistamiseen ja suojautumiseen. Kortteja jaettiin sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille.
Kouluttautuminen: HUS/ Ansa-projektin koulutus seksuaalisesta väkivallasta, A- klinikkasäätiön Rentoutuskoulutus (1 pv), Etsivän työn ENT-juhlaseminaari ja norjalaisen Haldis Hjortin etsivän työn koulutus Tampereella, Yrittäjien koulutuskeskuksen järjestämä Järjestöjen avustaminen-koulutus, vertaiskouluttajien antama koulutus työntekijöille. Opiskelijaharjoittelijoita on ollut kertomusvuoden aikana kolme, kaikki Diakoniaammattikorkeakoulusta. 3.2. Etsivä sosiaali- ja terveystyö Etsivän työn avulla tavoitetaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia, vaikeasti tavoitettavia prostituutiossa mukana olevia ryhmiä kuten: 1) suonensisäisiä huumeita käyttävät, 2) nuoret, alle 20-vuotiaat ja 3) ulkomaalaiset. Etsivän työn volyymia ei voitu lisätä edellisestä vuodesta, sillä yhdistyksen saamat avustukset jäivät huomattavasti alle sen, mitä haettiin. Pro-tukipiste tekee etsivää sosiaali- ja terveystyötä Helsingin katuprostituutioalueilla ja seksibaareissa. Varsinaisia kenttäkäyntejä kadulla oli yhteensä 42 kertaa ja lisäksi havaintokäyntejä kolme kertaa keskustan rautatieasemalla ja Itäkeskuksessa. Varsinaisten kenttäkäyntien yhteydessä solmittiin 259 kontaktia katuprostituutioalueilla ja 1006 kontaktia seksibaareissa. Kertomusvuoden aikana toteutettiin viisi kenttäjaksoa ns. liikkuvalla yksiköllä eli kenttätyöparin lisäksi mukana olivat sairaanhoitaja ja lääkäri. Kenttäkäynnit toteutettiin pikkubussilla tai matkailuautolla. Kertomusvuoden lopulla aloitettiin thai-hieromalaitoksien työntekijöille suunnatun rokotusprojektin suunnittelu. Pro-tukipisteen etsivään työhön ravintoloissa oli tutustumassa yhteistyökumppaneita Norjasta, Ruotsista ja Hollannista (Europap-verkostosta). Luotsi-projektin ja Protukipisteen työntekijät tutustuivat toistensa tekemään etsivään työhön. 3.3. Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö 3.4. Verkostotyö Pro-tukipiste on ns. matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö. Päivystysaikana voi tulla ilman ajanvarausta. Varsinaista puhelinpäivystysaikaa ei ollut, vaan toimistoon voi ottaa yhteyttä arkipäivisin. Päivystystä oli 12 tuntia viikossa, joista kymmenen tuntia siten, että palveluja oli mahdollista saada myös viroksi ja venäjäksi. Käyntejä Pro-tukipisteellä oli 3109 ja puhelinsoittoja 453 eli yhteensä kontakteja oli 3562. Näistä naisten osuus oli 3395, miesten 81 ja transseksuaalien 86. Uusia kävijöitä oli kertomusvuoden aikana 325. Lääkäripalvelujen käyttökertoja oli 185. Kertomusvuoden aikana jatkettiin aktiivista verkostotyötä sekä viranomaisten että eri järjestöjen kanssa. Yhteistyötahoja ovat olleet mm. Helsingin seurakuntayhtymä/snellu, Terveysneuvontapisteet Vinkki (Helsinki), Nervi (Tampere), Milli (Turku), Vantaan Vinkki, Helsingin Aids-tukikeskus, Turun Aids-tukikeskus, Helsingin Diakonissalaitos, Erityissosiaalitoimisto, Keskinen sosiaalikeskus, Kluuvin palvelukeskus, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Ensi- ja turvakotien liitto, Pääkaupungin turvakoti, Rikosuhripäivystys, Pääkaupunkiseudun puhelinauttajat, Hämeenlinnan naisvankila, Helsingin läänin- 2
vankila, Maailman Aids-päivän toimikunta, Positiiviset ry., Huumevierotusyksikkö HUS, MAP, Luotsi ja Kansanterveyslaitos. 3 Lisäksi kertomusvuonna järjestettiin yhdessä Suomen Aids & Mobility verkoston kanssa seminaari Building partnership between migrants and professionals Kansanterveyslaitoksella. EU:n Pohjoisen u8lottuvuuden toimintaohjelman kansallisen toteutuksen valmistelu jatkui. Stakesin johtama sosiaali- ja terveyssektori on suunnitelmassa tärkeässä asemassa eräänä pääalueenaan hiv- ja aidstyö. Pro-tukipiste osallistui Diskonissalitoksen koordinoiman kansalaisjärjestöjen hiv/aids-osion valmisteluun. Pro-tukipiste kävi kertomusvuonna tutustumassa Virossa Tallinnan tilanteeseen. Matkan aikana kävimme tutustumassa Aidsi Ennetuskeskukseen, Hiiun sukupuolitautien poliklinikkaan ja tapasimme Eesti Lastefondin johtajan. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pro-tukipiste jatkoi toimintaansa Euroopan Unionin rahoittamassa EUROPAPprojektissa (EUROPAP: European Intervention Projects AIDS Prevention for Prostitution). Europap projektin yleisenä tavoitteena on tukea ja kehittää interventio-ohjelmia hiv:n, seksitautien ja muiden tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi prostituutiossa. Europap -verkostoon kuuluu 14 EU-maata ja näiden lisäksi Norja ja Bulgaria. Mukana on valtiollisia organisaatioita, järjestöjä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja prostituoitujen omia järjestöjä. Europap 2000/2001 projektin kesto on 18 kuukautta; projekti alkoi 1.9.2000 ja päättyy 1.3.2002. Varsinainen työskentely on jaettu kolmeen tehtäväalueiden mukaiseen ryhmään: 1) infektioriskien kartoitus (infection risks group), 2) prostituutiopolitiikan kartoittaminen (policy group) ja 3) koulutuksen ja toiminnan arviointimenetelmien kehittäminen (training and evaluation group). Pro-tukipiste on mukana prostituutiopolitiikka ja infektioriskien kartoitustyöryhmissä. Prostituutiopolitiikan pohjoinen työryhmä kokoontui helmikuussa Helsigissä. Infektioriskien kartoitustyöryhmä tapasi heinäkuussa Berliinissä Saksassa. Infektioriskien kartoitustyöryhmän tehtäviin kuuluva kansallinen kysely ja tutkimusosuus suoritettiin loppuvuodesta 2001. Tulokset julkaistaan loppuraportissa. Europap-kokous pidettiin marraskuussa Belgiassa. TAMPEP projektin (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Protitutes in Europe) toimikausi on sama kuin Europap projektillakin eli 1.9.2000 1.3.2002. Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Tampep-projektin kokous pidettiin tammikuussa Itävallassa. Pohjoinen aluetyöryhmä kokoontui lokakuussa Skotlannissa Edinburghissa. Osana Tampep-projektin kansallista toimintaa Pro-tukipiste järjesti Helsingissä Näkymättömät thai-naiset seminaarin, jonka tavoitteena oli herättää keskustelua
thai-naisten asemasta Suomessa ja kartoittaa mahdollisuuksia rakentaa thai-yhteisöjen parissa työskentelemisestä kiinnostuneiden tahojen yhteistyöverkosto. 4 Pro-tukipiste liittyi vuonna 2000 miesprostituutiotyön verkostoon European Network Male Prostitution (ENMP). Verkoston kokous pidettiin helmikuussa Hollannissa. Protukipiste on mukana pohjoisessa työryhmässä, jossa on edustajia Tanskasta, Englannista, Norjasta, Irlannista ja Ruotsista. Pohjoisen työryhmän kokous pidettiin huhtikuussa Irlannissa ja toinen kokous syyskuussa Tanskassa. 6. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 6.1. Hallinto ja talous 5.2. Henkilöstö Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan viisi kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous joulukuussa. Kertomusvuonna hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Markku Leijo, apulaisosastopäällikkö, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, asuntoasiainosasto - Varapuheenjohtaja Arja Lankinen, toiminnanjohtaja, Kodittomien tuki ry, Eeva- Maria koti - Marja-Leena Nousiainen, Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston päihdehuollon yhteispalvelujen johtaja - Henna Korte, koulutussuunnittelija, Suomen Punainen Risti - Markku Niskanen, toimistopäällikkö, Helsingin Diakonissalaitos Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli 1.522.790 markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli noin puolet eli 53 prosenttia. Raha-automaattiyhdistyksen avustus kertomusvuodelle oli 800.000 markkaa ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus 150.000 markkaa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi erillisprojektia varten tartuntatautirahoista avustuksia yhteensä 448.510 markkaa. Europap- ja TAMPEP ja ENMP -projektien rahoitusosuus kertomusvuoden aikana oli 64.277 markkaa. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin 30.000 markkaa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön. Tilikauden alijäämä oli 34.542,63 markkaa. Suurelta osin tappio selittyy avustustason jäämisestä huomattavasti alle haetun tason ja toisaalta asiakasmäärien jyrkästä kasvusta. Toimintaa jouduttiin jonkin verran supistamaan ja tinkimään palvelujen määrästä, jotta pystyttiin pitämään tilikauden tulos edes kohtuullisena. Kertomusvuoden lopussa Pro-tukipisteellä työskenteli kahdeksan työntekijää: - toiminnanjohtaja (60 %) - kaksi sosiaalityöntekijää (100 % ja 80 %) - sairaanhoitaja (100 %) - terveydenhoitaja (80 %) - lääkäri (40 %) - kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän/snellun työntekijä, 8 tuntia/viikko) - siivooja (tuntiperusteinen)
5 5.3. Toimitilat Pro-tukipisteellä ja Meritähdellä on yhteensä 184,5 neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 20.