Standardi 4.3f Luottoriskin vähentämistekniikat sisäisten Määräykset ja ohjeet
Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia, osoittaa valvojan tavoitteena olevan laatutason ja näkemyksen hyvästä menettelytavasta sekä perustelee sääntelyä. Standardin jokaisella kappaleella on oma marginaalimerkintänsä: N N N N N Normi: Viittaus voimassa olevaan lain tai asetuksen säännökseen. : Ratan määräyksenantovaltuutensa nojalla antama velvoittava määräys valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. Suositus: Ratan suositusluonteinen toimintaohje valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. Soveltamisohje/-esimerkki: Normiin, an tai Suositukseen liittyvä käytännön soveltamisohje tai esimerkki. Viittaus Ratan standardiin tai standardin osaan. Katso viereinen esimerkki. Perustelu: Avaa sääntelyn ja säännösten tarkoitusta, tavoitteita ja taustaa. Oheinen kuva on vain näyte standardista Ratan standardit luettavissa
dnro 3/120/2007 3 (103) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 8 Siirtymäsäännös 10 2 Tavoitteet ja rakenne 12 2.1 Tavoitteet 12 2.2 Rakenne 13 3 Kansainvälinen viitekehys 14 4 Normiperusta 15 5 Standardin säännösten soveltaminen eri luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmiin ja kaupankäyntivaraston eriin 17 6 Pääperiaatteet luottoriskin vähentämistekniikkoja koskevien säännösten noudattamiselle 18 6.1 Kaikkiin luottoriskin vähentämistekniikkoihin soveltuvat periaatteet 18 6.2 Vastikkeelliseen luottosuojaan tai takauksen luonteiseen luottosuojaan liittyvät periaatteet 19 6.3 Yhteenveto luottoriskin vähentämistekniikkojen käsittelystä vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa 21 7 Takaukset ja luottojohdannaiset (takauksen luonteinen luottosuoja) 23 7.1 Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat 23 7.2 Hyväksyttävät luottojohdannaiset 25 7.3 Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat sovellettaessa päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä (Double default) 25
dnro 3/120/2007 4 (103) 7.4 Takauksille asetetut vähimmäisvaatimukset 27 7.5 Luottojohdannaisille asetetut vähimmäisvaatimukset 30 7.6 Vähimmäisvaatimukset päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelylle32 7.7 Takauksen luonteisen luottosuojan huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 34 7.7.1 Takauksen luonteisen luottosuojan arvon määrittäminen 34 7.7.2 Täysi suojaus 35 7.7.3 Osittainen suojaus 36 7.7.4 Luottoriskin vaihtolainat (CLN) 36 8 Vastikkeellinen luottosuoja 38 8.1 Yleistä vastikkeellisena luottosuojana käsiteltävistä vakuusmuodoista38 8.2 Vastuun vakuutena useita eri vastikkeelliseen luottosuojaan luettavia vakuuksia 39 9 Kiinteistövakuudet 40 9.1 Hyväksyttävät kiinteistövakuudet 40 9.2 Vähimmäisvaatimukset 43 9.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 44 9.3.1 Kiinteistövakuuden arvostus 44 9.3.2 Tappio-osuuden laskenta 45 10 Saamiset 48 10.1 Hyväksymisen edellytykset 48 10.2 Vähimmäisvaatimukset 49 10.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 50 11 Muut fyysiset vakuudet 52
dnro 3/120/2007 5 (103) 11.1 Hyväksymisen edellytykset 52 11.2 Vähimmäisvaatimukset 52 11.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 54 12 Leasing 55 12.1 Hyväksymisen edellytykset 55 12.2 Vähimmäisvaatimukset 55 12.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 56 13 Muuhun luottolaitokseen tehty talletus 57 13.1 Hyväksymisen edellytykset 57 13.2 Vähimmäisvaatimukset 57 13.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 58 14 Henkivakuutus 59 14.1 Hyväksymisen edellytykset 59 14.2 Vähimmäisvaatimukset 59 14.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 60 15 Vaadittaessa lunastettavat arvopaperit 61 15.1 Hyväksymisen edellytykset 61 15.2 Vähimmäisvaatimukset 61 15.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 61 16 Rahoitusvakuudet 63 16.1 Hyväksyttävät rahoitusvakuudet 63 16.2 Vähimmäisvaatimukset 67 16.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 68
dnro 3/120/2007 6 (103) 16.3.1 Tappio-osuuden (LGD) laskenta 68 16.3.2 Laskennassa käytettävä vastuun määrä (rahoitusvakuuden kattava menetelmä) 69 17 Päänettoutussopimukset 81 17.1 Hyväksymisen edellytykset 81 17.2 Vähimmäisvaatimukset 81 17.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 82 17.3.1 Laskennassa käytettävä vastuun määrä 82 17.3.2 Laskenta käyttäen sisäisiä malleja 84 18 Tase-erien nettoutus 88 18.1 Hyväksymisen edellytykset 88 18.2 Vähimmäisvaatimukset 88 18.3 Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 88 19 Maturiteettierot 90 19.1 Maturiteettieron ja maturiteetin määrittely 90 19.2 Vastikkeellinen luottosuoja 91 19.3 Takauksen luonteinen luottosuoja 92 20 Korimuotoiset luottoriskin vähentämistekniikat 93 20.1 Korimuotoiset ensimmäisen tappion luottojohdannaiset 93 20.2 Korimuotoiset n:nnen tappion luottojohdannaiset 93 21 Raportointi Rahoitustarkastukselle 95 22 Määritelmät 96 22.1 Standardissa käytetyt lyhenteet 96
dnro 3/120/2007 7 (103) 22.2 Luettelo vakavaraisuuslaskentaan liittyvistä Rahoitustarkastuksen standardeista 97 22.3 Määritelmät 97 23 Lisätiedot 102 24 Muutoshistoria 103
dnro 3/120/2007 8 (103) SOVELTAMINEN (1) Tämän standardin mukainen luottoriskin vakavaraisuusvaatimus koskee seuraavia Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 5 :n tarkoittamia valvottavia: N luottolaitokset, lukuun ottamatta maksuliikeyhteisöjä N sijoituspalveluyritykset N rahastoyhtiöt, jotka harjoittavat sijoitusrahastolain (48/1999) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa (omaisuudenhoitoa harjoittavat rahastoyhtiöt) N osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) tarkoittama yhteenliittymä. (2) Jäljempänä tässä standardissa käytetään yleisnimitystä valvottava kaikista standardin soveltamisalaan kuuluvista yhteisöistä. (3) Jäljempänä tässä standardissa nimikkeellä luottolaitos tarkoitetaan luottolaitoksia, pois lukien maksuliikeyhteisöt. (4) Jäljempänä tässä standardissa nimikkeellä rahastoyhtiö tarkoitetaan omaisuudenhoitoa harjoittavia rahastoyhtiöitä. (5) Sen estämättä, mitä edellä tässä standardissa todetaan, ei standardia sovelleta luottolaitoksen suomalaiseen tytärluottolaitokseen, jos Rahoitustarkastus on myöntänyt tytärluottolaitokselle luottolaitostoiminnasta annetun lain 56 :ssä tarkoitetun luvan. (6) Mitä kappaleessa (5) todetaan luottolaitoksen suomalaisesta tytärluottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti sijoituspalveluyrityksen suomalaiseen tytärsijoituspalveluyritykseen ja rahastoyhtiön suomalaiseen tytärrahastoyhtiöön. (7) Seuraavien luottolaitosten on laskettava tämän standardin mukainen luottoriskin vakavaraisuusvaatimus myös niiden konsolidoidun taloudellisen ase-
dnro 3/120/2007 9 (103) man perusteella (konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus): d) luottolaitoksen, joka on konsolidointiryhmän emoyritys e) luottolaitoksen, jonka emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on Suomessa ja joka on taseen loppusummaltaan suurin tällaisen omistusyhteisön tytärluottolaitoksista f) luottolaitoksen, jonka emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (ETA-valtiossa) ja jonka osalta kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy: N emoyrityksen kotivaltiossa ei ole konsolidointiryhmään kuuluvaa ulkomaista luottolaitosta N luottolaitoksen taseen loppusumma on suurempi kuin emoyrityksen minkään muun sellaisen tytärluottolaitoksen tai ulkomaisen tytärluottolaitoksen taseen loppusumma, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa g) luottolaitoksen, jos Rahoitustarkastus on sopinut konsolidointiryhmään kuuluvien ulkomaisten luottolaitosten valvonnasta vastaavien toisten ETA-valtioiden viranomaisten kanssa siitä, että Rahoitustarkastus toimii ulkomaisen luottolaitoksen konsolidoidusta valvonnasta vastaavana valvontaviranomaisena ja että konsolidoituun valvontaan sovelletaan Suomen lakia. (8) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus ei kuitenkaan koske luottolaitosta, joka on kappaleessa (7) tarkoitetun luottolaitoksen tytäryritys tai suomalaisen omistusyhteisön muu kuin kappaleessa (7) tarkoitettu tytäryritys. (9) Sen estämättä mitä kappaleessa (8) todetaan, konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus koskee luottolaitosta, jonka tytär- tai omistusyhteysyrityksenä tai emoyrityksenä olevan omistusyhteisön tytär- tai omistusyhteysyrityksenä on vähintään yksi sellainen ulkomainen luottolaitos, sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun rahastoyhtiöön rinnastettava ulkomainen yritys tai rahoituslaitos, joka sijaitsee Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa. (10) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus ei koske luottolaitosta, jos Rahoitustarkastus on sopinut muiden konsolidointiryhmään kuuluvien ulkomaisten luottolaitosten valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa siitä, että toisen ETA-valtion toimivaltainen viranomainen vastaa luottolaitoksen konsolidoidusta valvonnasta.
dnro 3/120/2007 10 (103) (11) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus koskee sijoituspalveluyrityksiä ja rahastoyhtiöitä vastaavasti kuin mitä kappaleissa (7) - (10) todetaan luottolaitosten osalta. (12) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus ei koske sijoituspalveluyritystä, jonka emoyritys on ETA-valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos taikka tällaisessa valtiossa oleva omistusyhteisö, joka on samalla ETA-valtiossa toimiluvan saaneen luottolaitoksen emoyritys, edellyttäen, että luottolaitosta valvotaan sen konsolidoidun taloudellisen aseman perusteella. (13) Mitä kappaleessa (12) todetaan sijoituspalveluyrityksestä, sovelletaan vastaavasti rahastoyhtiöön. (14) Sen estämättä, mitä edellä tässä standardissa todetaan, ei standardia sovelleta luottolaitokseen, jolle Rahoitustarkastus on myöntänyt luottolaitostoiminnasta annetun lain 94 :n 2 momentissa tarkoitetun luvan. (15) Mitä kappaleessa (14) todetaan luottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti sijoituspalveluyritykseen ja rahastoyhtiöön. Siirtymäsäännös (16) Mikäli luottolaitos käyttää luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 178 :n nojalla oikeuttaan laskea mainitun lain 55 :n 1 momentin kohdassa tarkoitetun omien varojen vähimmäismäärän mainitun lain voimaan tullessa sovellettujen säännösten mukaisesti vielä vuoden 2007 aikana, sovelletaan tätä standardia luottolaitokseen vasta 1.1.2008 alkaen. (17) Edellä kuvattua vastaavaa siirtymäsäännöstä sovelletaan sijoituspalveluyritykseen sijoituspalveluyrityslain (579/1996) muuttamista koskevan lain (135/2007) siirtymäsäännöksen nojalla. (18) Edellä kuvattua vastaavaa siirtymäsäännöstä sovelletaan rahastoyhtiöihin sijoitusrahastolain (48/1999) muuttamista koskevan lain (134/2007) siirtymäsäännöksen nojalla. (19) Edellä kuvattua vastaavaa siirtymäsäännöstä sovelletaan osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöön osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) muuttamista koskevan lain (124/2007) siirtymäsäännöksen nojalla. (20) Tätä standardia ei sovelleta ennen 1 päivänä tammikuuta 2011 sijoituspalveluyritykseen, joka toimiluvan ehtojen nojalla saa tarjota sijoituspalvelua
dnro 3/120/2007 11 (103) yksinomaan hyödykemarkkinoihin liittyvillä johdannaissopimuksilla.
dnro 3/120/2007 12 (103) TAVOITTEET JA RAKENNE 2.1 Tavoitteet (1) Tämä standardi sisältyy Rahoitustarkastuksen määräyskokoelman pääjaksoon 4 Vakavaraisuus ja riskien hallinta. (2) Standardi sisältää säännökset niistä luottoriskin vähentämistekniikoista, joita valvottavalla on käytettävissään, kun se laskee vastuusta aiheutuvan luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmällä. Luottoriskin vähentämistekniikoilla tarkoitetaan keinoja, joilla valvottava suojautuu vastuisiin liittyviltä luottoriskeiltä. Tällaisia ovat erilaiset reaalivakuudet, takaukset ja luottojohdannaiset sekä nettoutussopimukset. (3) Tämän standardin tavoitteena on selvittää, N mitkä luottoriskin vähentämistekniikat ovat hyväksyttävissä vakavaraisuusvaatimuksen pienentämiseen; N mitä vähimmäisvaatimuksia hyväksyttyjen luottoriskin vähentämistekniikkojen on täytettävä; sekä N kuinka luottoriskin vähentämistekniikka otetaan vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa huomioon. (4) Tätä standardia on luettava yhdessä Rahoitustarkastuksen standardiluonnoksen 4.3d kanssa: Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä.
dnro 3/120/2007 13 (103) 2.2 Rakenne (5) Luvusta 5 käy ilmi se, kuinka standardin säännökset tulevat sovellettaviksi eri sisäisten luottoluokitusten menetelmissä ja kaupankäyntivaraston erissä. (6) Luvusta 6 käyvät ilmi pääperiaatteet luottoriskin vähentämistekniikkoja koskevien säännösten soveltamiselle. Pääperiaatteiden on täytyttävä, jotta luottoriskin vähentämistekniikkojen voidaan katsoa antavan niin tehokkaan suojan luottoriskin varalta, että ne voidaan hyväksyä pienentämään luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta. (7) Luvuissa 7-18 käsitellään erikseen hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat. Kustakin luottoriskin vähentämistekniikasta käsitellään ensin hyväksyttävyyden edellytykset, sitten vähentämistekniikalle asetetut vähimmäisvaatimukset ja kolmanneksi luottoriskin vähentämistekniikan vaikutus vakavaraisuusvaatimukseen. (8) Luku 19 sisältää säännökset siitä, kuinka vakavaraisuuslaskennassa huomioidaan se, että luottosuojan maturiteetti on vastuun maturiteettia lyhempi. (9) Luku 20 koskee korimuotoisia luottoriskin vähentämistekniikkoja. (10) Luvuista 21-24 käyvät ilmi raportointi Rahoitustarkastukselle, standardissa käytetyt määritelmät, lisätietojen antaja sekä kumotut ohjeet ja määräykset.
dnro 3/120/2007 14 (103) KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) EU:n direktiivit vastaavat pääperiaatteiltaan Baselin pankkivalvontakomitean 11/2005 julkistamaa vakavaraisuuskehikkoa. (2) Baselin pankkivalvontakomitean suositus "International Convergence of Capital Measurement and Standards" on saatavilla komitean kotisivulla osoitteessa http://www.bis.org.
dnro 3/120/2007 15 (103) NORMIPERUSTA (1) Vakavaraisuutta koskeva kansallinen sääntely perustuu seuraaviin EU:n direktiiveihin: N Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (32006L0048); EUVL N:o L 177, 30.6.2006, s.1 N Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä (32006L0049); EUVL N:o L177, 30.6.2006, s. 201 (2) Yksityiskohtaiset määräykset luottoriskin vähentämistekniikoista sisältyvät direktiivin 2006/48/EY 90 93 artiklaan ja VIII liitteeseen. (3) Direktiivit ovat saatavilla EU:n komission kotisivulla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/internal_market/regcapital/index_eu.htm. (4) Luottoriskin vähentämistekniikoista säännellään kansallisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 60 :ssä. (5) Luottoriskin vähentämistekniikoita koskevaa yksityiskohtaisempaa sääntelyä on lain ohella valtiovarainministeriön asetuksessa (149/2007) luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omien varojen vähimmäismäärän laskemisesta (myöhemmin VM:n asetus) 7 :ssä "Luottoriskin vähentämismenetelmien soveltaminen". (6) Rahoitustarkastuksen oikeus antaa standardin aihepiiriä koskevaa sitovaa sääntelyä perustuu seuraaviin säännöksiin: N luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 93 N sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 31 N sijoitusrahastolain (48/1999) 6 :n 5 momentti N osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista an-
dnro 3/120/2007 16 (103) netun lain (1504/2001) 8 :n 5 momentti.
dnro 3/120/2007 17 (103) STANDARDIN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN ERI LUOTTORISKIN SISÄISTEN LUOTTOLUOKITUSTEN MENETELMIIN JA KAUPANKÄYNTIVARASTON ERIIN (1) Valvottavan on noudatettava tämän standardin säännöksiä silloin, kun se laskee vakavaraisuusvaatimusta valtio-, luottolaitos- tai yritysvastuille sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmää (FIRB) käyttäen ja kun se haluaa käyttää luottoriskin vähentämistekniikkoja hyväkseen. (2) Kun valvottava käyttää omia arvioita tappio-osuuksista ja luottovastaarvokertoimista (omat LGD- ja CF-estimaatit) laskiessaan yritys-, valtio- ja luottolaitosvastuiden vakavaraisuusvaatimusta sekä laskiessaan vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaatimusta, tämän standardin säännöksiä sovelletaan vain silloin kuin standardissa 4.3d (Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten ) nimenomaisesti näin sanotaan. (3) Siltä osin kuin valvottava soveltaa vastuuryhmään joko pysyvästi tai siirtymävaiheen aikana luottoriskin standardimenetelmää, sen on noudatettava tällaisiin vastuuryhmiin kuuluvien vastuiden osalta standardin 4.3e säännöksiä (Luottoriskin vähentämistekniikat luottoriskin standardimenetelmää käytettäessä). (4) Laskettaessa vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimusta kaupankäyntivarastoon luettaville sopimuksille, sovellettaviksi tulevat tämän standardin säännökset rahoitusvakuuksista (luku 16) ja päänettoutussopimuksen alaisista transaktioista (luku 17).
dnro 3/120/2007 18 (103) PÄÄPERIAATTEET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKKOJA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMISELLE 6.1 Kaikkiin luottoriskin vähentämistekniikkoihin soveltuvat periaatteet (1) Valvottavalla on mahdollisuus käyttää erilaisia luottoriskin vähentämistekniikkoja hyväksi luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen pienentämiseen seuraavien edellytysten täyttyessä: N Valvottavalla on sellaiset luottoriskin hallintajärjestelmät, joilla se pystyy hallitsemaan riskit, joita luottoriskin vähentämistekniikkojen 1 käytöstä aiheutuu.0f N Valvottavalla on määriteltynä periaatteet ja menettelytavat, joilla se pystyy varmistumaan siitä, että luottoriskiltä suojautuminen on tehokas ja että suojautumiseen liittyvät riskit on tunnistettu.1f2 Kaikkiin luottoriskin vähentämistekniikoihin liittyy aina muun muassa oikeudellisia riskejä. Ennen kuin valvottava käyttää luottoriskin vähentämistekniikkaa hyväkseen vakavaraisuuslaskennassa, sen on varmistuttava siitä, että luottoriskin vähentämistekniikkaan liittyvät sopimukset johtavat oikeudellisesti sitoviin ja täytäntöön pantavissa oleviin luottoriskiltä suojautumisiin kaikissa vastuun kannalta sopimuk- 1 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII, osa 2 kappale 1 2 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 92 2. kohta
dnro 3/120/2007 19 (103) 3 sen tekohetkellä merkityksellisissä oikeusjärjestelmissä.2f N Vaikka valvottava käyttäisi vastuusta aiheutuvan luottoriskin suojaamiseen luottoriskin vähentämistekniikkaa, on valvottavan silti seurattava päävastuuseen liittyvää luottoriskiä.3f4 Repotyyppisissä sopimuksissa4f5 päävastuuksi katsotaan tässä vastuun nettomäärä. N Käytetyn luottoriskin vähentämistekniikan on aina täytettävä tämän standardin mukaiset hyväksyttävyyden edellytykset sekä asetetut vähimmäisvaatimukset. (2) Luottoriskin vähentämistekniikan käyttäminen ei saa johtaa korkeampaan riskipainotettujen vastuiden ja odotettujen tappioiden määrään kuin nämä määrät olisivat ilman luottoriskin vähentämistekniikan käyttämistä.5f6 Mikäli luottoriskin vähentämistekniikan käyttäminen johtaisi korkeampaan riskipainotettujen vastuiden ja odotettujen tappioiden määrään, ei luottoriskin vähentämistekniikkaa oteta vakavaraisuuslaskennassa huomioon. (3) Jos luottoriskiltä suojautuminen on jo otettu huomioon sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmällä lasketussa riskipainotettujen vastuiden määrässä, sitä ei saa enää ottaa huomioon toistamiseen tämän standardin säännösten 7 mukaisesti.6f 6.2 Vastikkeelliseen luottosuojaan tai takauksen luonteiseen luottosuojaan liittyvät periaatteet Perustelu (4) Luottoriskin vähentämistekniikat jaetaan takauksen luonteiseen luottosuojaan ja vastikkeelliseen luottosuojaan. N Takauksen luonteiseen luottosuojaan kuuluvat takaukset ja sellaiset luottojohdannaiset, joiden vaikutus on takaukseen verrattava. N Vastikkeelliseen luottosuojaan luetaan erilaiset reaalivakuudet sekä nettoutussopimukset. Jaottelulla on merkitystä siihen, millä tavalla luottoriskin vähentämistekniikka otetaan vakavaraisuuslaskennassa huomioon. 3 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 92 1. kohta 4 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII, osa 2 kappale 2 5 Repotyyppinen sopimus on yhteisnimitys arvopapereiden takaisinosto- ja takaisinmyyntisopimuksille sekä arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaksi ottamista ja lainaksi antamista koskeville sopimuksille 6 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 93 2. kohta 7 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 93 3. kohta
dnro 3/120/2007 20 (103) (5) Vaikka kullekin vastikkeellisen luottosuojan muodolle on erikseen säädetty vähimmäisvaatimukset, tietyt vaatimukset koskevat kaikkia vastikkeellisen luottosuojan muotoja: N suojaukseen käytettävien varojen on oltava riittävän likvidejä, jotta asetetut hyväksymisen edellytykset täyttyvät, ja niiden arvon on oltava riittävän vakaa, jotta varmuus luottoriskiltä suojautumisen toteutumisesta 8 saavutetaan.7f N Valvottavalla on oltava oikeus kohtuullisessa ajassa realisoida tai pidättää itsellään suojautumiseen käytettävät varat velallisen tai vakuuden haltijan maksukyvyttömyyden tai konkurssin (tai muutoin sopimuksessa määritellyn maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman) takia8f9. N Riippuvuus suojautumiseen käytettyjen varojen ja velallisen välillä ei 10 saa olla merkittävä.9f (6) Takauksen luonteisessa luottosuojassa suojan tarjoajan on oltava luottokelpoinen ja käytettävän sopimuksen oikeudellisesti sitova ja täytäntöön pantavissa kaikissa vastuun kannalta merkityksellisissä oikeusjärjestelmissä, jotta 11 riittävä varmuus luottoriskiltä suojautumisen toteutumisesta saavutetaan.10f 8 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 92 3. kohta 9 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 92 4. kohta 10 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 92 4. kohta 11 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 92 5. kohta
dnro 3/120/2007 21 (103) 6.3 Yhteenveto luottoriskin vähentämistekniikkojen käsittelystä vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa Luottoriskin vähentämistekniikka (CRM-tekniikka) Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Takauksen luonteisen luottosuojan mukainen käsittely Vastikkeellisen luottosuojan mukainen käsittely Takauksen luonteinen luottosuoja Takaukset Luottojohdannaiset Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö) Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Vastikkeellinen luottosuoja Kiinteistövakuudet Saamiset Muut fyysiset vakuudet Leasing Muuhun luottolaitokseen tehty talletus Henkivakuutukset Vaadittaessa lunastettavat arvopaperit Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Huomioidaan LGD-estimaatissa Huomioidaan LGD-estimaatissa Huomioidaan LGD-estimaatissa Huomioidaan LGD-estimaatissa Rahoitusvakuudet Huomioidaan LGD-estimaatissa
dnro 3/120/2007 22 (103) Päänettoutussopimukset Tase-erien nettoutus Huomioidaan EAD:ssa Huomioidaan LGD-estimaatissa
dnro 3/120/2007 23 (103) TAKAUKSET JA LUOTTOJOHDANNAISET (TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA) Perustelu Perustelu (1) Valvottava voi ottaa takauksen luonteisen luottosuojan huomioon maksukyvyttömyyden todennäköisyys- (PD) ja poikkeuksellisesti myös tappioosuus- (LGD) estimaatissa sen mukaisesti kuin luvussa 7.7 sanotaan. Edellytyksenä luottosuojan huomioimiselle on, että luottosuoja on lukujen 7.1 tai 7.2 mukaisesti hyväksyttävissä ja että se täyttää luvussa 7.4 tai 7.5 mainitut vähimmäisvaatimukset. (2) Takauksen luonteiseksi luottosuojaksi katsotaan kaikki sellaiset sitoumukset, jotka täyttävät tämän luvun mukaiset vähimmäisvaatimukset. Edellytykset voivat muun muassa täyttyä myös muiden kuin takauslaissa tarkoitettujen takausten osalta. Perustelu (3) Valvottava voi halutessaan soveltaa päällekkäinen maksukyvyttömyys - käsittelyä (double default) luvun 7.6 mukaiseen vastuuseen, jos kyseessä on luvussa 7.3 mainittu takauksen luonteisen luottosuojan tarjoaja ja luvun 7.6 vaatimukset täyttyvät. Takauksen luonteisen luottosuojan vaikutusta ei tällöin oteta huomioon luvun 7.7 mukaisesti, vaan laskenta suoritetaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää koskevan standardin 4.3d säännösten mukaan. 7.1 Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat (4) Hyväksyttäviä luottosuojan tarjoajia, joiden antama takauksen luonteinen luottosuoja voidaan ottaa huomioon luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta
dnro 3/120/2007 24 (103) laskettaessa ovat seuraavat: 1F 12 a) valtiot ja keskuspankit; b) aluehallinto ja paikallisviranomaiset; c) kansainväliset kehityspankit; d) kansainväliset järjestöt, joilta olevat saamiset saavat 0 % riskipainon luottoriskin standardimenetelmässä; e) julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset, joilta olevat saamiset rinnastetaan saamisiin valtioilta tai luottolaitoksilta luottoriskin standardimenetelmässä; f) luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset; g) muut yritykset, N joilla on luottoriskin standardimenetelmää koskevien säännösten mukainen, vähintään luottoluokan 2 mu- N kainen ulkoinen luottoluokitus, ja kun on kyse valvottavasta, joka laskee riskipainotetut saamiset ja odotetut tappiot sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttämällä, yritykset, joilla ei ole yllä mainittua ulkoista luottoluokitusta, mutta joilla on valvottavan sisäisen luottoluokituksen mukainen luokitus, jonka maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) vastaa luottoriskin standardimenetelmän mukaisen yrityssaamisia koskevan luottoluokan 2 mukaista maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä. Muu yritys voi olla valvottavan emo-, tytär- tai osakkuusyritys. Se voi olla myös velallisen emo-, tytär- tai omistusyhteysyritys. (5) Luottosuojan tarjoajan on oltava luokiteltu luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmän vähimmäisvaatimusten mukaisesti, jotta se voidaan katsoa hyväksyttäväksi luottosuojan tarjoajaksi12f13. (6) Mikäli jonkin vastuuryhmän osalta valvottavalla on Rahoitustarkastuksen lupa laskea vähimmäisvakavaraisuusvaatimus luottoriskin standardimenetelmällä, ei edellä kappaleessa (5) mainitun vaatimuksen tarvitse täyttyä. 12 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 26 13 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 27
dnro 3/120/2007 25 (103) 7.2 Hyväksyttävät luottojohdannaiset (7) Hyväksyttäviä luottojohdannaisia ovat N luottoriskinvaihtosopimukset (CDS) N tuottojen vaihtosopimukset (TRS) N luottoriskin vaihtolainat (CLN) sopimuksen perusteella saadun rahoituksen 14 osalta13f (8) Jos valvottava ostaa luottosuojaa tuottojen vaihtosopimuksen avulla ja kirjaa saadut nettomaksut tulosvaikutteisesti, mutta ei kirjaa suojauksen kohteena olevan omaisuuserän kumoavaa arvonalennusta, luottosuojaa ei saa 15 ottaa vakavaraisuuslaskennassa huomioon.14f Sisäinen suojaus (9) Kun valvottava toteuttaa sisäisen suojauksen luottojohdannaisia käyttäen, eli suojaa muuhun rahoitustoimintaan liittyvää luottoriskiä kaupankäyntivarastoon kirjatulla luottojohdannaisella, kaupankäyntivarastoon siirretty luottoriski on siirrettävä valvottavan konsolidointiryhmän ulkopuolelle, jotta suojaus voitaisiin hyväksyä pienentämään vakavaraisuusvaatimusta. Kun luottoriskin siirto on toteutettu luottoriskin vähentämistekniikoille asetettujen vaatimusten mukaisesti, voidaan takauksen luonteinen luottosuoja ottaa huomioon tämän 16 standardin luvun 7.7 mukaisesti.15f 7.3 Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat sovellettaessa päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä (Double default) Perustelu Perustelu (10) Päällekkäisellä maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että sekä velallinen että takauksen luonteisen luottosuojan tarjoaja ovat yhtä aikaa kykenemättömiä vastaamaan sitoumuksistaan valvottavalle. Kun vastuu ja takauksen luonteinen luottosuoja täyttävät tämän luvun edellytykset ja luvussa 7.6 säädetyt vaatimukset, valvottava voi luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta laskiessaan ottaa huomioon sen, että todennäköisyys päällekkäisen maksukyvyttömyyden syntymiselle on pienempi kuin todennäköisyys sille, että joko velallinen tai takauksen luonteisen luottosuojan tarjoaja ovat kykenemättömiä vastaamaan sitoumuksistaan. (11) Luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmää koskevan standardin (nro 4.3d) luvussa 8.1.1 säädetään siitä, kuinka päällekkäinen maksukyvyt- 14 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 30 15 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 31 16 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 32
dnro 3/120/2007 26 (103) tömyys -käsittely vaikuttaa vakavaraisuusvaatimuksen laskentaan. Perustelu Perustelu Perustelu (12) Valvottava voi soveltaa päällekkäisen maksukyvyttömyyden käsittelyä sekä kaupankäyntivarastosta että muusta rahoitustoiminnasta syntyviin vastuisiin. (13) Valvottava voi jokaisen vaatimukset täyttävän vastuun kohdalla erikseen päättää sen, haluaako se käyttää hyväkseen päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä vai ei. (14) Valvottava voi soveltaa päällekkäisen maksukyvyttömyyden käsittelyä tiettyyn, luvun 7.6 vaatimukset täyttävään vastuuseen, kun kyseessä on seuraava luottosuojan tarjoaja16f17 : N luottolaitos tai sijoituspalveluyritys; N vakuutus- tai jälleenvakuutusyhtiö; tai N vientiluottolaitos. (15) Kappaleessa 14 mainitun luottosuojan tarjoajan on täytettävä seuraavat edellytykset17f18 : a) Luottosuojan tarjoajalla on riittävä kokemus takauksen luonteisen luottosuojan tarjoamisesta; b) Luottosuojan tarjoajaan sovelletaan vastaavaa sääntelyä kuin luottolaitoksiin tai luottosuojan tarjoajalla on luottosuojan myöntämishetkellä ollut luottoriskin standardimenetelmää koskevien säännösten mukainen, vähintään yrityssaamisia koskevan luottoluokan 3 mukainen ulkoinen luokitus; c) Luottosuojan tarjoajalla on luottosuojan myöntämishetkellä tai sen jälkeen ollut sisäisen luottoluokituksen mukainen luokitus, jossa maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) vastaa vähintään luottoriskin standardimenetelmän mukaisen yrityssaamisia koskevan luottoluokan 2 mukaista luokitusta; d) Luottosuojan tarjoajalla on sisäisen luottoluokituksen mukainen luokitus, jossa maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) vastaa vähintään luottoriskin standardimenetelmän mukaisen yrityssaamisia koskevan luottoluokan 3 mukaista luokitusta. (16) Kappaleen (15) kohdilla c) ja d) on tarkoitus kattaa tilanteet, joissa luottosuojan tarjoajan sisäinen luokitus luottosuojan voimassa ollessa muuttuu: N luottosuojan myöntämishetkellä luottosuojan tarjoajan sisäinen luokitus vastaa luottoluokan 2 mukaista luokitusta, mutta putoaa myöhemmin niin, että se vastaa luottoluokan 3 mukaista luokitusta. Tässä tapauksessa luottosuoja säilyy hyväksyttävänä luokituksen putoa- 17 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 29 18 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 29
(17) Vientiluottolaitosten tarjoamalla luottosuojalla ei saa olla valtion takausta.18f RAHOITUSTARKASTUS Antopäivä: 1.12.2006 dnro 3/120/2007 27 (103) misesta huolimatta. N Luottosuojan myöntämishetkellä luottosuojan tarjoajan sisäinen luokitus vastaa luottoluokkaa 3, mutta nousee myöhemmin vastaamaan luottoluokkaa 2. Tässä tapauksessa luottosuojaan voidaan soveltaa päällekkäisen maksukyvyttömyyden käsittelyä siitä ajankohdasta lähtien, kun sisäinen luokitus nousi vastaamaan luottoluokkaa 2. 19 7.4 Takauksille asetetut vähimmäisvaatimukset (18) Valvottavalla on oltava sellaiset luottoriskin hallintajärjestelmät, joilla se pystyy tunnistamaan ja hallitsemaan mahdolliset takauksista johtuvat riskikeskittymät. Takauksia koskevien toimintalinjausten on oltava sopusoinnussa 20 hyväksytyn luottoriskistrategian kanssa.19f (19) Jotta luvun 7.1 mukaisesti hyväksyttäväksi takaajaksi luettavan takaajan antama takaus voidaan hyväksyä vakavaraisuusvaatimuksen alentamiseen, takauksen on täytettävä kappaleen (18) vaatimusten lisäksi seuraavat vähimmäisvaatimukset20f21 : a) Vaade on voitava esittää suoraan takaajalle. b) Takauksen on oltava selkeästi määritelty ja kiistaton. c) Takaussopimus ei saa sisältää sellaista sopimusehtoa, jonka täyttämiseen valvottava ei voi vaikuttaa ja joka: N antaa takaajalle oikeuden yksipuolisesti perua takauksen; N lisää takauksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia siinä tapauksessa, että luoton laatu suojatuissa vastuissa heikkenee; N voi vapauttaa takaajan velvoitteesta suorittaa kohtuullisessa ajassa päävelallisen laiminlyömät maksut; tai N antaa takaajalle mahdollisuuden muuttaa yksipuolisesti takauksen maturiteettia. d) Takauksen on oltava oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen kaikissa vastuun kannalta sopimuksen tekohetkellä merkityksellisissä oikeusjärjestelmissä. 19 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 29 20 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 2, kohta 15 21 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 2, kohdat 14 ja 18
dnro 3/120/2007 28 (103) e) Valvottavalla on oltava oikeus vaatia suoritusta takaajalta kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun päävelalliselta ei ole saatu sopimuksen mukaista suoritusta maksukyvyttömyyden tai maksuhaluttomuuden seurauksena. Takaajan suoritusvelvollisuuden ehtona ei saa olla se, että suoritusta on ensin vaadittava päävelalliselta. f) Takauksen on oltava selvästi dokumentoitu velvoite, josta takaaja on ottanut vastatakseen. g) Takauksen on katettava kaikki ne maksut, joista päävelallinen olisi vastuussa. Mikäli tietyn tyyppiset maksut on rajattu takauksen ulkopuolelle, on takauksen arvo määriteltävä siten, että se vastaa osittaista suojausta. Takauksen tarjoama luottosuoja on katsottava osittaiseksi muun muassa siinä tapauksessa, että takaus kattaa vastuusta vain pääoman, mutta ei korkoa. (20) Kun kyseessä on asuntoluottoihin liittyvä takaus, kappaleen (19) kohdan e) ja kohdan c) kolmannen alakohdan vaatimusten on täytyttävä 24 kuukauden 22 kuluessa.21f (21) Kun kyse on kappaleessa (24) mainitun takaajan antamasta suorasta takauksesta tai samassa kappaleessa mainitusta takaussaamista koskevasta takauksesta, kappaleen (19) kohdan e) mukaisen vaatimuksen katsotaan täyttyneen, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy 2F23 : N valvottavalla on oikeus saada takaajalta kohtuullisessa ajassa alustava maksu, joka perustuu realistiseen arvioon kokonaistappiosta mukaan lukien tappiot, jotka johtuvat korkojen ja muiden velallisen velvoitteisiin kuuluvien maksujen laiminlyönnistä ja jotka koituvat todennäköisesti luoton myöntäneen luottolaitoksen tappioksi; alustavan maksun on oltava suhteessa takauksen kattavuuteen; tai N valvottava voi osoittaa, että takauksen tappiolta suojaava vaikutus on riittävä ja se kattaa myös maksamattomuudesta aiheutuvat korkomenetykset ja perintäkustannukset. (22) Takauksia, jotka on myönnetty osana keskinäisiä takausjärjestelmiä, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet tätä tarkoitusta varten, voidaan käsitellä kuten kappaleessa (21) mainittuja takauksia.23f24 Suomessa ei ole Rahoitustarkastuksen tätä tarkoitusta varten hyväksymiä keskinäisiä takausjärjestelmiä. 22 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2 kohta 18 a). 23 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2 kohta 19. 24 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2 kohta 19.
dnro 3/120/2007 29 (103) Perustelu (23) Takaus, jossa suoritusvelvollisuus syntyy vasta sitten, kun tietty ensisijainen vakuus on realisoitu, ei lähtökohtaisesti täytä kappaleen (19) kohdan e) vaatimusta. Vaatimusta on kuitenkin lievennetty kappaleissa (20) ja (21) kerrotun mukaisesti. Edellä mainittujen lievennysten johdosta Suomen valtion ja kuntien antamat asuntorahoitukseen liittyvät täytetakaukset voidaan hyväksyä otettavaksi huomioon vakavaraisuuslaskennassa. Edellytyksenä kuitenkin on se, että täytetakaukset täyttävät muut takauksille asetetut vähimmäisvaatimukset. Myös muut kuin asuntorahoitukseen liittyvät Suomen valtion ja kuntien antamat täytetakaukset voidaan hyväksyä otettaviksi huomioon vakavaraisuuslaskennassa, jos valvottava voi kappaleen (21) mukaisesti osoittaa, että takauksen tappiolta suojaava vaikutus on riittävä ja se kattaa myös maksamattomuudesta aiheutuvat korkomenetykset ja perintäkustannukset. (24) Kun päävelan vakuutena on takaus (päätakaus) ja takaussaamisen vakuutena puolestaan on takaus N valtiolta tai keskuspankilta, N valtioon verrattavissa olevalta aluehallinnolta tai paikallisviranomaiselta, N kansainväliseltä kehityspankilta, joka saa luottoriskin standardimenetelmän mukaan 0 % riskipainon, tai N luottolaitoksiin tai valtioihin verrattavissa olevalta julkisyhteisöltä tai muulta julkisoikeudelliselta laitokselta, takaajaksi voidaan päätakaajan sijasta katsoa edellä mainittu takaussaamisen 25 takaaja tietyin edellytyksin:24f a) Takaussaamista koskeva takaus kattaa kaikki päävelkaan liittyvät saamiset. b) Sekä ensisijainen takaus että takaussaamista koskeva takaus täyttää takauksille asetetut vähimmäisvaatimukset. Viimeksi mainitun takauksen ei kuitenkaan tarvitse olla suora. c) Rahoitustarkastus on vakuuttunut siitä, että luottosuoja on pitävä eikä mikään historiatieto osoita, että takaussaamista koskeva takaus olisi tehottomampi suoja kuin kyseisen takaajan antama suora takaus. Perustelu (25) Edellä mainitussa takauksessa takaaja tulee päätakaajan tilalle tilanteessa, jossa päätakaajalta ei saada suoritusta; kyseessä on suomalaisen lainsäädännön mukainen jälkitakaus, jolla turvataan velkojan saatava päätakaajalta. (26) Finnvera Oyj on erityisrahoituslaitos, jonka toimintaa sääntelee valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettu laki (443/1998; muutos 992/2005) sekä valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annettu laki (445/1998; 25 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 2, kohta 16
dnro 3/120/2007 30 (103) muutos 993/2005). Edellä mainituissa laeissa on säädetty, että valtion vastuu Finnvera Oyj:n sitoumuksista on omavelkaiseen takaukseen verrattavissa oleva suora vastuu, joten Finnveran antamaa takausta voidaan käsitellä kuten Suomen valtion takausta kappaleen (24) mukaisesti. (27) Edellä kappaleessa (24) esitetty pätee myös tilanteissa, joissa takaussaamisen vakuutena on takaus muulta kuin kappaleessa (24) mainitulta takaajalta, jos tällä takauksella on vakuutena puolestaan suora takaus kappaleessa (24) mainitulta takaajalta ja tämä takaus täyttää kappaleen (24) ehdot. 26 25F 7.5 Luottojohdannaisille asetetut vähimmäisvaatimukset (28) Valvottavalla on oltava sellaiset luottoriskin hallintajärjestelmät, joilla se pystyy tunnistamaan ja hallitsemaan mahdolliset luottojohdannaisista johtuvat riskikeskittymät. Luottojohdannaisia koskevien toimintalinjausten on oltava sopusoinnussa hyväksytyn luottoriskistrategian 27 kanssa.26f (29) Jotta hyväksyttäväksi katsotun vastapuolen kanssa tehty luottojohdannaissopimus voitaisiin katsoa luottoriskiä vähentäväksi, on luottoriskin tosiasiallisesti siirryttävä toiselle sopimusosapuolelle ja sopimuksen on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset 27F28 : a) Vaade on voitava esittää suoraan luottosuojan myyjälle. b) Luottojohdannaissopimuksen on oltava selkeästi määritelty ja kiistaton. c) Luottojohdannaissopimus ei saa sisältää sellaista sopimusehtoa, jonka täyttäminen on suojan ostajan kontrollin ulottumattomissa ja joka: N sallii suojan myyjän yksipuolisesti perua sopimuksen; N lisää sopimuksen efektiivisiä kustannuksia siinä tapauksessa, että suojattavan omaisuuden laatu heikkenee; N voi estää suojan myyjää olemasta velvollinen suorittamaan maksun kohtuullisessa ajassa tilanteessa, jossa alkuperäinen velallinen ei kykene maksamaan; tai N antaa suojan myyjälle mahdollisuuden muuttaa yksipuolisesti sopimuksen maturiteettia. 26 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VII osa 2, kohta 17 27 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2 kohta 15 28 Direktiivin 2006/48/EY liite VIII, osa 2, kohdat 14 ja 20
dnro 3/120/2007 31 (103) d) Luottojohdannaissopimuksen on oltava oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen kaikissa vastuun kannalta sopimuksen tekohetkellä merkityksellisissä oikeusjärjestelmissä. e) Maksuvelvollisuuden laukaisevina tapahtumina tulee sopimuksen mukaan olla vähintään seuraavat: N Suojattavaan omaisuuteen liittyvien ehtojen mukaisten maksujen laiminlyöminen (mukaan lukien maksuajan pidennys, joka vastaa suojattavalle omaisuudelle myönnettyä maksuajan pidennystä tai on sitä lyhyempi); N Vastapuolen konkurssi, selvitystila tai muu kyvyttömyys suoriutua velvoitteistaan tai vastapuolen kirjallinen ilmoitus kyvyttömyydestä yleensäkään täyttää velvoitteitaan ja N Suojattavan omaisuuden uudelleenjärjestely: sellainen pääoman, koron tai palkkioiden maksun anteeksianto tai maksun lykkäys, jonka seurauksena valvottavalle syntyy tappiota (eli aiheuttaa arvonalentumistappio- tai muun kulukirjauksen tuloslaskelmaan). Jos suojattavan omaisuuden uudelleenjärjestelyä ei ole sopimuksessa sovittu maksuvelvollisuuden synnyttäväksi tapahtumaksi, luottosuoja voidaan kuitenkin hyväksyä, kun luottosuojan arvoa vähennetään luvun 7.7.1 kappaleen (43) mukaisesti. f) Jos kyseessä on luottojohdannainen, jonka ehdoissa sallitaan rahalla tapahtuva selvitys, valvottavalla on oltava luotettavat menetelmät suoritettavan korvauksen määrän arviointiin. Ehdoissa on määritettävä selvästi ajanjakso, jonka aikana on suoritettava suojattavan omaisuuden arvonmääritys maksuvelvollisuuden aiheuttavan tapahtuman toteutumisen jälkeen. g) Mikäli selvitys voidaan sopimuksen mukaan tehdä niin, että suojan ostaja voi halutessaan siirtää suojattavan omaisuuden suojan myyjälle, suojattavaa omaisuutta koskevien ehtojen on oltava sellaiset, että siirtoon tarvittavaa suostumusta ei voi kohtuuttomasti pitkittää. h) Sopimuksessa on selvästi nimettävä ne tahot, jotka ovat vastuussa maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman toteamisesta. Maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman toteaminen ei saa olla ainoastaan suojan myyjän vastuulla. Suojan ostajalla on oltava oi-
dnro 3/120/2007 32 (103) keus ja mahdollisuus ilmoittaa suojan myyjälle maksuvelvollisuuden aiheuttavan tapahtuman toteutumisesta. i) Suojattava omaisuus ja referenssiomaisuus tai suojattava omaisuus ja omaisuus, jonka perusteella maksuvelvollisuuden aiheuttama tapahtuma määritellään, voivat poiketa toisistaan vain seuraavien edellytysten vallitessa28f29 : N suojattavalla omaisuudella ja referenssiomaisuudella tai maksuvelvollisuuden aiheuttavan tapahtuman toteutumisen määrittelyssä käytetyllä omaisuudella on oltava sama liikkeeseenlaskija. N referenssiomaisuus tai maksuvelvollisuuden aiheuttavan tapahtuman toteutumisen määrittelyssä käytetty omaisuus on etuoikeusasemaltaan sama tai huonompi kuin suojattava omaisuus. N sopimuksessa on oltava oikeudellisesti toimeenpantavat ristikkäiset maksukyvyttömyys- tai erääntymisperustelausekkeet (cross-default tai cross-acceleration lausekkeet) 7.6 Vähimmäisvaatimukset päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelylle (30) Jotta valvottava voi soveltaa takauksen luonteiseen luottosuojaan luvussa 7.3 mainittua päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä, on tämän luvun mukaisten vaatimusten 30 täytyttävä.29f (31) Vastuun, jota luottosuoja koskee, on oltava luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmän määritysten mukainen 30F31 : N yrityssaaminen (ei kuitenkaan saaminen vakuutus- tai jälleenvakuutusyhtiöltä.) N saaminen aluehallinnolta tai paikallisviranomaiselta taikka julkisyhteisöltä tai julkisoikeudelliselta laitokselta, jota käsitellään muuna kuin valtio- tai keskuspankkivastuuna N pieneltä tai keskisuurelta yritykseltä oleva vähittäisvastuisiin luettava vastuu. (32) Velallinen tai vastapuoliriskin vastapuoli ei saa kuulua samaan konserniin 32 luottosuojan tarjoajan kanssa.31f 29 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2 kohta 21 30 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 31 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 a) 32 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 b)
dnro 3/120/2007 33 (103) (33) Luottosuojana voivat olla 32F33 : N Takaukset ja takauksen luonteiset luottojohdannaiset, jotka perustuvat yhteen riskikohteeseen (single name) N Korimuotoiset ensimmäisen tappion sijoitustuotteet. Käsittelyä sovelletaan sellaisiin koriin sisältyviin vastuisiin, joiden riskipainotettujen saamisten yhteismäärä on alhaisin. N Korimuotoiset n:nnen tappion sijoitustuotteet. Saatu luotosuoja voidaan hyväksyä tämän kehyksen mukaiseen käsittelyyn ainoastaan silloin, kun hyväksyttävä (n-1):en luottotappiosuoja on myös saatu tai kun (n-1) osa koriin kuuluvista varoista on jo johtanut luottotappioihin. Tällaisessa tapauksessa käsittelyä sovelletaan sellaisiin koriin sisältyviin varoihin, joiden riskipainotettujen saamisten yhteismäärä on alhaisin. (34) Luottosuojan on täytettävä tämän standardin luvuissa 7.4 tai 7.5 asetetut vähimmäisvaatimukset (lukuun ottamatta luvun 7.4 kappaleita (20) - 34 (27)). 3F (35) Vastuulle määritetyssä riskipainossa ennen päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä ei ole saatu ottaa miltään osin huomioon luottosuojaa. 35 34F (36) Valvottavalla on oltava oikeus saada maksu luottosuojan tarjoajalta ilman, että sen on ryhdyttävä oikeustoimiin velvoittaakseen vastapuoli suorittamaan maksu. Valvottavan on mahdollisuuksiensa mukaan varmistuttava siitä, että luottosuojan tarjoaja on valmis suorittamaan maksun nopeasti maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman ilmetessä 35F36. (37) Ostetun luottosuojan on katettava kaikki suojattuun vastuuseen liittyvät luottotappiot, jotka johtuvat sopimuksessa määritetyistä maksuvelvollisuuden 37 laukaisevista tapahtumista. 36F (38) Mikäli maksujärjestely (payout structure) sallii fyysisen selvityksen, on luoton, joukkovelkakirjalainan tai velaksi mahdollisesti muuttuvan sitoumuksen siirrettävyys oltava oikeudellisesti varmistettu. Jos valvottava aikoo toimittaa muun velvoitteen kuin suojattavan vastuun, sen on varmistettava, että velvoite on riittävän likvidi, jotta luottolaitos voisi ostaa sen sopimuksen mukaista toimitusta varten. 38 37F 33 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 c) 34 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 d) 35 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 e) 36 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 f) 37 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 g) 38 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 h)
dnro 3/120/2007 34 (103) (39) Sekä luottosuojan tarjoajan että valvottavan on vahvistettava kirjallisella 39 oikeudellisesti sitovalla sopimuksella luottosuojajärjestelyä koskevat ehdot. 38F (40) Valvottavalla on oltava määriteltynä menettelyt, joilla varmistetaan se, että luottosuojan tarjoajan ja velallisen välinen liian suuri keskinäinen riippuvuus havaitaan. Keskinäisellä riippuvuudella tarkoitetaan sitä, että niiden maksukyky riippuu samoista, systeemiriskitekijöiden ulkopuolisista tekijöistä 39F40. (41) Kun kyseessä on suojautuminen laimentumisriskiä vastaan, ostettujen saamisten myyjä ei saa kuulua samaan konserniin luottosuojan tarjoajan 41 kanssa. 40F 7.7 Takauksen luonteisen luottosuojan huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 7.7.1 Takauksen luonteisen luottosuojan arvon määrittäminen (42) Takauksen tai luottojohdannaisen arvona pidetään sitä määrää, minkä luottosuojan antaja on sitoutunut suorittamaan velallisen maksukyvyttömyystai maksuhaluttomuustilanteessa tai jonkun muun maksuvelvollisuuden aiheuttavan tapahtuman 42 toteutuessa.41f (43) Jos kyseessä ovat sellaiset luottojohdannaiset, joissa maksuvelvollisuuden aiheuttavaksi tapahtumaksi ei katsota suojattavaan omaisuuteen liittyvää uudelleenjärjestelyä, luottosuojan arvo määräytyy seuraavasti 42F43 : N Mikäli luottosuojan määrä on pienempi tai yhtä suuri kuin suojattavan omaisuuden määrä (EAD) luottosuojan arvoa on vähennettävä 40:llä %:lla. N Mikäli luottosuojan määrä on suurempi kuin suojattavan omaisuuden määrä (EAD), luottosuojan arvo voi kuitenkin olla korkeintaan 60 %:ia EAD:sta Valuuttaeron huomiointi 39 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 i) 40 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 j) 41 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 22 k) 42 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 83 43 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 83
dnro 3/120/2007 35 (103) (44) Jos annettava takauksen luonteinen luottosuoja ja suojattava vastuu ovat eri valuutan määräisiä, laskennassa huomioitavan luottosuojan määrää on vähennettävä alla olevan laskentakaavan mukaisesti43f44, G* = G x (1-H FX ), missä G* on luottosuojan määrä, jossa valuuttaero on otettu huomioon G on luottosuojan nimellismäärä H FX on valuuttaeron johdosta tehtävä volatiliteettikorjaus (45) Valvottava voi laskea valuuttaeron johdosta tehtävän volatiliteettikorjauksen joko omiin laskelmiin perustuen tai vakioidulla tavalla, kuten tämän 45 standardin luvussa 16.3.2 sanotaan.4f Mikäli valuuttaeroa ei ole (46) G* = G 45F 46 Maturiteettieron huomiointi (47) Mikäli takauksen luonteisen luottosuojan maturiteetti on lyhyempi kuin vastuun maturiteetti, on valvottavan lisäksi otettava huomioon se, mitä luvussa 19 sanotaan. 7.7.2 Täysi suojaus (48) Mikäli koko vastuuta suojaa vähimmäisvaatimukset täyttävä ja hyväksyttävän luottosuojan tarjoajan myöntämä takauksen luonteinen luottosuoja, vastuulle voidaan antaa luottosuojan tarjoajan PD (maksukyvyttömyyden todennäköisyys). Mikäli valvottava katsoo, että luottosuojan tarjoajan PD johtaisi tosiasiassa liian edulliseen käsittelyyn, valvottava voi myös antaa vastuulle PD:n, joka on velallisen PD:n ja luottosuojan tarjoajan PD:n välillä46f47. (49) Takauksen luonteinen luottosuoja otetaan pääsääntöisesti huomioon vain vastuun PD:tä määritettäessä. Tappio-osuuteen (LGD) se voi vaikuttaa vain siinä tapauksessa, että kyseessä on huonompi etuoikeudellinen vastuu ja paremmalla etuoikeudella oleva takauksen luonteinen luottosuoja. Tällöin vastuun LGD:nä käytetään paremmassa etuoikeusasemassa olevan vastuun 48 standardi-lgd:tä, mikä on 45 %.47F 44 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 84 45 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 85 46 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 84 47 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 90 48 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 90
dnro 3/120/2007 36 (103) 7.7.3 Osittainen suojaus (50) Mikäli takauksen luonteinen luottosuoja ei kata koko vastuun määrää, on kyse osittaisesta suojauksesta. Osittainen suojaus on kyseessä myös silloin, kun takauksissa tietyn tyyppiset maksut on rajattu takauksen ulkopuolelle (muun muassa siinä tapauksessa, että takaus kattaa vastuusta vain pääoman, 49 mutta ei korkoa).48f (51) Osittaisen suojan vakavaraisuuskäsittely riippuu siitä, katsotaanko vastuun ja luottosuojan olevan etuoikeudeltaan samantasoisia vai onko niillä erilainen etuoikeusasema. Vastuu ja luottosuoja ovat etuoikeudeltaan saman tasoisia (52) Vastuun ja luottosuojan katsotaan olevan etuoikeudeltaan samantasoiset, kun luottosuojan tarjoaja ja valvottava vastaavat suhteellisesti syntyvistä tappioista. (53) Sille osalle vastuusta, jota suojaa takauksen luonteinen luottosuoja, voidaan antaa luottosuojan tarjoajan PD. Mikäli valvottava katsoo, että luottosuojan tarjoajan PD johtaisi tosiasiassa liian edulliseen käsittelyyn, valvottava voi myös antaa vastuulle PD:n, joka on velallisen PD:n ja luottosuojan tarjoajan PD:n välillä49f50. (54) Sille osalle vastuuta, jolla ei ole luottosuojaa, on annettava päävelallisen PD50F51. Vastuulla ja luottosuojalla on erilainen etuoikeusasema (55) Jos valvottava siirtää osan vastuuseen sisältyvästä riskistä yhteen tai useampaan etuoikeusluokkaan, on sovellettava Rahoitustarkastuksen arvopaperistamisesta annetun standardin 4.3.h mukaisia arvopaperistamisen säännöksiä. Maksujen kynnysarvojen, joita pienempiä maksuja ei suoriteta luottotappion toteutuessa, katsotaan vastaavan suuririskisintä osaa ja johtavan siihen, että riski katsotaan siirretyksi 52 etuoikeusluokkiin.51f 7.7.4 Luottoriskin vaihtolainat (CLN) (56) Luottoriskin vaihtolainat ovat hyväksyttävä luottoriskin vähentämistekniikka sopimuksen perusteella saadun rahoituksen osalta. Niitä käsitellään vakavaraisuuslaskennassa vastikkeellisen luottosuojan tavoin (käteisvakuus, 49 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 2, kohta 18c) 50 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 90 51 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 91 52 Direktiivi 2006/48/EY, liite VIII, osa 3, kohta 86