RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 5/2009 TEKNINEN LAUTAKUNTA s 33 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Torstai 11.6.2009 kello 16.30-17:30 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jouko Pispala x Ari Weide x Matti Huuskonen x Tapio Hänninen x Merja Marttinen x Eeva-Liisa Puranen x Helena Rahko - Martti Törrönen Tuomo Törmänen Anneli Jalkanen Erkki Paananen Sini Kultalahti Reino Jäntti Sari Hintikka-Varis x x) läsnä -) poissa Muut osallistujat Savolainen Tuure x Anu Hotti - Hannu Jyrkkänen - tekninen johtaja/esittelijä kunnanhallituksen edustaja, tekn.ltk tielautakunnan sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Jouko Pispala, puheenjohtaja Tuure Savolainen, sihteeri KÄSITELLYT ASIAT :t 28-32 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Rautalampi 11.6.2009 Allekirjoitukset Ari Weide Matti Huuskonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Rautalammin kunnanvirasto, tekninen toimisto. Kanslisti Sirkka Tossavainen
RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Nro 5/2009 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 11.6.2009 kello 16.30.. Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan sivu 34 1-2 3 28 29 30 31 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Korvausvaatimus liukastumisen johdosta Kiinteistöllä Vihta-Paavo 6:7 tapahtuneen vesivahingon korvaaminen Kunnan metsätilojen hakkuusuunnittelu ja metsänhoitosuunnitelman uusiminen 34 34 35 36 40 PUHEENJOHTAJA Jouko Pispala
34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Tltk 28 Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Tltk 29 Pöytäkirja kirjoitetaan kokouksen yhteydessä ja tarkastetaan kokouksen päätyttyä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ari Weide ja Matti Huuskonen
35 KORVAUSVAATIMUS LIUKASTUMISEN JOHDOSTA Tltk 30 Liitteet 1-2 hakee Rautalammin kunnalta korvausta 25.3.2009 klo 12 Latsinmäentiellä tapahtuneen liukastumisensa johdosta. Korvausvaade on sairaalamaksujen, lääkekustannusten ja matkakustannusten osalta 1000,83 sekä kivusta ja särystä 1500 (liite 1 ja 2). Liukastuminen on tapahtunut ajoradalla mennessä postilaatikolleen risteyksessä. mukaan risteysalue oli jäässä, hiukan juuri sataneen lumen peitossa ja täysin hiekoittamaton. Kyseiseen aikaan Latsinmäentie on ollut pääosin sula jolloin hiekoitusta ei suoriteta. Paikalle oli satanut juuri hieman lunta joka oli peittänyt ilmeisesti edellispäivänä risteyksessä postilaatikoiden luona muodostuneen jäisen alueen jolla oli liukastunut. Havaintoja sen hetkisestä tilanteesta postilaatikoiden luona ei ole voitu tehdä koska ilmoitus liukastumisesta tuli kolme päivää liukastumisen jälkeen. Jalassaan eikä nastoja. on ollut lenkkikengät (Adidas) joissa ei ole ollut liukastumisesteitä Teknisen johtajan ehdotus: Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 3 :n mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa sekä myös ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi edellä mainitussa kunnossa, kuten muun muassa lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena ja liukkauden torjumisen. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Liukastuminen on tapahtunut ajoradalla. Kyseiseen aikaan päivisin on tapahtunut lumen ja paikoin pinnalla olevan jään nopeaa sulamista auringon vaikutuksesta sekä sulaneiden kohtien nopeaa jäätymistä. Tällöin liukkaudentorjuntaa ei voi kohtuudella tehdä sekä se on hyödytöntä hiekan sulaessa nopeasti jään sisään. Tien kunnossapitoa on siten suoritettu normaalisti eikä siinä ole tapahtunut laiminlyöntiä. Tekninen lautakunta ei suosita kunnanhallitukselle korvauksen maksamista.
36 KIINTEISTÖLLÄ TAPAHTUNEEN VESIVAHINGON KORVAAMINEN Tltk 18 19.3.2009 Vuonna 2006 marraskuussa on asennettu MT545 varteen yhdysvesijohto Kerkon- Liitteet 2-3 kosken ja Tiitilänkylän välille. Kaivutyössä on katkennut sijaitsevan kiinteistön ( ) jätevesijärjestelmän poistoputki joka on asennettu kulkemaan MT545 alitse tien toiselle puolelle. Jätevesijärjestelmään on liitetty myös kiinteistön kuivatusvedet (liite 2). Vesijohto joka on kaivettu kyseisen kiinteistön kohdalla sijaitsee tiealueella.. Johdon sijoittamiseen on tiehallinnon lupa nro 12405/2006/30/02. Kaivaminen on tapahtunut urakoitsijan toimesta (Maansiirto Leppisaari Oy) kyseisen kiinteistön kohdalle työmaapäiväkirjan mukaisesti 4.11.2006. Työn valvojana on ollut kunnan puolesta Taisto Matilainen. Keväällä 2007 maiden sulamisen jälkeen on kuntaan otettu yhteyttä kiinteistön kellarin vesivahingon johdosta. Selvittelyjen jälkeen on todettu että kiinteistön kellarin kuivatusvedet on johdettu putkella useiden kymmenien metrien päähän MT545 vieressä olevaan kaivoon ja sieltä betoniputkella maantien alitse. Kunnan puolesta paikalla on käynyt Juha Paananen ja hän on todennut että kaivosta lähtevä poistoputki on ollut rikki. Putken on kunta korjannut heti kun vika on selvinnyt. Asiasta on tiedotettu Maansiirto Leppisaarelle ja sovittu putken korjaamisesta. Kunnalle vesijohdon rakentamissuunnitelman on tehnyt Savo-Karjalan vesi- ja ympäristösuunnittelu eikä suunnitelmassa ole näkyvissä kaivosta lähtevää alitusta Kiinteistön toinen omistaja on sopinut vesivahingon kuivaamisesta maanrakennusurakoitsija Leppisaaren kanssa. Kuivaaminen on tapahtunut siten että Leppisaari on toimittanut paikalle kuivauslaitteet joita on hoitanut. Kuivauslaitteiden hoitamisen sekä veden pumppaamisen osalta ei Leppisaaren ja välillä ole ollut sopimusta niistä muodostuvista kustannuksista. Kuivaamisen jälkeen on laatinut laskun veden pumppauksen hoitamisesta sekä kellarin kuivaamisesta aiheutuneista töistä. Julkisen oikeusavustajan kanssa on vahingon korvaamisesta neuvoteltu ja oikeusavustajan mukaan korvausvelvollisuus ensisijaisesti vahingosta lankeaa kunnalle. Työstä aiheutuvaa korvausta hakee kunnalta yhteensä 13 050 euroa joka on laskettu käyttämällä 15 euro/h tuntipalkkaa. Vahingosta on neuvoteltu yleisen oikeusavustajan, kiinteistön omistajien sekä teknisen lautakunnan edustajien kanssa (Tuure Savolainen tekn.johtaja ja Jouko Pispala teknisen ltk:n pj.). Paikalla tehdyn käynnin (23.2.2009) mukaan kiinteistölle syntyneitä irtaimistova-
37 hinkoja on lämmityskattilan kastuminen sekä vesipumpun vioittuminen. Lisäksi kellarin kosteudesta johtuen kosteutta on päässyt tiivistymään kellarin yläosaan jonka seurauksena tiivistynyt vesi on vioittanut lähinnä maalipintoja kellariin johtavan oven luona seinissä, katossa ja ovessa. Vasta 23.2.2009 tehdyn käynnin yhteydessä lopullisesti selvisi että jätevesijärjestelmää käytetään myös kiinteistön kuivatukseen. Kyseinen kiinteistö ei ole ollut tapahtumien aikaan käytössä vaan tyhjillään. Kiinteistöllä ei ole syntynyt siten jätevesiä eikä jätevesijärjestelmän purkuputken vaurioitumisesta olisi ollut välitöntä vaaraa kiinteistölle. Jätevesijärjestelmään on kuitenkin johdettu myös sinne kuulumattomia kiinteistön sade- ja kuivatusvesiä. Vaurioitunut viemäri on siis jätevesijärjestelmän purkuputki toisin kuin oikeusavustajan antamassa korvaushakemuksessa (liite 3) on sanottu.. Oikeusavustajan tekniselle lautakunnalle laitetussa kirjeessä on asiattomasti kirjattu kiinteistön omistajan lausumia siitä miten kiinteistöllä korjaustyöt olivat viivästyneet. Kiinteistön omistaja ei ole sopinut kuivatuksen ja pumppauksen kustannuksista urakoitsijan eikä kunnan kanssa etukäteen. Teknisen johtajan ehdotus: Työkorvausten osalta esitetty tuntihinta ei pohjaudu mihinkään käytössä olevaan korvaustasoon. Ennen kuin tekninen lautakunta voi esittää oman kantansa, korvauspyyntöön tulee esitetty tuntihinta perustella. Tekninen lautakunta esittää tarkennuspyynnön yleiselle oikeusavustajalle. Tltk 31 Oikeusavustajalta saadun selvityksen mukaan (sähköposti 29.4.2009): Vaatimuksessani oman ilmoituksensa mukainen. tekemästä työstä esittämäni tuntikorvaus oli hänen Olen tiedustellut eri vakuutusyhtiöiltä näiden maksamia korvauksia vastaavissa tilanteissa. Tuntihinta"haitari" on 7-13 euroa, joten mielestäni tässä nimenomaisessa tapauksessa kohtuullinen korvaus voisi olla 10 euroa. On huomioitava se seikka, ettei asu kiinteistöllä, joten hänen on ollut joka päivä mentävä kiinteistölle varta vasten. Lautakunnan kokouksessa on todettu, että "..jätevesijärjestelmää käytetään myös kiinteistön kuivatukseen." Ja lisäksi on todettu, että "Vaurioitunut viemäri on siis jätevesijärjestelmän purkuputki toisin kuin oikeusavustajan antamassa korvaushakemuksessa on sanottu". - on aikanaan ostanut kiinteistön Rautalammin kunnalta. Hänen omistusaikanaan tai hänen kuoltuaan ei jäte- tai sadevesijärjestelmille ole tehty mitään, joten
38 kaikki mahdolliset virheet niissä ovat peräisin kiinteistön MYÄN/RAKENTAJAN/RAKENNUTTAJAN toimenpiteistä. Näin ollen sillä seikalla, että kiinteistö on ollut tyhjillään, ei ole asiassa merkitystä, koska sadevesiä kertyy asumisesta riip- pumatta. Teknisen johtajan ehdotus: Kiinteistön Toivon asiassa mahdollisimman pikaista ja sopuisaa ratkaisua. Asian tiimoilta tekninen johtaja on kuullut urakoisijan edustaja Juhani Leppisaarta. Leppisaaren mukaan kanssa on sovittu kiinteistön kuivatuksesta eikä korvauksesta ole ollut puhetta. oli luvannut vahtia kuivaimia postilaatikolla käydessään. Tekninen johtaja on kuullut kunnan puhdistamonhoitajaa Juha Paanasta joka on selvittänyt kiinteistön vesivahingon syntymiseen liittyvät asiat. Kiinteistöllä syntyneeseen vesivahinkoon johtanut viemärin tukkeuma on ollut kiinteistön pihalla olevassa viemäriputkessa eikä tien vieressä olevan kaivon poistoputkessa. Kaivo on ollut kuiva kun tukkeumaa on aukaistu pihassa olevasta viemäriputkesta. On siis ilmeistä että jätevesijärjestelmään tullut kuivatusvesi on poistunut tien vieressä olevasta kaivosta maaperään vaikka purkuputki on ollut poikki tai osaksi tukkeutunut. Vesivahinko ei ole siis johtunut tien ali menevän purkuputken vaurioitumisesta. Tukkeuma pihassa on käyty aukaisemassa korkeapainepesurilla jolloin viemäri on lähtenyt vetämään. Tukkeuma pihassa on syntynyt siten että kiinteistön ollessa pois käytöstä talvella ja kylmillään on viemäriin päässyt pakkanen ja koska viemäriin on johdettu myös kiinteistön kuivatusvesiä niin kuivatusvedet ovat jäätyneet viemäriin ja tukkineet sen piha-alueella. Viemäri on jäätynyt koska kiinteistö on ollut käyttämättä. Vesivahinko on syntynyt siksi että kiinteistön omistaja ei ole huolehtinut siitä että kiinteistön kuivatusvedet eivät ole valuneet rakennuksen kylmänä ollessa viemäriin. Samalla kiinteistönomistaja ei ole seurannut kiinteistöä vaan vesi on päässyt nousemaan kellariin ja aiheuttanut siellä vesivahingon. Lisäksi kiinteistönomistaja ei ole huolehtinut vesivahingon yhteydessä kellarin riittävästä tuuletuksesta ja tämä on aiheuttanut kellarin laipioon vesivahingon veden tiivistyessä sinne. Kiinteistölle on annettu perusteetonta kuivatusapua urakoitsijan toimesta vaikka kiinteistön vesivahinko on aiheutunut lopulta kiinteistönomistajan omista toimista kiinteistön viallisen viemäröinnin osalta ja huolimattomuudesta kiinteistön valvonnassa ja kuivatuksessa. Kiinteistönomistaja vaatimukset kuivatukseen käytetyn työajan korvaamista on esitetty jälkikäteen ja perustuvat siihen käsitykseen että vesivahingon on aiheuttanut maantien ali mennyt jätevesijärjestelmän katkennut purkuputki. vesivahinko ei ole aiheutunut tien vieressä tehdyn ve-
39 sijohdon yhteydessä vaurioituneesta jätevesijärjestelmän purkuputken vaurioitumisesta eikä siten kiinteistölle makseta korvauksia.
40 KUNNAN METSÄTILOJEN HAKKUUSUUNNITTELU JA METSÄNHOITOSUUNNITELMAN UUSIMINEN Tltk 32 Liite 3 Metsäjaos on tehnyt maastokäynnin 3.6.2009 kunnan metsätiloille Pärsnäkorvessa ja Latsinmäellä. Liittenä 3 on muistio maastokäynnistä. Käynnin yhteydessä on tutustuttu yhdessä MHY:n Hannu Leinosen kanssa metsätilojen hakkuumahdollisuuksiin ja keskusteltu metsänhoitosuunnitelman uusimisesta. Teknisen johtajan ehdotus: Metsäjaosto esittää että kunnan metsien vuotuinen nettotuotto hakkuista budjetoidaan seuraavan neljän vuoden ajaksi enintään 30 000 euroksi/vuosi. Nettotulos ei voi olla suurempi kun ottaa huomioon kunnan metsätilojen nuoren metsän hoitotarpeen sekä tarpeet metsälannoitukseen ja metsäteiden hoitoon. Nettotulosta painaa alas myös puun huono hinta. Puun hinnan noustessa voidaan samassa suhteessa nostaa myös tuoton budjetointia. Arvio hakkuumahdollisuuksista annetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Metsäjaosto keskusteli kunnan metsänhoitosuunnitelman uusimisesta. Todettiin että tarjouskierros suunnitelman uusimisesta laitetaan vireille kun metsäkuvioista saadaan ilmeisesti tämän vuoden syksyllä uudet kartat. Metsänhoitosuunnitelman tekoon varataan ensi vuoden talousarvioon 15 000 :n määräraha.