Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Samankaltaiset tiedostot
Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon. Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

PÖYTÄKIRJA Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:30 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Kalataloustehtävät maakunnissa Kalastuslakipäivät

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Merkittävät tulvariskialueet

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Tulviin varautuminen

Pirkanmaan ympäristöohjelman seuranta ja päivittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesivaratehtävät läntisellä alueella

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Tilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Vesi- ja kalatehtävien yhteistyön valmistelu

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Tilaisuuden tavoitteita

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Maaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. CAP27-työpaja

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

AJANKOHTAISTA Ruissalo 2013

MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Työryhmän tapaaminen

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

EHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN TOISESTA KOKOUKSESTA

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Maankäytön ohjausryhmä #phliitto

Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11.

Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Oma Häme. maakuntapalveluiden ajankohtaiskatsaus. Järjestöfoorumi Hämeenlinna

Vesivarapalvelut / Vesivarat-alatyöryhmä

Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Jakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Fundeerataan vesiyhteistyötä

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Kul$uuriympäristö maakunnan kehi$ämisessä ajankohtaista Keski- Suomessa

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

Transkriptio:

Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki, Iisalmen reitti ja Kokemäenjoki - Iijoella painotetaan Iijoen palauttamista vaelluskalajoeksi ja Iisalmen reitillä keskitytään vesienhoidon edistämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen - Kokemäenjoen vesistöalueella tavoitteena saada aikaan yhteinen, vesistöaluelaajuinen näkemys, mitä vesistöön liittyvissä asioissa tavoitellaan lyhyellä (v. 2027) ja pitkällä aikajänteellä (v. 2050) ja miten asiassa edetään toimenpidetasolla

- Koko valuma-alueen kattavalla lähestymistavalla varmistetaan, että asioita tarkastellaan riittävän suurina kokonaisuuksina, eri toimintasektorit huomioiden vaikuttavuus paranee - Lähtökohtana on sovittaa yhteen mm. vesistöjen tilatavoitteet, kalatalouden, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, bio- ja kiertotalouden, vesivoimatuotannon, maa- ja metsätalouden, virkistyskäytön ja luontomatkailun tarpeet ja mahdollisuudet - Alueen elinvoiman lisääminen sekä kestävä ja taloudellisesti kannattava liiketoiminta - Tavoitteena, että Vesivisio tunnistetaan erilaisissa rahoituskanavissa ja maakunnallisissa tavoiteasiakirjoissa esim. Pirkanmaan ympäristöohjelma ja maakuntaohjelma.

- Kootaan vesistöalueen eri toimijoiden asiantuntemus ja voimavarat monitavoitteiseksi yhteistyöksi yli hallintorajojen - Keskeiset toimijat ovat maakuntien liitot (SAT, HAM, PIR) ja ELYt (VAR, HAM, PIR ja POS (kala)) - Toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa mukaan kootaan keskeiset kumppanit ja sidosryhmät sekä muut viranomaiset - Visiohankkeeseen valittu konsultiksi Gaia Consulting Oy - Työ valmistuu 30.11. 2017 mennessä - Yksi tehtävistä on miettiä visiolle sopiva nimi - Hankesivut ymparisto.fi sivuille, http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Vesien_kaytto/Visio_Kokemaenjoen_vesistoalueelle(436 86)

Ohjausryhmän jäsenet Satakuntaliitto: Anne Savola ja Anne Nummela (vara) Hämeen liitto: Paula Mustonen ja Heikki Pusa (vara) Pirkanmaan liitto: Karoliina Laakkonen-Pöntys ja Iris Havola (vara) VARSELY: Juha-Pekka Triipponen ja Sanna Kipinä-Salokannel (vara) sekä Leena Rannikko (kala) HAMELY: Timo Virola ja Merja Suomalainen (vara) POSELY (kala): Hannu Salo ja Jorma Kirjavainen (vara) PIRELY: Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin (vara)

4. Vesistöalueen tärkeät teemat (vision ainoa priorisointi näihin me keskitymme nyt ) Kulttuuri- ja asuinympäristö Elinkeinotoiminnan perusta Bio- ja kiertotalouden alusta Virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde Riskien tuoja, välittäjä ja kokija VESISTÖ- ALUE Yhdyskuntien vesihuollon pohja Eliöiden elinympäristö 6

5.1 Yhteinen tavoitteemme teemojen suhteen per teema Mitä konkreettista teema tarkoittaa vesistöalueen eri alueilla Kaupunki-/maaseutuympäristöissä Valuma-alueilla, järviympäristöissä, jokiympäristöissä (pohjavedet, pienvesikohteet) Tavoitteemme Mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on? Mikä tavoitettamme uhkaa? Miten toimimme (toimintatavat) saavuttaaksemme tavoitteen? Ketkä toimivat? Kerätään TP2:ssa 7

(Nopea testi miltä voisi näyttää: teema Tulvien tuoja ) (Teeman kuvaus aiemmin) Mitä konkreettista tarkoittaa: Vesistötulvat erityisesti Kokemäenjoen alajuoksulla mutta myös muualla vesistöalueella muodostavat suuren riskin ihmisille ja omaisuudelle mutta myös ympäristölle sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tulvien hallinta alajuoksulla edellyttää yläpuolisten järvien säännöstelyä. Tavoitteemme: Tulvat eivät uhkaa ihmisten elämää tai omaisuutta tai ympäristöä merkittävästi (Osatavoite) Mitä hyötyä? Alueen riskit pienenevät oleellisesti, alueen vetovoima kasvaa, elinolojen ennustettavuus paranee Mikä sitä uhkaa? Ilmastonmuutos saattaa lisätä ennakoimattomasti sadantaa ja pahentaa tulvia. Rakentaminen tulva-alueille lisää haavoittuvuutta. Mitä teemme saavuttaaksemme tavoitteen? Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja etenemistä seurataan. Vaikutuksia vesistöalueen tulviin arvioidaan. Tulvavaara-alueita päivitetään. Uusia tulvasuojelurakenteita rakennetaan, säännöstelykäytänteitä arvioidaan. Keitä koskee? Tutkimustoimijat, Ilmatieteen laitos, ELY-keskukset, maankäytön suunnittelijat, voimayhtiöt 8