Kieli merkitys ja logiikka

Samankaltaiset tiedostot
Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

1. Universaaleja laskennan malleja

(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3

Kieli merkitys ja logiikka

Automaatit. Muodolliset kielet

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Kieli merkitys ja logiikka

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

Kieli merkitys ja logiikka

Täydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista

Laskennan teoria (kevät 2006) Harjoitus 3, ratkaisuja

9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 12. tammikuuta 2012

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 6. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. Pinoautomaatit.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 8. maaliskuuta 2012

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Turingin koneet. Sisällys. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi

Algoritmin määritelmä [Sipser luku 3.3]

Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma

4. Tehtävässä halutaan todistaa seuraava ongelma ratkeamattomaksi:

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)

Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet

Kertausta 1. kurssikokeeseen

5.3 Ratkeavia ongelmia

vaihtoehtoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 13. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013

Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015

8. Kieliopit ja kielet

on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.

9. Matemaattisista koneista.

Esimerkki 1: Kahviautomaatti.

Säännöllisen kielen tunnistavat Turingin koneet

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 22. toukokuuta 2013

M =(K, Σ, Γ,, s, F ) Σ ={a, b} Γ ={c, d} = {( (s, a, e), (s, cd) ), ( (s, e, e), (f, e) ), (f, e, d), (f, e)

Rajoittamattomat kieliopit

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016

Muodolliset kieliopit

TKT20005 Laskennan mallit (syksy 2018) Kurssikoe, malliratkaisut

Pinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 9. lokakuuta 2016

Laskennan mallit

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 26. tammikuuta 2012

Laskennan mallit (syksy 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja

Kieli merkitys ja logiikka

Kielenä ilmaisten Hilbertin kymmenes ongelma on D = { p p on polynomi, jolla on kokonaislukujuuri }

Tietotekniikan valintakoe

Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2]

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012

Testaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin

LOGIIKKA johdantoa

Laskennan rajoja. Sisällys. Meta. Palataan torstaihin. Ratkeavuus. Meta. Universaalikoneet. Palataan torstaihin. Ratkeavuus.

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 20. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Muita vaativuusluokkia

Pikapaketti logiikkaan

δ : (Q {q acc, q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L, R}.

Kieli merkitys ja logiikka

Epädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna

Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]

Automaattiteoria diskreetin signaalinkäsittelyn perusmallit ja -menetelmät ( diskreettien I/O-kuvausten yleinen teoria)


Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 6. maaliskuuta 2012 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly

Turingin koneet. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]

Kieli merkitys ja logiikka

jäsentäminen TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho 26. marraskuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla

DFA:n käyttäytyminen ja säännölliset kielet

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut

Turingin koneen laajennuksia

Rekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää

Transkriptio:

Assosiaatiot, konstituentit Kieli merkitys ja logiikka Luento 5: Assosiaatiot, konstituentit Luento 5 125-134,, Konstituentit 104-107, Turingin kone Huom! Lukua 5.2, Assosiationismin teoriaa, ja siihen liittyviä tehtäviä ei tule tenttiin Luento 6: 107-115, Aivot ja luovuus 134 Äärellisten tilojen automaatti Tunnistaminen Äärellisten tilojen automaatti (finite states automaton) on laskennan abstrakti kuvaus. Usein puhutaan myös Markovmallista. Automaatti koostuu: 1. Äärellisestä määrästä tiloja 2. Tilasiirtymistä 3. Äärellisestä aakkostosta (syötemerkit) 4. Alkutilasta 5. Hyväksyvistä lopputiloista Automaatti tunnistaa merkkijonon jos merkkijonolle on olemassa polku automaatin alkutilasta hyväksyvään lopputilaan. Automaatti tunnistaa kielen L, jos jokaiselle kielen L merkkijonolle on olemassa polku alkutilasta hyväksyvään lopputilaan. Jos polku päätyy johonkin muuhun kuin hyväksyvään lopputilaan, automaatti hylkää merkkijonon. Automaatin avulla voidaan myös tuottaa merkkijonoja. Saara Huhmarniemi 1

Äärellinen automaatti Sellaista kieltä, jonka kaikki ilmaukset voidaan periaatteessa muodostaa äärellisen automaatin avulla kutsutaan äärellisten tilojen kieleksi. Sanomme myös, että äärellisten tilojen automaatti tunnistaa jonkun kielen. Määritelmässä sana "kieli" on merkitykseltään laajempi, se sisältää luonnollisten kielten lisäksi myös keinotekoiset kielet. Kieli voi siis olla keinotekoinen, määritellään esimerkiksi aakkoston {a,b} kieli L: L={b, aba, abba} Assosiatiivisia malleja vahvempia kognitiivisia malleja ovat komputationaaliset mallit. Assosiatiivisessa mallissa ei ole muistia: ainoa tieto, joka mallilla on kullakin hetkellä, on tila, jossa malli sillä hetkellä on. Tilojen riippuvuuksia toisistaan ilmaistaan haarautumilla mallissa. Tila kantaa siis tietoa siitä, mitä on tapahtunut aikaisemmin. Assosiatiivisen mallin muistin täytyy ulottua melko kauas, sillä riippuvuudet eivät koske ainoastaan vierekkäisiä sanoja. Me nukuimme, söimme ja lauloimme. Minä halusin Pekan korjaavan autoni. Tässä viimeisen sanan taivutus riippuu olennaisesti ensimmäisestä sanasta. Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu. Tässä automaatti ei saa hyväksyä sanaa niin, ellei aiemmin ole esiintynyt sana jos. Mitä tapahtuu jos väliin jäävää osuutta kasvatetaan? Jos [ ulkona sataa tai kasteluletku on unohtunut päälle ] niin maa kastuu Saara Huhmarniemi 2

Assosiatiivisen mallin muisti Jos [ ulkona sataa tai kasteluletku on unohtunut päälle ] niin maa kastuu Tämän lauseen rakenne on Jos S1 niin S2. Nyt S1 sisältää rakenteen S3 tai S4. S3 = ulkona sataa S4 = kasteluletku on unohtunut päälle Periaatteessa lauseita voi laittaa sisäkkäin loputtomiin, jopa niin että jompikumpi, S3 tai S4 sisältää uuden Jos-niin -rakenteen. Lauseella voi olla useita eri jäsennyksiä, jotka eivät näy lauseen pintatasolla. Pekka ja Merja tai Juha lähtee mukaan. 1. [ Pekka ja Merja ] tai Juha lähtee mukaan. 2. Pekka ja [ Merja tai Juha ] lähtee mukaan. Jos lausetta käsitellään sanajonona, lauseen osien väliset yhteydet voivat kadota. On epäselvää, mihin tai-sanaan joko-sana liittyy. Pekka halusi syödä [ pihviä tai paistia illalliseksi] tai [ siikaa tai kampelaa päivälliseksi]. Assosiatiivisen mallin muisti Pekka keittää kahvin ja Pekka leipoo tai Merja leipoo tai sitten juhlia ei pidetä. S1 ja [S2 tai S3] tai S4. S1=Pekka keittää kahvin S2=Pekka leipoo S3=Merja leipoo S4=Juhlia ei pidetä Puhutaan rajattoman kantaman riippuvuudesta. Jos-niin rakenteen tunnistavan mallin pitäisi sisältää ääretön määrä haarautumia. Kieli on tyyppiä ensin n kappaletta symbolia a, jonka jälkeen saman verran symboleja b. Kielen tulisi muistaa luettujen a-symbolien määrä. Saara Huhmarniemi 3

Assosiatiivisen mallin rajoitukset Turingin kone ja symbolit Koko kielen sääntöjen kopiointi useaan eri kohtaan automaattia upotetut lauseet epätodennäköinen ratkaisu Suuri ja monimutkainen automaatti Ääretön määrä tiloja ja yhteyksiä ongelma! Äärellisellä automaatilla ei voida esittää rajattoman kantaman riippuvuuksia lainkaan Alan Turing (1912-1954) Tavoite: mallintaa ihmisen matemaattista päättelyä Miten matemaatikko prosessoi symboleja paperilla Turingin kone: mekaaninen automaatti joka prosessoi symboleita mekaanisilla säännöillä www.computerhistory.org Turingin kone Turingin kone Siirtyy nauhalla, kirjoittaa merkkejä nauhalle, lukee ja pyyhkii niitä. Äärellinen määrä symboleita ja äärellinen määrä sääntöjä Turingin koneen avulla voidaan suorittaa mikä tahansa laskettava funktio. Tietokone on suuri, nopea Turingin kone Turingin koneen avulla voidaan mallintaa mikä tahansa mekaaninen ja materiaalinen prosessi Vaikka prosessi tai funktio olisi matemaattisesti laskettava, se voi olla käytännössä liian vaikeaa Turingin kone toteuttaa luovuuden, jonka Descartes ajatteli olevan koneelle mahdotonta physics.kenyon.edu Saara Huhmarniemi 4

Biolingvistiikka Konstituentit ja lauserakenteet Sanat ja kielen ilmaisut ovat symboleita Biolingvistiikka kuvaa lauseen muodostamista prosessina, jossa symboleja yhdistelemällä luodaan uusia symboleja Liitostaminen (Merge): sana Pekka liitostetaan sanaan nukkuu uusi kielen ilmaisu Pekka nukkuu uusi ilmaisu voidaan edelleen liitostaa toisiin ilmaisuihin Merja tietää että Pekka nukkuu Assosiationistisen mallin mukaan kielen ilmaukset ovat olemukseltaan sanajonoja. Kielitieteessä ja kognitiotieteessä on omaksuttu vahvempi teoria, jossa lauseet esitetään konstituenttirakenteiden avulla. Konstituenttimallissa kielen luovuus on seurausta rekursiosta. Lauseke ja lausekkeen elementit Lausekkeita Lause jakautuu pienempiin osiin, lausekkeisiin. [Pekka] [näki [ison pahan suden]]. Lausekkeilla on sisäinen rakenne, josta voidaan erottaa pääsana ja sitä määrittävät elementit. Pekka näki [ison pahan suden]. Pekka näki [kognitiotieteen opiskelijan]. Lause, S (sentence) Nominilauseke, NP (noun phrase) kissa, pieni kissa, Pekan koira, pienen pojan suuri auto Adjektiivilauseke, AP (adjective phrase) kaunis, todella ihana, syötävä, Pekan ostama Adverbilauseke, AdvP kauniisti, todella ihanasti Verbilauseke, VP mennä kotiin, syödä leipää, käydä illalla uimassa Saara Huhmarniemi 5

Konstituenttimalli Konstituenttimalli Konstituenttimalli esitetään puurakenteena tai hakasulkein. [ [ Pekka ] [ nukkuu ] ] Konstituentit voivat pitää sisällään lisää rakennetta: [ [ Pitkä poika ] [ nukkuu ] ] Puu päättyy aina terminaalisymboleihin, jotka poimitaan sanastosta. Kieli voidaan kuvata käyttämällä uudelleenkirjoitussääntöjä: S ---> N V N ---> Pekka, Merja,... V ---> nukkuu syö,... Konstituenttimalli S ---> NP VP NP ---> (A) N VP ---> V S* VP ---> V NP S* ---> C S N ---> Pekka, Merja, poika,... A ---> pieni, suuri,... V ---> rakasti, etsi,... C ---> että, vaikka, mutta,... Tehtävä Pieni poika etsi Merjaa. Pieni poika nauroi koska Merja rakasti häntä. S ---> NP VP NP ---> (A) N VP ---> V S* VP ---> V NP S* ---> C S N ---> Pekka, Merja, poika,... A ---> pieni, suuri,... V ---> rakasti, etsi,... C ---> että, vaikka, mutta,... Saara Huhmarniemi 6

Konstituenttimalli Rekursio Jos [ sinä haluat mennä ulos tai sinulla on tylsää], niin [voin ottaa sinut mukaan]. S ---> Jos S niin S S ---> S tai S S ---> N V N ---> sinä,... V ---> haluat,... Konstituenttimallissa kielen luovuus on seurausta rekursiosta. Rekursio matematiikassa: funktion määritelmä sisältää viittauksen funktioon itseensä. Rekursio tietojenkäsittelytieteessä: metodi voi kutsua itseään. Rekursio Matematiikassa esim. Rekursio Biolingvistiikka: operaatio voi periaatteessa käsitellä omaa tulostettaan uutena syötteenään Liitostaminen (Merge) Kieliopin kuvauksessa konstituentin uudelleenkirjoitussäännöt sisältävät viittaukseen konstituenttiin itseensä. Esimerkiksi luennolla käsitelty sivulausesääntö: S ---> CS S ---> NP VP Saara Huhmarniemi 7

Rekursio kielessä Rekursio kielessä: esimerkkejä Upotetut lauseet: Koira, joka haukkui kissaa, joka jahtasi hiirtä, joka söi juuston, joka oli hienointa laatua, karkasi viime yönä. Pekka sanoi että Merja toivoi että Jukka leikkaisi nurmikon. Adjektiivit (ja adjunktit yleensä): Hän rakastui siihen älykkääseen, kohteliaaseen, miellyttävään, kaikin puolin ihailtavaan mieheen. Hän kaatui eilen yhtäkkiä huomaamatta puuta sukset jaloissaan. Rinnastuskonjunktiot Pekka halusi mennä kauppaan ja Merja halusi lähteä valokuvaamoon ja Minna päätti siivota talon ja Jukka päätti leikata nurmikon. NP voi sisältää muita NP:tä auto [ [ pienen pojan ] auto ] [ [ [ autiolla kadulla ] leikkivän pienen pojan ] auto ] VP muita VP:tä Pekka halusi [ tavata Merjan ] jne. Rekursio Esiintyy luonnossa Rekursion ajatellaan olevan ihmisen kielelle erityinen. Apinat eivät ole tähän mennessä koetilanteessa oppineet eroa kielen a n b n ja kielen (ab) n välillä. Jotkut lintulajit kuten kottarainen voivat oppia tunnistamaan rekursiivisen kielen a n b n. (pärinä pärinä liverrys liverrys) Saara Huhmarniemi 8