Muistio 1 (9) Prosessityöryhmän kokous 11.9.2017 Aika 11.9.2017 klo. 9.00-15.00 Paikka Fingrid, Läkkisepäntie 21, Helsinki Nh. Sauna Läsnä Tiina Leppälahti Helen Oy Tomi Mäkelä Elenia Oy Vesa Mäkilä Satapirkan Sähkö Oy Saku Ruottinen Caruna Oy Monika Lindberg Fortum Markets Oy Raimo Toivanen PKS Sähkönsiirto Oy Kaisa Ylipeura Energiapolar Oy Jari Nykänen Paikallisvoima ry Ville Kauppinen KSS Energia Oy Arttu Lahtinen Fortum Markets Oy Marjut Puukangas Kerttu Korpelainen Esa Pietarinen Minna Arffman Pasi Aho Fredrik Södö Emmi Kaivosoja (pj.) (siht.) Poissa Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy Esa Kaario Tampereen Sähköverkko Oy 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00. Ryhmä esittäytyi ensimmäistä kertaa prosessityöryhmän kokoukseen osallistuneelle datahubin testauspäällikölle Saku Palanteelle ja Palanne työryhmälle. Kokoukseen osallistui aamupäivän osalta Fingridiltä myös Pasi Aho, Minna Arffman ja Fredrik Södö sekä iltapäiväksi Emmi Kaivosoja, joka toimii projekti-insinöörin tehtävissä projektissa. Puheenjohtaja kävi lyhyesti läpi viime kokouksen muistion sekä toukokuussa pidetyn Skype-kokouksen muistion, jossa jatkettiin huhtikuun kokouksessa kesken jääneiden asioiden käsittely loppuun. Muita kommentteja kuin pieni korjaus läsnäolijalistalla olleeseen virheeseen ei enää pöytäkirjojen osalta tullut. 2 Projektin tilannekatsaus Pasi Aho Aho kertoi ryhmälle hankkeen tilannekatsauksen. Aho kävi läpi projektin keskeiset tehtävät vuodelle 2017. Tärkeimpiä tehtäviä kuluvan vuoden aikana ovat Tietokonversiopalvelun hankinta & käyttöönotto, tietokonversiotyön käynnistäminen pilottiyritysten kanssa, tiivis vuoropuhelu alan kanssa, alustavan
Muistio 2 (9) käyttöönottosuunnitelman laadinta, datahubiin liittyvät lainsäädäntömuutokset/lisäykset ja datahub-järjestelmän hankinta. Datahub järjestelmän hankinta on käynnissä, hankinta on julkinen hankinta jossa käytetään erityisalojen neuvottelumenettelyä. Hankintailmoitus jätettiin 14.10.2016 ja osallistumishakemukset saatiin 4.11.2016. Alustavat tarjouspyynnöt tehtiin helmikuussa 2017 ja alustavat tarjoukset toimitettiin Fingridille toukokuun alussa. Parhaillaan ovat menossa neuvottelut toimittajaehdokkaiden kanssa. Aho kommentoi, että tavoiteaikataulun mukaisesti ensi keväänä toimittajan pitäisi olla valittu. Projektin aikataulua pyritään tarkentamaan toimijoille jo syksyn aikana. Hankintailmoitus löytyy hankinnan nettisivuilta https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ (sihteerin kommentti, hankintailmoituksen numero HILMA:ssa 2016-024281, mutta ilmoitus näyttää jo olevan arkistoitu). Aho kertoi myös, että Konversiopalvelun hankinta on tehty ja Södö kertoo aiheesta tarkemmin. Aho näytti ryhmälle projektin päivitetyn organisaatiokaavion sekä esitteli ketä projektin parissa Fingridillä parhaillaan työskentelee. Fingrid on varannut projektille 11 miestyövuotta kuluvana vuonna ja ensi vuoden osalta määräksi on kaavailtu 12:sta vuotta. Lainsäädäntötyö on alkanut etenemään syksyn aikana ja Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut taustaryhmän avukseen lainsäädäntötyön edistämiseen, ryhmässä on jäseniä mm. Fingridiltä ja Energiateollisuus ry:ltä. Taustaryhmän Kick-off kokous pidettiin 25.8.2017 ja seuraava kokous on tulossa 29.9. Hallitukselle esitys on lähtemässä viikolla 51. Laki määrittää markkinaosapuolten ja Fingridin roolin ja asettaa Fingridille rekisterinpitäjän oikeuden/velvoitteen. Lokakuussa esitys on tulossa toimialakuulemiseen. Seuraavassa seurantaryhmän kokouksessa TEM:n edustajan Arto Rajalan kanssa käydään tarkemmin läpi lakiasioita ja Rajala on ollut yhteydessä myös tietosuojavaltuutettuun. Erillislaki tilapäisestä henkilötunnusten luovuttamisoikeudessa toimijoille etenee myös rinnalla. Mikäli laki toteutuu, toimijat voisivat kertaluontoisesti saada henkilötunnuksia väestörekisteristä, mutta lainsäädännössä tulevan rekisterinhaltijan velvoitteen myötä hetuja on ehkä mahdollista saada myös konversiopalvelun kautta. Aho kävi läpi myös tietokonversiokyselyiden vastauksia, jotka löytyvät pöytäkirjan liitteestä. Ryhmäläiset toivoivat, että jatkossa kyselyt koeponnistetaan prosessiryhmän kautta, jotta kyselyistä saadaan mahdollisimman selkeitä ja kysymyksistä yksiselitteisiä vastata. Ryhmäläiset kommentoivat, että toimiala on odotustilassa kustannusjaon sekä aikataulun epäselvyydestä johtuen, heti kun näihin saadaan selvyys yhtiöt voivat todella sitoutua projektiin. Kustannusjaon selventäminen odottaa lainsäädäntöä / Energiaviraston toimia. Koska kyseessä on henkilörekisteri, joka pitää sisällään mm. kaikki sähkönkäyttöpaikat ei hankinnassa voida kiirehtiä, vasta hankinnan maaliin saattamisen jälkeen saadaan vastauksia kustannuskysymyksiin. Tiedossa täytyy myös olla mm. sallittu tuottomalli, takaisinmaksuaika yms. ennen kuin hintalapun osalta saadaan mitään konkretiaa. Ryhmäläiset toivoivat mahdollisimman avointa viestintää Fingridiltä ja alan mukaan ottamista keskusteluun vielä vahvemmin. Tietokonversiopalvelun avauduttua pilottiryhmällä tullaan saamaan todellista tietoa yhtiöiden valmiudesta. Käyttöönottosuunnitelman versio 1.0 on myös tulossa loppuvuodesta alalle kommentoitavaksi.
Muistio 3 (9) 3 Tietokonversiotyön eteneminen Fredrik Södö Södö kertoi ryhmälle miten Tietokonversiopalvelun hankinta meni. Tietokonversiopalvelun lopulliset tarjoukset saatiin 11.5.2017 ja hankintapäätös tehtiin 23.5.2017 kolmesta lopullisesta tarjouksesta. 15. kesäkuuta allekirjoitettiin sopimus kilpailun voittaneen inpulse Works Oy:n kanssa. Södö kertoi myös, että Solteq on ostanut inpulse Works Oy:n eli jatkossa puhutaan Solteqista. Södö kävi lyhyesti läpi tietokonversiopalvelun toimintaa. Tietokonversiopalvelu tekee vertailuja datastandardia vasten ja palauttaa toimijoille tarkastusraportteja (Kuva Datahubin tietokonversiopalvelu pöytäkirjan liitteessä). Neljänä pääprosessina tietokonversiopalvelun osalta toimii siirtotiedostojen luonti, yhdenmukaisuustarkistus, tietojen luovuttaminen datahub-järjestelmälle sekä tietokonversioraporttien tarkistus. Konversiopalvelun toimittaja vastaa palvelun rakentamisesta, ohjelmistoresurssipalvelusta sekä konsulttipalvelusta. Södö näytti palvelun toteutusprojektin aikataulun sekä tietokonversioprojektin aikataulun. Lokakuussa palvelu tullaan avaamaan pilottiryhmälle ja palvelu avataan aikataulun mukaisesti koko toimialalle huhtikuussa 2018. Aikataulut löytyvät pöytäkirjan liitteestä. Pilottiryhmän kanssa seuraava katselmointikokous on tulossa 14.9, silloin katsotaan miten pilottivaihetta päästään toteuttamaan. Koko toimialalle järjestetään webinaari Tietokonversiotyöstä 11.10, jossa demotaan järjestelmää, kerrotaan aikataulusta sekä siitä miten projekti etenee. 15.10 tullaan järjestämään toinen webinaari tietokonversiosta, jossa vastataan saatuihin kysymyksiin. Södö kertoi, että alustavien suorituskykytestien perusteella palvelun hyödyntäminen monimuotoisempiin tarkoituksiin vaikuttaa lupaavalta eikä suorituskyvyn suhteen ole havaittavissa ongelmia. Södö kertoi, että jo tietokonversiopalvelun hankintavaiheessa mietittiin ulkoisten rekisteripalveluiden hyödyntämistä tietojen tarkastamiseen. Nyt ollaan käyty alustavia keskusteluja Väestörekisterikeskuksen palveluntarjoajien kanssa siitä miten henkilötietoja voitaisiin tarkistaa ulkoisia rekisteripalveluja hyödyntäen. Ryhmän keskuudessa esille nousi mietintää, miten suuren oikeellisuuden palveluntarjoajat voivat tarjota puhelinnumeroille. Yhteenvedoksi Södö tiivisti, että Tietokonversiopalvelun toteutus etenee suunnitellusti ja ratkaisu toteutetaan ketterästi pala palalta prioriteettijärjestyksessä. Tietoturva-auditointi tulee olemaan palvelun ensimmäinen tulikoe. Yhteistyö FG:n, Solteqin & pilottiyhtiöiden välillä toimii hyvin. Loppuun nousi keskustelua Tietokonversiopalvelun palvelusopimuksista sekä Fingridin ja yhtiöiden välisistä sopimuksellisista vastuista. Osa pilottiryhmän jäsenistä ryhmässä kokivat, että Fingridin korvausvastuun tulisi olla kattavampi mahdollisen tietovuodon osalta sekä korvaussummassa tulisi myös huomioida sopimusosapuolen koko (suurille yhtiöille tietovuoden sattuessa sen aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat). Aho kommentoi, että tietokonversiopalvelun käyttö on alalle maksuton ja palvelusopimus on laadittu tältä pohjalta normaalien sopimuskäytäntöjen mukaisesti. Tietokonversiopalvelun käyttöön ei voida pakottaa ennen kuin lainsäädäntö on sen kanssa linjassa. Aho totesi myös, että kun laki velvoittaa osallistumaan, palveluehdotkin voivat olla erilaiset. Palvelun
Muistio 4 (9) avausvaiheessa yhtiöt voivat myös tehdä päätöksen toimittavatko osan aineistosta, koko aineiston vai testiaineistoa. Palvelusopimus antaa pääsyn tietokonversiopalveluun, muttei vielä velvoita pilottiryhmäläisiä mihinkään. Teknisillä ratkaisuilla riskit pyritään Fingridin puolelta minimoimaan. 4 Käyttöönottosuunnitelman eteneminen - Minna Arffman Energiateollisuus ry nimesi Fingridin pyynnöstä jäsenet käyttöönottotyöryhmään. Tämän lisäksi Fingrid pyysi ryhmään ET:ltä laajan toimia-alaosaamisen omaavan Riina Heinimäen. Käyttöönottotyö aloitettiin 12.4 kick-off kokouksella. Arffman näytti alkuun käyttöönotolle sekä käyttöönottosuunnitelmalle asetetut tavoitteet sekä kertoi, että käyttöönottosuunnitelmaa työstetään yhdessä toimialan kanssa. Suunnitelmasta on tulossa kommentointivalmiina oleva osuus alan kommentoitavaksi vielä ennen virallista kommentoitavaa versiota 1.0. Puheenjohtaja myös tarkensi, että käyttöönottotyöryhmän työstämä käyttöönottosuunnitelma tehdään markkinaosapuolten ja Fingrid datahubin välistä käyttöönottoa ajatellen. Markkinaosapuolten tulee siis erikseen laatia, suunnitelmaa halutessaan apuna käyttäen, yhtiökohtaiset käyttöönottosuunnitelmansa. Parhaillaan ryhmässä tunnistetaan datahubin käyttöönottoon ( go live ) liittyviä ratkaistavia / huomioitavia asioita esim. miten nykyinen tiedonvaihto ajetaan alas ja minkälainen on jäädytysjakso ennen kun siirrytään datahub-maailmaan. Arffman näytti myös alustavan käyttöönottosuunnitelman sisällysluettelon, joka löytyy pöytäkirjan liitteenä olevasta esitysmateriaalista. Suunnitelman osa-alueista mm. viestintäsuunnitelma tulee linkittymään datahubin viestintäsuunnitelmaan ja suunnitelmaa työstäessä pyritään huomioimaan päällekkäisyydet sekä viittaukset toisiin dokumentteihin. Käyttöönottosuunnittelutyössä huomioidaan myös missä määrin voidaan hyödyntää yleisiä ohjeistuksia ja mihin tarvitaan tueksi myös lainsäädäntöä. 24.10 on tulossa webinaari käyttöönottotyöstä ja ennen sitä ensimmäinen työversio käyttöönottosuunnitelmasta on tulossa alalle tutustuttavaksi. 5 Prosessityöryhmän jäsenten kuulumiset Asiakastietojärjestelmien uusinta on meneillään tai alkamassa useilla. Järjestelmätoimittajat ovat kovin varavoisia sitoutumaan / antamaan tarjouksia. Ryhmän edustajista pilottiryhmässä mukana olevat kertoivat, että tietokonversiotyö etenee ja on hyvällä mallilla. Tukevat toimenpiteet ovat menossa GSRN-tunnuksiin siirtymiseen. Tietosuoja-asetuksen voimaan tuloon valmistaudutaan yhtiöissä. Datahubin aikataulun tarkentumista odotellaan edelleen. Ruottinen mainosti tulossa olevaa Carunan myyjäpäivää 23.11. 6 Dokumenttien versionumeroinnit Puheenjohtaja avasi keskustelun versionumerointien selkeyttämiseen liittyen. Sovittiin muutettavaksi kaikki dokumentit 1.3 versiotasolle. Jatkossa kun päivitetään muutos yhteen dokumenttiin, niin myös muiden dokumenttien versionumerointi päivitetään, vaikkei niihin tulisikaan muutoksia. Muutos selkeyttää versionumerointia kokonaisuutta ajatellen. Lisätään datahub-uutiskirjeeseen tieto versionumerointi-muutoksesta.
Muistio 5 (9) 7 Osoiterakenneohjeistus Prosessityössä tukena ollut Energiateollisuuden valmistelemaa osoiterakenneohjetta on muokattu datahubin näkökulmasta ja osoiterakenneohjeistus tullaan julkaisemaan vielä syksyn aikana. Ohje tarkennetaan vielä työryhmän kommenteilla. 8 Valtuutusprosessi Osapuolten välisiä valtuutuksia kutsutaan jatkossa toimeksiannoiksi eli esim. verkkoyhtiö antaa toimeksiannon palveluntarjoajalle ja asiakas puolestaan antaa valtuutuksen esim. mittaustietoihinsa. Päivitetään termi dokumentaatioon. Puheenjohtaja näytti Fingridin luonnosteleman prosessikuvauksen Asiakas- ja käyttöpaikkatietojen hausta valtuutuksella (ks. pöytäkirjan liite). Keskusteluun nousi, että valvonta tulee myös ottaa huomioon, etteivät asiakkaan yhteystiedot ole virheelliset ja väärinkäytöksiä pääse syntymään. Päivitetään projektikaavioon vielä, että hyväksyntä tulee ennen varmistusta. Asiaa käsitellään vielä ET:n kehitysryhmän kanssa. Tarkennetaan siis vielä kuvausta ja mietitään ratkaisuja puhelinnumero/sähköpostihaasteille. Asiaan palataan vielä seuraavassa kokouksessa. 9 Keskeneräisten asioiden lista Pitäisikö GSRN-tunnukseen sisällyttää myös ns. sovellustunnus viivakoodikäyttöä varten. GSRN:llä sovellustunnus on 8018 ja tämä tulisi jokaisen GSRN-tunnuksen alkuun. Tällöin datahubin tunnuksen perusteella voitaisiin suoraan luoda viivakoodi ja esim. mittarin kyljestä luettu viivakoodi on suoraan käyttökelpoinen esim. käyttöpaikkatietojen haussa. Lisätieto https://www.gs1.fi/standardit/tunnista/viivakoodit GS1:ltä tullut ohjeistus, että ei ole suositeltavaa tallentaa sovellustunnusta taustajärjestelmiin. Ei tallenneta datahubiin. Tällä hetkellä ei välitetä uusien myynti- ja verkkosopimuksien tietojen (ml. laskutusosoitteet) suoraan 3.osapuolille, esim. laskutuspalveluntarjoajille. Voisiko olla tarpeellinen? Itse asiassa laskutusosoitteita ei 3.osapuoli saa tällä hetkellä myöskään käyttöpaikka & asiakastietojen haussa, ainoastaan laskutusrivit. Tälle ei nähdä tällä hetkellä tarvetta. Otetaan kehityslistalle tarvittaessa. Nyt on määritetty, että rajapisteiden ja tuotantoyksiköiden mittaustietoja ei voi korjata taseikkunan ulkopuolelle. Olisiko tämä syytä sallia, että oikeat tiedot voidaan ilmoittaa toiselle osapuolelle ja saada mittausalueen häviöt laskettua myös datahubiin oikein? Datahubiin tulisi voida korjata mittausalueen häviöitä myös taseikkunan sulkeutumisen jälkeen, jotta datahubissa olisi aina ajantasaisin tieto niiden osapuolten saatavilla, jotka tätä tietoa tarvitsee (ja jotka ovat tietoon oikeutettu). Täten kaikkea mittaustietoja (ml. rajapisteet ja tuotantoyksiköt) tulisi voida ilmoittaa ja häviöitä korjata myös taseikkunan ulkopuolella. Tasevirheiden käsittely/laskenta tullaan toteuttamaan sovitun mukaisesti ja mittausalueen häviöt tulee voida laskea taseikkunan ulkopuolelle tasevirheiden laskennasta erillisenä. Vielä sovittava se, kuinka usein ja kuinka pitkään takautuvasti mittausalueen
Muistio 6 (9) häviöitä tulisi voida laskea uudestaan/päivittää. Pietarinen lähettää asiasta vielä verkon edustajille kyselyn, vastausten pohjalta tehdään ehdotus. Todettiin myös, että olisi hyvä, jos datahubista olisi saatavilla aina sekä taseisiin jäänyt mittausalueen häviö sekä ajantasainen päivitetty tieto erikseen. Osapuolen tiedoissa on tällä hetkellä tieto laskutusosoitteesta. Tällä on haluttu varmistaa, että JVH saa tasevirhelaskujen lähettämistä varten laskutustiedot hubista. Tulisiko tarjota myös paikka ilmoittaa mahdollinen osapuolen läpilaskutusosoite, joka voi olla eri kuin se mihin tasevirhelaskut lähtee? Vai tuleeko läpilaskutusosoite ilmoittaa myyntisopimuksella verkkoyhtiölle? Mahdollistetaan osapuolitietoihin useampi laskutusosoite eri tarpeen mukaan. Osapuolet hakevat tiedot käyttöliittymän kautta. Tarvitaanko asiakasportaaliin toiminto, jolla asiakas voi suoraan ilmoittaa virheellisistä tiedoista (esim. nimi)? Ilmoituksen perusteella luotaisiin asiakastietojen päivityspyyntö myyjälle. Jos ei myyjä, niin menisikö silloin verkolle? Suoraa tietojen päivitystä datahubiin ei varmaan haluta? Vai pitäisikö asiakkaan olla erikseen yhteydessä myyjään? Päivitystieto hubiin tulee aina asiakkaan nykyisen myyjän kautta, joten portaalin kautta voidaan lähettää asiakkaan ilmoituksesta päivityspyyntö nykyiselle myyjälle. Nykyiselle myyjälle tuleva päivityspyyntö ei kerro keneltä pyyntö on tullut riippumatta siitä, onko pyyntö käynnistetty osapuolen tai asiakkaan toimesta. Pitäisikö datahubissa jotenkin käyttöliittymässä hallita sitä, keiden myyjien kanssa verkkoyhtiö on tehnyt sopimuksen läpilaskutuksesta? Mitä tapahtuu, kun myyjä ilmoittaa läpilaskutussopimuksen mittausalueelle, jonka JVH:n kanssa tämä myyjä ei ole tehnyt sopimusta läpilaskutuksesta? Tälläkin hetkellä verkkoyhtiöt tekevät validointeja sen osalta miltä myyjältä hyväksytään tällainen sopimus missä läpilaskutus ilmoitettu. JVH validoi jatkossa myös hubista tulleita ilmoituksia tämän osalta, kuten ehdotettu. Joten ei toimenpiteitä tämän osalta. Onko tarvetta, että tuotteille voisi antaa vapaamuotoisen kuvauksen? Esimerkiksi tehotuotteille jotain laskentaperusteita? Pelkästä tuotteen nimestä ja tuoterakenteesta ei välttämättä saa kunnollista kuvaa tuotteesta. Vapaamuotoinen ja vapaaehtoinen kuvaus jos sellainen jo on järjestelmissä? Lisätään vapaaehtoinen kenttä kuvaukselle. Ajatus oli, että uusi myyjä voi hakea määräaikaisuuden päättymisen tai tiedon poikkeavasta irtisanomisehdosta asiakkaan valtuutuksesta jo ennen sopimuksen ilmoitusta. Jos myyjä ei tätä valtuutusta saa/ei hae näitä tietoja ennen sopimuksen ilmoitusta ja sopimus hylätään datahubissa, eikö hylkäyksessä pitäisi olla sitten määräaikaisuuden päättymispäivä (jos alle 90 vrk)? Vastaavasti myös jotain tietoa poikkeavista irtisanomisehdoista? Puuttuu tiedon palautus tapahtumakuvauksesta. Tarkennettu, että asia on kyllä mainittu ja käsitelty prosessidokumentin luvussa 3, mutta puuttuu luvun 4 tapahtumakuvauksesta. Lisätään myös tapahtumakuvaukseen tiedot.
Muistio 7 (9) Datahubissa sääntö on, että mittaustiedot välitetään aina kokonaisilta vuorokausilta, vaikka ilmoitus ei olisi kokonaisilta vuorokausilta. Miten jatkossa, jos mittaustiedot kerätään monta kertaa päivässä ja mittaustarkkuus on 15 min? Olisiko tarve toimia tällöin toisin? Tuntimittaussuosituksessa nykyisin kokonaiset vuorokaudet, mikäli verkko toimittaisi useammin kuin kerran päivässä vaatii jo enemmän suorituskyvyltä niin verkon kuin myyjän osalta. Ei toimenpiteitä tämän osalta. Datastandardin tietomalli ei tunnista rajapisteiden osalta mittausvastuullista. Pitäisikö mallia hiukan tarkentaa siten, että toinen rajapisteen mittausalueista olisi ns. mittausvastuullisen mittausalue ja se toinen olisi "rinnakkainen" mittausalue? Sitten voisi myös tarkentaa, että toinen rajapistemittaus on mittausvastuullisen alueelta pois ja toinen mittausvastuullisen alueelle. Näin tukisi hyvin muuta prosessidokumentaatiota ja vähentäisi väärinkäsityksiä. Vastuullinen mittausalue/verkonhaltija olisi siis se, joka rajapisteen lisää datahubiin. Vai tulisiko tämä voida valita aina rajapistettä lisättäessä? Tarkennetaan tietomallia (muutetaan antoalue- ja ottoaluetermit mittausvastuullisen alueeksi sekä rinnakkaiseksi alueeksi), mittausvastuullinen lisää rajapistetiedot hubiin ja toimittaa mittaustiedot. Yhdeksi laskutuskanavaksi on määritetty mobiililasku. Tälle ei ole kuitenkaan osoitettu tietomallissa mitään yksittäistä tietokenttää, josta saataisiin asiakkaan puhelinnumero. Ehdotus, että lisätään mobiililaskua varten sopimukselle tieto mobiililaskun puhelinnumero vastaavasti kuin sähköpostilaskulla on. Lisätään tietomalliin paikka mobiililaskun puhelinnumerolle. Yhdeksi laskutuskanavaksi on määritetty e-lasku. Tällä tiedolla ei oikeastaan tee vielä mitään, koska ei ole olemassa mitään e-lasku-osoitetta, jonne laskut voitaisiin ilmoittaa. Esim. JVH tarvitsee joka tapauksessa jonkun laskutusosoitteen, jonne lähettää omat laskunsa, vaikka asiakas olisi myyjän kanssa sopinut e-laskutuksesta ja myyjä olisi ilmoittanut e-laskun laskutuskanavaksi datahubiin. Vähintäänkin tulisi määrittää, että mikä laskutusosoite myyjän tulee antaa silloin, kun laskutuskanava on e-lasku. Samaten, mitä JVH tekee, jos myyjältä tulee "muu laskutuskanava" eikä mitään laskutusosoitetta ole varsinaisesti annettu? Käytetäänkö tällöin asiakkaan virallista postiosoitetta vai ottaako JVH yhteyden asiakkaaseen ja varmistaa häneltä suoraan? Jos asiakas ilmoittaa oman pankkinsa tiedot voisi verkko lähettää pankkiin sanoman, jolla voi ehdottaa e-laskua, mutta voiko myyjän ilmoitusta hyödyntää datahubissa myyjältä verkolle? FG selvittää voidaanko tätä tietoa hyödyntää. Sopimustiedoissa pitää tarvittaessa pystyä antamaan erillinen laskutusosoite. Jos ei ole erillistä laskutusosoitetta käytetään asiakkaan osoitetta. Myyjän varmistettava asiakkaalta mitä osoitetta käytetään. Tarkistetaan tietomallia tämän osalta. Aiemmin keskusteltiin ja sovittiin siitä, että jvh voi toimia useammalla rajapinnalla datahubiin nähden. Alalta tullut kysymys nyt siitä miten esim. myyjä voisi saada mittaustietoa useampaan omaan sovellukseen - ATJ, asiakkaan online-palvelu ja raportointi. Tulee täsmentää vielä prosessidokumenttiin.
Muistio 8 (9) Järkevimmältä tuntuisi, että myyjä itse jakaa hakemansa tiedot omiin eri järjestelmiin. Reititys voisi olla mahdollinen, laitetaan kehityslistalle ja mietittävä mitä tarkoittaa. Aiemmin on yksittäisinä asioina käsitelty mittausalueiden muutoksista seuraavia asioita, kuten verkkosopimusten muutoksia tilanteessa. Mitä muutoksia tarvitaan datahubiin tilanteessa, mitä ilmoituksia pitää tehdä kenelle ja missä muodossa, pitääkö suorittaa vaihtotilanteessa tasevirheiden korjaus ja muita asioita. Käsitellään seuraavassa kokouksessa. Fingrid valmistelee tästä oman esityksen. Asynkronisten tietojen haussa (mittaustiedot ja laskurivitiedot) hakutapahtuman kuittaus on kuvattu saatavaksi siinä vaiheessa kun hakutapahtuma on lähetetty datahubiin. Ongelmana on tässä mallissa se, että hakija ei voi tietää koska on saanut kaikki hakuun kuuluvat tiedot. Ehdotus: Muutetaan kaikki asynkroniset hakutapahtumat niin, että kuittaus saadaan vasta sen jälkeen kun hakutulos palautetaan hakijalle. Tarkennetaan tekniseen dokumenttiin kuittausmalli ehdotetun mukaisesti. Yritys voi käyttää aputoiminimeä liiketoiminnassaan. Aputoiminimi toimii jonkin yrityksen y-tunnuksella ja periaatteessa sopimus tulisi olla varsinaisella toiminimellä. Toiminimilaki sanoo että "Toiminimeä kirjoitettaessa on koko toiminimi selvästi merkittävä ja toiminimen kirjoittajan on se allekirjoitettava. Kun aputoiminimi kirjoitetaan, on myös toiminimi mainittava". Datahubissa asiakas yksilöidään y-tunnuksella, joten aputoiminimi ei voi olla omana asiakkaanaan datahubissa. Y-tunnuksella voi datahubissa yksilöidä vain varsinaisen yrityksen, eli tässä tapauksessa päätoiminimen. Aputoiminimet eivät ole omia asiakkuuksia. Sopimukselle voidaan viedä asiakkaan tarkenne kenttään aputoiminimi, samoin kuin esim. kaupungin liiketoiminnot. Mikä on toimintamalli verkkoyhtiöissä silloin, kun myyjä ilmoittaa sopimuksella tiedon keskeytyskriittisyydestä. Kuinka verkkoyhtiö käsittelee nämä tiedot? Verkkoyhtiö harkitsee myyntisopimuksen tietojen perusteella, päivittääkö tiedon keskeytyskriittisyydestä käyttöpaikalle. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myyjään tai asiakkaaseen asian selvittämiseksi. Tieto myyjältä verkolle on vain informatiivinen tieto. Puhelinnumeron muodossa datastandardin versiossa 1.2. poistettu välilyönnit. Pitääkö korjata tietokonversioon jos tallennettu välilyönneillä? Ei ole tarvetta poistaa välilyöntejä. Riittää, että puhelinnumero on muuten oikeassa muodossa. Huomioksi ryhmäläisille, että keskeneräisten asioiden lista on koko ajan työryhmän saatavilla projectplacessa Työryhmälle käsiteltäväksi kansiossa Excel-nimellä Työryhmälle käsiteltäväksi.
Muistio 9 (9) 10 Muut asiat Osoiterakenneohjeeseen liittyen tuli kysymys liittyen osoitteen tarkenteeseen. Ohjeeseen viilattiin vielä pari sanamuotoa selkeämmäksi. Sopimusvahvistuksille asiakkaalla voi olla muu kuin laskutus- tai käyttöpaikan osoite, datahubissa pitäisi olla lisäosoitteelle (sopimusvahvistusosoitteelle) paikka. Laitetaan asia kehityslistalle ja palataan siihen jos tälle nähdään tarvetta myöhemmin sekä tarkastetaan lainsäädäntö asian osalta. 11 Seuraava kokous Puheenjohtaja päätti kokouksen klo. 15.05 Seuraavassa kokouksessa käsitellään mm. energiayhteisöjä, joista paikalle on kutsuttu kertomaan Fingridiltä Uimosen Heidi. Tarkempi Agenda lähetetään ryhmälle lähempänä kokousta. Seuraava prosessityöryhmän kokous on 27.11.2017 klo. 9-15 Jakelu Prosessityöryhmä Pasi Aho Minna Arffman Fredrik Södö Saku Palanne Emmi Kaivosoja