1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hirvensalmen Osuuspankin liikevoitto heikkeni hieman edellisvuodesta. Viime vuodesta kohonnut korkotaso paransi korkokatetta, vaikka korot kääntyivät laskuun vuoden loppua kohti. Loppuvuonna lisääntynyt sijoitusympäristön epävarmuus heikensi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat. Talletuskannan kasvu voimistui vuoden toisella puoliskolla. Myös luottokanta jatkoi kasvua. Vakavaraisuussuhde parani johtuen osittain siirtymisestä sisäisten luottoluokituksen menetelmään luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa. Avainlukuja Avainlukuja 2011 2010 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 191 245-22,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 79,3 74,7 4,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3 4,2-1,2 Vakavaraisuussuhde, % 34,43 27,5 Henkilöstö keskimäärin 7 7 Jäsenet 1 394 1 402-8 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Hirvensalmen Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin 1.1.2011 siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna 2011. Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna 2011. Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi. Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00
2 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta. Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luotonkysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Sen sijaan talletukset lisääntyivät varsin vahvasti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikauden aikana peruskorjattiin pankkitalossa sijaitsevaa asuntoa sekä sauna- ja pesutilat kosteusvaurion jäljiltä. OP-Pohjola-ryhmä on saanut 18.10.2011 Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää 31.12.2011 alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alussa Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Hirvensalmen Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos HirvensalmenOsuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % 2009 Tuotot Korkokate 672 571 17,8 737 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 136 166-18 58 Palkkiotuotot, netto 184 156 17,5 149 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -46 27-271,4 48 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 0-102,9 0 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 4 3 33,5 2 Liiketoiminnan muut tuotot 28 30-6,1 30 Yhteensä 305 382-20,1 286 Tuotot yhteensä 978 953 2,6 1 023 Kulut Henkilöstökulut 307 279 10,2 292 Muut hallintokulut 311 292 6,2 301 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 17 20-19 22 Liiketoiminnan muut kulut 141 120 17,1 131 Kulut yhteensä 775 712 8,9 746 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 12-3 460,7-27 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 191 245-22,1 305
3 Korkokate säilyi edellisvuoden tasolla, mutta tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Sen sijaan palkkiotuottoja kertyi edellisvuotta parempaan tahtiin. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot laskivat voimakkaasti. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat, kun luotto- ja takauskannasta kirjattiin aiempaa enemmän saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Hallintokulut kasvoivat johtuen henkilöstökulujen kasvusta. Vuonna 2010 henkilöstökulujen pieneneminen johtui henkilömäärän supistumisesta väliaikaisesti vuoden 2010 aikana. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat runsaasti kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin 1.11.2011. OP-bonusten rahana maksu päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Talletuksista 4 2 84,8 Luotonannosta 63 50 27,2 Maksuliikkeestä 118 115 3,2 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 48 33 42 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 19 24-21,7 Takauksista 10 13-20,7 Vakuutusten välityksestä 52 49 6,6 Muut 35 33 6,3 Yhteensä 350 319 9,6 OP-bonukset -126-125 0,2 Palkkiotuotot yhteensä 224 194 15,7 Palkkiokulut 40 37 8,3 Palkkiotuotot, netto 184 156 17,5 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 13 1 873,8 Vähennykset -1-5 -76,5 Arvonalentumisten nettomäärä 12-3 460,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä
4 Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % 31.12.2009 Tase 38 958 36 975 5,4 36 494 Luotot 30 873 28 391 8,7 27 201 Saamistodistukset 1 405 1 406 0 1 287 Osakkeet ja osuudet 2 550 2 243 13,7 2 118 Talletukset 32 280 30 536 5,7 30 619 Oma pääoma 5 204 4 963 4,8 4 407 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 121 1 587 33,7 1 944 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 9 359 tuhatta euroa eli 2 307 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 30 873 tuhatta euroa (28 391 1 ). Luottokannan kasvu kiihtyi mutta asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tällä tilikaudella Hirvensalmen Osuuspankki ei siirtänyt myöntämiään asuntoluottoja OPAlle. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 109 52 110,7 Nollakorkoiset saamiset 0 0 36,4 Yhteensä 109 52 110,4 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,2 0,2 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 479 504 Prosenttia taseesta 1,2 1,4 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 118 96 Prosenttia taseesta 0,3 0,26 Käypä arvo 118 96 Nettotuotto, % 2,41 2,27 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 597 600 Prosenttia taseesta 1,5 1,6 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana ei myyty tai ostettu kiinteistöjä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2010.
5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Koska asuntojen arvo ja määrä (1kpl) on vähäistä, niiden arvona on käytetty hankintahintaa. Sijoituskiinteistöistä ei ole tehty tai peruttu arvonkorotuksia tilikauden aikana. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 3 137 tuhatta euroa (4019). Lisäksi osuuspankki ei ole tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan (0). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 604 tuhatta euroa oli 1 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 13 899 13 573 2,4 Säästämistilit 6 661 6 779-1,7 Sijoittamistilit 11 676 10 141 15,1 Valuuttatalletukset 44 43 1,5 Yhteensä 32 280 30 536 5,7 Muut velat 66 77-13,9 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 32 346 30 613 5,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, pysyivät ennallaan 0 tuhannessa eurossa. (0). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja.
6 Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 30,87 % prosenttia 787 tuhanteen euroon (602). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 139 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 648 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2010 yhteensä 10 837,54 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 4,85 prosenttia 5 204 tuhanteen euroon (4 963). Tilikauden aikana ei peruutettu aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia. Luottotappiovarausta kasvatettiin 21 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvut on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Ensisijaiset omat varat 5 584 5 228 Osuus- ja lisäosuuspääoma 728 555 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 57 44 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 4 799 4 630 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat 306 395 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 224 395 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 82 0 Omat varat yhteensä 5726 5 623 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 5 726 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 5 203 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 523 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (703). Ensisijaisista omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. suunniteltu voitonjako (15).
7 Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (164). Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 2 2 Yritysvastuut 123 233 Vähittäisvastuut 332 1 012 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 221 189 Muut erät 52 48 IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB -vastuut (PD) 728 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 2 Yritysvastuut 1) 123 IRB-vastuut (PD, LGD, CF) 332 Vähittäisvastuut 2) 332 Kiinteistövakuudelliset 278 Muut 54 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset 221 PD/LGD-menetelmä 186 Yksinkertainen menetelmä 35 Pääomasijoitukset 6 Pörssilistatut sijoitukset 29 Muut 0 Muut erät 52 Luottoriski yhteensä 730 1 485 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 132 150 Muut omien varojen vaatimukset 4) 468 Yhteensä 1 331 1 635 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omat varat yhteensä 5 726 5 623 Ensisijaiset omat varat 5 503 5 228 Omien varojen vaatimus 1 331 1 635 Vakavaraisuussuhde, % 34,43 27,5 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 33,08 25,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 11,6 12,8
8 *syyskuussa 2011 (laskettu standardimenetelmän mukaan) Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Pankin vakavaraisuus on hieman kohonnut, johtuen ensisijaisesti lisäosuuspääoman kasvusta. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja 29 672 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen
9 maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2011 2010 2009 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3 4,2 4,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,6 0,7 Omavaraisuusaste, % 15,1 15,2 13,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 79,3 74,7 72,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden.
10 Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 37,11 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 11,99 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,03 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,41 prosenttia luotto- ja takauskannasta.
11 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna.
12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 2,41 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli vain yksi konttori, joka toimii siten myös pääkonttorina. Konttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin suomalaisten pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP-Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Jäsenistö Pankki sai vuoden aikana 42 uutta jäsentä, mutta paikkakunnan väestörakenteesta johtuvan suuren kuolleisuuden sekä muualle pankkiasioinnin siirtämisen vuoksi jäsenmäärä pieneni kahdeksalla jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1395. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä
13 kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Henkilöstö Henkilöstön määrä tilikauden lopussa oli 7. Pankin henkilöstö vuonna 2011 Haapiainen Kaija palveluneuvoja Hännikäinen Kirsi palveluneuvoja 1.2.2011 lähtien Kärnä Riitta palveluneuvoja, osa-aikainen Lehto Anneli palveluneuvoja, osa-aikainen Mikkola Tiia palveluneuvoja Pynnönen Sari palvelupäällikkö Severinkangas Pertti toimitusjohtaja Ukkonen Sini palveluneuvoja 10.1.2011 saakka Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hirvensalmen Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 28.4.2011. Kokoukseen osallistui 12 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 8 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston
14 jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 3 (vuonna 2011 jäsenmäärä oli 5). Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa.
15 Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Ruhanen Timo, (10-13), koneyrittäjä/maanviljelijä, Hirvensalmi Tanttu Tuija, (10-13), yrittäjä, Hirvensalmi Ehnrooth Eeva-Kaisa, (10-13), artenomi/kultaseppä, kultaseppä, Hirvensalmi Hyyryläinen Pentti, (11-14), kansakoulu, autoilija, Hirvensalmi Järvinen Matti, (10-13), ammattikoulu/autonasentaja, autonasentaja, Hirvensalmi Kekkonen Esko, (09-12), metsätalousinsinööri, mhy metsäneuvoja Hirvensalmi Komppa Eero, (09-12), maamieskoulu, eläkeläinen/maanviljelijä, Hirvensalmi Kyckling Pirjo, (09-12), lähihoitaja, Hirvensalmi Luntta Ville*, (11-14), keskikoulu/maaviljelyskoulu, maanviljelijä, Hirvensalmi Pylkkänen Pentti, (10-13), kansakoulu, taksiautoilija, Hirvensalmi Raatikainen Anu*, (10-13), suurtalousesimies (YO)/agrologi (AMK), hankevetäjä, Hirvensalmi Saarinen Matti, (09-12), kuorma-autoilija, Hirvensalmi Sanisalo Veli-Matti*, (09-12), maanviljelijä/urakoitsija, Hirvensalmi Torniainen Tuomas, (11-14), maa- ja metsätalouskoulu, urakoitsija, Hirvensalmi Veuro Martti, (10-13), MSc, lehtori, Hirvensalmi * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Vitikainen Tauno, s. 1951, maamieskoulu, koneurakoitsija, Hirvensalmi, hallituksessa vuodesta 1996, Metsähoitoyhdistys Järvi-Savon hallituksen jäsenyys Valkonen Lauri, s. 1955, diplomi-insinööri, toimitusjohtaja, Hirvensalmi, hallituksessa vuodesta 2004, Rejlerkoncernen ab publ hallituksen jäsen, Rejlers Finland oy, hallituksen jäsen, Rejlers oy, hallituksen pj, Rejlers projektit oy, hallituksen pj Laukkarinen Matti, s.1957, metsätalousinsinööri, hankintaesimies, Hirvensalmi, hallituksessa 1988-2011, Mikkelin kalatalouskeskus ry:n hallituksen jäsen. Manninen Jukka, s 1954, kansakoulu, maaseutuyrittäjä, Hirvensalmi, hallituksessa vuodesta 2008, Hirvensalmen kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen Vuorinen Tuula, s. 1962, karjanhoitokoulu, vastaava sikalanhoitaja, Hirvensalmi, hallituksessa 1999-2011, Severinkangas Pertti, s. 1969, hallintotieteiden maisteri / insinööri (amk), 42, hallituksessa 1.12.2010 Toimitusjohtaja Pertti Severinkangas, hallintotieteiden maisteri / insinööri (amk), 42, toimitusjohtajaksi 1.12.2010
16 Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche KHT-yhteisö, vastaavana tarkastajanaan KHT Juho Himanen Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Kyösti Myller suoritti osuuspankin tarkastuksen 11.1. - 13.1.2011. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut tarkastaja Antero Vanonen, Suur-Savon Osuuspankista, Mikkelistä. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi ja talouden kehitys on jäämässä heikoksi. Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystä lisäämällä markkinoiden likviditeettiä. Euribor-korot ovat poikkeuksellisen matalalla. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto linjasi syyskuussa 2011 strategisena liiketoimintalinjauksena, että OP-Pohjolaryhmän toiminta perustuu jatkossakin kilpailuetua luovaan vahvaan vakavaraisuuteen. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 3 344 452,26 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 155 050,60 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,0 prosenttia eli yhteensä 15 027,09 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 140 023,51 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.