Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistonkatu 1, 2. krs, Huone C221

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 1 (9) OHJAUSRYHMÄN PÖYTÄKIRJA 4/2009 Aika 10.12.2009 klo 13.00 16.00 Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistonkatu 1, 2. krs, Huone C221 Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja, Kansalliskirjasto klo 13.25-14.20 ja 15.20-15.30 Kristiina Pekkala, hallituksen jäsen, SAMOK Marja Malminen, kirjastotoimenjohtaja, Lahden kaupunginkirjasto, saapui klo 13.15 Elisa Stenvall, osastonjohtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Pirkko Nuolijärven sijaisena Hannele Niemi, vararehtori, Helsingin yliopisto, klo 14.00 asti Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto, Hannele Niemen sijaisena, saapui klo 14.05 Pirjo Sutela, kehityspäällikkö, Tietoratkaisut VTT Iris Tahvanainen, tietopalvelupäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tapio Varis, professori, Tampereen yliopisto, klo 13.40 asti Barbro Wigell-Ryynänen, kirjastotoimentarkastaja, OPM Anu Sohlman, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Asiantuntijat Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Paula Mikkonen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Poissa Päivi Kytömäki, ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopisto Anne Luoto-Halvari, ylitarkastaja, OPM Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Esityslista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola avasi kokouksen klo13.00. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttäneen pöytäkirja (Liite 1). Päätös: Hyväksyttiin pöytäkirja. 3. FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien jäsenet kaudelle 2010-2012

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 2 (9) FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien kolmivuotinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kansalliskirjaston johtokunta nimittää uudet ryhmät seuraavalle toimikaudelle 2010 2012. Todetaan Kansalliskirjaston johtokunnan päätös ryhmien jäsenistä. Arja Tuuliniemi esittelee. Päätös: Käytiin läpi konsortio ja ohjausryhmien jäsenet. Asiantuntijaryhmien osalta todettiin, että ryhmät muodostetaan alkuvuodesta 2010. FinELib-ohjausryhmä 2010 2012 Jäsen: rehtori Mauri Ylä-Kotola, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Varajäsen: vararehtori Jukka Mäkelä, Lapin yliopisto Jäsen: rehtori Riitta Konkola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Varajäsen: pääsihteeri Timo Luopajärvi, Arene ry Jäsen: osastonjohtaja Elisa Stenvall, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Varajäsen: johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Jäsen: vararehtori Ulla-Maija Forsberg, Helsingin yliopisto Varajäsen: ylikirjastonhoitaja, Kaisa Sinikara, Helsingin yliopisto Jäsen: kirjasto- ja tietopalvelujen päällikkö Iris Tahvanainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Varajäsen: tietopalvelupäällikkö Sinikka Luokkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jäsen: tietopalvelupäällikkö Elisa Paavilainen, Suomen ympärisökeskus Varajäsen: päällikkö Janne Ranta, YLE Kirjasto-tietopalvelu jäsen: ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen, Tampereen yliopisto Varajäsen: ylikirjastonhoitaja Ari Muhonen, Teknillinen korkeakoulu (1.1.2010 Aaltoyliopisto) Jäsen: kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Varajäsen: kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto Jäsen: kirjastotoimentarkastaja Barbro Wigell-Ryynänen, opetusministeriö Varajäsen: kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin, opetusministeriö Jäsen: ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari, opetusministeriö Varajäsen: Barbro Wigell-Ryynänen /Hannu Sulin, opetusministeriö Jäsen: sivistystoimentarkastaja Anneli Ketonen, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirasto Varajäsen: sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen, Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 3 (9) Jäsen: Koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Varajäsen: Koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liitto Tieteellisten seurain valtuuskunnan tiedeakatemiajaosto: jäsen ja varajäsen valitaan 7.12. Jäsen: johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto/kirjastoverkkopalvelut Varajäsen: Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto/FinELib FinELib-konsortioryhmä 2010-2012 Jäsen: ylikirjastonhoitaja Ari Muhonen, Teknillinen korkeakoulu (uusi organisaatio 1.1.2010 Aalto-yliopisto), puheenjohtaja Varajäsen: kirjastonjohtaja Jarmo Saarti, Kuopion yliopisto (uusi organisaatio 1.1.2010 Itä- Suomen yliopisto) Jäsen: kirjastonjohtaja Pirjo Rajakiili, Helsingin yliopisto Varajäsen: palvelupäällikkö Pirkko Fagervik, Turun yliopisto Jäsen: kirjastonjohtaja Tarja Koskimies, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Varajäsen: tietopalvelupäällikkö Eeva Klinga-Hyöty, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Jäsen: tietopalvelupäällikkö Sinikka Luokkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu Varajäsen: kirjastonjohtaja Maija Koponen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Jäsen: tietopalvelun ryhmäpäällikkö Minna Liikala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Varajäsen: informaatikko Maria Söderholm, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, Teknillinen korkeakoulu (uusi organisaatio 1.1.2010 Aalto-yliopisto) Jäsen: palvelupäällikkö Riitta Lähdemäki, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Varajäsen: tietopalvelupäällikkö Armi Länkelin, Säteilyturvakeskus Jäsen: toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto - keskuskirjasto Varajäsen: informaatikko Seija Ålander, Lapin maakuntakirjasto Jäsen: palvelupäällikkö Liisa Rossi, Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto Varajäsen: erikoiskirjastonhoitaja Seija Salminen, Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto Jäsen: erikoissuunnittelija Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Varajäsen: suunnittelija Paula Mikkonen, Kansalliskirjasto/FinELib 4. Elektronisten aineistojen lisensiointi ammattikorkeakouluissa täydennyskoulutuksen tarpeisiin Konsortioryhmä ja ohjausryhmä käsittelivät edellisissä kokouksissaan aineistohankintaa täydennyskoulutukseen ja tuolloin päätettiin, että aineistojen lisensiointiin palataan ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta seuraavassa kokouksessa. Yliopistojen osalta täydennyskoulutuksen kenttä on ammattikorkeakouluja moninaisempi ja siksi lisensiointia yliopistojen täydennyskoulutukseen ei tässä vaiheessa selvitetä.

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 4 (9) Lisensiointi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen tarpeisiin edellyttää, että aineistoja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja että täydennyskoulutuksen opiskelijat lasketaan mukaan käyttäjälukuihin. AMKOTAssa, joka on opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen yhteinen päätös- ja tilastotietokanta on tiedot erityis- ja opettajakoulutuksesta. AMKOTAaan ei tilastoida muita täydennyskoulutettavia. Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta on selvitettävä täydennyskoulutuksen nykytilanne ja laajennustarve. Jos laajennustarve on olemassa, on selvitettävä millaista koulutusta täydennyskoulutuksena tarjotaan (erikoistumis-, täydennys-, muu koulutus), mikä on ei-kaupallista koulutusta, mitkä ovat käyttäjämäärät ja mistä lähteestä käyttäjämäärät saadaan sekä mille näistä ryhmistä laajennustarve on olemassa. Selvitystyötä varten perustetaan työryhmä, jossa on ammattikorkeakoulukirjastojen, täydennyskoulutusta tarjoavien yksiköiden ja FinELibpalveluyksikön edustus. Ryhmä tulee olla valittuna vuoden loppuun mennessä, jotta työryhmä voi aloittaa työskentelyn mahd. pian vuoden 2010 alussa ja työ on mahdollista saada päätökseen kesään 2010 mennessä. Konsortioryhmä esittää ohjausryhmälle työryhmän perustamista ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta niin, että työryhmä voi aloittaa toimintansa helmikuussa 2010. Työryhmän tehtävänä on selvittää täydennyskoulutuksen nykytilanne, aineistojen laajennustarve ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutukseen, mahdollinen laajennuksen kohderyhmä täydennyskoulutuksessa, koulutuksen kaupallinen luonne, käyttäjämäärät ja niiden laskentaperiaatteet. Työryhmässä tulee olla edustus täydennyskoulutusta tarjoavista yksiköistä, ammattikorkeakoulukirjastoista ja FinELib-palveluyksiköstä. Työryhmä kuulee AMKOTA-tilastoinnin asiantuntijoita. Jos työryhmän selvityksen jälkeen on tarvetta laajentaa FinELibin aineistohankinta ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutukseen, lisätään täydennyskoulutus osaksi ammattikorkeakoulujen aineistohankintaa siltä osin kuin se FinELibin toimintaperiaatteiden mukaisesti on mahdollista. Arja Tuuliniemi kertoi että ohjausryhmän nimittämän työryhmän tehtävänä on selvittää elektronisten aineistojen laajennustarve ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksessa ja tehdä esitys mahdollisesta laajennuksesta FinELibin ohjausryhmälle. Kokouksessa todettiin, että ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta ollaan uudistamassa ja nykyinen tilanne on kirjava. Kaikissa ammattikorkeakouluissa ei ole täydennyskoulutusta. Päätös: Päätettiin että ohjausryhmä nimeää työryhmän jäsenet. Palveluyksiköstä työryhmään nimetään Arja Tuuliniemi. Ammattikorkeakoulujen kirjastojen edustajat (2 henkilöä) valitsee AMKIT-konsortion johtoryhmä. Päätettiin, että täydennyskoulutusta antavan yksikön edustajan osalta otetaan yhteyttä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEen. 5. Ohjausryhmän palaute toiminnasta kaudella 2007-2009

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 5 (9) FinELibin ohjausryhmä päättää toimikautensa nykyisessä kokoonpanossa 31.12.2009. Käydään keskustelua ohjausryhmän toiminnan kehittämiseksi (mm. kokousaineistot, asioiden esittelyt, ryhmän toiminta, ohjausryhmässä käsitellyt asiat). Paula Mikkonen esittelee. (Liite 2) Paula Mikkonen esitteli yhteenvedon ohjausryhmän toiminnasta ja toimikauden aikana kokouksissa käsitellyistä aihekokonaisuuksista. Ohjausryhmä oli tyytyväinen kokousten valmisteluun. Toimiminen ohjausryhmässä on antanut ohjausryhmän jäsenille mahdollisuuden nähdä toimintaa kokonaisuutena ja monesta eri näkökulmasta. Todettiin, että strategisiin asioihin ja muutoksen hallintaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. On mietittävä, mikä on FinELibin strateginen asema osana kansallista tieteen intrastruktuuria suhteessa Kansalliskirjastoon, Helsingin yliopistoon, opetusministeriöön, kirjastolaitokseen kokonaisuutena ja muihin muistiorganisaatioihin. 6. FinELibin toiminta vuonna 2010 ja strategian päivittäminen Arja Tuuliniemi ja Ari Rouvari esittelevät FinELibin toimintaa vuonna 2010. Vuonna 2010 toimintaa leimaa KDK-asiakasliittymähanke sekä rakenteellinen kehittäminen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. (Liite 3) FinELibin toimintaa ohjaavat FinELibin strategian 2007 2015 lisäksi Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston strategiat sekä Kansalliskirjaston ja opetusministeriön välinen tulossopimus. FinELibin strategia on laadittu vuonna 2006, Kansalliskirjaston strategia vuonna 2005. Helsingin yliopiston strategia on uusittu vuonna 2009. (Liitteet 4-7) FinELibin konsortioryhmä keskusteli vuoden 2010 toiminnasta ja FinELibin strategiasta kokouksessaan 24.11.2009. Konsortioryhmässä todettiin, että uusia hankkeita on vuoden 2010 suunnitelmassa paljon ja on mietittävä mitä voidaan priorisoida. Konsortioryhmä toivoo voivansa osallistua priorisointiin. Todettiin myös, että jo aloitettuihin hankkeisiin tulisi panostaa. Henkilökunnan jaksamisesta on pidettävä huolta. Jos toiminta laajenee eivätkä resurssit kasva, on mietittävä koko toimintaan rakenteellisia muutoksia, mm. mitkä palvelut ovat maksullisia mitkä maksuttomia. Todettiin, että vuonna 2011 on käytettävissä myös Kansalliskirjaston kansainvälisen arvioinnin tulokset. Konsortioryhmässä strategiasta käydyn keskustelun jälkeen todettiin, että strategia on syytä päivittää. Keskustellaan ohjausryhmässä FinELibin toiminnasta vuonna 2010. Arvioidaan FinELibin strategiaa: strategian ohjaava vaikutus, strategian toteuttamisen onnistuminen, strategian suunta. Päätetään strategian päivittämisestä.

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 6 (9) Arja Tuuliniemi kertoi FinELibin vuoden 2010 haasteista. Rakenteellinen kehittäminen jatkuu. Kolme rakenteellisen kehittämisen pilottia on valittu ja keväällä kirjastoilta kysytään uusia ehdotuksia piloteiksi. Kansallisten lisenssien mahdollisuutta selvitellään. FinELib on mukana opetusministeriön JURE-hankkeessa joka jatkuu ensi vuodelle. Vuoden 2011 FinELib-kyselyä valmistellaan. Talouspuolen haasteina on uuden taloushallinnon järjestelmän tulo vuoden vaihteessa ja arvonlisäverolainsäädännön muutosten toteuttaminen. Aineistojen käyttötilastointia kehitetään niin, että testataan automaattista tiedonsiirtoa kustantajalta Halti-tietokantaan. Kustantajaneuvotteluissa pyritään edistämään tilastointia niiden aineistojen osalta, joista tilastoja ei vielä saada. Haltin kehittäminen jatkuu mm. asiakasviestinnän ja käytettävyyden osalta. Lisensiointiperiaatteita kartoitetaan pitkäaikaiskäytön ja musiikkiaineistojen osalta. Vuonna 2010 ei oteta uusia aineistoja neuvotteluihin, mutta jatketaan vuonna 2009 kesken jääneitä neuvotteluja. Verkkoviestintää kehitetään. Palveluyksikön työaikaa kohdennetaan kehittämiseen. Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi toteutetaan vuonna 2010 ja kirjastoverkkopalvelut-tulosalueen organisaatioita uudistetaan. Ari Rouvari kertoi Nelli-palveluiden vuoden 2010 toiminnasta. Kehittämisen kohteita ovat käytettävyys ja KDK-asiakasliittymä. Ensi vuonna julkaistava Ex Libriksen Primo Central index on keskitetty indeksi jonka ExLIbris tarjoaa ilmaiseksi asiakkailleen. SFX:n bx suosituspalvelu on jo testikäytössä. Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, että kirjastoverkkopalvelut-tulosalueen uudelleenorganisoinnin taustalla on asiakaskunnan laajeneminen Kansallisen Digitaalisen Kirjaston (KDK) myötä arkistoihin ja museoihin. Uudelleenorganisoinnin tavoitteena on myös saada henkilökunta tekemään eri tavalla yhteistyötä kirjastoverkkopalvelut-tulosalueen sisällä. Keskusteltiin KDK:sta ja sen tuomista asiakkaiden odotuksista käytettävyyden suhteen. Ari Rouvari kertoi, että koko hanke perustuu käytettävyyteen. Ohjausryhmässä nousi esiin se, että Open Access ei näy FinELibin toimintasuunnitelmassa. Kaisa Sinikara kertoi, että Helsingin yliopisto edellyttää yliopistossa toimivien tutkijoiden rinnakkaistallentavan tieteellisissä julkaisuissa julkaistut tutkimusartikkelinsa Helsingin yliopiston ylläpitämään avoimeen digitaaliseen arkistoon. Tampereen yliopisto on tehnyt myös päätöksen rinnakkaistallentamisesta ja muissa yliopistoissa harkitaan vastaavia päätöksiä. Ammattikorkeakoulut ovat yhdessä antaneet julkilausuman, jossa ammattikorkeakoulut edellyttävät, että korkeakouluissa toimivat opettajat ja tutkijat rinnakkaistallentavat tieteellisissä julkaisuissa tai korkeakoulun omissa julkaisusarjoissa julkaistut tutkimusartikkelinsa ARENE ry:n ylläpitämään avoimeen verkkokirjastoon. Ohjausryhmässä todettiin asian olevan keskeinen strateginen kysymys. Ohjausryhmässä keskusteltiin FinELibin strategiasta ja strategian päivityksestä. Mauri Ylä-Kotola totesi strategian olevan luotettava mutta ei kovin yllättävä. Tähtäin voisi olla kauempana. Todettiin, että strategiassa asetetut tavoitteet ovat osittain toteutuneet, mm. FinELib osana kansallista tutkimuksen infrastruktuuria ei ollut vielä ajankohtainen vuonna 2006. Todettiin, että strategian tarkistuksen aikajana vuosille 2010-2012 on hyvä. 7. Ajankohtaista kustannustoimialalta

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 7 (9) Arja Tuuliniemi esittelee kustannustoimialan ajankohtaisia asioita. Keskustellaan aiheesta. Arja Tuuliniemi kertoi elektronisten aineistojen hankintaan liittyvistä muutoksista Britanniassa. FinELibiä vastaava organisaatio Britanniassa JISC Collections on ostaneen Contents Complete Ltd:n, joka aiemmin neuvotteli sopimuksia JISCin puolesta. Hän kertoi myös että Max Plank Society on päättänyt olla uusimatta lisenssisopimuksia Taylor & Francisin kanssa. Max Plank Society oli tyytymätön kustantajan huonoon palveluun ja kohtuuttomiin hintoihin. Stuttgartin yliopisto on tehnyt samanlaisen päätöksen. Paula Mikkonen kertoi, että palveluyksikkö on neuvotellut sopimuksesta Taylor &Francisin kanssa ja että tänä vuonna neuvotteluissa päästiin edellisiä vuosia pidemmälle mutta neuvottelutulosta ei vielä saavutettu. Arja Tuuliniemi kertoi, että e-kirjojen lukulaitteita on jo paljon markkinoilla. Laitteiden ominaisuudet ja hinnat vaihtelevat paljon, mutta enää lukulaitteiden hankinta ei ole sidoksissa tietyn e-kirjakaupan valikoimaan. Lukulaitteiden yleistymisen kannalta ratkaisevaa on laitteiden hinta. 8. Tiedotusasiat 8.1.KDK-tilannekatsaus KDK-asiakasliittymän hankinta on käynnistynyt. Hankintailmoitus julkaistiin 29.9.2009. Osallistumisilmoituksia saatiin määräaikaan 30.10.2009 mennessä kahdeksan kappaletta, osallistumisilmoitusten arviointi on käynnissä. Valintapäätös siitä, keiden (3-5 toimittajaa) kanssa neuvottelut käynnistyvät tehdään vuoden 2009 aikana. KDK-toiminnan pysyvän hallinnointi- ja rahoitusmallin laatiminen on käynnistynyt. Asiasta keskustellaan KDK-seurantaryhmässä 18.11.2009. Ari Rouvari kertoi KDK-hankkeessa meneillään olevasta kilpailullisesta hankintamenettelystä. Kahdeksan ilmoittautunutta pisteytettiin ja näistä 3-5 on pyydetty neuvotteluihin. Tieto ei ole vielä julkista. Vuoden lopulla annetaan vaatimusmäärittelyt, joihin neuvotteluihin valitut vastaavat. Neuvotteluiden jälkeen loppukeväästä kilpailijat lähettävät lopullisen tarjouksensa. Apuna hankinnassa ovat CSC:n konsultti sekä hankinnan asioihin erikoistunut lakimies. Pilotointi tehdään syksyllä. Rahoitus saadaan opetusministeriöstä. 8.2. Tulosneuvottelut Kirjastosektoripalvelujen koordinointi Kansalliskirjaston toimialalaajennus ja uudet vastuut kirjastojen palveluyksikkönä tulivat voimaan kesällä 2006. Kirjastosektoripalveluiden koordinointi käsittää palvelujen johtamisen, yhteisesti taloushallinnon palvelut, tieteellisten kirjastojen yhteistilaston ylläpidon ja kehittämisen sekä keskitettyjen palvelujen palvelukyselyjen ja kir-

Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 8 (9) jastojen yhteisten asiakaskyselyjen koordinoinnin ja toteuttamisen, koulutustilaisuuksien tarjonnan sekä kirjastopalveluita koskevan tiedotuksen. Toimialalaajennuksen lisärahoitus oli 250 000. Rahoitustaso oli 200 000 kirjaston esittämään tasoa pienempi. Kirjastosektoripalvelujen koordinoinnin rahoitus 2009: - 101 000 yo-sektori - 101 000 amk-sektori - 35 000 yleiset kirjastot - 13 000 erikoiskirjastot - YHTEENSÄ 250 000 Keskitetty rahoitus ei ole sisältänyt indeksikorotuksia. Vuonna 2009 kirjastosektoreiden koordinoinnin kustannukset ovat olleet 300 000 ja vuonna 2010 ne tulevat olemaan n. 330 000. Vuonna 2010 rahoitusvaje kirjastosektoreiden koordinointipalvelujen kustannusten kattamiseksi on 80 000. Lisärahoitustarve kohdistuu erityisesti erikoiskirjastosektoriin. Kirjastojen yhteiset palvelut Ammattikorkeakoulukirjastojen rahoitus on henkilöstökulujen kattamisessa merkittävästi alimitoitettu verkkoaineiston hankinnan ja tietokantojen ylläpidon osalta. Kaudella 2006-2009 amk-sektorin saama verkkoaineiston hankintapalvelu on laajentunut (toinen aste, kun ylläpitäjä sama; avoin amk) ja hankittujen aineistojen määrä kasvanut. Verkkoaineistojen hallinnan edellyttämää Halti-tietokantaa on ollut välttämätöntä kehittää, eikä amk-sektorin rahoitus ole kattanut kehittämiskuluja. Myös Nelli-ylläpitokulut nousevat kaudella 2010-2012 käytön edellyttämän lisäkapasiteetin hankinnan vuoksi. Kaudella 2006-2009 amk-sektorin saama kirjastojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on laajentunut. Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen raportissa tuodaan esiin tarve kirjastojen nykyisten yhteisten palvelujen rahoitustason nostoon. Lokakuussa 2009 käytyjen tulosneuvottelujen keskeiset tulokset olivat positiivisia. Tulosneuvotteluissa kirjastojen nykyisten yhteisten palveluiden perusrahoitustasoa nostettiin 250 000 vuodelle 2010. Tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö Tietokantojen vapaata kansalaiskäyttöä on esitetty pitkään mukaan keskitettyyn rahoitukseen. Kyseessä on myös kirjastosektoreiden yhteisesti ilmaistu tavoite. Rakenteellisen kehittämisen raportissa todetaan, että yhteistietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on yksi tietoyhteiskunnan peruspalveluista. Tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on mukana keskitetyssä rahoituksessa vuodelle 2010. Kansalaiskäyttö toteutetaan pilottina. Asiasta on jo käyty jatkoneuvotteluja opetusministeriön kanssa.

9. Muut asiat Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/2009 9 (9) Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, että tulosneuvotteluissa kaksi ydinasiaa olivat vuonna 2006 myönnetyn rahoituksen tason nosto ja yhteisluettelotietokantojen avoin kansalaiskäyttö. Palvelujen rahoitustaso oli mitoitettu vuonna 2006 liian pieneksi ammattikorkeakoulujen osalta. Tulosneuvotteluissa yhteisluettelotietokantojen osalta saavutettiin yhden vuoden ratkaisu, mikä tarkoittaa sitä että tietokannat voidaan avata vuodeksi 2010 kaikkien käyttöön. Ei esitettyjä asioita. 10. Ohjausryhmän seuraava kokous Kansalliskirjaston johtoryhmä vahvistaa ohjausryhmän kokoonpanon jonka jälkeen voidaan vahvistaa seuraavan ohjausryhmän kokouksen ajankohta. Alustavasti sovittiin että seuraava kokous tullaan pitämään helmikuussa. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30. LIITTEET Liite 1: Edellisen kokouksen 3/2009 pöytäkirja Liite 2: Ohjausryhmän palaute toimikaudesta 2007_2009 Liite 3: Toiminta vuonna 2010 Liite 4: Strategian päivittäminen Liite 5: FinELibin strategia 2007-2015 (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib/finelib_konsortio/hallinto/strategia.html) Liite 6: Kansalliskirjastostrategia 2006 2015 (http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/strategia.html) Liite 7: Helsingin yliopiston strategia 2010-2012 (http://www.helsinki.fi/strategia/index.html)