Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli suvun viimeinen Suomessa asunut jäsen ja hänellä ei ollut lapsia. Hänen isoisosetänsä oli marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Aivoja rappeuttavan sairauden vammauttamana, dementoituneena ja puhekyvyttömänä kuollut Mannerheim tuli tutuksi monelle Munkkiniemen Nesteen asiakkaalle. Gusu-kutsumanimellä tunnettu Mannerheim päivysti siellä tuntikausia päivässä, vaikka ei ollut huoltoasemalla töissä. Hän sääti rengaspaineita ja ajoi autoja pesuun. HS jutteli Mannerheimin kanssa viime vuoden keväällä. Hän oli suosittu asiakkaiden ja henkilökunnan keskuudessa, mutta ei huolinut työstään palkkiota. Gustaf Mannerheimin sisko Margaretha Mannerheim oli suvun toiseksi viimeinen Suomessa asunut jäsen. Hän muutti Göteborgiin viime vuoden joulukuussa. Ruotsissa asuu myös Mannerheimin serkkuja ja Margarethan tyttären pikkuserkkuja.
Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. "Opin, että nimi pitää aina ottaa huomioon. Usein sanottiin, että sinun pitää, koska... Tai sinä et voi, koska..." hän kertoi. "Monesta asiasta luovuin, kun ajattelin, että en minä tämän nimisenä voi sellaista tehdä." Margaretha Mannerheim opiskeli hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoa Haaga-instituutissa, mutta teki myös pitkiä matkoja Aasiaan, Indonesiaan ja Israeliin. Hän työskenteli lisäksi kymmenen vuotta Hollannissa. Gustaf kertoi HS:lle viihtyvänsä paremmin kotikulmillaan kuin Kiinaan ratsastanut isoisosetä Carl Gustaf Emil ellei Ruotsia lasketa. "Tykkään olla laivoissa ja Ruotsissa. Ruotsi on ystävällinen maa", hän sanoi. Vaikka Gustaf Mannerheimilla ei ollut lapsia, Mannerheimin suku ei ole sammumassa, kertoo Ritarihuoneen genealogi Johanna Aminoff-Winberg. Kreivin arvon perii yleensä kreivin vanhin poika. Kun lapsia ei ole, tittelin saa kreivin miespuolinen sukulainen. Gustafin jälkeen kreiviksi tulee hänen setänsä Carl Erik Mannerheim. Hän asuu Cannesissa Ranskassa. "Hänen kauttaan suku jatkuu varmasti vielä pitkään. Vapaaherrojen joukossa on useita miehiä", Aminoff- Winberg kertoo HS:lle.
Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaiseen, aivoja rappeuttaneeseen sairauteen elokuun lopussa. Gustaf Mannerheim oli suvun kreivilinjan viimeinen Suomessa asunut jäsen, eikä hänellä ollut lapsia. Hänen isoisosetänsä oli Suomen marsalkka, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim. Helsingissä Gustaf Mannerheim tunnettiin erityisesti Munkkiniemen Neste-huoltoasemalla. "Gusu" Mannerheim päivysti siellä päivittäin tuntikausia, vaikka ei ollut huoltoasemalla töissä. Hän sääti rengaspaineita, ajoi autoja pesuun ja auttoi myymälässä. "Kovasti hän touhusi täällä, mutta ei koskaan itse sanonut sukunimeään", sanoo huoltoasemalla sunnuntaina ostoksilla ollut Ilpo. HS haastatteli ja kuvasi kreivi Gustaf Mannerheimin vuonna 2014. Gustaf Mannerheim kuoli elokuun lopussa pitkäaikaiseen sairauteen.
HS haastatteli ja kuvasi kreivi Gustaf Mannerheimin vuonna 2014. Gustaf Mannerheim kuoli elokuun lopussa pitkäaikaiseen sairauteen. Gusun aatelisesta taustasta hiiskuttiin silloin tällöin, mutta vain harva huoltoaseman asiakas uskoi, että mies olisi todella suvultaan Mannerheim. Jos kuuluisa isoisosetä ratsasti hevosilla, Gusu oli automiehiä. "Hänellä oli ainakin Peugeot 205 GTI, Dodge Caliber sekä jokin hieno Audi", sanoo huoltoaseman pihalla Ferraria puhdistanut Ville Paasimaa. Paasimaa tunsi Gusun 20 vuoden takaa Munkkiniemen K-marketista, jossa Gusu järjesteli ostoskärryjä paikoilleen. "Kunnolla tutustuin Manskuun vasta hankittuani tämän [Ferrarin]. Hän tuli heti juttelemaan ja kysymään autosta tarkemmin. Suu kävi koko ajan, ja hänen näkemisestään tuli aina hyvälle tuulelle." Gusun maine kiri ympäri Munkkiniemeä. Paasimaan kanssa sunnuntaina Ferrarin kimpussa ollut Joel Vuorinen ei koskaan ehtinyt nähdä Gusua, mutta jutut hänestä olivat levinneet Vuorisenkin korviin. Huoltoaseman henkilökunta muisteli Gusua sunnuntaina lämmöllä. "Ainakin vanhemmille työntekijöille tämä jättää jonkinlaisen aukon", sanoo huoltoaseman myyjä Taru Ahonen. HS jutteli Gustaf Mannerheimin kanssa keväällä vuonna 2014. Mannerheim kertoi viihtyvänsä paremmin kotikulmillaan kuin Kiinaan ratsastanut isoisosetä Carl Gustaf Emil ellei Ruotsia lasketa. "Tykkään olla laivoissa ja Ruotsissa. Ruotsi on ystävällinen maa", hän sanoi.
Gustaf Mannerheimin sisko Margaretha Mannerheim oli suvun toiseksi viimeinen Suomessa asunut jäsen. Hän muutti Göteborgiin viime joulukuussa. Ruotsissa asuu myös Mannerheimin serkkuja ja Margarethan tyttären pikkuserkkuja. Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta kuuluisan sukunimen kantaminen voi olla. "Opin, että nimi pitää aina ottaa huomioon. Usein sanottiin, että sinun pitää, koska... Tai sinä et voi, koska..." hän kertoi. "Monesta asiasta luovuin, kun ajattelin, että en minä tämän nimisenä voi sellaista tehdä." Samaa sanoi Gustaf Mannerheim vuonna 2014. Hän oli harkinnut etunimensä muuttamista Gusuksi, mutta että virallisesti Gusu Mannerheim? Ei käynyt päinsä. Vaikka Gustaf Mannerheimilla ei ollut lapsia, Mannerheimin suku ei ole sammumassa, kertoo Ritarihuoneen genealogi Johanna Aminoff-Winberg. Kreivin arvon perii yleensä kreivin vanhin poika. Kun lapsia ei ole, tittelin saa kreivin miespuolinen sukulainen. Gustaf Mannerheimin jälkeen kreiviksi tulee hänen setänsä Carl Erik Mannerheim. Hän asuu Cannesissa Ranskassa.
"Hänen kauttaan suku jatkuu varmasti vielä pitkään. Vapaaherrojen joukossa on useita miehiä", Aminoff- Winberg kertoo HS:lle. Tarkennus: Gustaf Mannerheim oli suvun kreivillisen linjan viimeinen jäsen Suomessa. Hänen ei-aatelisia sukulaisiaan asuu yhä Suomessa.
Mannerheimin suku on kadonnut Suomesta. Kreivi Gustaf Mannerheim, jonka isoisosetä oli marsalkka Mannerheim, on kuollut 50 vuoden iässä. Gustaf Mannerheim syntyi ja kasvoi Kauniaisissa mutta muutti myöhemmin Helsinkiin. Hänen siskonsa Margaretha asuu Göteborgissa. Hotelli- ja ravintola-alaa opiskellut Suomen viimeinen Mannerheim kuoli 26. elokuuta sairastettuaan pitkään neurologista sairautta. Kreivin arvo periytyy Gustaf Mannerheimin Etelä-Ranskassa asuvalle sedälle Carl Erik Mannerheimille. Suomessa ei Mannerheimejä enää ole.
Millainen on mies, joka tarjoutuu poseeraamaan valokuvassa valtavat tekoviikset naamallaan? Erään Mestan lukijan mukaan tällainen: "Hänellä on rajattomasti aikaa ja halua auttaa." Hän säätää rengaspaineita ja ajaa autoja pesuun. Lukijaa hän jeesasi ähräämällä lastenvaunujen renkaaseen sisuskumin. Gustaf Mannerheim, 49, päivystää päivittäin tuntikausia Munkkiniemen Nesteellä Helsingissä ja auttaa, kun tarvitaan. Hän ei saa palkkaa eikä huoli palkkiota. Ja viikset, ne olivat vitsi. "Tykkään mieluummin höpsötellä kuin olla vakava", Mannerheim sanoo. Nimi hillitsee höpsöttelyä. Kerran Mannerheim otti korvakorun, mutta luopui siitä pian. Hän virallistaisi mielellään kutsumanimensä Gusun, mutta että Gusu Mannerheim? Ei.
Mannerheimin kuuluisa sukulainen oli hevosmiehiä, mutta nuorempi Mannerheim osaa autot. Hän kävi viime vuonna Turkissa, mutta ellei Ruotsia lasketa, hän viihtyy kotikulmilla paremmin kuin Kiinaan ratsastanut isoisosetä Carl Gustaf Emil. "Tykkään olla laivoissa ja Ruotsissa. Ruotsi on ystävällinen maa." Jos Mannerheim on poissa, se huomataan Nesteellä. Kun ovi käy, todella moni moikkaa. Nimeltä hän tuntee harvan. Kaisa Hakkarainen HS Etelä-Haaga