Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/2011/1 Dnro ISAVI/237/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.1.2011 ASIA Rahkasuon (aikaisemmin Ruukinsalo) turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 79/05/2 lupamääräysten tarkistaminen, Nilsiä HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Aluehallintovirastoon 10.9.2010 saapunut hakemus koskee Nilsiän kaupungin Siikajärven kylässä sijaitsevan 39,5 ha:n suuruisen Rahkasuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistamista. Tuotantoalue sijaitsee kaupungin pohjoisosassa lähellä Rautavaaran kunnan rajaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Rahkasuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 2.9.2005 nro 79/05/2. Luvan haltijan oli 30.6.2010 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttää ympäristöluvan, jos tuotantoalueen pinta-ala on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristösuojeluasetuksen (169/2000, muutos 29.1.2009) 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 2.9.2005 nro 79/05/2 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Ruukinsalon (Rahkasuon) 40 ha:n suuruisen tuotantoon kunnostettavan alueen turvetuotantoon. Toimintaa koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "Vesien johtaminen ja käsittely 1. Ruukinsalon tuotantoalueen vedet johdetaan kahden laskuojan kautta Ahmapuroon ja edelleen Keyritynjokeen.
Laskuojat on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei vesien johtamisesta aiheudu vettymistä tai muuta vahinkoa maanomistajalle. 2. Vesiensuojelurakenteina on rakennettava ja pidettävä kunnossa turvetuotantoalueen lohkolla 1 laskeutusallas ja virtaamansäätöpato sekä lohkolla 2 laskeutusallas, pumppuallas ja pintavalutuskenttä. Vesiensuojelurakenteet ilmenevät hakijan ympäristölupavirastoon 15.8.2005 toimittaman lisäselvityksen liitteenä 1 olevasta suunnitelmakartasta 1:5 000 (päätöksen liite 1). Tuotantoalueen sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Sulan maan aikana turvetuotantoalueen lohkon 2 vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta vesistöön. Muuna aikana vedet on johdettava virtaamansäätöpadolla varustetun laskeutusaltaan kautta. 3. Tuotantoalueen kuntoonpano turvetuotantoon on aloitettava rakentamalla vesiensuojelurakenteista pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista. 4. Tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kuivana aikana. Oikovirtaukset pintavalutuskentällä on estettävä. Kentällä tulee välttää koneilla ajamista. Ojitukset ja vesiensuojelurakenteiden toteutus on tehtävä niin, että niistä johtuvat vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (muun muassa sarkaoja-altaat, päisteputket, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. 5. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimmän asunnon suuntaan. Imuvaunut on varustettava pölynerotysykloneilla tai muilla vastaavan tehoisilla pölynerottimilla. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. Tuulen suuntaa ja nopeutta on seurattava tuulipussin tai muun vastaavan laitteen avulla. 2
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Polttoaineet ja öljyt Jätteet 7. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Polttoainesäiliöiden purkuletkuissa tulee olla ylitäytönestimet. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. 8. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaisessa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vesistövaikutusten ennakko- ja kunnostusaikainen tarkkailu on toteutettava hakemussuunnitelman täydennyksen 16.2.2004 esityksen mukaisesti täydennettynä kokonaisfosforin, sähkönjohtokyvyn ja raudan määrityksillä. Vesistötarkkailua on lisäksi täydennettävä Ahmapuron sekä Keyritynjoen ja Puntinjoen pohjaeläintarkkailulla, jota 3
koskeva ohjelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuja voidaan tarkentaa ja täydentää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulosten raportointi Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät." 4 HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEKSI Ympäristöolosuhteet Alueen hallinta ja kaavoitustilanne Vapo Oy:llä on Rahkasuolla hallussa 55 ha vuokra-aluetta. Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksessa Rahkasuo on merkitty turvetuotantoalueeksi merkinnällä EO1 705. Asutus ja maankäyttö Rahkasuon lähiympäristö on metsä- ja suomaata. Suon lähiympäristössä ei ole asutusta. Rahkasuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita eikä arvokkaita pienvesiä, joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia. Lähin pohjavesialue, Valkeislamminkangas, on noin 2 km:n etäisyydellä. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Purkuvesistö Rahkasuo sijaitsee Nilsiän reitin (4.6) Keyritynjoen valuma-alueen (4.67) Keyrityn alaosan osavaluma-alueella (4.671). Tuotantoalueen pinta-ala on noin 1,1 % Keyritynjoen alaosan ja noin 0,07 % Keyritynjoen vesistöalueen pinta-alasta. Kuivatusvedet johdetaan reittiä laskuojat Ahmapuro Keyritynjoki Puntinjoki Ala- Siikajärvi Pisanvirta Vuotjärvi. Rahkasuon laskuojan 1 pituus Ahmapuroon on noin 1,4 km ja laskuojan 2 noin 1,2 km. Ahmapuroa Keyritynjokeen on noin 5,5 km. Keyri-
tynjokea Puntinjokeen on noin 3 km. Puntinjoki ja Ala-Siikajärvi kuuluvat Ala- Siikajärven vesistöalueeseen (4.622), joka on osa Vuotjärven vesistöaluetta (4.62). Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Keyritynjoen ja Puntinjoen sekä alapuolisten järvien ekologinen luokitus on hyvä. Rahkasuolta tulevat vedet ovat happamia, ravinteikkaita, kiintoaine- ja humuspitoisia. Pitoisuuksien vaihtelu on ollut suurta ja suurten virtaamien aikana pitoisuudet ovat olleet erittäin korkeita. Keyritynjoen havaintopaikka sijaitsee Ahmapuron yhtymäkohdan alapuolella. Keyritynjoen vedet olivat vuonna 2008 hieman happamia ja vähätyppisiä, mutta fosforia oli runsaasti. Joen kokonaistyppipitoisuudet ovat lähellä luonnontaustapitoisuuksia, mutta fosforipitoisuus on selvästi korkeampi kuin taustapitoisuus. Puntinjoen havaintopaikka sijaitsee Keyritynjoen ja Ala-Luostan suunnasta tulevien vesien vaikutuspiirissä. Puntinjoen vedenlaatu on hyvin samanlaista kuin Keyritynjoen ja verrattaessa vuonna 2008 samana päivänä otettujen näytteiden analyysituloksia, vedenlaatueroja ei ole käytännössä lainkaan. Puntinjoki laskee Ala-Siikajärveen, jonka vedenlaadusta on muutamalta vuodelta tietoja. Ala-Siikajärven pintavesi on samanlaista kuin Puntinjoen ja Keyritynjoen. Vesi on hieman hapanta ja vähätyppistä. Fosforipitoisuudet kuvastavat järven rehevyyttä, kuten myös levätuotanto. Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön 5 Yleiskuvaus toiminnasta Rahkasuon turvetuotantoalue koostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on 34,4 ha, sekä 5,1 ha:n auma-alueesta. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Rahkasuo on valmisteltu tuotantokuntoon vuosien 2007 2009 välisenä aikana, eikä alueella tarvitse enää tehdä kuntoonpanotöitä tuotantoa varten. Alue on otettu tuotantokäyttöön koko alaltaan vuonna 2009. Tuotantovaihe kestää keskimäärin 20 30 vuotta päättyen noin 2040. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa mahdollisesti myös palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 20 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmu-
kaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittämien tai viljely. 6 Vesienkäsittely Rahkasuon kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta Ahmapuroon, josta vedet laskevat Keyritynjokeen ja edelleen Puntinjokea Ala-Siikajärveen. Nykytilassa lohkon 1 (14 ha) kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas. Laskeutusaltaan päässä on suojavälpällä varustettu virtaamansäätöpato. Nykytilassa lohkon 2 (25,5 ha) kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä erillinen pumppausallas. Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,6 ha ja valuma-alue 25,5 ha. Kentän pinta-ala on 6,4 % valuma-alueesta. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle sulan maan aikana. Hakija on tarkastellut vesienkäsittelyn tehostamiseksi kolmea vaihtoehtoa: - 1) lohko 1, tehostaminen virtaamansäädöllä ja lohko 2, sulan maan ajan pintavalutus, - 2) lohko 1, tehostaminen virtaamansäädöllä ja lohko 2, ympärivuotinen pintavalutus - 3) ympärivuotinen pintavalutus lohkoille 1 ja 2. Hakijan mukaan tehostamisvaihtoehdoista on teknistaloudellisesti mahdollinen vain ensimmäinen vaihtoehto. Hakijan mukaan vaihtoehto on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen tässä nimenomaisessa kohteessa, kun otetaan vielä huomioon kuormitusvaikutusarviointi eri vaihtoehdoissa. Kaikissa vaihtoehdoissa kuormitus jää verrattain pieneksi, eikä voi sanottavasti vaikuttaa purkuvesistön tilaan. Kuormitustarkkailun tulokset Vuonna 2008 Rahkasuo on ollut mukana uusille kunnostettaville soille tehtävässä ennakko- ja kunnostustarkkailuohjelmassa. Vuonna 2009 Rahkasuo siirtyi Pohjois- Savon turvetuotannon yhteistarkkailuun. Vuosina 2008 ja 2009 Rahkasuolta otettiin näytteitä laskeutusaltailta lähtevästä sekä pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Tarkkailun tulosten perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli keskimäärin 1,8 mg/l kiintoainetta, 13 µg/l fosforia ja 727 µg/l typpeä. Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet ovat noin 60 % ja fosforipitoisuudet noin
76 % pienempiä kuin Etelä-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskimääräiset pitoisuudet. Laskeutusaltaalta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat 8,5 mg/l kiintoainetta, 22 µg/l fosforia ja 2 450 µg/l typpeä. Näytteitä oli vain kaksi, mikä heikentää keskiarvon luotettavuutta. Pintavalutuskentälle tulevan veden laadusta oli 16 mittausta. Keskimääräiset pitoisuudet olivat 15 mg/l kiintoainetta, 54 µg/l fosforia ja 2 314 µg/l typpeä. Olettaen, että molemmilla lohkoilla vedenlaatu on sama ennen vesiensuojelurakenteita, on lohkon 1 nykyisen virtaamansäädön puhdistusteho noin 46 % kiintoainetta ja 40 % fosforia. Typpeä kenttä ei tarkkailutulosten perusteella puhdistanut. Todellinen virtaamansäädöstä saatava hyöty näkyisi vain virtaamahuippujen aikaisia tuloksia tarkasteltaessa. Laskeutusaltaalta lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli 93 %, fosforipitoisuus 31 % ja typen pitoisuus 104 % keskimääräisistä Etelä-Suomen virtaamansäädöllä varustettujen tuotantosoiden kuivatusvesien pitoisuuksista. Vahti-järjestelmän mukaan Rahkasuon bruttokuormitus oli vuonna 2009 1 310 kg kiintoainetta, 13 kg kokonaisfosforia ja 162 kg kokonaistyppeä. Rahkasuon omien tarkkailutulosten pohjalta laskettuna bruttokuormitus olisi ollut 1 465 kg kiintoainetta, 8,7 kg fosforia ja 402 kg typpeä. Pohjaeläintarkkailun 2006 tulosten mukaan pohjaeläimistö rikastuu ja muuttuu vaateliaammaksi Ahmapurolta Keyritynjoelle ja edelleen Puntinjoelle. 7 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Ahmapuron valuma-alue Rahkasuon laskuojien purkukohdassa on noin 3,8 km 2, josta hankealue on 9,3 %. Keyritynjoen alaosan valuma-alueesta tuotantoalueen osuus on noin 1,1 %. Rahkasuon turvetuotantoalueen aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisät alapuolisissa vesistöissä tuotantovaiheessa nykytilanteessa ja eri suunnitelmavaihtoehdoissa Brutto Netto Pitoisuuslisäykset Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Ahmapuro Rahkasuon purkukohdassa Nyt 0,46 2,7 126 0,35 1,9 96 Vaihtoehto 1 0,42 2,7 120 0,32 1,8 92 Vaihtoehto 2 0,21 0,84 77 0,14 0,54 59 Vaihtoehto 3 0,11 0,73 46 0,06 0,46 35 Keyritynjoki laskussa Puntinjokeen Nyt 0,10 0,60 28 0,076 0,41 21
8 Brutto Netto Vaihtoehto 1 0,09 0,59 26 0,070 0,40 20 Vaihtoehto 2 0,05 0,19 17 0,031 0,12 13 Vaihtoehto 3 0,02 0,16 10 0,013 0,10 7,6 Tarkkailuyhteenvedon mukaan hankkeen vesistövaikutukset ovat vähäiset. Kuormitustarkkailutulosten perusteella Rahkasuon pintavalutuskenttä toimii erittäin hyvin. Vuonna 2008 tehdyn vesistötarkkailun perusteella Rahkasuon kesänaikaisen kuormituksen osuus laskee melko pieneksi jo suolta laskevassa purossa. Vuonna 2008 tosin Rahkasuolta tulevan puron ainepitoisuudet olivat korkeita, mikä johtui todennäköisesti muista Rahkasuohon liittyvistä kaivuu- ja valmistelutöistä valuma-alueella, joten kuormituksen osuus oli tämänkin takia melko pieni. Pohjois-Savon vesistön vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen vesistön hyvä ekologinen tila on saavutettu Rahkasuon alapuolisilla vesialueilla. Rahkasuon turvetuotannon kuivatusvedet eivät vaaranna saavutettua hyvää ekologista tilaa. Tilanne vesiensuojelun tehostamisen jälkeen Lohkon 1 sarka- ja kokoojaojiin asennetaan kolme virtaamansäätöpatoa. Lohkolla 1 on jo käytössä yksi virtaamansäätöpato. Tehostettu virtaamansäätö pidättää todennäköisesti nykyistä enemmän kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita virtaamanhuippujen aikana. Virtaamansäädön tehostamisen on arvioitu vähentävän kiintoainekuormitusta 20 % sekä fosfori- ja typpikuormitusta 10 % nykyisestä. Lohkon 2 kuivatusvedet käsitellään edelleen olemassa olevalla pintavalutuskentällä sulan maan ajan. Rahkasuon 39,5 ha:n turvetuotantoalueen tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat vuositasolla arviolta 1 356 kg kiintoainetta, 8,6 kg fosforia ja 385 kg typpeä. Vastaavasti nettopäästöt ovat 1 021 kg kiintoainetta, 5,8 kg fosforia ja 293 kg typpeä. Vaikutus kalatalouteen Rahkasuon alapuolinen vesistö on noin 6,5 km:n matkalta luokiteltavissa peltojen ja metsien keskellä kulkevaksi laskuojaksi (laskuoja ja Ahmapuro), jolla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä sen vettä käytetä talousvetenä eikä sillä ole kalataloudellista arvoa. Ahmapuro laskee Keyritynjokeen noin 3 km ennen sen yhtymistä Puntinjokeen. Keyritynjoki ja Puntinjoki ovat suosittuja virkistyskalastuspaikkoja, joille on tehty kalataloudellisia kunnostuksia ja istutuksia. Rahkasuon turvetuotantoalueen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus lisää hieman alapuolisten vesien kuormitusta. Käytännössä Rahkasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous ja asutus.
Rahkasuon turvetuotantoalue on toiminnassa oleva tuotantoalue, jonka kuormitusvaikutukset ovat olleet olemassa muutaman vuoden. Tuotanto koko tuotantoalalla on alkanut vuonna 2009 ja kuntoonpano vuonna 2007 alkuvuodesta. Hakemuksen mukaisten vesiensuojelumenetelmien käyttöönotto vähentää alapuolisten vesien kuormitusta. Tuotantoalueen kuivatusvesien vesistö- ja kalataloudelliset vaikutukset alapuolisiin vesiin ovat hakijan mukaan niin vähäisiä, ettei korvattavaa haittaa aiheudu. 9 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse asutusta, jonka vedensaantiin hankkeella voisi olla vaikutusta. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hankealueen lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Alue sijaitsee kaukana asutuksesta, joten toiminnasta ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölystä. Ympäröiville metsille turvepölystä ei ole haittaa. Melun asetetut ohjearvot eivät tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Työmaateiden varressa ei ole asutusta, joten kuljetusten melun lisäys alueella jää vähäiseksi. Läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkea haitallisessa määrin. Varastointi ja jätteet Urakoitsijat säilyttävät polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa tiiviillä ja kantavalla alustalla. Säiliöiden koko on 3 5 m 3 ja säiliöissä olevan polttoaineen määrä alle 15 m 3. Tuotantokauden aikana kulutetaan polttoaineita noin 18 m 3 ja voiteluöljyjä noin 120 l sekä muita voiteluaineita noin 26 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 120 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkuja 6 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1 000 kg ja rautaromua 80 kg. Urakoitsijat toimittavat jätteet niiden erityisille keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista ne toimitetaan luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Metalliromu myydään kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan sekä hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Jätehuoltosuunnitelma sisältää arviot tuotannon aikana muodostuvien kantojen ja muun puuaineksen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteiden määristä ja käytöstä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua koskeva esitys Rahkasuo on mukana Pohjois-Savon turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelmassa. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi vuonna 2010 päivitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
Haitat ja vahingot Rahkasuon vesistövaikutukset arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2012. Tällöin saadaan tarkennus tuotantovesien kuormitusosuudesta alapuoliseen vesistöön. Tarkkailuohjelmaan lisätään yksi vesistötarkkailupiste Ahmapuron alaosaan ennen Keyritynjokea. Tarkkailuohjelmaan on kuulunut myös puro- ja jokivesien pohjaeläintarkkailu, joka tehtiin ennakkotarkkailuna vuonna 2006. Vuosien 2008 2010 kuormitus- ja vesistötarkkailutulosten perusteella Rahkasuon tuotantovesien kuormitus ei ole niin merkittävä alapuolisille virtavesille, että pohjaeläintarkkailu pitäisi uusia. Vuoden 2012 tulokset tarkentavat Rahkasuon kuormitusosuutta, ja jos ilmenee syytä, pohjaeläintarkkailun tarve voidaan arvioida uudestaan. Vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen ei ole edellisellä lupajaksolla tarkkailtu, koska veden laadun tarkkailu on ollut riittävää myös mahdollisten kalastovaikutusten arvioimiseksi. Hakija on esittänyt, että kalataloudellisten vaikutusten arvioimiseksi riittää jatkossakin vesien laadun tarkkailu. Hakijan mukaan Rahkasuon tuotantoalueen kuivatusvesillä ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ja sitä kautta kalojen elinympäristöön. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Nilsiän kaupungissa ja Rautavaaran kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Nilsiän kaupungilta ja Rautavaaran kunnalta ynnä Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 10 Lausunto Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt seuraavaa: Rahkasuon lohkon 2 vedet käsitellään pintavalutuskentällä sulan maan aikana. Tarkkailutulosten perusteella pintavalutuskenttä on toiminut hyvin. Vähäisen kuormitusosuuden takia lohkon 2 vesienkäsittelyä ei ole tarpeen tehostaa. ELY-keskus esittää määräystä tarkennettavaksi siten, että lohkon 2 vedet tulee käsitellä pintavalutuskentällä sulan maan aikana, vähintään 15.4. 30.11. välisenä aikana. Rahkasuon lohkon 1 vedet käsitellään nykyisin pelkällä laskeutusaltaalla, joten lohkolla 1 vesienkäsittelyn tehostaminen on tarpeen. Vesienkäsittelyä on tehostettava vähintään hakijan esittämillä kahdella uudella virtaamansäätöpadolla. ELY-keskus katsoo kuitenkin, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista olisi vesien pump-
paaminen noin 500 metrin päässä sijaitsevalle lohkon 2 pintavalutuskentälle tai erilliselle uudelle pintavalutuskentälle tai haihdutus/imeytyskentälle. Kaikki virtaamansäätöpadot tulee tarkastaa ja huoltaa toimintakuntoon vähintään kerran vuodessa. Hakemuksen mukaan Rahkasuon bruttokuormitus vuonna 2009 oli 1 310 kg kiintoainetta, 162 kg kokonaistyppeä ja 13 kg kokonaisfosforia SYKE:n Vahti-järjestelmän tietoihin perustuen. Kuitenkin Vahti-järjestelmään on hakijan vuosi-ilmoituksen perusteella tallennettu vuoden 2009 bruttokuormitukseksi 2 399 kg kiintoainetta, 238 kg kokonaistyppeä ja 14 kg kokonaisfosforia. Vahdissa oleva kuormitus on laskettu Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman kuormitustarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Vuonna 2008 bruttokuormitus on vastaavasti ollut Vahti-tietojen perusteella 3 729 kg kiintoainetta, 447 kg kokonaistyppeä ja 20 kg kokonaisfosforia. ELY-keskus toteaa, että hakijan esityksen mukaisesti yhden vesistötarkkailupisteen lisääminen Ahmapuron alaosaan ennen Keyritynjokea on tarpeen. Pisteen tarkempi sijainti voidaan sopia toiminnanharjoittajan, tarkkailua suorittavan konsultin ja ELYkeskuksen kesken. Toiminnanharjoittaja on esittänyt pohjaeläintarkkailua lopetettavaksi sillä perusteella, ettei Rahkasuon tuotantovesien kuormitus ole merkittävää alapuolisille vesistöille. ELY-keskus kuitenkin toteaa, että alueella on tehty vasta yksi pohjaeläinten ennakkotarkkailu ennen tuotantoalueen kuntoonpanon aloittamista. Pohjaeläintarkkailu olisi hyvä toistaa vähintään 2012 (syyskuu lokakuu), jonka perusteella voitaisiin arvioida mahdollisia turvetuotannon vaikutuksia ja pohtia tarkkailun jatkotarvetta. ELY-keskus esittää, että pohjaeläintarkkailuohjelmasta voitaisiin poistaa Puntinjoen havaintoasema, jolloin seurattavia havaintoasemia olisivat Ahmapuro 1, Keyritynjoki Ahmapuron yläpuoli ja Keyritynjoki Ahmapuron alapuoli. Muutoin pohjaeläintarkkailu voitaisiin tehdä samoin kuin vuonna 2006. Luvan saajan tulee raportoida ympäristönsuojelun Vahti-tietojärjestelmään kunkin tuotantoalueen vuosittainen kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus sekä turvetuotantopinta-ala seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. ELY-keskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Rahkasuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kunhan toiminnassa otetaan huomioon lausunnossa esitetyt toimenpiteet. 11 Muistutus Säyneisen osakaskunta on lausunut seuraavaa: Osakaskunnalla on tuotantoalueen alapuolella noin 2 800 ha vesialueita Puntinjoki Ala-Siikajärvi Vuotjärvi-reitillä. Tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa näihin vesistöihin. Osakaskunta ei yhdy hakijan näkemykseen, että Rahkasuon vesistöja kalastovaikutukset ovat lieviä ja vähentyviä. Miten haitat voivat vähentyä, jos tuotanto laajenee? Lisäksi hakijalla on useita muita tuotantoalueita, jotka kuormittavat samoja vesistöjä. Esimerkiksi Ala-Siikajärvessä on havaittu syvänteiden täyttymistä
Hakijan vastine MERKINTÄ humuksella. Humusta on myös rannoilla. Puntinjoella on tehty muutama vuosi sitten myös uoman kunnostus. Jokeen on aloitettu taimenenpoikasten istutukset. Hakemuksessa mainittuihin vesistöihin on kymmenvuotiskaudella käytetty rahaa istutuksiin 45 000 50 000 euroa. Osakaskunta on vaatinut vesistökuormituksen mittaamista ja kalatalousvaikutusten korvaamista osakaskunnalle velvoiteistutuksin alapuolisiin vesistöihin. Myös hakijan muiden tuotantoalueiden kuormituksen yhteisvaikutus samoihin vesistöihin tulisi selvittää vesistö- ja kalatalousvaikutusten osalta ja haitat korvata täysimääräisinä. Hakija on ELY-keskuksen lausunnon johdosta esittänyt, että se pitää lohkon 1 (n. 12,5 ha) vesienkäsittelyä sarkaojarakenteilla, laskeutusaltaalla ja virtaamansäädöllä riittävänä hakemuksessa kerrotuista syistä tässä nimenomaisessa tapauksessa. Ympäristölupahakemuksessa (s. 19) ilmoitetut Vahti-kuormitustiedot ovat virheellisiä ja ELY-keskuksen lausunnossaan ilmoittamat arvot ovat oikeita. Tämä ei kuitenkaan muuta hakemuksessa esitettyjä kuormituslaskelmia, koska näitä Vahti-kuormituksia ei ole suoraan hakemuksessa käytetty. Vahti-järjestelmään vuosina 2008 ja 2009 Rahkasuolle ilmoitetut vuosikuormitukset on laskettu käyttäen Pohjois-Savon alueen tarkkailuista saatujen pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten turvetuotantoalueiden ominaiskuormituslukuja ja virtaamia (keskiarvot), mikä on yliarvioinut Rahkasuon todellista kuormitusta. Rahkasuon laskeutusallas ei ole vuosittaisessa tarkkailussa, eikä pintavalutuskenttä ole käytössä talvella, joten noiden osioiden ja jaksojen kuormituslaskennassa on jouduttu käyttämään em. keskiarvoja. Tämä yliarvioi etenkin Rahkasuon laskeutusaltaan kautta tulevaa kuormitusta. Tarkkailujen osalta voidaan toimia, kuten Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunnossaan todennut. Muutoin lausunnosta ei ole huomauttamista. Osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että kysymys ei ole toiminnan laajentamisesta, vaan olemassa olevaa toimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Myös toiminnan vaikutuksien tarkkaileminen jatkuu. Voimassa olevassa luvassakaan ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä hoitovelvoitetta, kalatalousmaksua tai rahakorvausta hankkeen kalataloudellisiin vaikutuksiin liittyen. Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa on 1.1.2010 lukien jatkanut Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). 12
Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010 2015 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto tarkistaa Nilsiän kaupungissa sijaitsevan Rahkasuon (aikaisemmin Ruukinsalo) turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 79/05/2, 2.9.2005 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 39,5 ha. Päästöt vesiin 1. Rahkasuon tuotantoalueen vedet johdetaan kahden laskuojan kautta Ahmapuroon ja edelleen Keyritynjokeen. Laskuojat on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei vesien johtamisesta aiheudu vettymistä tai muuta vahinkoa maanomistajalle. 2. Vesiensuojelurakenteina on rakennettava ja pidettävä kunnossa turvetuotantoalueen lohkolla 1 laskeutusallas ja vähintään kolme virtaamansäätöpatoa sekä lohkolla 2 laskeutusallas, pumppuallas ja pintavalutuskenttä. Vesiensuojelurakenteet ilmenevät hakemuksen liitteenä 8a olevasta suunnitelmakartasta 1:6 000 (päätöksen liite 1). Sulan maan ajan, ainakin 15.4. 30.11. turvetuotantoalueen lohkon 2 vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta vesistöön. Muuna aikana vedet on johdettava virtaamansäätöpadolla varustetun laskeutusaltaan kautta. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2011 mennessä ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Nilsiän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 13
14 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Virtaamansäätöpadot on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista on poistettava liete ja se on sijoitettava siten, ettei puhdistustöistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Nilsiän kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 12.3.2010). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Savon ELY-keskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valumaaltaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
9. Häiriö- ja poikkeustilanteista, joista voi aiheutua ympäristö- ja terveyshaittaa on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Nilsiän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 10. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan lisätään vesistötarkkailupiste Ahmapuron alaosaan ennen Keyritynjokea. Pohjaeläintarkkailu toistetaan vielä ainakin vuonna 2012. Pohjaeläintarkkailuohjelmasta poistetaan Puntinjoen havaintoasema, jolloin seurattavia havaintoasemia ovat Ahmapuro 1, Keyritynjoki Ahmapuron yläpuoli ja Keyritynjoki Ahmapuron alapuoli. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikölle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Luvan saajan tulee raportoida ympäristönsuojelun Vahti-tietojärjestelmään kunkin tuotantoalueen vuosittainen kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus sekä turvetuotantopinta-ala seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 12. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 15
KORVAUKSET Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Savon ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Savon ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN LUVAN VOIMASSAOLO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan saajan on viimeistään 31.3.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. 16
17 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan tarkistamisen perustelut Kysymyksessä on toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 2.9.2005 antamassa päätöksessä. Rahkasuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue eikä hakemukseen sisälly uusia laajennusalueita tai muuta toiminnan kuormitusta lisäävää olennaista muutosta. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa hakemussuunnitelmassa esitetyn ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, tarkistettu tai poistettu siten, että ne kokonaisuudessaan vastaavat nykyään turvetuotantoalueiden toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten määräyksiä. Tähän päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma on tässä päätöksessä otettu huomioon siten, että jo tuotannossa olevan turvetuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi toimenpideohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi lohkolla 2 (25,5 ha) sulan maan ajan pintavalutuksella ja lohkolla 1 (14 ha) tehostamalla virtaamansäätöä. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Sulan maan aikainen pintavalutus lohkolla 2 (25,5 ha) ja lohkon 1 (14 ha) vesienkäsittelyn tehostaminen vähintään kahdella uudella virtaamansäätöpadolla on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Rahkasuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Tässä arvioinnissa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti ja koko sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa. Tuotantoalueen lähellä ei ole asutusta. Yleisluontoinen määräys 5 tarpeettoman pölyämisen ja melun välttämisestä on riittävä. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään
jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 12 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Säyneisen osakaskunnan muistutuksen johdosta todetaan, ettei tuotantoalue eivätkä tuotannon vesistövaikutukset laajene nykyisestä. Rahkasuon ja alueen muiden turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia seurataan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman 2010 mukaisesti. Tarkkailulla saadaan riittävästi tietoa myös kalatalousvaikutusten arvioimiseksi. Toiminnasta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu haittoja, joiden vuoksi nyt olisi tarvetta määrätä luvan saajaa suorittamaan kalojen istutuksia. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 45, 45a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 18
19 KÄSITTELYMAKSU Asian käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus.
20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ahti Itkonen Esa Meriluoto Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja ympäristölakimies Esa Meriluoto (asian esittelijä). EM/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8072
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.2.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Ei mittakaavassa