Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi



Samankaltaiset tiedostot
Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Sideaineet eri käyttökohteisiin

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

TALVIBETONOINTISUUNNITELMA

VALMISBETONIHINNASTO 2017 Sitoumuksetta alkaen (Korvaa hinnaston )

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Betonimatematiikkaa

TALVIBETONOINTI

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Talvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonimatematiikkaa

Betonin ominaisuudet talvella

Johanna Tikkanen, TkT

Kalkkikivestä sementiksi

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

19. Kylmänä kovettuvat hiekat, kovettumisreaktio

VALMISBETONIHINNASTO 2017 Sitoumuksetta alkaen (Korvaa hinnaston )

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Betonin halkeamien injektointiaineiden,

sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4

Rakennussementit. Betonilaborantti ja -myllärikurssi Otaniemi, Espoo. Sini Ruokonen. Finnsementti OY

Johanna Tikkanen, TkT

Kon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Betonivalun lämpötilan seuranta langattomasti

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Betoniperheet ja valvontakorttimenettely

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

Rak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys

Rakennekoekappaleista suunnittelulujuuteen

plus vdw 400 Sementtisaumalaasti > 3 mm Laatua ammattilaiselle

Betonin halkeamien injektointiaineiden,

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

nopeampi helpompi ainutlaatuinen

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Betoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma / korjausrakentaminen. Marko Harinen TALVIBETONOINTI

Kylmälaitteet, pakastimet

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Betonin halkeamien injektointiaineiden,

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

Fiksumpi sementti, vähemmän päästöjä

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

Betonin valamisen vaikeudesta

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

FIT-Ve 200 nopeasti kovettuva kemiallinen ankkurointimassa betonille ja luonnonkivelle

Forest Knowledge Know how Well being. METLA Itä Suomen alueyksikkö Joensuu.

Satu Sahlstedt, Anssi Koskenvesa, Rita Lindberg, Christian Kivimäki, Tuomas Palolahti, Matti Lahtinen

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt

Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali.

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Määritelmä. Betonin osa aineet Sementti Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma / Rakennustuotanto

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET

BETONITILAUKSET SUORAAN TILAUSKESKUKSESTA BETONIMASSA KULJETUKSET PUMPPAUS

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.

Rak BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy op.

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

JULKINEN Rantaradan stabiliteetin parantaminen syvästabiloinnilla

HB VALMIS. HB-VALMISBETONI HINNASTO 2013 alkaen HB-Valmisbetonin tilaukset puh. (014) VALMISBETONI

JUHA JALONEN LEVENNETTÄVÄN BETONISILLAN PAKKOVOIMIEN HALLINTA. Diplomityö

BETONIN LÄMMITTÄMINEN TALVIVALUISSA

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Kuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla

Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet

Paksuseinäisen betonirakenteen kuntotutkimus yhdistetyllä ainetta rikkomattomalla menetelmällä

Itsetiivistyvä betoni, ITB

PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

Hilti HIT-RE HIS-(R)N

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Noora Nieminen BETOCRETE C36:N VAIKUTUS BETONIN LUJUUTEEN

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Unidrain. Yksityiskohta 1. Yksityiskohta 2. Laattojen kiinnitysmassa. Kalvo Vahvikenauha. Ruuvi. Laatoitus. Sauma. Ritilä Kehys. Sauma.

Transkriptio:

Harjoitus 11 Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Betonin lujuudenkehityksen arvioiminen Normaali- ja talviolosuhteet T = +5 +40 C lujuudenkehityksen nopeus muuttuu voimakkaasti, mutta loppulujuus sama Lämpökäsittely T > +40 C nopea lujuudenkehitys, lujuuskato 10 20 %

Betonin kovettumisen vaiheet kylmissä olosuhteissa Kirjasta by201, s. 347

Betonin lujuudenkehityksen arvioiminen normaali- ja talviolosuhteissa Arrheniuksen kaava Useiden kemiallisten reaktioiden nopeutta voi kuvata Arrheniuksen kaavalla: missä E = aktivaatioenergia T = lämpötila [ K] R = yleinen kaasuvakio 8,314 J/mol K Kaava soveltuu myös betonin lujuudenkehitysnopeuden arvioimiseen

Ekvivalentti-ikä Koska betonien lujuudenkehitys normaaliolosuhteissa yleensä tunnetaan, verrataan muissa lämpötiloissa laskettavaa lujuutta tähän tunnettuun lujuudenkehitykseen. Lasketaan ns. ekvivalentti-ikä, joka on se ikä milloin betoni saavuttaa saman lujuuden + 20 C lämpötilassa kuin tutkittavassa lämpötilassa tutkittavalla hetkellä

esim. jos betonin lujuudenkehitysnopeus on kaksinkertainen + 50 C:n lämpötilassa verrattuna + 20 C:een, tällöin 1 vuorokauden (1d) 50 C:ssa ekvivalentti-ikä on 2 d Normaalisti kovettuvalle sementille on aktivaatioenergiaksi saatu tanskalaisissa tutkimuksissa arvo 33,5 kj/mol

Lujuudenkehityksen arvioimiseen normaali- ja talviolosuhteissa käytetään Suomessa yleisesti Sadgroven menetelmää. t 20 = ((T + 16 C)/36 C) 2 x t missä T on betonin lämpötila aikana t [ C] t on kovettumisaika [d] t 20 on betonin kypsyysikä [d]

Käytössä on aiemmin ollut myös epätarkempi ns. Nykäsen kypsyysastelaskelma, jossa lasketaan kovettuvan betonin lämpöastevuorokausisumma kaavalla N = k (T + 10 C) x t missät on betonin lämpötila aikana t [ C] t on kovettumisaika [d] k = 1 kun +50 C T 0 C k = 0,4 kun 0 C > T -10 C k = 0 kun T < -10 C

Lujuudenkehityksen arviointikaavoja Saul Rastup Sadgrove Arrhenius f = (T+10)/30 f = 2 (T-20)/10 f = ( ) f = ( ) )

K30 (CEM II A) betonin lämpötila heti valun jälkeen oli +15 C. Betonin lämpötilaa mitattiin valusta eteenpäin ja mittaustulokset olivat: 0h 6h 24h 2d 3d 4 28d +15 +20 +25 +20 +10 +5 C Laske käyttäen Sadgroven kypsyysikämenetelmää, a) Milloin betoni saavutti jäätymislujuutensa? b) Milloin betoni saavutti muotinpurkulujuutensa? Työnaikainen kuorma oli 1,5 MN/mm 2 ja suunnittelukuorma 2,5 MN/mm 2. c) Mikä oli betonin lujuus 28 vuorokauden iässä?

Mittaus Kovettumis- Kypsyysikä t 20 =((T+16)/36) 2 *t t T jakso aika aika ka. T t 20 t 20 [d] C [d] [h] [d] [ C] [d] [d] 0 15 0,25 20 0-0,25 6 0,25 17,25 0,21 0,21 1 25 0,25-1 18 0,75 22,5 0,86 1,07 2 20 1-2 24 1 22,5 1,14 2,21 3 10 2-3 24 1 15 0,74 2,96 4 5 3-4 24 1 7,5 0,43 3,38 5 5 4-5 24 1 5 0,34 3,72 28 5 5-28 552 23 5 7,83 11,55

a) Jäätymislujuus 5MPa 5MPa/30MPa = 0,17 eli 17 % lujuudesta

17 % = 0,8d, t 20 0,8d tulee täyteen toisella jaksolla (0,8-0,22)/(1,08-0,22) = 0,674419 Toisen jakson kesto on 0,75 d eli aika täyttyy 0,75d * 0,6744 = 0,5058 d 0-hetkestä lähtien 0,25 + 0,5058 = 0,7558 d Tunneissa 24*0,7558 = 18,4 h

b) Muottienpurkulujuus K m = K * F/F k = 30 * 1,5/2,5 = 18 MPa 18/30 = 60 % 60 % = 5,6 d, t 20 Tulee täyteen 5vrk:n jälkeen

(5,6-3,73)/(11,,56-7,83) = 0,238825 Jakson kokonaiskesto on 28-5 = 23 d Eli aika täytyy 23*0,2388 = 5,49d 0-hetkestä lähtien 5d + 5,49d = 10,5d c) Lujuus 28d iässä 28vrk = 11,56 Lujuus (kypsyyskäyrästä) noin 75 % eli 22,5 MPa

Betoni 1:4,5:0,42 kovettui 1 vrk ajan +40 C lämpötilassa. Mikä oli betonin lujuus tällöin? Kuinka pitkään olisi mennyt tämän lujuuden saavuttamiseen +20 C lämpötilassa? Sementtinä oli CEM II A 42,5. Laske tulokset Sadgroven yhtälöllä sekä Arrheniuksen yhtälöllä.

1:4,5:0,42 c = 405 kg vesi-ilma-sementtisuhde (0,42*405+20)/405 = 0,47 Ks = 47,5 MPa Oletetaan vastaavan nimellislujuutta K45

Sadgroven yhtälöllä t 20 = Käyrältä lujuus n. 50 % 22 MPa

Arrheniuksen yhtälöllä Reaktionopeus E = 33,5 kj/mol R = 8,314 J/mol K T =? K 1 vrk +40 C lasketaan ekvivalentti-ikä +20 C:ssa 1d e ( ) =1d ( e ) = 2,41 d 2,566 10 1,066 10

Eli 1 vrk +40 C:ssa vastaa 2,4d +20 C:ssa +20 C lujuudenkehitys tunnetaan betonin kypsyysikäkäyristä 2,4d 20 C :ssa on noin 50 % lujuudesta eli 22,5 MPa

Betoni 1:6,5:0,56 kovettui 10 tuntia +60 C lämpötilassa. Lämmönkohotusnopeus oli 5 C tunnissa. Mikä oli betonin lujuus tällöin (18 h) iässä? Mikä oli betonin lujuus 7d:n iässä, kun se oli säilytetty 18h jälkeen +20 C vedessä? Sementtinä oli CEM II A 42,5.

1:6,5:0,56 c = 296 kg vesi-ilma-sementtisuhde (0,56*296+20)/296 = 0,62 Ks = 38 MPa Oletetaan vastaavan nimellislujuutta K35

Arrheniuksen kaavalla (voidaan laskea myös Sadgroven kaavalla) 18 h lasketaan kahdessa osassa: 8h (+40 C )+10h (+60 C) ) +10 ) = 8*2,41 + 10h*5,2 = 71h 3d 50 % lujuudesta 0,5*35 = 17,5 MPa Otetaan huomioon kuumennuksesta aiheutuva lujuuskato n. 10 20 % 0,5*0,85*35 15 MPa

Ekvivalentti-ikä 7vrk 3d + 6,25d = 9,25d (+20 C) = ((20+16)/36) 2 * 9,25 = 9,25d 0,78*35 = 27,3 MPa