Toimintakertomus 2009 Maataloustuottajain Keski-Pohjanmaan Liitto MTK Keski-Pohjanmaa ry:n 87. toimintavuosi
www.agrimarket.fi Johtavat merkit karjatilalle
Sisällysluettelo Puheenjohtajan katsaus... 2 Tämän me teimme vuonna 2009... 3 MTK Keski-Pohjanmaa vuonna 2009... 4 MTK Keski-Pohjanmaan kevätkokous... 5 MTK Keski-Pohjanmaan syyskokous... 7 MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta, työryhmät, edustajat ja tilintarkastajat v. 2009... 11 Tuloslaskelma... 12 Tase... 13 Tilintarkastukertomus... 14 Maatalous sääolot 2009... 15 MTK Keski-Pohjanmaan toiminta vuonna 2009... 16 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010... 23 C-tuotantoalueen liittojen yhteistyö... 24 Toimihenkilöiden toiminta... 25 Koulutus... 26 Järjestäytymisaste ja jäsenmäärä... 28 Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n toiminta vuonna 2009... 30 Maitomarkkinoilta... 33 Maidontuotanto ja maitokiintiöt MTK Keski-Pohjanmaan alueella... 35 Maataloustuottajain yhdistysten yhteyshenkilöitä ja tilastotietoa... 36 EU-avustajat vuonna 2010... 40 Atrialaisen ketjun kuulumiset... 42 MELAn Keski-Pohjanmaan alue... 44 Myel-tilastoja... 45 Metsäliiton katsaus: Puumarkkinoilla kuopasta nousuun... 46 Maatalousmaan käyttö ja kotieläinten määrä Keski-Pohjanmaalla... 47 Jäsenedut... 48 MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n
Puheenjohtajan katsaus Markku Kiljala Puheenjohtaja, MTK Keski-Pohjanmaa Maailmantalous oli vuoden 2009 ajan pahassa taloustaantumassa, joka heijastui maatalousmarkkinoille kysynnän ja hintojen laskuna. Ennätyskorkeista markkinahinnoista sukellettiin jyrkästi alaspäin ja tämä vaihtelu toi suuria haasteita tiloille talouden hallintaan. Eri maiden valuuttojen kurssimuutokset loivat maatalousmarkkinoille lisää paineita. Ruotsalaista maitoa alettiin tuoda myös Suomeen pakattavaksi, mikä aiheutti vilkkaan keskustelun. Viljelijän tulokehitykseen korjaamiseen esitetyt toimenpiteet jäivät työryhmäasteelle, valtionvarainministeriön tyrmäämäksi tai EU:n komission käsittelyyn. Keski-Pohjanmaalla odotettiin päätöstä alueen suuntautumisesta aluehallinnon osalta, mutta lopullista päätöstä ei syntynyt. Pohjois-Pohjanmaan virkamiehet laitettiin kielitestiin, jossa katsotaan pystyvätkö he palvelemaan ruotsin kielellä. Alueen suuntautuminen ratkennee lopullisesti vuoden 2010 aikana. Tukipolitiikassa tuli alkuvuodesta sika- ja siipikarjalle tukien leikkaus yli 200 eläinyksikön tiloille. Loppuvuodesta samanlainen leikkuri tehtiin isoille nauta- ja maitotiloille. Sikatiloilla leikkaus koski jo investoineita tiloja, mutta maidontuotannossa rajat jäivät sen verran korkealle, että vain muutamilla tiloilla tuotanto on siinä määrässä. Eläinten hyvinvointi nousi keskustelunaiheeksi, kun televisiossa näytettiin maatiloilla salaa kuvattuja videoita. Järjestössämmekin mietittiin, miten kerromme kuluttajille eläinten olosuhteista ja kuinka löydämme ne tapaukset, joissa eläinten olot eivät ole kunnossa. MTK toteutti vuoden aikana kaksi kotimaisen ruuan kampanjaa. Keväällä vetosimme kauppoihin ja kuntiin kotimaisen ruuan puolesta. Loppuvuodesta tienvarsilla näkyi Kotimainen ruoka tuo leivän moneen pöytään -banderolleja. Haluankin esittää kiitokset yhdistyksille ja aktiivisille jäsenille kotimaisen ruuan eteen tehdystä työstä. 2 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
Tämän me teimme vuonna 2009 Vaikutimme lannoitteiden hintakompensaation saamiseen. Osallistuimme MTK:n kotimaisen ruoan kampanjaan ja toimme siinä yhteydessä esille ruoan alkuperän merkityksen sekä laadun, terveellisyyden että aluetalouden kannalta. Edistimme maaseudun elinkeinojen kehittämistä alueellamme LUOVA-verkoston kautta. Myötävaikutimme muun tuottajajärjestön kanssa maidontuotannon kriisituen maksamiseen. Ylläpidimme keskustelua EU:n seuraavan ohjelmakauden maidon tuotannonohjaus- ja markkinajärjestelmästä. Vaadimme naudanlihan tuotantotuen maksamista tuotantoon sidottuna. Tuotimme ja jaoimme runsain mitoin maaseudun elinkeinoja käsittelevää informaatiota tiedotusvälineille ja jäsenillemme. Vaikutimme Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan sisältöön. Vaadimme kotieläinten hyvinvointituen kehittämistä. Osallistuimme viljelijöiden työterveyspalveluiden kehittämiseen. Keski-Pohjanmaalla on nyt suhteellisesti mitattuna eniten työterveyshuollossa mukana olevia viljelijöitä. Muistutimme Maa- ja metsätalousministeriötä raivioiden LFA- ja ympäristötuen merkityksestä. Koulutimme Maaseutunuorten kerhojen aktiiveja tulevaisuuden vaikuttajiksi. Tuure Puutio (vas.) ja Markku Kiljala olivat Keski-Pohjanmaan edustajia MTK:n valtuuskunnassa. MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n
MTK Keski-Pohjanmaa vuonna 2009 TOIMIALUE MTK Keski-Pohjanmaan toimialueena ovat: Alavieskan, Halsuan, Himangan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Reisjärven, Sievin, Toholammin ja Vetelin kunnat sekä Kalajoen, Kannuksen, Kokkolan ja Ylivieskan kaupungit. JÄSENET Liiton jäseninä ovat toimialueella olevat 18 maataloustuottajain yhdistystä: Alavieskan, Halsuan, Himangan, Kalajoen, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan, Perhon, Raution, Reisjärven, Sievin, Toholammin, Ullavan, Vetelin ja Ylivieskan yhdistykset. Yhdistysten yhteinen jäsenmäärä oli kertomusvuoden päättyessä 7984 jäsentä. Jäsenistä oli vastuuhenkilöitä 2691 perheenjäseniä 5166 ja muita henkilöjäseniä 127 Järjestäytymisaste: Yhteisöjäsenet: Kannattajajäsen: pellosta 83,4 % ja vähintään 3 ha tukea hakeneista tiloista 75,6 % Meijeriosuuskunta Milka Osuuskunta Pohjolan Maito Osuuskunta Itikka Osuuskunta Lihakunta Tapiola Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Maanviljelijä Arvi Toivolan muistolle s. 21.4.1920 k. 21.9.2009 Maanviljelijä Arvi Toivolalla oli lukuisia luottamustehtäviä. Hän oli Sievin kunnanhallituksen jäsen vuosina 1959-1960, 1973-1976 sekä 1981-1984. Toivola oli kunnanvaltuuston jäsen vuosina 1977-1980. Sen lisäksi hänellä oli monia kunnallisia ja maakunnallisia tehtäviä. Maanviljelijä Arvi Toivola toimi Sievin Osuusmeijerin isännöitsijä vuosina 1950-1962. MTK Sievin sihteerinä hän oli 1948-1972 ja MTK Keski-Pohjanmaan johtokunnassa vuosina 1967-1981. Arvi Toivolalle luovutettiin MTK:n ansiomerkki vuonna 1967. Viljelijäväki muistaa Arvi Toivolan periaatteista kiinni pitävänä luottamushenkilönä. Hän pystyi keskustelemaan vaikeistakin asioista vakaasti ja asiat perustellen. Arvi Toivolalla oli pidetty ja seurallinen luottamushenkilö. Maanviljelijä Seppo Haikolan muistolle s. 15.3.1945 k. 17.7.2009 Maanviljelijä Seppo Haikolalla oli useita luottamustoimia. Hän kuului mm. MTK Keski-Pohjanmaan johtokuntaan vuosina 1982-1993 toimien varapuheenjohtajana vuosina 1989-1993. Haikola oli MTK-Sievin varapuheenjohtajana vuosina 1989-1993. Lisäksi hän kuului erilaisiin valiokuntiin ja työryhmiin. Seppo Haikola oli monitaitoinen henkilö. Maatalouden harjoittamisen lisäksi hänellä oli aktiiviaikanaan monta rautaa tulessa. Maatalouspolitiikan lisäksi Haikola oli perehtynyt maatalouden verotukseen ja vaikutti mm. MTK:n ja MTK Keski-Pohjanmaan verovaliokunnissa. Seppo Haikolaa pidettiin asiantuntevana ja hyvänä luottamushenkilönä. n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
MTK Keski-Pohjanmaan kevätkokous 16.4.2009 Halsuan seurakuntatalolla Avaus MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Markku Kiljala avasi kokouksen ja totesi, että elintarvikkeet ovat olleet viime aikoina kovasti esillä. Salmonellasta on puhuttu miltei päivittäin, vaikka yhdessäkään elintarvikkeessa salmonellaa ei ole tavattu. Monessa maassa tämä ei olisi ylittänyt edes uutiskynnystä. Näille 30:lle tilalle, jotka saivat saastunutta rehua asia on ollut suuria ja kustannuksia aiheuttava. Ruotsista liikkeelle lähtenyt lasinsirujupakka valmisruokapakkauksessa on levinnyt myös meille ja tuo ruokaketjuun ikävää turvattomuutta. Edelliset esimerkit osoittavat kuinka tärkeää on koko ketjun huolehtia ruokaturvallisuudesta, joka on meillä hyvä. Maatalouden osalta ei ehditty päästä korvaamaan kustannusten nousua, kun koko maailman talous lähti hurjaan laskuun. Viljan hinta on painunut 2006 tasolle ja ruplan sekä kruunun devalvoitumiset ovat vaikeuttaneet ulkomaan kauppaa ja jopa johtaneet maidontuontiin Ruotsista. Ruotsissa maitoa tuotetaan alle omakustannushinnan, ja se tuodaan tänne. Puheenjohtaja otti kantaa myös Keski-Pohjan Jalostuksen fuusioitumiseen. Hän katsoi, että fuusio on alueemme kannalta yksi tärkeimpiä päätöksiä tulevaisuutta ajatellen. Fuusioitumisella varmistetaan käyttöömme laadukas jalostusaines kohtuulliseen hintaan. Ympäristöasioista Kiljala totesi, että ne ovat koko ajan tärkeämpiä ja kotieläintilat varsinkin joutuvat koko ajan seuraamaan tilannetta. Ihan viime päivinä tuli tieto, että pohjavesialueita MMM ja Ympäristöministeriö ovat ryhtyneet etsimään kustannustehokkaampia menetelmiä pohjavesialueiden rajaamiseen. Ne nykyiset rajat on piirretty aikoinaan ihan viivoittimella kartalle ja nyt viljelijät ovat joutuneet muutamissa tapauksissa osoittamaan rajojen kohdilla minne päin pohjavesi virtaa. Hyvä, että rajoja tarkistellaan, mutta täytyy seurata tarkasti, ettei viljelijöille tule kohtuuttomia seurauksia asiasta. Tukipolitiikassa kevään ja alku kesän aikana on terveystarkastuksen toimeenpanosta päättäminen. Kysymykset koskevat nauta ja maitopuolta. Nyt salmonellan myötä on noussut keskusteluun kotimaisen valkuaiskasvituotannon tukeminen. Nämä kaikki tarvitsevat osansa, mutta rahamäärä on tiedossa ja eri sektoreiden toiveisiin nähden tulee sovittamisen tarvetta. Lopuksi haluan muistuttaa teitä Euroopan Parlamentti vaaleista kesäkuun 7. päivänä. Mikäli Lissabonin päätös astuu voimaan niin meidän maataloustuotantoon tehtävät päätökset ovat parlamentin käsittelyssä useammin. Tämä mutkistaa Suomen edunvalvontaa. On tärkeää äänestää vaaleissa ja saada maataloutta ymmärtäviä henkilöitä parlamenttii. Ympäristöpoliittisen katsauksen piti MTK:n ympäristöjohtaja FT Johanna Ikävälko. Esityksessään Ikävalko kertoi vesipuitedirektiiviin mukaisista vesienhoitosuunnitelmista joihin parhaillaan voi antaa lausuntoja. Maatalouden vesiensuojelussa paineet kasvavat. Nyt on esitetty, että lantaa ei saisi enää syksyllä levittää, lannan levittäminen tulisi luvanvaraiseksi, energiakasvit tulisivat ravintokasvien tilalle ja maatilojen tulisi laatia ympäristösertifikaatti. MTK:n lausunnoissa VPD mukaisiin vesienhoitosuunnitelmiin on kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin: - käytössä olevat toimenpiteet ovat riittävät jos vesien tila on hyvä - VEPS ja VIHMA mallit eivät ole riittävän tarkkoja, niiden perusteella ei voida tehdä niitä johtopäätöksiä maatalouden kuormittavasta vaikutuksesta, mitä nyt ympäristöhallinto esittää. - ravinnehuuhtoutumia pitää voida vähentää, ei kasvien lannoitusta, vaan ne tarvitsevat tarpeen mukaisen lannoituksen - sisäistä kuormitusta ei ole huomioitu, eikä esitetty myöskään keinoja sen vähentämiseksi pohjavesien muodostumis- ja varastoitumisalueet pitää käsitellä eri tavoin Lisäksi hän kertoi uudesta teknologiasta, jonka avulla lietelannasta saadaan eroteltua jopa juomakelpoista vettä. Jäljelle jää kuiva-aine, jonka levittäminen on kustannuksiltaan halvempaa, kuin lietteen levittäminen. Lanta on arvokas aine, jonka käyttämisestä on taloudellista hyötyä. Se antaa ravinteita kasveille jota syömme, hyvä kasvusto vähentävät ilomastonmuutosta, saamme niistä energiaa ja jos saamme siitä vielä hajun pois, vähennämme myös niitä valituksia joita tulee kotieläinrakentamisen yhteydessä. Ympäristöjohtaja Ikävalko kertoi myös EU:n jätelain uudistuksesta. Muualla lanta katsotaan sivutuotteeksi, Suomessa jätteeksi. Esimerkiksi hevosen lannan poltto ei ole Suomessa mahdollista. Nyt sitä rahdataan Tanskaan poltettavaksi. Keskustelu Hannu Hyry, MTK-Raution puheenjohtaja, oli sitä mieltä, että maassamme on menossa ympäristöasioiden takia suuri puhallus. Fortumin pääjohtaja saa 33 miljoonaa euroa optioita, mutta terveystarkastuksessa tuli vain 57 miljoonaa euroa, jolla pitäisi hoitaa koko naudanlihantuotannon kannattavuus, valkuaiskasvien viljelyn lisääminen ja maitokiin- MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 5
tiöiden korvaus. Lisäksi Hyry oli tuohtunut joidenkin kansanedustajien esittämästä lantaverosta maataloudelle. Hyry vaati myös tutkimusta kuinka Siilinjärvellä syntyvää kipsiä voitaisiin käyttää fosforin imeytykseen. Jarkko Kääriälä Alavieskasta kysyi, mikä maatalouden osuus on Itämeren ravinnekuormasta. Ikävalko vastasi, että Suomen rannikkovesistä maatalouden laskennallinen osuus on 8 %. Jari Lassilasta tuntui, että ympäristöviranomaiset väheksyvät viljelijöiden osaamista, kuitenkin viljelijät ovat koulutettuja. Eläimet pitää hoitaa hyvin, mutta kasvit joille niitä ruokitaan näkevät nälkää. Ympäristötuen ehtojen eteen pitää tehdä joka päivä töitä, ei sitä tukea voida siirtää muuhun. Pentti Hoffren Sievistä kysyi mihin haja-asutusalueilla saa puhdistamon ja imeytyskentän rakentaa. Johanna Ikävalko vastasi, että imeytyskenttää ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Atso Ala-Kopsala Toholammilta katsoi, että lantavero olisi pois hänen siitä rahasta jolla voisi tehdä investointeja ympäristön suojeluun. Lisäksi hän katsoi, että jos jätevesilaitosten lietettä käytetään maatalouteen, siitä pitäisi maksaa viljelijöille. Vesa Paavola Kaustiselta oli huolissaan pohjavesien alueiden lannoituksesta. Kuivalantaa saa levittää, muttei lietettä. Pohjavesialueiden pilaamiskielto estää sen vaikka ei pilaisikaan pohjavettä. Elina Päivärinta Ylivieskasta kertoi, että yhdyskuntien jätevesiliete sisältää usein esim. salmonellaa ja on siten epäilyttävää pelloille levitettäväksi. Johanna Ikävalkon mielestä yhdyskuntien jätevesilietteeseen liittyy kolme ongelmaa; matka, hinta ja imago. Arsi Kanala Halsualta oli huolissaan jätevesilietteen sisältämästä raskasmetalleista. Kokousasiat Kokouksen puheenjohtajana toimi Vesa Kaunisto Vetelistä ja sihteerinä Jouni Jyrinki. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Vesa Isolankila ja Allan Sysimetsä Lohtajalta. Kokouksessa oli läsnä 53 osallistujaa, joista 38 oli virallisia kokousedustajia. Kokous hyväksyi edellisen vuoden toiminnan ja tilit ja myönsi vastuuvapauden johtokunnalle ja muille tilivelvollisille. Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja kiitti kokousyleisöä ja sanoi, että MTK:lla riittää tekemistä. Nyt kuultujen ympäristöasioiden lisäksi esim. maidon hintaan kohdistuu kovia paineita. Ruotsista tuodun maidon lisäksi juustoja tuodaan n. 350 miljoonan maitolitran edestä. Tanskasta viedään maitoa 1800 miljoonan litran edestä joka vastaa koko Valion vastaanottaman maidon määrää. Lopuksi hän toivotti kokousyleisön tervetulleeksi Farmarinäyttelyyn. Kaustisen miehet kuuntelivat kevätkokouksessa tarkalla korvalla ympäristöjohtaja Johanna Ikävalkon alustuspuhetta. Kuvassa (vas.) Matti Myllymäki, Jani-Markus Paavola ja Hannu Myllymäki. 6 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
MTK Keski-Pohjanmaan syyskokous 8.12.2009 Toholammin kulttuurisalissa Ennen kokousta Toholammin kunnanjohtaja Jari Kangasvieri toivotti kokousväen tervetulleeksi. Kangasvieri kertoi, että lamasta huolimatta heille on saatu useita hallihankkeita, joiden ansiosta saadaan uusia työpaikkoja. Hän kertoi myös kulttuurisalista, johon saatiin EU tukea 500 000 euroa. Vanhan valtuustosalin sijalle toteutettu kulttuurisalin kunnan osuus rahoituksesta oli 60.000 euroa. Avaus Liiton johtokunnan puheenjohtaja maanviljelijä Markku Kiljala avasi kokouksen tuoden esille yleisen taloudellisen tilanteen, joka on vaikuttanut myös maa- ja metsätalouteen. Kysyntä ja hinnat ovat laskeneet. Rehut eläimille on tuotettu viime syksyn korkeilla lannoitteiden hinnoilla. Nyt laskeneet hinnat vaikuttavat vasta ensi vuoden rehujen hintoihin. Viljelijät ovat odottaneet hallituksen lupauksia tulojen korjaamiseen, mutta esitykset verotukseen, uusiutuvaan energiaan, suhdannelainoihin jne. ovat hautautuneet työryhmiin. Markkinaedunvalvonta on tänä vuonna nostanut rooliaan. MTK on käynnistänyt jo toisen kotimaisen ruuan kampanja tälle vuodelle. Suomalainen ruoka antaa leivän moneen pöytään kampanja näkyy vahvasti läpi suomen. Työllisyyden ja muiden seikkojen ohella meidän kannattaa jatkaa työtä laadukkaan tuotannon puolesta. Hyvä esimerkki, mitä pelkällä halvalla hinnalla saadaan, on koululaisille syötetty tuontibroileri, joka kohun saattelemana vedettiin pois. Eettisyys ja ekologisuus tulevat jatkossa olemaan varmasti entistä suuremmassa roolissa. Maidon markkinaedunvalvonnassa hän toivoi kiintiöjärjestelmälle jatkoa. Jos se ei toteudu, tilalle tulisi kehittää järjestelmä jolla tuotanto pysyisi oikealla tasolla kulutukseen ja jalostukseen nähden. Jonkin muotoinen sopimustuotantojärjestelmä voisi olla ratkaisu. Maitomarkkinoilla tänä vuonna on ollut maidon hinta käsittämättömän alhaalla ja kaikissa maissa sitä ei ole edes tiloilta haettu. Maidontuotanto on kuitenkin, niin pitkäjänteistä toimintaa ettei sitä eri tilanteissa voida ajaa alas ja sitten aloittaa uudestaan. Tänä vuonna alkanut ruotsalaisen tuoremaidon tuonti ja myynti on puhututtanut viljelijöitä. On tullut runsaasti palautetta ja jopa vaateita boikotista myyviä kauppoja vastaan. Täytyy kyllä todeta, että erityisen ikävältä on tuntunut kun viljelijöiden omana pitämä Osuuskauppa on tässä asiassa ollut mukana. Hintataso Ruotsissakin maidolla on ollut sillä tasolla, etteivät tuottajat pitkään pysty toimimaan. Viime viikkoina julkisuudessa on ollut maidontuotantotuen leikkaus suurilta tiloilta. Asia varmaan ratkennee neuvotteluissa vuoden loppuun mennessä. Palautetta on asiasta tullut sekä puolesta että vastaan. Näen kuitenkin vastuullisena toimintana tehdä linjauksia, nyt kun ei noin suuria yksiköitä ole kuin suunnittelu asteella. Ei kannata toistaa samaa virhettä mikä tuli yksimahaissektorille viime talvena, sillä leikkaus tuli koskemaan olemassa olevia yksiköitä. Palautteen perusteella koen, että maitovaliokunta ja maitovaltuuskunta onnistuivat linjauksessaan. Pohjoisen tuen rooli on säilyttävä ja ylläpitävä. Ennusteiden mukaan meidän alueen maidontuotanto kasvaa tulevina vuosina ja on tärkeä turvata pohjoisen tuen jatko. Kokousesitelmät Ensimmäisen alustuksen piti MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi. Toiminnanjohtaja Sahi kertoi, että EU on saa- MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 7
alaspäin. Toiminnanjohtaja Sahi katsoikin, että emme voi olla sellaisessa maailmassa, että ruoan arvo mitataan vain hinnalla. Elintarvikkeiden keskustelussa tulee huomioida vastuulliset elementit, joita ovat ympäristöasiat, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu. Suomalaisten viljelijöiden ympäristötietoisuudesta Sahi kertoi, että kun Itämeren ympäristöpalkinto tuli suomalaiselle viljelijälle, niin kaikki muutkin 16 suomalaista tilaa olisivat voittaneet muiden maiden edustajat. Toisen alustuksen kaupan roolista elintarvikeketjussa piti KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine. Arttu Laine kertoi, kuinka kauppa globalisoituu ja hankinnat keskittyvät. Yritysten yhteiskuntavastuu kasvaa, avoimuus korostuu ja kuluttajien valta kasvaa. Nettikauppa tulee kasvamaan. Myymälöitä Suomessa oli 1979 vuonna 9000, ja nyt enää 3000. S-Ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli 80-luvun alussa vain 15 prosenttia, nyt se on 42,4 prosenttia. Prisman hinnoittelua seurataan kuukausittain. Kun otettiin Arlan maito myyntiin Prismoihin, niin samaan aikaan otettiin myös Valion maito. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi oli saapunut vieraaksi MTK Keski-Pohjanmaan syyskokoukseen. massa uuden maatalouskomissaarin Romaniasta. Tämä ei ole Suomen kannalta välttämättä huono asia, sillä Ranska tuki ehdolla ollutta Dacian Ciolosta, ja Ranska on pitänyt perinteisesti kiinni vahvasta maatalouspolitiikasta. Maatalouspolitiikan muuttumisesta ensimmäiseksi tulee päätettäväksi LFA, josta tulee uudet säädökset. Tilapäinen kansallinen tuki tultaneen kohdentamaan ensisijaisesti investoinneille tiloille, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa. EU:n antama 5 miljoonan euron tuki maitotiloille jaetaan, kunhan saadaan EU:lta ohjeet. Veroratkaisuista Sahi totesi, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat murheenkryyninä monissa asioissa. Esimerkiksi pellon myynnin verovapaus on laitettu EU:n hyväksyttäväksi. Maidon tuottajahinta on lähtenyt useissa maissa nousuun, mutta sen sijaan Tanskassa sianlihan hinta vastaavasti painuu Keskustelu Sirkka Hyppää Lohtajalta kysyi uhkaako kiinteistöveron tulo pelloille ja metsiin? Antti Sahi oli vakuuttunut ettei tule. Hannu Hyry Rautiosta oli pellonmyynnin verovapauden ehdoista huolissaan, ja pelkäsi, että vain isot tilat pääsevät laskelmissa elinkelpoisiksi. Hän kysyi myös, tuleeko ilmastonmuutos tuomaan ehtoja ympäristötukiin. Arttu Laineelta hän kysyi, miksi KPO otti ulkomaisen lihan kampanjaansa, vaikka Atrian myynnistä 40 prosenttia menee S-Ryhmän kautta, hän kysyi myös, onko viljelijä Agrimarketissa kuluttajakuningas? Sahin näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksella on kaikkeen vaikutus. Laine puolestaan vastasi, että Agrimarketiin päin te olette kuluttajia. Lihan osalta Laine totesi, ettei viime kampanjassa ollut kotimaista lihaa tarpeeksi tarjolla. Tuure Puutio Lohtajalta oli huolestunut kun ruokaa mainostetaan vain hinnalla. Miksi ei tuoda laatua ja turvallisuutta esille? Laineen mukaan Suomessa hinta korostuu, koska kauppa on keskittynyttä. Sirpa Rekilä Kannuksesta vaati, että kasvatuseläimet pitää saada nettovarallisuuslaskelmaan mukaan. Helena Kallio Ylivieskasta tiesi, että Norjassa kaupat ovat vaatimattomampia, ja pakkaukset ym. vähemmän kustannuksia vaativia. Pasi Ingalsuo Kälviältä piti hyvänä, että KPO:ssa palaute ulkomaalaisesta lihasta on otettu vastaan. Hän kertoi myös, että nyt on kotimaista filettä hyvin tarjolla. Arttu Laine sanoi edellisen kampanjan olleen -08 isäinpäivän aikaan. Silloin tilanne oli toisen kaltainen, mutta piti silloista kampanjaa huonosti harkittuna. Jari Hekkala Himangalta kysyi Sahilta, onko nyt luvattu 40 miljoonan euron tilapäinen tuki uutta rahaa, vai leikataanko se myöhemmin kotimaisesta tuesta. Sahi myönsi, että se on pois tulevien vuosien kotimaisesta tuesta. Pentti Hoffren Sievistä kummeksui, kuinka kaupan osuus voi olla yhtä suuri kuin viljelijänkin. 8 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
Heikki Jaakola Ylivieskasta katsoi, että jos elintarvikkeita hinnoitellaan alimpaan koriin, niin sieltä on vaikeampi nostaa hintoja ylöspäin. Pellon verovapauden hän olisi toivonut tulevan vuosille 2010 2011, jolloin se olisi mennyt EU:ssa paremmin läpi. Arttu Laine myönsi, että kiristynyt kilpailu vaikeuttaa hintojen nousua. Arlan maitoa ei mainosteta. Antti Sahi puolestaan kertoi pellonverovapausvuosien muodostuneen siitä, että haluttiin vaikuttaa lamaan ja viljelijöiden kohonneisiin kustannuksiin. Seppo Paavola Kaustiselta kysyi, kuinka iso asia hiilijalanjäljestä tulee? Arttu Laine vastasi, että se tulee näkymään tuotteissa. Jari Lassila Vetelistä oli huolestunut siitä, että kauppa omilla merkeillään häivyttää kotimaisuutta pois. Matti Pyykönen Toholammilta kysyi, voisiko KPO julistautua kotimaisen ruoan myyjäksi? Arttu Laine vastasi KPO:n olevan alueen suurin kotimaisten elintarvikkeiden myyjän. Kaikkien tuotteiden osalta emme voi luvata kotimaisuutta, esim. ruisleipään ei riitä riittävästi kotimaista ruista. Lopuksi puheenjohtaja Kiljala kiitti Arttu Lainetta yhteydenpidosta ja halusta kuunnella tuottajien ääntä. Kiljala oli hyvillään myös siitä, että kokouksen keskustelu on ollut hyvin tulevaisuussuuntautunutta. Kokousasiat Kokouksen puheenjohtajana toimi Vesa Kaunisto Vetelistä ja sihteerinä Jouni Jyrinki. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sakari Hukari ja Minna Kotila Toholammilta ja ääntenlaskijoiksi Markku Pajala ja Hilkka Pernu Kälviältä. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010 hyväksyttiin. MTK Keski-Pohjanmaan johtokuntaan valittiin vuosiksi 2010-2012 Markku Kiljala Reisjärveltä, Atso Ala-Kopsala Toholammilta, Arsi Kanala Halsualta ja Jari Lassila Vetelistä. Tilintarkastajiksi vuoden 2010 tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittiin Jari Isotalus Alavieskasta, Marko Puhto Sievistä ja HTM Arvo Pyykölä Kalajoelta. Varalle valittiin Anneli Kentala Halsulta ja Heikki Jaakola Ylivieskasta. Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Vesa Kaunisto kiitti ansiokkaista alustuksista, kysymyksistä ja vastauksista. Hän kertoi myös kesän Farmarinäyttelyn onnistuneen hyvin ja kiitti talkoisiin osallistuneita. Maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili näyttelyn aikaan alueellamme ja palaute siitä on ollut hyvä. Liiton syyskokoukseen saapunut yleisö täytti Toholampi-salin melkeinpä viimeistä paikkaa myöten. MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 9
RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA ERIKOISASIANTUNTIJA TARJOAA AINA PARASTAAN Rehuraisio on ruokintaan keskittynyt erikoisasiantuntija. Toimimme tuottajan parhaaksi laatimalla entistä parempia reseptejä ja etsimällä ratkaisuja tuotoksen ja tuloksen parantamiseksi. Esimerkiksi Amino-Maitureiden sisältämä orgaaninen seleeni vaikuttaa tutkitusti lehmän terveyteen ja sitä kautta myös tuotokseen. Ammattitaitoinen henkilöstömme tekee tilakohtaiset ruokintasuunnitelmat aina uusimpien suositusten mukaisesti. Lue lisää osoitteesta www.rehuraisio.com Ota yhteyttä ja viritä ruokintaratkaisusi huippuunsa! www.rehuraisio.com Viljavuustutkimukset MTK:n jäsenalennukset Maatalouden tutkimukset -4% Hivenravinnepaketit (maa) -8% Metsän neulasanalyysit -8% Postitus 6,50 (+ alv 22%) pakettikortilla tai asiakaspalautuksena. UUTTA! Perustutkimukseen sisältyy rikki (S), vaihtoehtoisesti natrium (Na) Lisätietoja: www.suomenymparistopalvelu.fi Suomen Ympäristöpalvelu Oy Sammonkatu 8, 90570 Oulu Puh. (08) 514 5600 fax. (08) 311 3029 10 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta, työryhmät, edustajat ja tilintarkastajat v. 2009 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja: Markku Kiljala, Reisjärvi v:sta 2004 johtok.jäsen v:sta 2004 Varapuheenjohtaja: Seppo Paavola, Kaustinen v:sta 1999 varapuheenj. v:sta 2006 Muut johtokunnan jäsenet: Atso Ala-Kopsala Toholampi v:sta 2004 Hannu Hyry, Rautio v:sta 2009 Arsi Kanala, Halsua v:sta 2008 Jukka Koivuoja, Sievi v:sta 2000 Jari Lassila, Veteli v:sta 2008 Kari Pietilä, Kälviä v:sta 2005 Tuure Puutio, Lohtaja v:sta 2004 Elina Päivärinta, Ylivieska v:sta 2006 Mauno Rahkola, Kalajoki v:sta 2009 Sirpa Rekilä,Kannus v:sta 2003 TYÖRYHMÄT MAITORYHMÄ Markku Kiljala Harri Maajärvi Mikko Korte Ritva Laakso Terho Paavola Jari Hekkala Veijo Hernesniemi NAUTARYHMÄ Jarkko Kääriälä Pasi Ingalsuo Marko Jokinen Merja Ruuttula Lauri Juntunen Taina Lampinen SIKARYHMÄ Jussi Joki-Erkkilä Mauno Rahkola Hilkka Lindberg Seppo Paavola Tuomo Heikkilä asiantuntijajäsen PERUNARYHMÄ Kauno Erkkilä Juha Mäkelä Juha Tavasti Reisjärvi Kälviä Ylivieska Toholampi Kaustinen Himanka Kannus Alavieska Kälviä Lohtaja Sievi Kälviä Himanka Kalajoki Kalajoki Reisjärvi Kaustinen Kalajoki Kannus Himanka Kalajoki Pertti Leskelä Sirkku Koskela asiantuntijajäsen Lohtaja Lohtaja MAASEUDUN PALVELUTYÖRYHMÄ Helena Kallio Ylivieska Ritva Jääskelä Alavieska Pentti Leppäaho Toholampi Sirpa Rekilä Kannus Jari Lassila Veteli NUORTEN RYHMÄ Ilkka Orjala Lena-Maria Savola Johanna Anttila Toni Anttila Matti Kellokoski Heikki Olkkonen Emma Timlin Atso Ala-Kopsala Liiton johtok.jäsen Jari Orjala K-P:n ja E-P:n alueen MTK:n maaseutuvaliok.jäs. MAASEUTUYRITTÄJÄ- TYÖRYHMÄ Kosti Nahkala Harri Riihimäki Sakari Virta Harri Kuusisto Rauni Uusitalo Hannu Kärjä Matti Louhula Pirjo Palosaari-Penttilä Lohtaja Reisjärvi Toholampi Kaustinen Veteli Rautio Ylivieska Toholampi Kannus Alavieska- Halsua Kokkola Kannus Kalajoki Himanbka Perho Ylivieska MAASEUDUN KULTTUURITYÖRYHMÄ Raili Myllylä Kalajoki Seppo Kalliokoski Halsua Marja Hylkilä Toholampi Matti Toivonen Kälviä Jukka Tunkkari Veteli Anne Ruuttula-Vasari Sievi Kari Ilmonen Kokkola asiantuntijajäsen Matti Kalliokoski tarvittaessa Seinäjoki KULUTTAJATYÖRYHMÄ Elina Päivärinta Ylivieska Merja Maajärvi Kälviä Marjaana Niemi Alavieska Eija Jukkola Lohtaja Ritva-Liisa Nisula Kokkola Rauni Kivelä Jouni Ingalsuo Perho Kokkola MAAPOLIITTINEN VALIOKUNTA ÖSP/E-P/K-P Tapio Luomala Kaustinen Hannu Hyry Rautio EDUSTAJAT MTK:N VALTUUSKUNTA Varsinaiset: Markku Kiljala Reisjärvi Tapani Haukilahti Veteli Varajäsenet: Seppo Paavola Kaustinen Kauno Erkkilä Kannus MTK:N VALIOKUNNAT MTK:n aluekehitysvaliokunta Raili Myllylä Kalajoki MTK:n energiavaliokunta Harri Riihimäki Halsua asiantuntija MTK:n sikajaosto Seppo Paavola Kaustinen MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunta Teijo Ruuttula Sievi MTK:n perunavaliokunta Kauno Erkkilä Kannus MTK:n sosiaalivaliokunta Helena Kallio Ylivieska MTK:n säätiön hallintoneuvosto Seppo Paavola Kaustinen POHJOIS-POHJANMAAN TE-KESKUKSEN NEUVOTTELU- KUNNAN JÄSEN Tapio Mattila Alavieska Raili Myllylä varajäsen Kalajoki POHJANMAAN TE-KESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN VARAJÄSEN Jouni Jyrinki Kalajoki TILINTARKASTAJAT Varsinaiset Jari Isotalus Heikki Puhto HTM Arvo Pyykölä Varalla Anneli Kentala Heikki Jaakola Alavieska Sievi Kalajoki Halsua Ylivieska MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 11
Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Koulutus- ja kurssitoiminta... 22 391,93 17 307,84 Riskienhallintayhteistyö... 13 124,23 14 632,51 Tilaus- ja ilmoitustuotot... 20 622,50 21 153,50 Saadut korvaukset... 3 018,15 5 045,22 Muut yleistuotot... 16 051,35 19 628,81 75 208,16 77 767,88 KULUT a. HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot... 142 100,88 139 627,36 Henkilösivukulut... 31 476,14 46 405,50 b. POISTOT Poistot... 897,60 1 196,00 C. MUUT KULUT Vuokrat... 3 618,14 4 706,28 Koulutus- ja kurssitoiminta... 10 096,81 14 839,27 Matkakulut... 31 947,66 38 203,36 Kokoukset... 24 124,30 16 761,46 Painatuskulut... 8 049,40 6 685,60 Johtokunta, valiokunnat... 660,49 655,40 Toimistokulut... 35 661,23 33 658,29 Huoneistokulut... 2 661,86 745,97 Suhdetoiminta... 2 097,18 3 662,67 Jäsenmaksut... 98 883,59 77 657,50 Vakuutukset... 2 204,69 1 702,36 Muut varsinaisen toiminnan kulut... 8 921,47 8 129,20 403 401,44 394 636,22 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ... -328 193,28-316 868,34 VARAINHANKINTA TUOTOT Jäsen- ja kannatusmaksut... 313 631,67 312 133,33 Muut varainhankinnan tuotot... 0,00 0,00 KULUT Varainhankinnan kulut... 0,00 0,00 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ... 313 631,67 312 133,33 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT Vuokratuotot... 10 722,46 9 795,00 Osinkotuotot... 10 218,33 7 115,39 Korkotuotot... 6 812,56 8 500,53 Myyntivoitot... 0,00 0,00 Muut sijoitusten tuotot... 0,00 3 236,56 Muut rahoitustuotot... 0,00 0,00 KULUT Vuokrat ja yhtiövastikkeet... 2 070,82 2 959,68 Korkokulut... 0,00 22,66 Muut sijoituskulut... 6 824,31 221,57 Muut rahoituskulut... 1 167,10 0,00 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ... 17 691,12 25 443,57 TILIKAUDEN TULOS... 3 129,51 20 708,56 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Siirrto rahastoon... 0 0,00 Varausten muutos... 0 0,00 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ... 3 129,51 20 708,56 12 n MTK Keski-Pohjanmaa 2008
Tase 12/31/2009 12/31/2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET ATK-ohjelmat... 0,00 0,00 **Aineettomat hyödykkeet yht. AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET Vähämäen tila... 2 394,72 2 394,72 KONEET JA KALUSTO... 2 692,92 3 590,52 **Aineelliset hyödykkeet yht... 5 087,64 5 985,24 SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet ja osuudet... 169 157,71 167 181,71 Osakehuoneistot... 64 584,16 6 4584,16 Yht... 233 741,87 231 765,87 LAINASAAMISET Liittotili MTK... 483 419,41 472 813,79 MUUT SIJOITUKSET... 0,00 0,00 **Sijoitukset... 717 161,28 704 579,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET SIIRTOSAAMISET 26 956,11 8 480,54 **Saamiset... RAHAT JA PANKKISAAMISET Kassa 28,10 148,60 Pankkitilit... 60 678,58 16 044,10 Rahat ja pankkisaamiset... 60 706,68 16 192,70 VASTAAVAA... 809 911,71 735 238,14 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA SIDOTUT RAHASTOT SIDOTUT RAHASTOT Tukirahasto= Perusrahasto... 110 713,74 110 713,74 TOIMINTAPÄÄOMA Oma pääoma... 150 856,41 150 856,41 MUUT RAHASTOT Käyttörahasto 70 v- rahasto= Stipendirahasto... 4 196,89 4 196,89 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄT Edellisten tilikausien yli/alijämä... 85 788,21 65 079,65 Tilikauden yli/alijäämä... 3 129,51 20 708,56 ** Oma pääoma... 354 684,76 351 555,25 VAPAAEHTOISET VARAUKSET... 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET... 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT Ennakonpidätysvelka... 0,00 0,00 Sotu-velka... 0,00 0,00 Alv-saaminen (ostot)... 0,00 0,00 Tilitettävä alv... 0,00 0,00 Tael-velka... 130,23 0,00 Lomapalkkavelka... 6 664,00 7 094,87 Yhdistystili MTK... 444 660,37 369 193,18 451 454,60 376 288,05 SIIRTOVELAT Muut siirtovelat **Lyhytaikainen vieras... 3 772,35 7 394,84 VASTATTAVAA... 809 911,71 735 238,14 MTK Keski-Pohjanmaa 2008 n 13
Tilintarkastuskertomus MTK KESKI-POHJANMAAN LIITON KOKOUKSELLE Olemme tarkastaneet MTK Keski-Pohjanmaan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009-31.12.2009. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot sekä toimintakertomuksen. Johtokunnan ja toiminnanjohtajan vastuu tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Johtokunta ja toiminnanjohtaja ovat vastuussa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Johtokunta vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asiamukaisesti järjestetty ja toiminnanjohtaja sitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan velvollisuutena on suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja antaa sen perusteella tilintarkastuskertomus. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että tilintarkastaja noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja suunnittelee ja suorittaa tilintarkastuksen saadakseen kohtuullisen varmuuden siitä, ettei tilinpäätöksessä ole olennaisista virhettä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa pyritään selvittämään, ovatko johtokunnan jäsenet ja toiminnanjohtaja toimineet yhdistyslain mukaisesti. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pyrkiä varmistumaan tilinpäätökseen sisältyvien lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheen tai puutteen riskien arvioiminen. Tilintarkastuksessa arvioidaan myös tilinpäätöksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntomme esittämistä varten. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 3 129,51 euroa, antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta. Kokkolassa 22.3.2010 Arvo Pyykölä Marko Puhto Jari Isotalus HTM Varatoimitusjohtaja Maaseutusihteeri 14 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
Maatalous Kesäkuun ensimmäisen viikon halla rankaisi kovalla kädellä 3 4-lehtiasteelle ehtineitä viljan oraita. Oraat toipuivat hallan jäljiltä nopeasti, mutta viljojen tuleentuminen oli epätasaista. Sääolot 2009 Kevät tuli varhain edellisen vuoden tapaan. Toukotöihin päästiin hyvissä ajoin. Sateettomuuden ansiosta lannan levitys ja kylvötyöt onnistuivat hyvin. Kesäkuu alkoi lämpimänä ja nurmet ja viljan oraat lähtivät hyvin kasvuun. Kesä jatkui sopivan sateisena ja lämpimänä. Ensimmäinen rehusato tehtiin kahta puolen juhannusta. Säilörehusatoa verotti maakunnan sisällä kuivat ja kylmät juonteet. Elokuu jatkui lämpimänä ja viljat kypsyivät hyvin. Syyskuun puolivälin jälkeen ilmat viilenivät ja sateet lisääntyivät. Peruna kasvoi hyvin, eivätkä sateet aiheuttaneet sadon menetyksiä. Rutolta vältyttiin aina elokuun lopulle, jolloin aloitettiin nostot. Kokonaisuudessaan vuoden 2009 kesä oli maatalouden kannalta suotuisa. Kotieläintilat saivat riittävästi säilörehua. Myös vilja- ja perunasadosta tuli hyvä. MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 15
MTK Keski-Pohjanmaan toiminta vuonna 2009 Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi sekä maatalouden tulo- ja kustannuskehitys Sekä maataloustuotteiden että maatalouden tuotantopanosten hintaheilahtelut jatkuivat vuonna 2009. Vaihtelut heijastuivat viljelijöiden tulokehitykseen, eikä hallitus pystynyt vuoden aikana vaikuttamaan tulokehitykseen siitäkään huolimatta että maa- ja metsätalousministeri oli asettanut erityisen työryhmän pohtimaan asiaa. Viljojen hinnat romahtivat jo edellisenä syksynä, ja ennätyksellisen hyvä sato piti hinnat alhaisena myös syksyllä 2009. MTK:n painostuksesta lannoitteiden ylihintaa kompensoitiin viljelijöille. Myös rakentamisen kustannukset pysyivät koko vuoden ajan hallinnassa. Korot olivat jo pitkään olleet alhaalla, joten kustannusten maltillisuus helpotti maatalouden selviytymistä tuotteiden heikoista hinnoista huolimatta. Maidon tuotantomäärät kasvoivat koko valtakunnassa lievästi ja Keski-pohjanmaalla 2,2 prosenttia. Kasvanut maidontuotanto aiheutti Euroopassa hinnan voimakasta alentumista. EU:n uusissa jäsenmaissa hinta romahti syksyn kuluessa 18 sentin tasolle ja jopa sen alle. Osa keskieurooppalaisista maidontuottajista lopetti tilapäisesti maidontoimitukset meijeriin. Belgiassa tuottajat levittivät suutuksissaan miljoonia maitolitroja pelloille. Lokakuussa EU:n komissio päätti perustaa korkean tason HLG-työryhmän selvittämään maitomarkkinoiden tilaa ja pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja maidon tuotannon tasapainottamiseen ja hintasääntelyyn. Samalla komissio päätti myös maitotilojen kriisiapupaketista, jonka mittakaava jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Suomen osuus kriisituesta jäi runsaaseen neljään miljoonaan euroon. Sianlihantuotanto laski kertomusvuoden aikana hieman, mutta naudanlihantuotanto säilyi edellisellä tasolla. Metsätaloudessa hiljaiseloa jatkui melkein koko vuoden ajan. Puun myyntimäärät painuivat ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Vasta syksyllä alkoi näkyä puukaupan piristymisen merkkejä. Johtokunnan antamia lausuntoja ja esityksiä n MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta keskusteli useaan kertaan kiintiöjärjestelmän loppumisen tuomista uhkatekijöistä. Viljelijät ovat olleet epätietoisia kannattaako kiintiöitä edelleen ostaa ja millä perusteella pohjoinen tuki maksetaan 31.3.2015 jälkeen. n Naudanlihantuotannon kannattavuuden turvaamiseksi liiton nautaryhmä luovutti valtiosihteeri Jouni Lindille muistion, jossa vaadittiin tuotantoon sidottujen nautatukien jatkamista nykytasolla. Lisäksi esitettiin artikla 68:n mukaisen järjestelyvaran (57 M ) kattavan jatkossakin nykytasoiset tuotantopalkkiot. Nautojen tuotantotukien tulee olla tuotantoon kannustavia. Myös modulaation leikkaamia nautapalkkioita vaadittiin palautettavan täysimääräisesti nautasektorille. Pohjoisen tuen maksuvaltuus vaadittiin nostettavaksi maksimiin. Tätä mahdollisuutta on käyttämättä noin 40 miljoona euroa, jolloin tuotannon kannattavuuteen saadaan korjausliike. n Liitto on käsitellyt Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan kolmatta vaihetta ja vaikuttanut sen sisältöön. Ongelmana on ollut pohjavesialueet ja etenkin niillä sijaitsevat pellot. MTK Keski-Pohjanmaa on antanut asiasta lausuntonsa sekä käynyt neuvotteluja Keski-Pohjanmaan liiton ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen edustajien kanssa. n Johtokunta on antanut lausuntoja myös sulfaattimaiden käsittelystä, käsitellyt MTK Keskusliiton strategialuonnosta ja antanut lausuntoja alueellisista vesienhoito-ohjelmista. n Johtokunta on kirjelmöinyt MTK Keskusliitolle pohjoisen tuen ratkaisusta ja vaatinut sikatalouden investointien avaamista sekä kotieläinten hyvinvointituen rajan poistamista. n MTK Keski-Pohjanmaa on esittänyt näkemyksiä myös satovahinkolain muuttamiseksi. n Samaten maataloushallinnon uudistamiseen on otettu kantaa. Tavoitteena tulee olla palveluiden turvaaminen ja maatalouden kehittämisestä vastaavien maaseutusihteereiden työpisteiden säilyttäminen lähellä viljelijää. n MTK:n pohjoisimpien liittojen, Lapin, Kainuun, Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan johtokunnat pitivät yhteiskokouksen Oulussa tammikuun lopulla. Koulutuspäiviltä haettiin yhteisiä kehittämisen linjoja. Farmari-maatalousnäyttely Kokkolassa 30.7.-2.8.2009 ProAgria Keski-Pohjanmaa sai järjestettäväkseen valtakunnallisen maatalousnäyttelyn kolmentoista vuoden tauon jälkeen. Farmari-maatalousnäyttely pidettiin Kokkolan keskuspuistossa 30.7.-2.8.2009. Monesta muusta maatalousnäyttelystä poiketen Kokkolan näyttely järjestettiin kaupungin ydinkeskustan tuntumassa, mikä helpotti paikkakuntalaisten saapumista. MTK:n näyttelyosaston rakenteista ja toiminnallisuudesta vastasi MTK Keskusliitto. Osastoa hallitsi ruokakulttuuriteema näytöskeittiöineen, mutta sen lisäksi näyttelyosastolla esiteltiin muitakin tärkeitä aiheita, kuten jäsenetuja ja MTK: n metsäomistajapalveluita. Näytöskeittiössä valmistettiin ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutilan johdolla keveitä aterioita näyttely-yleisön maisteltavaksi. Osastolla vieraili monia julkisuuden henkilöi- 16 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
tä kokkaamassa maistuvaa kesäruokaa. Nuutilan kokkikavereina nähtiin mm. Tarja Cronberg, Jutta Urpilainen, Juha Marttila ja Sirkka-Liisa Anttila. MTK Keski-Pohjanmaan toimi- ja luottamushenkilöt työskentelivät messuosastolla koko näyttelyn ajan. Eniten Liittoa työllistivät kuitenkin erilaiset oheistapahtumat, joita oli Farmari-näyttelyn aikana sekä Kokkolassa että kaupungin ulkopuolella. Talouden taantumasta huolimatta näyttely kiinnosti sekä näytteilleasettajia että yleisöä. Farmariin tutustui neljän päivän aikana yhteensä 76 000 näyttelyvierasta. Suosiollisen sään ja varsin hyvin onnistuneiden järjestelyjen ansiosta Farmari-näyttelystä jäi hyvä jälkimaku. Järjestötoiminta Yhdistyksien kokouksissa on alustettu maatalouspolitiikan ajankohtaisista asioista. Yhdistyksien puheenjohtajille ja sihteereille järjestettiin koulutustilaisuus lokakuun lopussa. Yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille on lähetetty kiertokirjeitä ja sähköpostitiedotteita. Kaikille jäsentiloille lähetettiin vuosikertomus kesäkuun alussa. Jäsenet ovat saaneet vuoden varrella kymmeniä ajankohtaisia sähköpostiviestejä. Tavoitteena on saada kaikki jäsentilat sähköisen viestinnän piiriin. Liiton internetsivuja on pidetty ajan tasalla. Alueemme tiedotusvälineille järjestettiin Uutispuurotilaisuus edellisten vuosien tapaan. Liiton alueen jakaantuessa useaan tilastoalueeseen tilastojen kerääminen aluettamme koskevaksi auttaa tiedotusvälineitä kertomaan alueestamme oikeita tilastoja. Kertomusvuoden tilaisuuden aiheena oli koneurakointi, minkä vuoksi uutispuuro tarjoiltiin Väli-Kannuksessa koneurakoitsija Harri Kuusiston tilalla. Vuoden alussa koulutettiin jäsenkerääjiä ja järjestettiin uusille puheenjohtajille ja sihteereille toimenkuvapäivä. EU-tukikoulutusta on jatkettu edellisvuosien tapaan yhdessä ProAgrian ja TE-Keskuksen kanssa. Koulutusta on tehty Tietofarmihankkeen avustuksella. Verotus Tammikuun järjestettiin kaksi verotilaisuutta verohallinnon, MTK-Ylivieskan ja Tietoseppä-hankkeen kanssa, toinen Ylivieskassa ja toinen Kaustisella. Toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki osallistui Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan verotoimistojen neuvottelukunnan työskentelyyn. Neuvottelukunnan kokouksissa on käsitelty mm. perintö - ja lahjaverotuksen arvostusperusteita. Yhtenä aiheena käsiteltiin kausiveroilmoitusta ja osakeyhtiötilojen verotusta. Neuvottelukunnan käsittelyssä oli myös hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain 48 pykälää väliaikaisesti siten, että pellon luovuttamisesta syntyvät luovutusvoitot olisivat verovapaita. Ve- Johanna Ingalsuo (kuvassa vasemmalla) opettamassa Farmari-näyttelyn vieraille myyräpelin niksejä. MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 17
Valtioneuvoston tekemä sikojen ja kanojen pohjoisen tuotantotuen leikkaus sai ankaraa kritiikkiä äskettäin investoineilta nuorilta viljelijöiltä. Rautiolaisen Sakari Heikkilän investointilaskelmilta katosi pohja pois yhdessä yössä. rovapaus koskisi luonnollisen henkilön ja kuolinpesän vuosina 2009 ja 2010 tekemiä pellon myyntejä ammattimaista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille. Hallituksen esityksen käsittely kesti EU:n komissiossa kaksi vuotta, jona aikana peltomaakaupat tyrehtyivät täysin. Rehun arvonlisäveron aleni 17 prosentista 12 prosenttiin 1.10.2009 elintarvikkeiden arvonlisäveron alenemisen myötä. Kertomusvuoden aikana korotettiin maatalouden energiaveronpalautuksia. Kehittäminen Maakunnan maatalouden kehittämistä on edistetty LUOVAverkoston hankkeiden kautta. Liiton aloittama Tietopeltomies 1998 muuttui vuosien 2004-2006 ajaksi Tietofarmiksi. Sittemmin hanketoiminta siirtyi Keski-Pohjanmaan maaseutuopistoon. Vuosi 2009 oli maaseutuopiston hallinnoimalle Tietoseppä-hankkeelle toinen toimintavuosi. Tietosepän toimesta on 5.3.2008 jälkeen järjestetty 96 tilaisuutta, joihin on osallistunut 3405 henkilöä. Viime vuonna järjestettiin viljelijätilaisuuksia verotuksesta, taloudesta, sukupolvenvaihdoksesta, luomutuotannosta, tukihausta, koneurakoinnista, pellonparannuksesta, investoinnista, kilpailuttamisesta, nautaeläinrekisteristä ja maatilojen sopimuksista. Näiden lisäksi hankeen kautta on edistetty tilusjärjestelyjä. Jo vuodesta 1995 jatkuneen tavan mukaisesti tuottajayhdistysten EU-avustajille järjestettiin yhteistyössä TE-Keskuksen ja ProAgrian kanssa koulutuspäivä Tietoseppä-hankkeen avustamana. Vakiintuneen käytännön mukaan tilaisuuteen osallistuivat alueemme maaseutuelinkeinoviranomaiset ja maaseutuneuvojat. Vuoden aikana on osallistuttu tilusjärjestelyjä edistäviin kokouksiin. Liiton toimihenkilöt ovat eri ohjausryhmissä jäseninä ja he ovat käyneet esittelemässä myös alueemme tilusrakennetilastoja. Sidosryhmäyhteistyötä on tehty alueemme eri toimijoiden kanssa. Luonnonvara-alan toimijoiden yhteistoimintaa on tehty LUOVA- verkoston kautta. On neuvoteltu hirvienlupamääristä, koulutettu uusia puheenjohtajia ja sihteereitä tehtäviin. Sosiaalipolitiikka Kertomusvuonna Liitto järjesti yhdessä Melan kanssa lomituspäivän. Lomitustoiminta on saanut vakiintuneen toimintatavan, mutta edelleen Liittoon tulee esityksiä lomitustoiminnan parantamiseksi. Edellisvuosi oli työterveyshuollon teemavuosi. Kertomusvuonna työterveyshuoltoa pidettiin eri tilaisuuksissa muutoin esillä. Keski-Pohjanmaalla on suhteellisesti mitattuna eniten työterveyshuollossa mukana olevia viljelijöitä. 18 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009
Suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen ja kuluttajatyö Lähiruokaviesti kulki 1.9. Keski-Pohjanmaan läpi Kalajoelta Kokkolaan. Polkupyörillä vietyyn viestiin osallistui kolmisenkymmentä keskipohjalaista eri tuottajayhdistyksistä. Keski- Pohjanmaalla Lähiruokaviesti huipentui Kokkolan torilla järjestettyyn yleisötapahtumaan. Viikolla kymmenen Liitosta ja yhdistyksistä vietiin kauppoihin vetoomus kotimaisen ruoan puolesta. Kauppiaat ottivat vetoomuksen pääsääntöisesti hyvin vastaan. Kokkolassa vain KPO katsoi ruotsalaisen Arlan maidon sopivan heidän strategiaansa. KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine oli MTK Keski-Pohjanmaan syyskokouksessa kertomassa perusteluita, miksi he toimivat vastoin maakunnan maidontuottajien näkemystä. MTK painatti kaikille yhdistyksille banderolleja tunnuksin Kotimainen ruoka tuo leivän moneen pöytään. Banderollit asetettiin tien varsille loppuvuodesta 2009. Kulttuuritoiminta MTK Keski-Pohjanmaa järjesti 5.9. yhdessä Valtran, Raision, OP-Pohjolan ja Atrian kanssa viljelijöiden eloillan Halsuan Masalassa. Eloillassa puheen piti valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja kansanedustaja Mika Lintilä. Eloiltaan osallistui noin 200 henkeä. Lokakuun 15. päivä vietettiin maailmanlaajuista Maaseudun naisten päivää Jyväskylässä Vaikuttajanainen - teemalla. Alueeltamme osallistui seminaarin parikymmentä henkilöä. Toiminnanjohtaja osallistui kertomusvuonna Keski-pohjanmaan kulttuurirahaston hoitokuntaan ja Kusti Eskolan rahaston hoitokuntaan. Ympäristöpolitiikka MTK Keski-Pohjanmaa jätti tammikuussa 2009 muiden tuottajaliittojen tavoin lausuntonsa alueellisista vesienhoitosuunnitelmista, jotka liittyvät EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanoon. MTK Keski-Pohjanmaan toimialuetta koski kaksi ohjelmaesitystä. Niitä olivat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valmistelema Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen valmistelema Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015. MTK Keski-Pohjanmaa huomautti ympäristökeskuksia vesienhoitosuunnitelmissa käytetyistä epätarkoista lähtötiedoista. Varsinkin ravinnekuormituksen arviointi piti sisällään suuria virhemahdollisuuksia. Liiton näkemyksen mukaan viljelijöiden neuvonta on paras tapa toteuttaa vesipuitedirektiivin vaatimukset. Valtioneuvosto jätti lopulta tuottajajärjestön lausunnot vähälle huomiolle vahvistaessaan vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa 2009. Kertomusvuoden aikana valmistui Keski-Pohjanmaan lii- Puheenaiheena lihantuotannon kannattavuus. Kuvassa (vas.) Mauno Rahkola, Seppo Paavola, valtiosihteeri Jouni Lind sekä Jouni Jyrinki. MTK Keski-Pohjanmaa 2009 n 19
Maaseutunuorten syysparlamentissa valittiin maaseutunuorten edustaja MTK:n johtokuntaan. Kuvassa (vas.) Johannes Tiusanen, Riku Somero, Mikko Roppo, Timo Kankaanpää ja Aarne Lehtonen. ton hallinnoima POSKI-projekti, jonka yhteydessä kartoitettiin alueen pohjavesialueita sekä rajattiin niitä uudelleen. Samanaikaisesti valmisteltiin Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan kolmatta vaihetta, johon nämä laajentuneet pohjavesialueet tulivat merkityiksi. Lietelannan multauksen erityistukea oli mahdollista hakea toista vuotta. Erityistuki oli yksi tekijä, jonka vuoksi lietelannan multauslaitteet ja myös itsekulkevat lietteenlevitysyksiköt alkoivat yleistyä nopeasti alueellamme. MTK Keski-Pohjanmaalla on yhteinen maa- ja ympäristöpoliittinen valiokunta MTK Etelä-Pohjanmaan, Österbottens Svenska Producentförbundin, Keski-Pohjanmaan Metsänomistajaliiton sekä Länsi-Suomen Metsänomistajaliiton kanssa. Kertomusvuonna valiokunnan puheenjohtajana oli Jari Laukkonen (MTK E-P) ja varapuheenjohtajana Heikki Syri (KESKI-POHJANMAA MOL). MTK Keski-Pohjanmaan edustajana valiokunnassa oli kaustislainen maanviljelijä Tapio Luomala. Lähes jokainen toimialueen maatila on sitoutunut maatalouden ympäristöohjelmaan. Sen myötä maakunnan pellot ovat nyt lähes sataprosenttisesti ns. tarkennetussa lannoituksessa. Maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksesta kotieläintilojen lantalat on rakennettu uudelleen, vesistöjen varsiin on perustettu suojakaistat ja ojien varsiin pysyvät pientareet. Ympäristöohjelman vaikutuksesta lannoitefosforin käyttö on vähentynyt vuoden 1994 jälkeen 60 prosenttia. Maaseutunuorten toiminta Maaseutunuorten toimintaa koordinoi Keski-Pohjanmaalla seitsemänjäseninen Maaseutunuorten ryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimi kertomusvuoden aikana lohtajalainen Ilkka Orjala. Varapuheenjohtajana oli reisjärveläinen Lena- Maria Savola. Maaseutunuorten Vaikuttajavalmennuksen viimeinen jakso pidettiin aivan helmikuun alussa. Maaseutunuorten vaikuttajavalmennus oli kolmesta jaksosta koostuva koulutus, joka on tarkoitettu järjestön aktiivisille nuorille. Keski-Pohjanmaalta koulutukseen osallistui peräti kahdeksan henkilöä. Keski-Pohjanmaan edustajat osallistuivat helmikuussa Seinäjoella järjestettyyn MTK Keski-Pohjanmaan, MTK Etelä-Pohjanmaan ja Österbottens svenska producentförbundin yhteiseen kevätseminaariin. Seminaarin aiheena oli bioenergia. Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä järjestettiin maaseutunuorten illanvietto Kalajoella. Tapahtumaan osallistui yhteensä runsas 80 henkilöä eri puolelta maata. Sieviläinen Riku Somero oli ehdokkaana, kun MTK:n johtokuntaan valittiin maaseutunuorten edustajaa. Valinta tehtiin marraskuussa Maaseutunuorten syysparlamentissa Porissa. Varsin tasaväkisen mittelön jälkeen kokousedustajat valitsivat MTK:n johtokuntaan Timo Kankaanpään Ilmajoelta. Syysparlamenttiin osallistui kaikkiaan seitsemän keskipohjalaista. 20 n MTK Keski-Pohjanmaa 2009