Yrityksen tilinpäätös ja sen lukeminen Kirjoittaja: Ensio Tikkanen Tammi- ja helmikuussa pörssiyhtiöt julkaisevat tiedot edellisen vuoden taloudellisesta menestymisestään. Näitä tietoja käsitellään mediassa, koska yritysten tilalla ja näkymillä on merkitystä laajemminkin kansantaloudessa. Palkansaajat ovat kiinnostuneet yritysten voittojen kehityksestä esimerkiksi työllisyyttä ja tulevia palkankorotuksia ajatellen. Julkinen sektori ja siellä työskentelevät hyötyvät yritysten suoraan sekä työntekijöidensä ja omistajiensa kautta maksamista veroista. Osakesijoittajat tutkivat yleensä tilinpäätöksiä ja niistä laskettavia taloudellisia tunnuslukuja kaikkein tarkimmin. Tilinpäätösten käsitteistön tuntemisesta on sijoittamisen lisäksi hyötyä myös esimerkiksi yhdistystoiminnassa ja asunto-osakeyhtiön tilaa arvioitaessa. Suomessa jokainen liike- ja ammattitoimintaa harjoittava on kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidon tärkein tehtävä on pitää yrityksen, yhdistyksen tai asunto-osakeyhtiön tulot, menot, varat ja velat erillään omistajien, yhdistyksen jäsenten ja muiden tahojen vastaavista eristä. Kirjanpidossa syntyvää tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Kirjanpitolain keskeiset osat käsittelevät tilinpäätöksen laatimista. Tilinpäätöksen päätehtävä on tilikauden tuloksen ja jakokelpoisen voiton laskenta. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kertoo voiton Tuloslaskelma kertoo, millainen yrityksen tulos on ja miten se on syntynyt. Tuloslaskelman erien osuudet vaihtelevat huomattavasti toimialoittain. Teollisuusyrityksen tuloslaskelma on erilainen kuin pankin tai kaupan jne. Seuraavassa tarkastella tuloslaskelman perusrakennetta, joka lähtee liikkeelle myyntituotoista. Vähentämällä niistä erilaisia kustannus- ja voitonjakoeriä päädytään yrityksen tilikauden tulokseen. Esimerkki Marimekko-konsernin tuloslaskelma tilikaudelta 1.1.2007-31.12.2007, (1 000 euroa) (Konsernitilinpäätös sisältää Marimekko Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryhtiöt, joissa Marimekko Oyj välittömästi tai välillisesti omistaa yli 50 % osakkeiden äänimäärästä tilikauden lopussa. Konsernitilinpäätös perustuu konserniyhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Konsernin keskinäinen osakeomistus, sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.) LIIKEVAIHTO 77 264 Liiketoiminnan muut tuotot 74 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 901 Materiaalit ja palvelut 31 885 Henkilöstökulut 16 799 Poistot ja arvonalentumiset 1 388 Liiketoiminnan muut kulut 17 730 LIIKEVOITTO 10 487 Rahoitustuotot ja -kulut - 45 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 10 442 Satunnaiset erät 0 VOITTO ENNEN VEROJA 10 442 Tuloverot 2 725 TILIKAUDEN VOITTO 7 717 Tuloslaskelman käsitteitä Liikevaihto kuvaa yrityksen toiminnan laajuutta. Liikevaihdoksi kirjataan kaikki suoriteperusteisesti syntyneet myyntitulot. Suoriteperusteen mukaan myyntitulot ovat sen tilikauden tuloa, jona myyty tuote tai palvelu on
luovutettu ostajalle. Maksu voi siis tulla myöhemminkin. Tuloslaskelman aloittava liikevaihto voidaan määritellä seuraavasti: Liikevaihto = myyntituotot - myynnin oikaisuerät (välilliset verot). Myyntituotot syntyvät varsinaisesta, toimialan mukaisesta myynnistä. Ne eivät sisällä esim. osakkeiden tai käyttöomaisuuden myynnistä saatuja satunnaisia tuloja. Arvonlisävero (alv) on tyypillinen välillinen vero, jonka yritys ainoastaan kerää ja siirtää asiakkaalta valtiolle. Ostoihin sisältyvä alv eliminoidaan ennen hankintamenojen kirjaamista tuloslaskelmaan kuluina. Varastojen kasvu tilikauden aikana pienentää kuluja, ja supistuminen kasvattaa kuluja. Kirjauksen tarkoituksena on kohdistaa tuotteiden valmistuksesta aiheutuneet menot sille tilikaudelle, jona tuotteet myydään. Eli kun raakaaineen hankinnasta ja tuotteen valmistuksesta on aiheutunut menoja, mutta tuotetta ei ole vielä myyty eli siitä ei ole saatu vielä tuloja, aiheutuneet menot vähennetään tilikauden kuluista. Valmistus omaan käyttöön ei kohdistu ko. tilikauden tulon hankintaan ja vähennetään siksi vuosikuluista. Liiketoiminnan muut tuotot ja muut kulut voivat olla tulopuolella esimerkiksi vuokratuottoja ja vakuutuskorvauksia sekä kulupuolella vuokria kuten leasingmaksuja, markkinointikuluja ja muita kuluja. Tähän ryhmään kuuluvat myös syntyneet luottotappiot. Niillä tarkoitetaan myyjälle syntyvää, saamatta jääneen tulon suuruista tappiota, jos ostaja ei pysty maksamaan sovittua ja kirjattua hintaa ja tämä todetaan lopulliseksi. Poistoilla käyttöomaisuuden (koneiden yms.) hankintameno eli investointi jaetaan omaisuuden käyttövuosien kesken, koska käyttöomaisuus tuottaa tuloa usean vuoden aikana eikä sen hankintaa heti kirjata kokonaisuudessaan kuluiksi. Poistot esitetään ennalta tehtyjen poistosuunnitelmien mukaisina (ns. suunnitelman mukaiset poistot). Esimerkkejä poistoista: Koneen hankintahinta on 10 000 e ja käyttöikä on viisi vuotta. a) Tasamenopoisto -> Vuosittain poisto on 2 000 e viiden vuoden ajan. b) Degressiivinen poistomenetelmä (tyypillinen verotuksessa) Poistoprosentti on esim. 20 %. Poisto ensimmäisenä vuonna on 2 000 e, hankinnan menojäännös on 8 000 e. Poisto toisena vuonna on 1 600 e, menojäännös on nyt 6 400 e jne. Esimerkiksi Marimekolla suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat 40 vuotta Koneet ja kalusto 3-15 vuotta Liiketulos (liikevoitto/-tappio) ilmoittaa varsinaisen liiketoiminnan tuloksen. Liiketulos = liikevaihto - liiketoiminnan kulut - poistot. Rahoitustuotot ja -kulut muodostavat varsinkin velkaisen yhtiön tuloslaskelmassa merkittävän erän. Luetaanhan siihen korkokulut. Satunnaiset erät eli satunnaiset tuotot ja kulut perustuvat tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Näitä ovat esimerkiksi lopetettavan toimialan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot. Tuloslaskelmaan merkityt tuloverot eivät välttämättä ole juuri tilikauden aikana maksetut verot vaan tilikaudelle verolaskelman avulla arvioidut verot. Jos konserni ei omista sataprosenttisesti kaikkia tytäryhtiöitään, vähennetään vähemmistöomistajien osuus eli vähemmistöosuus konsernin tuloksesta ja omasta pääomasta. Tilikauden voitto päättää tuloslaskelman ja kertoo konkreettisesti yrityksen kannattavuudesta. Tuloslaskelmasta voitto siirtyy taseeseen kasvattamaan yrityksen omaa pääomaa. Tase kertoo varoista ja veloista Tase kertoo yrityksen rahoitusasemasta eli yrityksen varoista, veloista ja kokonaistuloksesta tilikauden viimeisenä päivänä. Taseeseen on tiivistettynä tavallaan koko yrityksen taloushistoria: paljonko siihen on kertynyt omaisuutta,
paljonko on yritykseen jätettyjä voittovaroja ja paljonko on käytössä vierasta pääomaa. Tase jakautuu kahteen osaan: varat sekä oma pääoma ja velat. Esimerkki Marimekko-konsernin tase 31.12.2007, (1 000 euroa) VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset hyödykkeet 9 956 Aineettomat hyödykkeet 411 Myynnissä olevat sijoitukset 20 10 387 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 18 281 Myyntisaamiset ja muut saamiset 5 533 Verosaamiset 220 Rahavarat 6 269 30 303 VARAT YHTEENSÄ 40 690 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma 8 040 Kertyneet voittovarat 21 355 Oma pääoma yhteensä 29 395 PITKÄAIKAISET VELAT 861 LYHYTAIKAISET VELAT 10 434 Velat yhteensä 11 295 OMA PÄÄOMA JA VELAT 40 690 Taseen käsitteitä Varat-puoli kertoo varojen jakautumisesta eri omaisuuseriin. Pitkäaikaisten varojen (käyttöomaisuuden) tarkoituksena on tuottaa tuloa jatkuvasti useana vuotena. Käyttöomaisuutta kertyy investointien myötä. Käyttöomaisuuden eristä saa yleensä tehdä vuosittain poistoja. Käyttöomaisuutta ovat maa- ja vesiomaisuus (ei poistoja), rakennukset, koneet ja kalusto, osakkeet, osuudet, aineettomat oikeudet (esim. patentit ja tuotemerkit) sekä muun muassa taseeseen aktivoidut tutkimus- ja kehitysmenot. Pitkäaikaisiin varoihin kuuluu usein konserniliikearvo (goodwill), jolla tarkoitetaan yhtiön yrityskaupan yhteydessä toisen yhtiön osakkeista maksamaa osakkeiden taustana olevan varallisuuden ylittävää osaa. Siis kun tytäryrityksen osakkeiden hankintameno on suurempi kuin vastaava oma pääoma, syntyy konserniaktiiva, joka kohdennetaan niihin tytäryrityksen omaisuuseriin, joista sen katsotaan johtuvan. Konserniaktiivan osaa, jota ei voi em. mukaisesti kohdentaa, kutsutaan konserniliikearvoksi. Goodwilliä voidaan maksaa esimerkiksi asiakaskunnasta ja yrityksen maineesta. Kun pörssiyhtiöt ovat siirtyneet kansainväliseen IFRStilinpäätösstandardin käyttöön, suunnitelmanmukaiset liikearvopoistot on korvattu vuosittaisilla arvonalennustesteillä. Niiden tehtävänä on arvioida, onko taseen goodwill-erät arvostettu oikein.
Vaihto-omaisuutta ovat sellaisenaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat (raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet) eli käytännössä varastot. Lyhytaikaisia saamisia ovat muun muassa myyntisaamiset, joilla tarkoitetaan niitä laskuja, joita asiakkaat eivät ole vielä tilinpäätöshetkellä maksaneet. Siirtosaamisia ovat seuraavan tilikauden ennakkoon maksetut vakuutus-, vuokra- yms. maksut sekä kuluvalta tilikaudelta saamatta olevat korot, vuokrat, veronpalautukset yms. Taseen toinen -puoli kertoo, mistä varat on saatu (rahan lähteistä). Omasta pääomasta yritys vastaa omistajille ja velkojen hoidosta yrityksen ulkopuolisille rahoittajille ja velkojille. Osakepääomaa muodostuu yritystä perustettaessa ja osakeantien yhteydessä. Omaa pääomaa lisäksi saadaan aikaisempien tilikausien voitoista ja tilikauden voitosta. Oma pääoma voidaan määritellä seuraavasti: oma pääoma = varat velat. Velat ovat em. kolmesta erästä varmimmin tiedossa. Sen sijaan taseen varat-puolella voi olla jotakin, jonka arvo oikeasti on pienempi kuin kirjanpidossa. Tällöin oma pääomakaan ei ole niin hyvä, miltä se näyttää. Toisaalta yrityksen taseessa kauan olleet maa-alueet ja rakennukset ovat usein tasearvojaan arvokkaampia. Vieraalla pääomalla tarkoitetaan lyhytaikaisia (takaisinmaksuun aikaa alle vuosi) ja pitkäaikaisia velkoja. Jako ajan mukaan on tarpeen esimerkiksi yrityksen talouden tunnuslukuja laskettaessa. Ostovelkoja ovat tilinpäätöshetkellä maksamatta olevat ostot. Ennakkomaksuilla tarkoitetaan myynnistä saatuja tuloennakkoja. Siirtovelkoja ovat esim. korko- ja palkkamenot, joita ei ole tilikauden aikana maksettu. Yrityksillä on esimerkiksi usein tilinpäätöshetkellä siirtovelkana työntekijöiden vuosilomapalkkavelka. Eläkelainoja ovat eläkevakuutusyhtiöiltä takaisin lainatut eläkevakuutusmaksut (TyEL-maksut). Tilinpäätöstä luettaessa kannattaa aina tarkistaa yrityksen vuosikertomukseen tai vastaavan liitetyt selvitykset erilaisten erien tarkasta sisällöstä. Taseet ja varsinkin tuloslaskelmat poikkeavat toisistaan esimerkiksi pankkien ja teollisuusyritysten välillä. Sama pätee siten luonnollisesti myös tutkittaessa yrityksen taloutta kuvaavia tunnuslukuja. Rahoituslaskelma kertoo todellisista rahavirroista Esimerkiksi julkisen osakeyhtiön tilinpäätökseen on liitettävä rahoituslaskelma (kassavirtalaskelma). Se on erittely yhtiön käyttöön tulleista varoista sekä varojen käytöstä tilikauden aikana. Samalla se kertoo esimerkiksi, kuinka liiketoiminnan rahavirta riittää investointeihin. Rahoituslaskelma on hyödyllinen tilinpäätöstä täydentävä apuväline yrityksen talouden arviointiin esimerkiksi sijoittajille, koska se ei sisällä arvostus- ja jaksotusratkaisujen (poistot, myyntisaamiset ja ostovelat) mukanaan tuomia harkinnanvaraisuuksia samalla tavalla kuin tuloslaskelma. Esimerkki Marimekko-konsernin rahoituslaskelma 2007 (1 000 euroa): Tilikauden voitto 7 717 Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot 1 338 45 2 725 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 11 825 Käyttöpääoman muutos, lisäys/vähennys (-/+) - 752 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 11 073 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista - 207 Saadut korot liiketoiminnasta 150 Maksetut välittömät verot - 3 094 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 7 922 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA - 1 365-1 365
Lyhytaikaisten lainojen nostot 4 150 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut - 4 000 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut - 941 Rahoitusleasingvelkojen maksut - 60 Maksetut osingot - 5 226 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA - 6 077 Rahavarojen muutos (= LIIKETOIMINNAN + INVESTOINTIEN + RAHOITUKSEN RAHAVIRTA) 480 Rahavarat tilikauden alussa 5 789 Rahavarat tilikauden lopussa 6 269 Kommentteja rahoituslaskelmaan: Liiketoiminnan rahavirtaa laskettaessa oikaistaan poistot, koska ne ovat laskennallinen erä eivätkä aiheuta muutoksia kassaan. Rahoitustuotot ja -kulut oikaistaan, koska ne otetaan huomioon myöhemmin. Käyttöpääoman (= vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + osatuloutuksen saamiset ostovelat saadut ennakkomaksut) lisäys vähennetään rahavirrasta ja vähennys lisätään rahavirtaan. Käyttöpääoman jatkuva lisääntyminen voi kertoa ongelmista jo ennen kuin tuloslaskelma tai tase: yritys ei saa rahaa kiertämään, vaan varasto kasvaa ja myyntisaamiset paisuvat. Marimekon tapauksessa liiketoiminnan rahavirta riittää loistavasti investointien rahoittamiseen. Pitkäaikaista velkaa ei yrityksen tarvinnut ottaa yhtään vuonna 2007. Investoinnit hoituivat siis tulorahoituksella ja varoja jää anteliaaseen voitonjakoon. Tilikauden aikana Marimekon rahavarat kasvoivat yli kuuteen miljoonaan euroon (sama luku löytyy myös taseesta). Pohdittavaa 1. Miksi yrityksen, yhdistykset ja asunto-osakeyhtiöt pitävät kirjanpitoa ja laativat tilinpäätöksen? 2. Määrittele seuraavat käsitteet: a) liikevaihto b) poistot c) tase d) oma pääoma e) vaihto-omaisuus f) myyntisaamiset ja ostovelat 3. Perheellä on seuraava varallisuutta: asunto 100 000 e, auto 10 000 e, huonekalut ja vaatteet 2 000 e sekä pankkitilillä ja kukkarossa 8 000 e. Velkaa perheellä on 80 000 e. Paljonko on perheen netto-varallisuus? Mitä nimitystä nettovarallisuudesta käytetään yritysten tapauksessa? Mitkä edellisen esimerkin luvut ovat epätarkkoja? Voiko yrityksen taseessa olla virheellisiä lukuja? Perustele. 4. Ohessa on kuvitteellisen asunto-osakeyhtiön tase. a) Mitä yhtäläisyyksiä sillä on yrityksen vastaan laskelman kanssa? b) Mitkä ovat keskeiset erot? c) Onko esimerkin asoy mielestäsi velkainen? Mistä tilanne voi johtua? d) Onko taloyhtiöllä ongelmia selviytyä lähikuukausien lainojen lyhennyksistä? e) Miten asunto-osakeyhtiöt keräävät varoja?
VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Rakennukset 500 000 Koneet ja kalusto 10 000 LYHYTAIKAISET VARAT Pankkisaamiset 50 000 VARAT YHTEENSÄ 560 000 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA 100 000 PITKÄAIKAISET VELAT 450 000 LYHYTAIKAISET VELAT 10 000 OMA PÄÄOMA JA VELAT 560 000