1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä. Kokeen aikaista tarkkailua tehdään Pirkanmaan ympäristökeskuksen 23.3.2009 (Dnro 19V0008-119) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Imeytys- ja merkkiainekoe alkoi 28.12.2009. Imeytys ja pumppaus lopetettiin 1.11.2010. Tämä on 11 kokeen jälkitarkkailun tulosten yhteenveto. Tässä yhteenvedossa on kerrottu ja esitetty kokeen jälkeen todettu tilanne yleisellä tasolla syyskuun 2011 ajalta. Yhteenveto tehdään kuukausittain tarkkailuohjelman mukaisesti. 2 SADEMÄÄRÄ Tutkimusaluetta lähinnä tällä hetkellä toiminnassa oleva Ilmatieteen laitoksen sääasema sijaitsee Ylöjärven Metsäkylässä. Kuukausittaiset sademäärät vuosilta 2009 2011 on esitetty kuvassa 1. 160 140 Kuukausittainen sademäärä (mm/kk) Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla 143.5 mm 120 80 60 46.4 40 20 0 32.1 24.6 21.6 29.0 tammi.09 helmi.09 maalis.09 59.1 101.3 38.7 44.5 42.4 74.2 41.9 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09 syys.09 loka.09 marras.09 joulu.09 tammi.10 21.9 43.342.4 34.2 86.3 48.9 73.3 104.7 109.7 helmi.10 maalis.10 huhti.10 touko.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 27.5 66.0 38.3 66.0 21.9 25.5 20.2 58.9 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 46.1 63.3 kesä.11 heinä.11 36.0 elo.11 syys.11 Ilmatieteen laitos Kuva 1. Vuosien 2009 2011 kuukausittaiset sademäärät Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla. Vuoden 2011 tammikuu oli runsassateinen. Helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun sademäärät vastasivat keskimääräistä sademäärää ja toukokuu oli runsassateinen (58,9 mm). Kesäkuussa (46,1 mm), heinäkuussa (63,3 mm) ja elokuussa (36,0 mm) satoi keskimääräistä vähemmän. Syyskuun sademäärä, 143,5 mm, oli korkea.
2 3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS Mallasveden pinnan korkeustiedot (N60) on saatu Ympäristöhallinnon Apian seurantapisteestä. Joulukuun 2010 lopusta tammikuun loppuun pinta pysyi lähes samalla tasolla ja helmikuun aikana pinta laski. Maaliskuussa pinta laski edelleen ja oli kuun lopussa alimmillaan vuoden 2009 alun jälkeen, jolloin tietoja alettiin kerätä. Huhtikuun alusta toukokuun puoleen väliin saakka pinta nousi voimakkaasti sulamisvesien ansiosta. Toukokuun puolesta välistä lähtien kesäkuun loppuun saakka pinta pääosin laski. Heinäkuussa pinta pysyi tasaisena. Elokuun ajan ja syyskuun alussa Mallasveden pinta laski. Syyskuun puolesta välistä lähtien pinta alkoi nousta ja oli kuun lopussa tasolla + 83,96 m mpy. Vuosien 2009 2011 Mallasveden pinnan korkeustiedot on esitetty kuvassa 2. 84.70 Mallasveden pinnan korkeus (metriä mpy) 84.60 84.50 veden korkeus, m mpy (N60) 84.40 84.30 84.20 84.10 84.00 83.90 83.80 83.70 1.1.2009 20.7.2009 5.2.2010 24.8.2010 12.3.2011 28.9.2011 OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu Kuva 2. Mallasveden pinnan korkeus (lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu). 4 IMEYTYS- JA VEDENOTTOMÄÄRÄT Imeytyskoe aloitettiin 28.12.2009. Vedenottokaivoina imeytyskokeessa käytettiin kaivoja K3 ja K4. Kaivojen tuottoa nostettiin portaittain vesimääriin 4000 m 3 /d (K3) ja 3000 m 3 /d (K4). 11.5. lähtien molemmista kaivoista pumpattiin 3500 m 3 /d. Merkkiainekoe aloitettiin 29.3.2010. Imeytys ja pumppaus lopetettiin 1.11.2010. 5 POHJAVEDEN PINNAN KORKEUS Tutkimusalueella, ja sen luoteispuolella Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon läheisyydessä, pohjaveden pintaa on seurattu yhteensä noin 70 havaintoputkesta ja 35 yksityiskaivosta. Pohjaveden pinnan mittauksia on tehty kuukausittain vuoden 2007 huhtikuusta lähtien. Pohjavesipintoja ryhdyttiin mittaamaan elokuun 2009 puolessa
Tavase Oy 25.10.2011 3 välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Alueella tehtiin kaivokartoitus kesällä 2009 ja uusia tietoon tulleita yksityiskaivoja otettiin mukaan pohjaveden pinnan korkeuden seurantaan kokeen ennakkotarkkailun aikana. Lisäksi syksyllä 2009 ja vuoden 2010 aikana asennettuja pohjaveden havaintoputkia otettiin mukaan seurantaan. Imeytyskokeen alettua 28.12.2009 on siirrytty ennakkoseurannasta kokeen aikaiseen seurantaan. Imeytyksen päätyttyä 1.11.2010 on siirrytty jälkiseurantaan. Tarkkailukohteet ovat samat kuin ennakkoseurannassakin. Kokeen aikana pohjaveden pinnan korkeuksia seurattiin paikoitellen päivittäin ja harvimmillaan kerran kuukaudessa. Pohjaveden pinnan seurantaa ja raportointia varten tutkimusalue ja sen ympäristö on jaettu viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet on esitetty kuvassa 3. Pohjaveden pinnan korkeudet aikaväliltä 1.9. 30.9.2011 on raportoitu seuraavassa tätä jaottelua käyttäen. Vuoden 2010 marraskuun jälkeen pohjaveden pintoihin vaikutti imeytyskokeen päättyminen. Tammikuuhun 2011 saakka imeytyskaivojen lähettyvillä pohjaveden pinta laski ja vedenottokaivojen lähettyvillä pinta nousi. Helmikuusta heinäkuuhun vedenpinta laski lähes kaikissa havaintopisteissä. Elo- ja syyskuussa pinnat pääasiassa laskivat tai pysyivät edellisen kuun tasolla. Kuva 3. Pohjaveden pinnan raportoinnin osa-alueet 1 5.
4 5.1 Osa-alue 1 Osa-alueen 1 luoteisosassa sekä koekaivojen lähialueella pohjaveden pinta pääosin laski noin 1 10 cm. Osa-alueen 1 kaakkoisosassa pohjaveden pinta osassa havaintopisteistä laski noin 10 55 cm ja osassa nousi noin 20 cm. Osa-alueen luoteisosassa pohjaveden pinta on havaittu syyskuun lopussa tasolla + 87,8 88,8 m mpy (kuva 4). Pohjaveden pinta laskee etelään ja kaakkoon kohti Mallasveden (+83,96 m mpy) ja Kostianvirran tasoa. Syrjänalustan alueella pohjaveden pinnan korkeus on havaittu tasolla +85,4 88,1 m mpy. Pohjaveden lisäksi Syrjänalustan alueella esiintyy orsivettä, jonka pinnan korkeus on havaittu tasolla +92,4,8 m mpy (kuva 5). Lähempänä Pälkäneen keskustaa Onkkaalantien eteläpuolella sekä Lahdentien itäpuolella Ali-Mustalassa yksityiskaivoissa on havaittu orsiveden pinta noin tasolla +91,6 92,1 m mpy. Orsiveden havaintokohteissa pohjaveden pinta on syyskuun aikana pääasiassa noussut noin 10 50 cm, joka johtuu syyskuun korkeasta sademäärästä. Yksityiskaivoissa havaittu vesipinta saattaa vaihdella kaivon mahdollisen käytön takia. Osa-alue 1, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 91.00 90.00 89.00 88.00 87.00 86.00 85.00 27.8.09 27.9.09 27.10.09 kuiva 27.11.09 27.12.09 27.1.10 27.2.10 27.3.10 27.4.10 27.5.10 27.6.10 27.7.10 27.8.10 27.9.10 27.10.10 27.11.10 27.12.10 27.1.11 27.2.11 27.3.11 kuiva 27.4.11 27.5.11 27.6.11 27.7.11 27.8.11 27.9.11 Kuva 4. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.
5 Osa-alue 1, orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 99 orsiveden pinnan korkeus metriä mpy (N60) 97 96 95 94 93 92 kuiva jäässä jäässä kuiva 91 jäässä 90 27.8.09 27.9.09 27.10.09 27.11.09 27.12.09 27.1.10 27.2.10 27.3.10 27.4.10 27.5.10 27.6.10 27.7.10 27.8.10 27.9.10 27.10.10 27.11.10 27.12.10 27.1.11 27.2.11 27.3.11 27.4.11 27.5.11 27.6.11 27.7.11 27.8.11 27.9.11 Kuva 5. Orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja, joissa on havaittu orsivettä. 5.2 Osa-alue 2 Osa-alueella 2 vesipinnat ovat pääasiassa pysyneet samalla tasolla kuin elokuussa. Muutokset alueella olivat alle ± 5 cm. Osa imeytysalueen lähellä olevista havaintopisteistä on kuivunut imeytyksen päättymisen jälkeen. Nämä kohteet ovat olleet kuivia myös ennen imeytyskokeen alkua. Osa-alueen 2 kaakkoisosassa pohjaveden pinta on havaittu tasolla 91,8 m mpy. Koilliseen ja länteen päin pohjaveden pinta nousee tasolle +94,6 97,7 m mpy eli muodostuma kerää vettä ympäristöstään. Luoteeseen imeytysalueen suuntaan mentäessä pohjaveden pinta on havaittu korkeimmillaan tasolla +95,5 m mpy. Alueen luoteisimmassa osassa ei esiinny pohjavettä eli kallion pinta on pohjaveden pintaa korkeammalla. Imeytysalueen lähihavaintopisteissä pohjaveden pinta alkoi laskea imeytyksen päätyttyä. Pinnat laskivat marraskuussa 65 250 cm ja joulu - tammikuussa 15 80 cm. Helmi- ja maaliskuussa pinnat laskivat vähemmän, alle 20 cm. Huhti-, touko-, kesä-, heinä ja elokuussa pinnat laskivat hieman tai pysyivät edellisen kuukauden tasolla. Syyskuussa pinnat pysyivät lähes edellisen kuun tasolla, muutosten ollessa alle ± 2 cm. Pinnat ovat imeytyskaivojen tuntumassa palautuneet luonnontilaan.
6 Osa-alue 2, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa 99 97 96 95 94 93 92 91 90 26.8.09 25.9.09 25.10.09 24.11.09 24.12.09 23.1.10 22.2.10 24.3.10 23.4.10 23.5.10 22.6.10 22.7.10 21.8.10 20.9.10 20.10.10 19.11.10 19.12.10 18.1.11 17.2.11 19.3.11 18.4.11 18.5.11 17.6.11 17.7.11 16.8.11 15.9.11 15.10.11 Kuva 6. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa osa-alueella 2. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia. 5.3 Osa-alue 3 Osa-alueella 3 pohjaveden pinta on osassa havaintokohteista laskenut ja osassa noussut, muutosten jäädessä alle ± 15 cm. Pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelut johtuvat luontaisista syistä. Osa-alueella 3 pohjaveden pinta on havaittu tasolla +91,4 103,4 m mpy (kuva 7). Pohjaveden pinta laskee kohti Mallasveden tasoa + 83,96 m mpy sekä kohti osaalueita 1 ja 2. Osa-alueella 3 esiintyy paikoin orsivettä, jonka pinta on noin tasolla +110,8 111,4 m mpy. Imeytyskokeen päättymisen vaikutukset ovat olleet osa-alueen 3 havaintokohteissa hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollut laisinkaan. Syyskuussa alueen pinnanvaihtelut johtuivat luonnollisista syistä.
7 Osa-alue 3, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 106 104 lumen alla 102 96 94 92 26.8.09 25.9.09 25.10.09 24.11.09 24.12.09 23.1.10 22.2.10 24.3.10 23.4.10 23.5.10 22.6.10 22.7.10 21.8.10 20.9.10 20.10.10 19.11.10 19.12.10 18.1.11 17.2.11 19.3.11 18.4.11 18.5.11 17.6.11 17.7.11 16.8.11 15.9.11 15.10.11 Kuva 7. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 3. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja. 5.4 Osa-alue 4 Osa-alue 4, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 114 112 110 108 106 104 102 lumen alla 26.8.09 25.9.09 25.10.09 24.11.09 24.12.09 23.1.10 22.2.10 24.3.10 23.4.10 23.5.10 22.6.10 22.7.10 21.8.10 20.9.10 20.10.10 19.11.10 19.12.10 18.1.11 17.2.11 19.3.11 18.4.11 18.5.11 17.6.11 17.7.11 16.8.11 15.9.11 15.10.11 Kuva 8. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 4. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.
8 Osa-alueella 4 pohjaveden pinta on havaittu syyskuun lopussa tasolla +99,4 111,5 m mpy (kuva 8). Pohjaveden pinta laskee osa-alueiden 1 ja 2 suuntaan. Suurin osa alueen havaintokohteista on yksityiskaivoja, joissa vesipinnan korkeusvaihtelut johtuvat osittain kaivon käytöstä. Vesipinta on suurimmassa osassa havaintokohteista pysynyt lähes elokuun tasolla. Osassa havaintokohteista pinta on noussut noin 20 45 cm. Imeytyskokeen päättymisen vaikutukset ovat olleet osa-alueen 4 havaintokohteissa hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollut laisinkaan. Alueen pinnat ovat luonnontilassa. 5.5 Osa-alue 5 Osa-alueella 5 pohjaveden pinnan muutokset havaintoputkissa ovat olleet vähäisiä, alle ± 10 cm. Muutokset johtuvat luontaisesta pinnan korkeuden vaihtelusta. Yksityiskaivoissa pinnan korkeuteen vaikuttaa myös kaivokohtainen vedenotto. Kaivoissa pohjaveden pinnan muutokset olivat suurempia. Pinta nousi 20 65 cm. Pohjaveden pinta on havaittu syyskuun lopulla osa-alueella 5 tasolla +89,3 108,7 m mpy (kuva 9). Korkeimmillaan pohjaveden pinta on havaittu imeytysalueen pohjoisja luoteispuolella tasolla +103,6 108,7 m mpy. Tästä pohjaveden pinta laskee länteen ja luoteeseen Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon sekä Roineen suuntaan. Kinnalan vedenottamon luoteispuolella pohjaveden pinta on havaittu tasolla +96,2 101,9 m mpy. Imetyskokeella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta osa-alueen 5 pintoihin. Osa-alue 5, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 110 108 106 104 102 96 94 92 90 27.8.09 27.9.09 27.10.09 27.11.09 27.12.09 27.1.10 27.2.10 27.3.10 27.4.10 27.5.10 27.6.10 27.7.10 27.8.10 27.9.10 27.10.10 27.11.10 27.12.10 27.1.11 27.2.11 27.3.11 27.4.11 27.5.11 27.6.11 27.7.11 27.8.11 27.9.11 Kuva 9. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 5. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.
9 6 VIRTAAMAT Virtaamamittauskohteita on yhteensä 17. Mittauspisteet sijaitsevat Keiniänrannassa ja kuvaavat pohjaveden purkautumista Syrjänharjusta. Virtaamia siirryttiin mittaamaan elokuun 2009 puolessa välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Tätä ennen virtaamia seurattiin kuukausittain vuoden 2007 huhtikuusta lähtien. Imeytyskokeen ja jälkitarkkailun aikana virtaamat mitataan kerran viikossa. Virtaamamittauskohteiden yhteenlaskettu virtaama vaihteli syyskuussa 1045 2290 m 3 /d.