Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattikoulutuksesta (kuljettajan ammattikoulutus) Suomen perustuslain 96 :n mukaisesti lähetetään Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 2.2.2001 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattikoulutuksesta ja ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2001 Ministeri Johannes Koskinen Vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu
EU/ 140201/0189 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI MAANTEIDEN TAVARA- JA HENKILÖLIIKENTEEN KULJETTAJIEN AMMAT- TIKOULUTUKSESTA (KULJETTAJAN AMMATTIKOULUTUS); KOM(2001)56 LOPULLINEN 1. Ehdotuksen tausta Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt 2 päivänä helmikuuta 2001 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattikoulutuksesta (komission asiakirja KOM(2001)56 lopullinen 2001/0033(COD). Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annettuun asetukseen (ETY) 3820/85 sisältyy säännöksiä maantieliikenteen kuljettajan pätevyystodistuksesta, jonka saamisen edellytyksenä on neuvoston direktiivissä 76/914/ETY eräiden maantieliikenteen kuljettajien vähimmäiskoulutustasoa tarkoitetun vähimmäiskoulutuksen saaminen. Asetuksen 5 artiklan mukaan maanteiden tavaraliikenteen kuljettajalla on oltava ammattitaitoa osoittava todistus, jotta hän voisi toimia alle 21-vuotiaana yli 7,5 tonnia painavan ajoneuvon kuljettajana. Ammattitaitotodistuksen haltijan vähimmäisikä on tällöin 18 vuotta. Muilta tavaraliikenteen kuljettajilta samoin kuin 21 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä tätä todistusta ei vaadita. Maanteiden henkilöliikenteen kuljettajan vähimmäisikä on 21 vuotta. Henkilöliikenteen kuljettajalta vaaditaan lisäksi joko edellä mainittua vastaava ammattitaitotodistus tai vähintään yhden vuoden ajokokemus yli 3,5 tonnin painoisella ajoneuvolla. Valtaosa nykyisin alalla toimivista kuljettajista on tullut ammattiin pelkän ajokorttikoulutuksen kautta. Ammattikoulutuksen saaneiden osuus Euroopan unionin alueen kuljettajista on vain 5-10 %:n luokkaa. Komission ehdotuksen mukaan kuljettajan ammattiin kohdistuvat vaatimukset ja alan kehitys edellyttävät myös maantieliikenteen kuljettajilta ammatillista peruskoulutusta ja säännöllistä jatkokoulutusta. Ehdotettu direktiivi korvaisi edellä tarkoitetun eräiden maantieliikenteen kuljettajien vähimmäiskoulutustasoa koskevan direktiivin ja koskisi kaikkia alalle tulevia ja siellä toimivia. 2. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Komissio ehdottaa maantieliikenteen raskaan kaluston kuljettajille pakollista alalletulokoulutusta, joka kattaisi kaikki korvausta vastaan tapahtuvassa tavara- tai henkilöliikenteessä toimivat kuljettajat. Ammatillinen koulutus olisi erillistä ajokorttikoulutuksesta ja vaarallisten aineiden kuljettamista koskevista säännöksistä. Koulutukseen tulevilla tulisi olla tarvittavan luokan ajokortti ennestään tai jos täysi peruskoulutus annettaisiin osana ammatillista koulutusta ennen 18- vuoden ikää ajokorttia ei vaadittaisi ennestään. Vaarallisten aineiden kuljettajien kohdalla ehdotus merkitsisi ylimääräistä koulutusta ennen vaarallisten aineiden kuljetusta koskevaa erilliskoulutusta. Kaikkia alalla toimivia kuljettajia koskisi vaatimus säännöllisestä viiden vuoden välein toistuvasta jatkokoulutuksesta. Alalletulokoulutus ei koskisi ennestään alalla toimivia, mutta hekin joutuisivat jatkokoulutusvaatimuksen piiriin.
3 Ehdotettu peruskoulutus olisi joko täyttä peruskoulutusta tai vähimmäisperuskoulutusta riippuen alalle pyrkivän iästä ja kuljetettavan ajoneuvon luokasta Kaikkien kuljettajien olisi kuitenkin saatava ainakin vähimmäisperuskoulutus. Koulutuksen perustyypit poikkeaisivat toisistaan vain koulutuksen keston ja opetussisällön yksityiskohtaisuuden osalta. Täyden peruskoulutuksen kesto olisi 420 tuntia ja vähimmäiskoulutuksen kesto 210 tuntia. Koulutus rakentuisi kaikille ammattikuljettajille yhteisestä runko-ohjelmasta, jonka sisältö vaihtelisi siitä riippuen onko kysymyksessä tavara- tai henkilöliikenteen kuljettajana toimiminen, ja erikoiskoulutuksesta, joka annettaisiin alan yrityksessä tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa koulutuksessa saatuja oppeja käytäntöön soveltaen. Runkoohjelman edellytetään täyttävän direktiiviehdotuksen liitteenä tarkoitetun erityisesti turvallisuus-sääntöihin perustuvan järkevän ajokäyttäytymisen parantamisen, kuljetus-, tieliikenne- ja työsäännösten soveltamisen sekä terveyteen, turvallisuuteen, palveluun ja logistiikkaan liittyvät näkökohdat. Kuljetusmuodosta toiseen siirtyminen olisi mahdollista runko-osaa uudelleen suorittamatta. Tavaraliikenteen puolella ikärajat pysyisivät nykyisellään. Tavaraliikenteen kuljettajaksi C- ja CE-luokan ajoneuvolla pääsisi 18- vuotiaana täyden peruskoulutuksen perusteella ja C1- ja C1E-luokan ajoneuvolla vähimmäisperuskoulutuksen perusteella. Vähimmäiskoulutuksen perusteella pääsisi 21- vuotiaana C- ja CE-luokan ajoneuvon ammattikuljettajaksi. Sen sijaan henkilöliikenteen puolella ikärajoihin ehdotetaan olennaisia muutoksia. Kuljettajaksi henkilöliikenteeseen voisi päästä täyden peruskoulutuksen perusteella jo 18-vuotiaana. Tällöin olisi oikeus kuljettaa D- ja DE-luokan ajoneuvoa henkilökuljetuksissa säännöllisillä enintään 50 kilometrin pituisilla reiteillä ja D1- ja D1E-luokan ajoneuvolla ilman eri rajoituksia. Nykyistä vastaava ikäraja 21 vuotta yhdessä täyden peruskoulutuksen kanssa antaisi oikeuden D- ja DE-luokan ajoneuvon ja yhdessä vähimmäisperuskoulutuksen kanssa D1- ja D1E-luokan ajoneuvon kuljettamiseen ammattiliikenteessä. 24-vuotiaana oikeus D- ja DE-luokan ajoneuvon kuljettajana toimimiseen olisi mahdollista saavuttaa vähimmäisperuskoulutuksen perusteella. Vähimmäisperuskoulutuksen suorituksesta annettaisiin todistus ja täyden peruskoulutuksen suorituksesta ammattitaitoa osoittava todistus. Merkintä vaaditusta pätevyydestä tehtäisiin kuljettajan ajokorttiin harmonisoituja yhteisön ajokorttikoodeja käyttäen. Nykyisestä poiketen ammatissa toimiminen edellyttäisi säännöllistä jatkokoulutusta. Kaikkien kuljettajien olisi osallistuttava viiden vuoden välein jatkokoulutukseen, jonka kesto olisi 35 tuntia. Koulutus olisi annettava yhtäjaksoisena viitenä peräkkäisenä päivänä. Jatkokoulutuksen tarkoituksena olisi syventää ja tarkentaa tietämystä tietyistä peruskoulutusohjelmassa käsitellyistä aiheista ja sen sisältö yksilöitäisiin kuljettajan arviointihaastattelussa. Direktiivissä määriteltäisiin ainoastaan koulutuksen vähimmäistaso. Jäsenvaltiot voisivat kansallisesti asettaa koulutusta koskevia lisävaatimuksia. Toimivalta koulutusohjelman sisältävän direktiivin liitteen mukauttamiseen tieteen ja tekniikan kehitykseen olisi sääntelymenettelyn kautta ajokorttikomitealla. Ehdotukseen sisältyvät myös valintaperusteet koulutuslaitosten hyväksyntää varten. Jäsenvaltiot saisivat vapaasti päättää sen, miten ne järjestävät ammattikoulutuksen näiden vahvistettujen valintaperusteiden pohjalta. Direktiivi ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2004 alusta. Se tulisi koskemaan tuolloin alalle tulevia kaikilta osin ja alalla toimia jatkokoulutusvaatimuksen kautta. Peruskoulutusvaatimuksesta vapautettuja olisivat alalla toimivien ohella ne, jotka olisivat direktiivin voimaantuloa edeltäneen viiden vuoden aikana harjoittaneet ammattiaan vähintään kolmen vuoden ajan. 3. Ehdotuksen vaikutukset Suomen lainsäädäntöön Ammattikuljettajan tehtävässä toimimisen edellytyksistä säädetään ajokorttisäännösten yhteydessä asetustason säännöksillä. Ajokorttivaatimuksissa on otettu huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen vaatimukset vähimmäisiästä ja muusta pätevyydestä koulutuksen tai ajokokemuksen kautta hankittu-
4 na niin, että ajokortin suorittaminen sinällään oikeuttaa toimimaan raskaan kaluston ammattikuljettajana. Direktiiviehdotuksessa asetettu velvoitus jatkokoulutuksesta koskisi myös ennen direktiivin voimaantuloa ammatissa toimivia ja asettaisi uusia vaatimuksia ammatissa jatkamiselle. Erityisesti jatkokoulutusvaatimuksen johdosta ja sen vaikutuksesta ammatissa jatkamiseen saattaa aiheutua tarve lain tasoiseen sääntelyyn. Ehdotuksen perustelujen mukaan sillä ei olisi vaikutuksia ajokortin suorittamiseen ja vaarallisten aineiden kuljettamista koskeviin säännöksiin. Ehdotuksella saattaa kuitenkin olla myös vaikutuksia ajokorttisäännöksiin. Kaikkia raskaan kaluston ajokorttiluokkia koskevat nykyään samat saamisvaatimukset riippumatta siitä, onko kysymyksessä yksityis- tai ammattiajo. Ehdotuksen johdosta jouduttaneen selvittämään sen mahdolliset vaikutukset soveltamisalaan kuuluvien luokkien ajokorttien suorittamisedellytyksiin, niiden sisältämään oikeuteen yksityis- tai ammattiajoon sekä yleensä ajokorttikoulutuksen sisältöön. Henkilöliikenteen kuljettajien kohdalla ehdotettu ikärajan laskeminen edellyttäisi mm. sen selvittämistä, mikä vaikutus muutoksella olisi tähän asti noudatettuun periaatteeseen, ettei henkilöliikenteen kuljettajana ole ollut mahdollista toimia ennen kaksivaiheisen ajokorttijärjestelmän loppuun saattamista ja pysyvän ajo-oikeuden saamista. Uuden kuljettajan rikosseuranta kestää nykyisellään vähintään puolitoista vuotta ensimmäisestä kahdeksi vuodeksi annettavan auton ajokortin saamisesta. Vaarallisten aineiden kuljettamista koskevissa säännöksissä säädetään kuljetustehtävän edellyttämästä koulutuksesta ja jatkokoulutuksesta. Myös näiden säännösten kohdalla saattaa ilmetä muutostarpeita koulutusvaatimusten yhteensovittamiseen liittyen. 4. Taloudelliset ja muut vaikutukset 4.1. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksesta aiheutuu taloudellisia vaikutuksia koulutuksen järjestämistä sekä perusja jatkokoulutusta koskevan vaatimuksen vuoksi. Aiheutuvia kustannuksia on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Koulutuksesta aiheutuivat kustannukset kohdistuisivat kertakustannuksena alalle pyrkivään ja säännöllisesti viiden vuoden välein jatkokouluvaatimuksen johdosta alalla toimivaan. Koulutuksesta vastaisi viime kädessä kuljettaja itse. Ehdotus edellyttäisi koulutuskapasiteetin olennaista lisäystä. C-luokan ammatillista koulutusta on annettu ainoastaan ammatillisten oppilaitosten autonkuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä. Aloituspaikkoja tässä koulutuksessa on vuosittain noin 650. Ammatillisen koulutuksen saaneiden osuus on ollut vain n. 5 % kaikista kuormaautokortin suorittaneista. Kuljettajaopetus kuorma-autovetoisen ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajan ajokorttia varten on annettu pääosin ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Koulutuksen kautta linjaauton ajokortin suorittaneiden osuus on kuitenkin vain n. 25 % kaikista kuljettajista. D- ja CE-luokan ajo-oikeuden saamiseksi vaadittu opetus täyttää ammatillisen opetuksen vaatimukset sijoittuen kuitenkin kokonaismäärältään ehdotettujen koulutusten väliin. 4.2. Muut vaikutukset Ehdotukseen sisältyvä periaate koulutuksen laajuudesta suhteessa alalletuloikään avaisi mahdollisuuden peruskoulun jälkeisen ja ammattikoulutuksen osana tapahtuvan henkilöliikenteen kuljettajan koulutuksen järjestämiseen. Henkilöliikenteen kuljettajalle nykyisin asetettua ikävaatimusta, 21 vuotta, on pidetty esteenä ammatillisen koulutuksen järjestämiselle ja yleensä linja-auton kuljettajan ammattiin hakeutumiselle. 5. Valtioneuvoston alustava kanta Valtioneuvoston kannan muodostaminen on vielä kesken. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot, joiden oletetaan olevan käytettävissä huhtikuun alkupuolella. Lausunnot on pyydetty keskeisiltä viranomaisilta ja alalla toimivien tahojen järjestöiltä. Tässä vaiheessa valtioneuvosto toteaa yhtyvänsä ehdotuksessa esitettyyn näkemykseen, koulutuksen avulla voidaan parantaa kuljettajien edellytyksiä toimia ammatissaan,
5 mutta muuten suhtautuvansa varauksellisesti pakolliseen alalletulokoulutukseen ja kaikille pakolliseen jatkokoulutukseen ennen kuin sen vaikutuksia alalle on tarkemmin selvitetty. Valtioneuvosto pitää hyvänä sitä, että ikävaatimuksia tarkistamalla voitaisiin avata mahdollisuus peruskoulun jälkeisen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen myös henkilöliikenteen kuljettajiksi aikoville ja tätä kautta vaiheittaiseen etenemiseen ammatissa ottamatta tässä vaiheessa kuitenkaan vielä tarkemmin kantaa ehdotuksen yksityiskohtiin.