Korkeakoulujen opiskelijavalinnat murroksessa Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä ABI-päivät 1.-2.11.2017
Miksi opiskelijavalintaa uudistetaan? Vuosittain yli 1300 erilaista pääsykoetta Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on yhteensä 50 000 aloituspaikkaa Ylioppilasikäluokan koko on noin 30 000 Hakijoita on silti 150 000 vuosittain Pääsykokeiden määrä ja pääsykokeiden edellyttämä valmistautuminen rajoittavat hakijan mahdollisuuksia hakea samanaikaisesti useisiin koulutuksiin Tavoitteena nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin ja edelleen päästä tutkinnon jälkeen nopeammin työuralle Opiskelijavalinnan prosessi ei tällä hetkellä ole hakijan, korkeakoulun ja yhteiskunnan kannalta riittävän selkeä ja kustannustehokas 2 02/11/2017
Tilannekuva Toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirrytään Suomessa verrattain vanhana. Keskimääräinen aloittamisikä on 24 vuotta (keskiarvo). Mediaani on yliopistojen osalta 20,9 vuotta ja ammattikorkeakoulujen osalta 22,7 vuotta (2014). Vuoden 2015 uusista ylioppilaista vain joka kolmas (32 %) jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua ylioppilaaksitulon jälkeen. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 16 %, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 11 % ja ammatillisessa koulutuksessa 5 %. Ylioppilaaksitulovuonna jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 58 %:sta 68 %:iin. Pääsykoevaltainen hakujärjestelmä aiheuttaa kustannuksia ennen kaikkea hakijoille, mutta myös korkeakouluille. Se luo markkinoita epätasaarvoistaville valmennuskursseille. OKM edellyttääkin, että korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintojaan 3 02/11/2017
Tavoitteita Sekä ammatillisessa koulutuksessa, että lukioissa opiskelevien tulee voida tietää opintojensa alkuvaiheessa, ennen ratkaisevien valintojen tekemistä, millaisilla perusteilla korkeakouluihin valitaan opiskelijoita. Valintaperusteiden kautta korkeakoulut voivat vaikuttaa osaamiseen, joka korkeakoulutukseen hakeutuvilla on lukion päättyessä Korkeakoulujen tulee myös huomioida valintaperusteiden signaalivaikutukset lukioaikaisiin ainevalintoihin. Esimerkki: mitä tapahtuisi, jos lääketieteen todistusvalinnassa pitkää matematiikkaa ei huomioitaisi Tavoitteena laatia aikaa kestävät, nykyistä selkeämmät ja ennakoitavissa olevat valintamenettelyt, jotka ovat tukena myös perusja nuorisoasteen opinto-ohjauksessa Uudistus tapahtuu pääosin kahdessa vaiheessa: 2018 ja 2020 4 02/11/2017
Opiskelijavalinta 2018 Oulun yliopistossa Pitkäkestoista valmentautumista edellyttävistä pääsykokeista on luovuttu kaikissa Oulun yliopiston hakukohteissa v.2018 opiskelijavalinnassa Pääsykoe on luonteeltaan ns. aineistokoe tai perustuu lukion oppimäärään Ainoastaan opetus- ja kasvatusalan Vakava -kokeessa on noin kuukauden mittainen aika, jolloin hakijat tutustuvat pääsykokeen ennakkoaineistoon Yhteispistevalinta on edelleen käytössä Lääketieteeseen tulee yhteisvalinta, kuten esim. kauppatieteessä on ollut v. 2017 (ja tekniikassa yli 40 vuotta) Valintaperusteet 2018: http://www.oulu.fi/yliopisto/hakijalle/kandid aatti-ja-maisterikoulutus 5 02/11/2017
Opiskelijavalinta 2019 Oulun yliopisto valmistelee ja päättää vuoden 2019 valintaperusteista kesällä 2018 ja ne julkaistaan syksyllä 2019 Jo nyt tiedossa, että joitakin muutoksia on tulossa esimerkiksi tekniikan alalla http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/nel jan-paasykokeen-sijaan-vain-yksidiplomi-insinoorien-koulutuksenyhteisvalinta-muuttuu-vuonna-2019-6684219 Isommat muutokset kuitenkin vasta vuonna 2020 6 02/11/2017
Opiskelijavalinta 2020 1/3 Jo nyt pelkällä yo-todistuksella valitaan yliopistoihin 33,3% teknistieteellisen ja 49,4% luonnontieteellisen alan opiskelijoista. Pääasiallinen väylä ei tarkoita, että kaikki valittaisiin yo-todistuksella vaan kaikkiin hakukohteisiin jää ns. toinen reitti. OKM ja korkeakoulut ovat sopineet, että vuoteen 2020 mennessä todistusvalinta on pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen 1) Korkeakoulut tiedottavat viimeistään elokuussa 2018 todistusvalinnan käyttöönotosta ja siinä käytettävistä valintaperusteista. a) Nykyinen yhteispistevalinta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että pääsykokeeseen, korvataan todistusvalinnalla sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. b) Korkeakoulut ratkaisevat kunkin koulutuksen osalta valitaanko todistusten perusteella i. ylioppilastutkinnon suorittaneita, vai ii. ylioppilastutkinnon suorittaneita ja soveltuvan ammatillisen tutkinnon suorittaneita. 2) Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Korkeakoulut kehittävät siirto-opiskelijoiden valintaa edelleen alan vaihtajien tarpeisiin. Lisäksi kehitetään tutkinnon jo suorittaneiden reittejä uusiin korkeakouluopintoihin. 7 02/11/2017
Opiskelijavalinta 2020 2/3 Yo-todistuksen perusteella ei voida valita, jos sitä ei ole tai arvosanat eivät ole riittävät suoraan todistusvalintaan. Avoimen väylä tulee yleistymään. 3) Todistusvalinnan lisäksi järjestetään valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella a) Tähän tarkoitukseen yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhä yhteisempiä, useilla aloilla käytettäviä valintamenettelyjä, joissa arvioidaan valmiuksia ja kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei korkeakouluopintojen sisältöjä. Valintamenettelyt ovat sellaisia, että niihin ei voi valmentautua. b) Todistusvalinnassa valituille tai pääsykokeen osana voidaan lisäksi järjestää soveltuvuuskoe, jos se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua. 4. Lisäksi korkeakoulut valitsevat opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella. 8 02/11/2017
Opiskelijavalinta 2020 3/3 Haaste: ammatillisen väylän arvosanojen yhteismitallisuus, koska ylioppilastutkintoa vastaava kansallisesti vertailukelpoinen päättökoe puuttuu. Haaste: kohtaanto-ongelmat. On myös aloja, joihin ei haeta riittävästi, vaikka työllistyminen ja uranäkymät ovat hyvät. Mitä keinoja toisen asteen opintojen ohjauksella käytössä? 5. Korkeakoulut tekevät valintaperusteita koskevat päätökset siten, että erityisesti todistusten hyödyntämisen osalta valintaperusteet ovat toisen asteen opinnot aloittavien tiedossa. Korkeakoulut tiedottavat tulevien vuosien valintaperusteista opintopolku.fi -palvelun kautta. 6. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistelevat vuoden 2017 aikana suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi todistusvalinnoissa yhdessä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. 7. Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa ammatillisten perustutkintojen arviointiasteikon 5- portaiseksi (1 5). 8. Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää selvityksen korkeakoulujen ns. hakijasumasta ja kartoittaa lisätoimenpiteet, joilla voidaan sujuvoittaa korkea-asteelle hakeutumista niiden osalta, jotka eivät ole uusia ylioppilaita. 9 02/11/2017
Todistusvalinta: työn alla yhteinen lähtöpisteytys Yhteisen lähtöpisteytyksen tavoitteet: - Helpotetaan hakijoita - Vähennetään virheiden mahdollisuutta - Hyödynnetään ylioppilastutkintoja nykyistä laajemmin - Lisätään erottelevuutta opiskelijavalintaan, tavoitteena se, että paikkoja ei jouduta tasapistetilanteessa arpomaan - Saadaan opinnoissaan hyvin menestyviä opiskelijoita - Äidinkielessä menestyminen korreloi menestystä jatko-opinnoissa - Pitkän matematiikan opiskelijat menestyvät muita paremmin ylioppilastutkinnossa (Kupiainen 2014) - Opintomenestyksen ja ylioppilastutkinnon arvosanojen välillä vallitseva positiivinen yhteys, joka on hieman muita kokeita selvempi äidinkielen, pitkän matematiikan ja B-ruotsin kokeen kohdalla (Kupiainen 2014) Yhteisen pistemallin mallinnuksesta vastaisi alustavien suunnitelmien mukaan Opetushallitus 7.11. esityksen julkistus OKM-seminaarissa 10 02/11/2017
Millaisia ovat nykyisten opiskelijoiden ylioppilastutkinnon arvosanat?
Lukion ainevalinnat ja opiskelijavalinnat AVAIN Monitieteistä tutkimusyhteistyötä Oulun yliopistossa: AVAIN - tutkimusryhmä: (www.oulu.fi/avain) Professorit Jouni Pursiainen (kemia, LUMA-keskus) Jarmo Rusanen (maantiede) Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) Opiskelijavalintojen kehittämiseen liittyvä tutkimus: Jenni Kunnari (FM,KM), Tarja Leinonen (KM,KTM), Tero Niemi (LuK) ja Sauli Partanen (LuK). Useita muita senioritutkijoita ja opinnäytetyön tekijöitä Tavoitteena ymmärtää kokonaisvaltaisesti koulutuspolkuja yläkoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja edelleen lukiosta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Jouni Pursiainen, Oulun yliopisto Oulun yliopisto
Aineisto MISTÄ TIEDOT OVAT PERÄISIN? Kaikki vuosina 2013-15 valmistuneet 93955 ylioppilasta, kunkin aineen kirjoittajamäärät ja sukupuolet (Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta) Yliopistoihin valitut opiskelijat vuosina 2013-15 (alempi korkeakoulututkinto tai lääketieteen lisensiaatti), alun perin 56918 riviä. CSC kokosi tiedot ylioppilastutkintolautakunnalta ja yliopistoilta. Näistä poistettiin ne opiskelijat, joiden ylioppilastutkintotiedot eivät syystä tai toisesta olleet mukana: jäljelle jäi 48845 riviä. Näistä poistettiin duplikaatit ja pieni määrä satunnaisia virheitä, jolloin jäljelle jäi 46280 riviä. Sama opiskelija voi esiintyä aineistossa kaksi kertaa, jos hän on saanut opiskeluoikeuden kahteen eri koulutusohjelmaan vuosina 2013-15. Jouni Pursiainen, Oulun yliopisto Oulun yliopisto
Pääseekö yliopistoon jatkossa vain L:n papereilla?
Laudaturien lukumäärä Yliopistojen koulutusalat kokonaisuutena 2013-15, N = 46 280 63%:lla opiskelijoista ei ole yhtään laudaturia ja 6-11 L osuus jää alle 1% 6 L kirjoitti tarkastelujaksolla keskimäärin 62 ylioppilasta vuodessa Laudaturien lukumäärän osuus valituilla opiskelijoilla 2013-15, kaikki alat 0 63% 1 21% 2 9% 3 4 5 6 7 8 9 10 11 4% 2% 1% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Jouni Pursiainen, Oulun yliopisto Oulun yliopisto
Hyvien arvosanojen lukumäärä Yliopistojen koulutusalat kokonaisuutena 2013-15, N = 46 280, kun mukana arvosanat L, E, M Hyvien arvosanojen (L, E tai M) lukumäärän osuus valituilla opiskelijoilla 2013-15, kaikki alat 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1% 0% 0% 0% 4% 7% 10% 12% 16% 15% 17% 17% 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% Jouni Pursiainen, Oulun yliopisto Oulun yliopisto
Kysymyksiä?