Laatukäsikirja 16.8.2012



Samankaltaiset tiedostot
Kaudenaloitusinfo

Laatukäsikirja

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

Riihimäen Palloseura Toimintamalli

Toimintasuunnitelma

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

Tämän suunnitelman tarkoitus ja eteneminen

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Valmennuksen kehittämisuunnitelma Salon Vilpas juniorikoripallo

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa

JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

Hallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla.

Joukkueenjohtajien opas

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

Jokelan Kisa jalkapallo

SBS MASKU Seurakäsikirja versio 1.2 Hyväksytty

LePyn talousohje. Kausimaksut

Seuran päämäärä ja tavoite

Helsingin NMKY. Kausi B-pojat (s.-02)

Viestintäsuunnitelma

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Mitä tehdään tehdään kunnolla.

Joukkueenjohtaja. Hoitaa varuste- ja muut hankinnat yhdessä ennalta sovitun varustevastaavan kanssa

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 11v11 joukkueet (14-18v)

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN!

FC SCJ Strategia 2019

Suomalaisen jääkiekon strategia

Janakkalan Janan D-tytöt

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille ( syntyneiden lajiryhmä)

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Genuine Hockey Spirit Since Haukat G 2010 Kausi

1 Yleistä Joukkueenjohtajan (JoJo) tehtävät Sarjatoiminta, pelit ja turnaukset Sarjoihin ilmoittautuminen

HoNsUn minipoikien tavoite, säännöt ja toimintasuunnitelma

LeKi-futis toimintasuunnitelma 2013

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN!

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille ( syntyneet)

JOUKKUEENJOHTAJAN ohjeistus

JOUKKUEENJOHTAJAN ohjeistus

Arvot ja visio. KuPS ry Kuopion Palloseura ry

HPK-Juniorijääkiekko ry. Joukkueenjohtajan tehtävät Mika Kannisto

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

Nuorten maajoukkueohjelma

JOUKKUEENJOHTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

JOUKKUEENJOHTAJA-OPAS

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Valmentajien ja taustahenkilöiden kausistartti

POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE

Vanhempainilta Käräjäsali, Nurmijärvi. SB-Pro pojat 1999 & 2000 Kausi

JOUKKUEEN- JOHTAJA

JÄRVENPÄÄN VOIMISTELIJAT RY VALMENNUSRYHMIEN INFO TILAISUUS JÄRVENPÄÄ-TALO

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta

POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

M-Teamin strategia

JOUKKUEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015

Ysikaks Nivala. Toimintasuunnitelma 2019

Vanhempainilta

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

TOIMINTASUUNNITELMA

OKM:n seuratuen haku

Kiekko-Espoo seurayhteisö

Laatukäsikirja. Seuratoiminnan pelisäännöt Peli-Karhut koripallo Jutta Richter

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

Tyytyväisyyskysely

SEURATOIMINTAOPAS NIBACOS KOKKOLA

ToU Tytöt TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ITÄISEN ALUEEN SARJAMÄÄRÄYKSET

JOUKKUEJOHTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

Syksy 2014 TERVETULOA!

ITÄISEN ALUEEN SARJAMÄÄRÄYKSET 1. YLEISTÄ

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Östersundom Idrottsförening rf Östersundomin Urheiluseura ry. Toimintasuunnitelma 2014

Vanhempaininfo kaudesta

Johtokunta ja urheilutoimen johtoryhmä

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

KPV Juniorit Ry talousohjesäännöt

KESKISEN ALUEEN SARJAMÄÄRÄYKSET

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

Transkriptio:

Laatukäsikirja 16.8.2012

2 ESIPUHE Tämä on Espoo Basket Team ry:n laatukäsikirja. Viimeisin laatukäsikirjan päivitys on elokuulta 2012. Laatukäsikirjaa tarkastellaan seuran hallituksen toimesta vuosittain ja siihen tehdään muutoksia tarvittaessa. EBT:n laatukäsikirjan tavoitteena on: kuvata seuran käytäntöjä ja yhtenäistää seuran toimintatapoja antaa kattava käsitys seuran toiminnasta ja toimia perehdyttämisen välineenä kartoittaa voimavaroja seuran sisältä ja saada kaikkien seuran toiminnassa mukana olevien tieto ja osaaminen käyttöön auttaa arvioimaan ja kehittämään seuran toimintaa Laatukäsikirjan viimeisin versio on luettavissa www.ebt.fi -sivuilla. 16.8.2012 EBT:n hallitus

3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 1. TOIMINTA-AJATUS, SUUNNITTELU JA ORGANISAATIO 1.1. Toiminta-ajatus 1.1.1. Toiminnan tavoite 1.1.2. Toiminnan perusperiaatteet 1.1.3. Arvot 1.2. Suunnittelu 1.2.1. Toimintakausi 1.2.2. Vuosikokoukset 1.2.3. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.2.4. Toimintakertomus 1.2.5. Kirjanpito ja tilinpäätös 1.2.6. Taloudenhoitoperiaatteet 1.2.7. Seuran säännöt 1.3. Organisaatio ja hallintomalli 1.3.1. Organisaatiokaavio 1.3.2. Hallitus 1.3.3. Toimihenkilöt 1.3.4. Taloudenhoitaja 1.3.5. Valmennuspäällikkö 1.3.6. Hallintopäällikkö 1.3.7. Nais- ja miesjoukkueiden ohjausryhmä 1.3.8. Taustahenkilöiden koulutus 1.3.9. Tukijaos 1.3.10. EHBT johtoryhmä 2. VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA 2.1. Valmennusohjelmien strategiset päämäärät 2.2. Tenavat 1-6- vuotiaat 2.3. Juniorit 7-11 -vuotiaat 2.4. Juniorit 12-18- vuotiaat 2.5. Aikuiset 2.6. Turnaukset 2.7. Pelaajien pelisäännöt 2.8. Maajoukkuepelaajat 2.9. Kehitysryhmät 2.10. Leirit- ja urheilukoulut 2.11. Seurakoulutus pelaajille 2.11.1. Toimitsijakoulutus 2.11.2. Erotuomarikoulutus 2.11.3. Valmentaja- ja ohjaajakoulutus

2.11.4. Kummipelaajatoiminta 2.11.5. Leirien ja urheilukoulujen ohjaajatehtävät 2.12. Valmennuksen järjestäminen 2.12.1. Valmennustoiminnan järjestäminen 2.12.2. Valmentajien tehtävät 2.12.3. Päävalmentaja ja apuvalmentaja 2.2.4. Valmentaja ja vanhemmat 2.2.5. Korvaukset 2.2.6. Koulutus 2.2.7. Uusien valmentajien hankinta 2.2.8. Valmentajakerho 4

5 3. TAUSTAORGANISAATIO JA JOUKKUE 3.1. Taustahenkilönä toimiminen 3.1.1. Taustahenkilöt ja valmentaja 3.1.2. Taustahenkilöt ja joukkue 3.1.3. Taustahenkilöt ja pelaajat 3.1.4. Taustahenkilöt ja muut vanhemmat 3.1.5. Taustahenkilöiden ja vanhempien välillä läpikäytäviä asioita 3.2. Taustahenkilöiden tehtävät 3.2.1. Joukkueenjohtaja 3.2.2. Yhdyshenkilö 3.2.3. Taloudenhoitaja 3.2.4. Huoltaja 3.2.5. Buffetvastaava 3.2.6. Varainkeruuvastaava 3.2.7. Otteluisäntä/ Varustevastaava 3.2.8. Turnausvastaava 3.2.9. Kotisivuvastaava 3.2.10. Tiedottaja 3.2.11. Toimitsijat ja buffetinpitäjät 3.3. Käytännön asiat 3.3.1. Vanhempainkokoukset 3.3.2. Joukkueen omat leirit, turnaukset ja muut tapahtumat 3.3.3. Sarjoihin ilmoittautuminen 3.3.4. Harjoitus- ja pelivuorot 3.3.5. Harjoitusvuoron peruuttaminen 3.3.6. Peli- ja lämmittelyasut 3.3.7. Seuratuotteet 3.3.8. Seurasiirto 3.3.9. Toimisto 3.4. Ottelutapahtumat 3.4.1. Ottelusta ilmoittaminen vastustajalle 3.4.2. Ottelun kellonaika 3.4.3. Talous 3.4.4. Ottelupöytäkirjan täyttäminen 3.4.5. Tulostiedotus 3.4.6. Toimitsijat 3.4.7. Erotuomarit 4. TALOUS 4.1. Joukkueen talous ja kirjanpito 4.1.1. Talousarvio ja taloudenhoito 4.1.2. Joukkueen kirjanpito

6 4.2. Maksut 4.2.1. Toimintamaksut 4.2.2. Jäsenmaksut 4.2.3. Pelaajalisenssi 4.2.4. Vakuutukset 4.2.5. Erotuomaripalkkiot 4.3. Avustukset 4.3.1. Avustukset toimintamaksuihin 4.3.2. Maajoukkuepelaajien tuki 4.3.3. Seuran tuki joukkueille 4.3.4. Valmennustuki 4.4. Valmentajasta aiheutuvat kustannukset 4.4.1. Valmentaja turnaus- ja ottelumatkoilla 4.5. Varainhankinta 5. VIESTINTÄ, SIDOSRYHMÄTYÖ JA PALKITSEMISET 5.1. Viestintä 5.1.1. Markkinointi 5.1.2. Jäsenrekisteri 5.1.3. Sisäinen viestintä 5.1.4. Ulkoinen viestintä 5.2. Sidosryhmätyö 5.2.1. Kouluyhteistyö 5.2.2. Yritysyhteistyö 5.2.3. Seurayhteistyö 5.2.4. Muut yhteistyötahot 5.3. Palkitsemiset 5.3.1. Vuosittaiset palkitsemiset 5.3.2. Muut palkitsemiset 6. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 6.1. Arviointi- ja kehittämisjärjestelmä 6.2 Tavoitteiden toteutuminen 7. HISTORIA 7.1. Seuran synty

7 ALKUSANAT EBT on Espoon Akilleksen ja EPS-Basketin fuusiona vuonna 1993 perustettu koripallon erikoisseura. Seura järjestää lasten, nuorten ja aikuisten koripallotoimintaa, niin harraste-, kilpa- kuin huipputasolla. Seuran toiminta-alueena on koko Espoo, mutta päätoiminta-alueet ovat Suur-Espoonlahti, Matinkylä-Olari ja Espoon keskus. EBT on laajentanut toimintaansa myös Kirkkonummelle ja Kauniaisiin perustamalla kumpaankin kaupunkiin oman yhdistyksen. 1-6 -vuotiaille seura järjestää kerhoja ja koriskouluja tenavaputken muodossa. Babykerho 1-2v. Liikuntaleikkikoulu 3v. Liikuntaleikkikoulu 4v. Koriskoulut 5-6v. 6-18 -vuotiaille järjestetään harraste-, kilpa- ja huippukoripalloa Supermikrot 6-7v. Mikrot 8-9v. Minit 10-11v. C-juniorit 12-13v. B-juniorit 14-15v. A-juniorit 16-18v. Kehitysryhmät Aikuisille järjestetään harraste-, kilpa- ja huippukoripalloa naisten ja miesten harraste- ja kilpajoukkueet Mamma- ja Äijä- joukkueet koriskurssi Muuta toimintaa Leirejä, turnauksia ja urheilukouluja Koulukorista ja koripallon näytetunteja seuran toiminta-alueen kouluissa Aamuharjoittelua Espoonlahden lukion kanssa Seuratoimintaa vapaaehtoistyön pohjalta Valmentaja- ja toimitsijakoulutusta Visio EBT haluaa kehittyä Suomen laadukkaimmaksi koripalloseuraksi.

8 1. TOIMINTA-AJATUS, SUUNNITTELU JA ORGANISAATIO 1.1. Toiminta-ajatus 1.1.1. Toiminnan tavoite Seuran toiminnan tarkoituksena on tarjota kaikille jäsenilleen ikään ja sukupuoleen katsomatta mahdollisuus harrastaa koripalloa ja liikuntaa taitojensa ja tavoitteidensa puitteissa ja siten kasvattaa fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivia, toisistaan huolehtivia kansalaisia. 1.1.2. Toiminnan perusperiaatteet Kaiken ikäisille ja tasoisille pyritään tarjoamaan mahdollisuus harrastaa koripalloa hyvässä ja turvallisessa ympäristössä. Tavoitteena on tehdä seuran jäsenille koripallosta ja liikunnasta läpi elämänkaaren kestävä harrastus. Kasvamalla omassa kotiseurassa ja kulkemalla seuran pelaajan polkua kasvetaan ns. EBT:läisyyteen. Seuran jäsenet, pelaajat, valmentajat ja vanhemmat muodostavat ison yhteisön, jossa kaikki ovat tasavertaisia ja yhtä tärkeitä. Seura kasvattaa uudet seuratoimijat itse omista junioripelaajistaan ja pelaajien vanhemmista. Seuran kasvatit jäävät junioriuransa jälkeen mukaan seuran toimintaan aikuispelaajina, valmentajina, erotuomareina, seuratyöntekijöinä tai vanhempina. Seura tarjoaa juniorien vanhemmille ainutlaatuisen mahdollisuuden olla aktiivisesti mukana tukemassa omien lastensa ja heidän kavereidensa harrastusta. Seura ei ota velkaa, vaan toiminta rakentuu vahvan talkootoiminnan ja kestävän talouden suunnittelun ja seurannan varaan. Kaikkien osallistumisella ja hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan paljon enemmän. Yhteiset tavoitteet, iloisuus ja tekemisen riemu ohjaavat toimintaa ja myönteisellä ja kannustavalla ilmapiirillä saadaan aikaan parhaimmat tulokset. Seurassa on kotoinen tunnelma sen suuresta jäsenmäärästä huolimatta. Seurassa vallitsee yhdessä tekemisen henki ja halu auttaa toisiamme. Toiminnan rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti kausimaksujen kautta. Yritysyhteistyö on lisäksi olennainen osa seuran rahoitusta. Jokainen EBT:läinen kantaa oman osansa seuran ja joukkueen yhteisistä tehtävistä vapaaehtoistyön puitteissa. Näiden velvoitteiden asianmukainen hoitaminen pitää kausimaksut kohtuullisina ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

9 1.1.3. Arvot Kasvatuksellisuus Haluamme tarjota hyvän ja turvallisen toimintaympäristön, joka tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Yhteisöllisyys Haluamme, että jokainen toiminnassamme mukana oleva tuntee ylpeyttä seurastamme. Edustusjoukkueiden ottelut, leirit, turnaukset, tilaisuudet ja yli joukkuerajojen järjestettävä toiminta vahvistaa yhteishenkeämme. Pelaajien vanhemmat ovat myös olennainen osa seuraamme. Suvaitsevaisuus Haluamme, että jokainen ikään, kokoon, taitoon tai sukupuoleen katsomatta kokee olevansa tärkeä osa seuraamme. Erilaisuus on voimaa. Koripallo on monikulttuurinen peli. Vastuullisuus Haluamme, että jokainen toiminnassa mukana oleva tuo oman, pienenkin, panoksensa toimintaan. Luotettavuus ja yhteisten sääntöjen noudattaminen synnyttää turvallisuutta. Seuran arvot ohjaavat päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa. Arvot toteutuvat kaikessa EBT:n toiminnassa ja kaikkien toimijoiden osalta. 1.2. Suunnittelu 1.2.1. Toimintakausi 1.2.2. Vuosikokoukset EBT:n toiminta- ja tilikausi on 1.5.-30.4. EBT:n vuosikokous on seuran ylin päättävä elin. Kevätkokous pidetään huhtitoukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kaikkia seuran jäseniä kannustetaan osallistumaan vuosikokoukseen. Kevätkokous valitsee seuraavalle toimikaudelle hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion. Syyskokous hyväksyy edellisen toimikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä.

10 1.2.3. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.2.4. Toimintakertomus Hallitus laatii puheenjohtajan johdolla toimintasuunnitelman, jossa määritellään tulevan kauden tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi hallitus laatii talousarvion, jossa esitellään seuraavan kauden budjetti. Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksytään seuran kevätkokouksessa. Toimintasuunnitelman rinnalle hallitus ylläpitää pidemmän tähtäimen suunnitelmaa, jossa määritellään pidemmän aikavälin, 3-5 vuoden tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus laatii puheenjohtajan johdolla toimintakertomuksen edellisestä kaudesta. Toimintakertomus hyväksytään seuran syyskokouksessa. 1.2.5. Kirjanpito ja tilinpäätös Jokaisella joukkueella on oma taloutensa osana seuran kirjanpitoa ja oma seuran nimissä avattu tili. Joukkueen taloudenhoitaja hoitaa joukkueen taloutta seuran ohjeiden mukaisesti ja pitää joukkueen tilistä kirjanpitoa. Seuran taloudenhoitaja hoitaa seuran taloutta ja kirjanpitoa. Seuran tilinpäätös hyväksytään syyskokouksessa. 1.2.6. Taloudenhoitoperiaatteet 1.2.7. Seuran säännöt Jokainen pelaaja on velvollinen maksamaan seuralle vuosittaisen toimintamaksun, jonka hallitus päättää. Toimintamaksut ja niiden sisällöt määritellään vuosittain toiminnan suunnittelun pohjalta ja niistä tiedotetaan kauden alkaessa. Toimintamaksuilla rahoitetaan seuran toimintaa. Joukkueet eivät voi tehdä itsenäisiä päätöksiä seuran rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä, kuten kausimaksujen kompensoiminen joukkueen hyväksi tehtävällä työllä jne. Seuran viralliset säännöt on nähtävillä toimistolla sekä seuran internet -sivuilla.

11 1.3. Organisaatio ja hallintomalli 1.3.1. Organisaatiokaavio Hallitus Toiminnanjohtaja Valmennuspäällikkö Hallintopäällikkö Taloudenhoitaja Valmentajat Pelaajat 1.3.2. Hallitus 1.3.3. Toimihenkilöt Seuran vuosikokouksen valitsema hallitus on vastuussa seuran toiminnasta toimintakauden ajan. Hallituksen toiminnan puitteet määritellään vuosikokouksen hyväksymissä toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Hallituksen tehtävänä on luoda ja kehittää seuran toiminnan linjauksia ja taustaolosuhteita yhdessä muiden seuran jaostojen ja elinten kanssa. Seuran päivittäisestä toiminnasta vastaavat seuran toimihenkilöt. Hallitus laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion, hyväksyy työ- ja muut yhteistyösopimukset sekä myöntää pankkitilien avaamis-, lopettamis- ja käyttöoikeudet. Hallitus on yhdistyslain mukaisesti vastuussa seuran toiminnasta ja taloudesta. Hallitus kokoontuu ennalta sovitun aikataulun puitteissa. Seuran toimihenkilöihin kuuluu toiminnanjohtaja ja tarvittava määrä muita seuratyöntekijöitä. Toiminnanjohtaja vastaa seuran päivittäisestä johtamisesta ja kehittämisestä. Lisäksi toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu: Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen Aloitteet ja ratkaisuehdotukset liittyen uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen tai toiminnan haasteisiin Toimintasuunnitelman jalkauttaminen Tyytyväisyyskyselyt Talouden suunnittelu Näkyminen joukkueissa

12 Johtaminen Valmennuspäällikön, hallintopäällikön ja taloudenhoitajan päivittäinen johtaminen seuran ja hallituksen suuntaviivojen mukaisesti Työnohjaus ja tavoiteasetanta Motivointi ja työhyvinvoinnista vastaaminen Projektien johtaminen Hallituksen vahvistaminen projektien läpivieminen EHBT Kausijulkaisu Päivittäiset toiminnot Talouden seuranta Pelaajamäärän kasvattaminen ja uusien joukkueiden perustaminen Raportointi hallitukselle Kotisivujen ylläpito ja kehittäminen sekä muu tiedotus Koulutukset Seuratapahtumat Markkinointi Avustukset ja anomukset Suhdetoiminta Espoon kaupunkiin ja Suomen Koripalloliittoon Seuratyöntekijät vastaavat seuraavista tehtävistä: Valmennustoiminnan johtaminen ja kehittäminen o Valmentajien ohjaaminen ja tukeminen o Valmentajien kouluttaminen o Uusien valmentajien hankkiminen Koulukoripallo ja uudet pelaajat o Kouluyhteistyö, kouluvierailut ja näytetunnit o Kerhotoiminnan hallintoasiat o Uusien pelaajien rekrytointi ja ohjaaminen Suunnittelu ja organisointi o Salivuorot o Harjoitussisällöt ja painotukset o Leirit ja urheilukoulut o Seuratapahtumat o Kehitysryhmät o Kummipelaajat o Alue- ja maajoukkuevalmennus o Aloittelijavuorot ja koripallokurssi o Peliasut ja seuratuotteet

13 o EHBT-turnaus Hallintoasiat o Yhteydet Koripalloliittoon ja Espoon kaupunkiin o Anomukset kaupungille ja muille tahoille o Lisenssit ja seurasiirtoasiat o Vakuutukset o Jäsenrekisteri ja jäsenedut 1.3.4. Taloudenhoitaja Toimihenkilöiden yhteistyö pohjautuu kerran viikossa pidettäviin viikkopalavereihin, joista laaditaan muistio hallitukselle. Sen pohjalta hallitus seuraa ja arvioi työntekijöiden toimintaa. Lisäksi toimihenkilöt voivat osallistua kutsuttuina seuran hallituksen kokouksiin. Seuran taloudenhoitaja vastaa seuran taloudesta, maksuliikenteestä ja kirjanpidosta. Hänen tehtävänään on myös auttaa ja tukea toiminnanjohtajaa sekä joukkueiden taloudenhoitajia. Vastuualueet: Talous ja maksuliikenne Kirjanpito Palkkojen, palkkioiden ja korvausten maksaminen Toimistorutiinit Budjetointi Talouden seuranta ja raportointi Talousohjesääntö 1.3.5. Valmennuspäällikkö Vastuualueet: valmentajien esimiehenä toimiminen ja valmentajien kehittäminen valmentajien rekrytointi sekä valmentajasopimusten laadinta valmennuksen kehittäminen ja valmentajakoulutusten järjestäminen seuran arvojen, laatukäsikirjan periaatteiden ja valmennuksen EBT:n Meidän Tapa -ohjeistojen toteutumisesta huolehtiminen valmennustyössä seuran pelaajamäärän kasvattaminen seuran strategian mukaisesti 1.3.6. Hallintopäällikkö salivuorojen koordinointi koriskoulujen ja Tenavaputken hallinto ja organisointi

14 seuran leirien ja tapahtumien järjestäminen jäsenrekisterin ylläpito muut seuran hallinnolliset työt 1.3.7. Nais- ja miesjoukkueiden ohjausryhmä Seuran molemmilla aikuisten edustusjoukkueilla on oma ohjausryhmä, jonka tavoitteena on luoda ja kehittää aikuisjoukkueiden taustaolosuhteita. Ohjausryhmää hallinnoi joukkueenjohtaja. Ohjausryhmään kuuluu joukkueenjohtajan lisäksi joukkueen päävalmentaja ja taustahenkilöitä sekä muita seura-aktiiveja. Ohjausryhmään kuuluu 3-6 jäsentä. 1.3.8. Taustahenkilöiden koulutus 1.3.9. Tukijaos 1.3.10. EHBT johtoryhmä Joukkueenjohtajat ja muut taustahenkilöt osallistuvat vähintään kerran toimikauden aikana seuran järjestämiin tiedotustilaisuuksiin. Tapaamisissa koulutetaan uusia taustahenkilöitä sekä kartoitetaan seuratoiminnan kehityskohteista. Erityisesti joukkueenjohtajien kanssa arvioidaan säännöllisesti joukkueiden taustaorganisaatioiden toimintaa ja pohditaan keinoja toiminnan kehittämiseksi. Taustahenkilötapaamisten tavoitteena on myös kartoittaa uusia ihmisiä mukaan toimimaan seuran hallituksessa ja jaostoissa. Taustahenkilötapaamisissa jaetaan hyväksi havaittuja käytäntöjä eri joukkueiden kesken. Seuran tukijaos pyrkii luomaan edellytyksiä ulkopuoliselle taloudelliselle tuelle sekä huolehtimaan yhteiskunnallisista suhteista. Tukijaoksella on hallituksen valitsema puheenjohtaja, 3-6 jäsentä ja yksi toimihenkilöä. Yhteistyössä Tapiolan Hongan kanssa järjestettävällä EHBT- turnauksella on oma johtoryhmä, jossa on 5-6 edustajaa molemmista seuroista. Turnauksen päävetovastuu vaihtuu vuosittain. Johtoryhmä aloittaa uuden turnauksen suunnittelun heti vuodenvaihteen jälkeen.

15 2. VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA EBT järjestää lasten, nuorten ja aikuisten harraste-, kilpa- ja huippukoripallotoimintaa. Toiminta organisoidaan ns. pelaajapolun ympärille, jota kulkemalla junioreilla on mahdollisuus harrastaa ja pelata koripalloa omassa kotiseurassaan koko lapsuus- ja nuoruusikänsä ajan. Kantavana ajatuksena on tehdä koripallosta läpi elämänkaaren kestävä harrastus, jolloin pelaaja aikuisenakin harrastaa korista omien junioriaikaisten kavereidensa kanssa. Pelaajanpolku alkaa 1-6-vuotiaille tarkoitetusta tenavaputkesta, joka koostuu babykerhoon, liikuntaleikkikoulun ja koriskoulun muodostamasta eheästä jatkumosta. Tämän jälkeen toimintaa jatkuu joukkueissa supermikro-, mikro-, mini, C-, B- ja A-junioreissa. Uudet harrastajat ovat tervetulleita pelaajanpolulle matkan varrella. Pelaajanpolku koostuu kolmesta rinnakkaisesta polusta, joiden välillä on tiivis ja saumaton yhteistyö. Harrastekoripallopolku on tarkoitettu niille pelaajille, jotka haluavat harrastaa koripalloa harrastetasolla. Kilpakoripallopolku on tarkoitettu niille pelaajille, jotka tavoittelevat juniorien kansallista huipputasoa. Huippukoripallopolku on tarkoitettu niille pelaajille, jotka tavoittelevat nuorten maajoukkuepaikkaa tai aikuisten kansallista huipputasoa. Huippukoripallopolun valmennus toteutetaan ns. kehitysryhmätoiminnan kautta, jossa pelaajat harjoittelevat kilpakoripallojoukkueensa harjoitusten rinnalla kerran viikossa erillistä maksua vastaan kehitysryhmässä. EBT kuuluu Suomen Koripalloliiton eteläiseen alueeseen ja pelaa pääsääntöisesti eteläisen alueen sarjoissa. A-, B- ja C-juniorien kilpakoripallojoukkueet osallistuvat Koripalloliiton valtakunnallisten sarjojen karsintoihin ja sijoittuvat karsintojen perusteella pelaamaan joko SM-sarjaa tai valtakunnallista 1-divisioonaa. Aikuisten edustusjoukkueiden osalta tavoitteena on pelata valtakunnallista sarjaa.

16 2.1 Valmennusohjelmien strategiset päämäärät Tyytyväiset ja kehittyvät pelaajat: Ammattimainen ja pelaajalähtöinen valmennus: Menestyminen kaikilla tasoilla: EBT:läisyyteen kasvaminen: Harrastekoripallopolku Kilpakoripallopolku Huippukoripallopolku Seurassa on hyvä harrastaa Seurassa on mahdollista Seurassa on mahdollista koripalloa ja kehittyä saavuttaa oma kehittyä aikuisten pelaajana. Koripallosta läpi maksimaalinen kansalliselle huipputasolle, elämänkaaren kestävä koripallopotentiaali ja nuorten maajoukkueisiin ja harrastus. kehittyä juniorien aikuisten pääsarjoihin. kansalliselle huipputasolle. Valmennus on ammattimaista, pelaajien tarpeista ja tavoitteista lähtevää. Toiminnassa korostetaan harrastuksen sosiaalista ja terveyttä edistävää puolta. Hyväksytään myös alhaisempi sitoutumisaste ja muut harrastukset. Kaikki pelaa periaatteiden mukainen menestyminen harrastetasolla. Seuran kasvatit jäävät junioriuransa jälkeen mukaan seuran toimintaan aikuispelaajina, valmentajina, erotuomareina, seuratyöntekijöinä tai omien koripalloa harrastavien lastensa vanhempina. Valmennus on ammattimaista ja ympärivuotista. Toiminnassa korostetaan joukkueen yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista, vastuullisuutta ja joukkuetoiminnan ulkopuolista harjoittelua. EBT on kaikissa ikäluokissa kansallisella tasolla neljän parhaan joukossa. Tarjoamme mahdollisuuden pelata omassa seurassa kansallisella huipputasolla. Kilpakoripalloryhmät houkuttelevat huipulle tähtääviä. Pelaajat jatkavat kilpauransa jälkeen harrastekoripallon ja/tai muun seuratoiminnan parissa. Valmennus on ammattimaista ja ympärivuotista. Pelaajia kasvatetaan ja kannustetaan huippuurheilun elämään. EBT kasvattaa vuosittain uusia pelaajia nuorten maajoukkueisiin. EBT:n kasvatteja pelaa aikuisten pääsarjoissa. Tarjoamme mahdollisuuden pelata omassa seurassa kansallisella huipputasolla. Pelaajat palaavat huippuuransa jälkeen kasvattajaseuraansa. Huipulle päässeet pelaajat ovat esikuvia nuoremmille pelaajille. Johdonmukaisuus toimintaryhmien muodostamisessa: (Toimintaryhmien muodostamisessa huomioidaan toimintaan sitoutuneiden pelaajien lukumäärä, pelaajien motivaatio-, taito- ja potentiaalitasot, sekä kunkin ryhmän toimintaedellytykset.) Harrasteryhmissä pelaavat ne pelaajat, jotka haluavat harrastaa koripalloa ja sitoutua joukkueen pelisääntöihin. Pelaajat voivat joustavasti siirtyä kilpakoripalloryhmiin. Kilparyhmissä pelaavat ne pelaajat, jotka haluavat tavoitella maksimaalista koripallopotentiaaliaan ja osoittavat tämän omalla toiminnallaan. Pelaajat voivat joustavasti siirtyä harrastekoripalloryhmiin. Huippukoripalloryhmiin valitaan kaikista lahjakkaimmat ja tavoitteellisimmat pelaajat. Valintakriteerit ovat: 1. halu / sitoutuminen poikkeuksellista muihin ikäluokassa oleviin nähden, 2. kyky omaksua asioita parempaa kuin muilla ikäisillään, 3. fyysinen potentiaali.

17 2.2 Tenavat 1-6-vuotiaat Babykerho järjestetään 1-2-vuotiaille lapsille kerran viikossa. Vanhemmat ohjaavat toimintaa ja saavat liikkua vapaasti salissa yhdessä lastensa kanssa monipuolisia liikuntavälineitä käyttäen. Joka tunnilla on paikalla ohjaaja, joka vetää yhteisen alku- ja loppupiirin. Babykerhon tavoitteena on innostaa lapsia tulevaa liikuntaleikkikoulua silmällä pitäen sekä antaa lapsille mahdollisuus tulla liikkumaan ja leikkimään liikuntasaliin ja tapaamaan muita saman ikäisiä lapsia. Liikuntaleikkikoulu järjestetään 3-4-vuotiaille lapsille kerran viikossa. Se on Nuoren Suomen asiantuntijoiden suunnittelema monipuolinen liikuntaohjelma, jonka tuntiohjelmat pohjautuvat lapsen liikunnalliseen kehitykseen ja perusliikuntataitojen kehittymistä edistävään sisältöön. Tavoitteena on opettaa monipuolisesti liikunnan perustaitoja ja tarjota lapsille elämyksiä ja hauskoja hetkiä liikunnan parissa. 3- ja 4-vuotiailla lapsilla on omat ryhmänsä, jolloin jokaiselle lapselle saadaan oman kasvu- ja kehitystasonsa mukaista toimintaa. 3-vuotiaiden ryhmässä lapset liikkuvat jokaisella tunnilla yhdessä vanhempansa kanssa, ohjaaja on myös mukana vetämässä harjoitteet. 4-vuotiaiden ryhmässä lapset liikkuvat jo ilman vanhempia lukuun ottamatta kerran kuukaudessa järjestettävää lasten ja vanhempien yhteistuntia. Koriskoulu järjestetään 5-6 -vuotiaille lapsille kerran viikossa. Se on EBT:n kehittämä toimintamalli, jonka tuntiohjelmat on suunniteltu opettamaan lapsille koripallon ja liikunnan perustaitoja. Lisäksi opetellaan toimimaan joukkueena. Tavoitteena on sytyttää kipinä pidempiaikaiseen koripalloharrastukseen ja tarjota lapsille elämyksiä ja hauskoja hetkiä koripallon parissa. Kauden lopulla ryhmästä muodostetaan uusi joukkue. 2.3 Juniorit 7-11-vuotiaat Supermikroihin kuuluvat 7-vuotiaat lapset, mutta joukkueissa pelaa myös 6-vuotiaita koripallon harrastamisesta kiinnostuneita lapsia. Harjoituksia järjestetään kaksi kertaa viikossa. Mikroihin kuuluvat 8-9-vuotiaat. Seuralla on erilliset joukkueet molemmissa vuosiluokissa. Harjoituksia järjestetään kolme kertaa viikossa. Mineihin kuuluvat 10-11-vuotiaat lapset. Vuosiluokat muodostavat yhteisen joukkueen, joka harjoittelee, ja pelaa yhdessä. Pelaajamäärän mukaan joukkue jaetaan 2-3 harjoitusryhmään. Harjoituksia järjestetään neljä kertaa viikossa. Joukkueella on yksi valmennustiimi ja yhteinen taustaorganisaatio, jossa tehtävät voidaan kuitenkin jakaa vuosiluokkakohtaisesti. Supermikrojen, mikrojen ja minien harjoittelu toteutetaan leikkimielisesti, kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä. Toiminnan tavoitteena on opettaa lapsille koripallon perustaitoja ja koripallossa vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia. Keskeistä on huomioida lasten herkkyyskaudet fyysisten ominaisuuksien optimaalisessa kehittämisessä. Samaan aikaan on yhtä tärkeä kehittää ja kasvattaa lapsia ihmisinä. Koripallo on väline kasvatuksen toteuttamisessa. Supermikrot pelaavat yksittäisiä harjoituspelejä tai osallistuvat Koripalloliiton eteläisen alueen supermikrosarjaan. Mikrot ja minit osallistuvat Koripalloliiton eteläisen alueen sarjaan ja kilpailevat Nuoren Suomen kilpailutoiminnan suositusten mukaisesti. Tavoitteena kuuluu sijoittua vuosittain kaikissa ikäluokassa 1-divisioonassa neljän parhaan joukkoon ja päästä alueen lopputurnaukseen.

Tavoitteena on, että jokaisessa vuosiluokassa on vähintään 20-30 pelaajaa. Sarjoihin osallistutaan niin, että jokainen pelaaja pääsee kokemaan onnistumisia oman tasoisessa peliympäristössä. Tavoitteena on, että jokaisessa vuosiluokassa vähintään yksi joukkue pelaa 1-diviosioonassa, jotta C-junioreissa pystytään kilpailemaan valtakunnallisissa sarjoissa. 2.4 Juniorit 12-18-vuotiaat C-junioreihin kuuluvat 12-13-vuotiaat pelaajat. Vuosiluokat muodostavat yhteisen joukkueen, joka harjoittelee ja pelaa yhdessä. Pelaajamäärän mukaan joukkue jaetaan 2-3 harjoitusryhmään. Harjoituksia järjestetään neljä kertaa viikossa. Joukkueella on yksi valmennustiimi ja yhteinen taustaorganisaatio, jossa tehtävät voidaan kuitenkin jakaa vuosiluokkakohtaisesti. Laji- ja fyysisen valmennuksen lisäksi myös henkiseen valmennukseen ja ravinto-oppiin tutustutaan ja terveitä ja urheilullisia elämäntapoja korostetaan. Ikäluokan edustusjoukkue osallistuu Koripalloliiton valtakunnallisiin SM-karsintoihin. Sen lisäksi pelataan liiton eteläisen alueen sarjaa. B-junioreihin kuuluvat 14-15-vuotiaat ja A-junioreihin 16-18-vuotiaat pelaajat. Tässä iässä keskeistä on tarjota mahdollisuus harrastaa koripalloa oman motivaationsa mukaisesti. Tärkeää on myös, että pelaajien tavoitteet ja taidot kohtaavat joukkueissa. Kilpa- ja harrastekoripallo eriytetään omiksi toimintaryhmiksi ja niille tulee omat valmennustiimit. Kilpakoripalloryhmät harjoittelevat tavoitteellisesti neljästä viiteen kertaa viikossa. Kilparyhmiä voi olla useampia, jolloin edustusryhmän rinnalla toimii tarvittava määrä haastajaryhmiä. Tällöin keskeiseksi asiaksi muodostuu pelaajien liikkuminen ryhmien välillä. Kesken kauden on mahdollisuus siirtyä toiseen ryhmään. A- ja B-juniorien harrastekoripalloryhmät harjoittelevat kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Seuran tavoitteena on A- ja B-juniorien harrastekoripallo-ohjelman kehittämisen kautta kasvattaa harrastepelaajien lukumäärää. A-, B- ja C-junioreissa on tavoitteena, että seuralla on yksi joukkue valtakunnallisissa sarjoissa ja lisäksi joukkueita alueellisissa sarjoissa. A-C -juniorien edustusjoukkueiden tavoitteena on pelata vuosittain SMsarjassa. 2.5 Aikuiset Yksi junioritoiminnan keskeisistä tavoitteista on tehdä seuran kasvateille koripallosta ja liikunnasta läpi elämänkaaren kestävä harrastus. Siksi seura tarjoaa aikuisille harraste-, kilpa- ja huippukoripalloa. Aikuisten kilpakoripallo koostuu sekä naisissa että miehissä edustus- ja haastajajoukkueesta. Edustusjoukkueiden tavoitteena on pelata kilpakoripalloa mahdollisimman korkealla kansallisella tasolla oman junioripolun läpikäynneillä pelaajilla. Joukkueiden päävalmentajat toimivat sekä edustusjoukkueen että A-juniorien valmentajina. Edustusjoukkueiden rinnalla toimii haastajajoukkueet, jossa tulevaisuuden edustusjoukkuepelaajat voivat kehittyä. Samalla synnytetään kilpailua pelipaikoista ja kasvatetaan harjoitusrinkiä. Edustus- ja haastajajoukkue tekevät tiivistä yhteistyötä A-juniorien edustusjoukkueen kanssa. Tavoitteena on myös osallistua vuosittain Koripalloliiton järjestämiin seniorien valtakunnallisiin ja alueellisiin sarjoihin. Aikuisten harrastekoripallo koostuu Koripalloliiton eteläisen alueen eri divisioonissa pelaavista aikuisten harrastejoukkueista sekä mamma- ja pappajoukkueista. Näiden ryhmien tavoitteena on luoda edellytys omaehtoiseen kuntoiluun ja koripallon harrastamiseen mukavassa seurassa. Tavoitteena on, että harrasteporukat eivät vain ole sosiaalisia ryhmiä, vaan että joukkueen pelaajat toimisivat seuran valmentajina tai aktiiveina ja olisivat sitä kautta luomassa seuran kulttuuria. Aikuisten harrastejoukkueiden 18

19 rinnalla myös mamma- ja pappajoukkueet ovat pelaajien vanhemmille tarkoitettuja peliporukoita. Aikaisempi koripallotausta ei ole edellytys sille, että voi tulla mukaan näihin ryhmiin. 2.6 Turnaukset Koripalloliiton sarjatoiminnan lisäksi joukkueet osallistuvat myös turnauksiin kotimaassa ja ulkomailla. Turnausmaksut eivät sisälly seuran toimintamaksuihin ja turnausosallistumisista päättää joukkue itse. Joukkueen valmentajat ja joukkueenjohtajat laativat turnausosallistumista esitykset vanhempainkokousta varten. Päätökset turnausosallistumisista tehdään vanhempainkokouksissa. Seuran omaan turnaukseen Espoo Hightech Basket Tournament (EHBT- turnaus) kaikki joukkueet osallistuvat. 2.7 Pelaajien pelisäännöt Jokainen joukkue laatii yhdessä omat pelisääntönsä, joita joukkueen jäsenet sitoutuvat noudattamaan. Lisäksi seuraavat pelisäännöt ovat seuran pelaajille yhteiset. 1. Pelaan koripalloa, koska minä haluan, en koska vanhemmat tai valmentajat haluavat. 2. Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä. 3. Käyttäydyn maltillisesti suunsoitto ja häiriköinti pilaavat tunnelman kaikilta. 4. Edustan pelikentällä ja kentän ulkopuolella itseäni, perhettäni, joukkuettani ja seuraani. 5. Kolmen K:n sääntö: Koti, koulu, koripallo ja tässä järjestyksessä 6. Kunnioitan vastustajaani. 7. Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja. 8. Yritän muistaa, ettei voittaminen ole tärkeintä. Vähintään yhtä tärkeää on pitää hauskaa, kehittyä pelaajana, uusien ystävien saaminen ja parhaansa yrittäminen. 9. Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille. 10. Muistan, että valmentajat ja erotuomarit haluavat auttaa minua ja annan heille sen ansaitseman arvostuksen. 2.8 Maajoukkuepelaajat Joukkueen päävalmentaja ohjaa pelaajiaan Koripalloliiton All Star katsastusleireille, jotka käynnistyvät C- iässä. Katsastusleirien kautta pelaajalla on mahdollisuus päästä ikäluokkansa maajoukkueeseen. EBT tukee seuran pelaajia, jotka ovat ikäluokkansa lopullisessa maajoukkueringissä 50% leirityskustannuksista, kuitenkin maksimissaan 750 euroa kautta kohden. Tuki maksetaan seuran toimistoon toimitettuja kuitteja vastaan. Kuitit tulee toimittaa neljän kuukauden kuluessa ko. tapahtumasta, Toimihenkilöt kertovat kauden alussa vanhempainkokousten yhteydessä tai erillisessä infotilaisuudessa, tuki- ja muista periaatteista. 2.9 Kehitysryhmät EBT järjestää mini-, B-, C- ja A-ikäluokkien lahjakkaimmille pelaajille erillisen kehitysryhmävalmennuksen kerran viikossa. Kehitysryhmiin valitaan päävalmentajan ja valmennuspäällikön toimesta ikäluokkansa lahjakkaimmat ja tavoitteellisimmat pelaajat. Valintakriteerit ovat: 1. halu / sitoutuminen poikkeuksellista muihin ikäluokassa oleviin nähden, 2. kyky omaksua asioita parempaa kuin muilla ikäisillään, 3. fyysinen potentiaali. Kehitysryhmä ei sisälly toimintamaksuihin, vaan kehitysryhmässä harjoittelevat pelaajat maksavat siitä erillisen maksun.

20 2.10 Leirit ja urheilukoulut Seura järjestää kesällä heinä-elokuun vaihteessa kesäleirin EBT Summer Camp, joka käynnistää uuden pelikauden. Leirin tavoitteena on kasvattaa yhteishenkeä ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä olla ponnahduslautana yli joukkuerajojen tapahtuvalle yhteistoiminnalle. Leiri voidaan järjestää kahdessa osassa: supermikroille, mikroille, mineille ja C-junioreille oma leiri ja A- ja B-junioreille oma leiri. Koululaisten loma-aikana kesän alussa ja joululomalla järjestetään ns. kotileirejä, jolloin toimintaa on päiväsaikaan klo 8.00-16.00. Leirien rinnalla järjestetään myös seuraan kuulumattomille urheilukouluja, jossa harrastetaan monipuolisesti eri urheilulajeja. Urheilukoulujen tavoitteena on järjestää lapsille päiväsaikaan mielekästä ja monipuolista tekemistä. 2.11 Seurakoulutus pelaajille Seura järjestää pelaajille pelaajakoulutuksen lisäksi myös seurakoulutusta, jonka tavoitteena on esitellä seuratoiminnan muita osa-alueita ja valmistaa pelaajia aikuisiän harrastusmahdollisuuksiin. Vastaavaa seurakoulutusta järjestetään myös pelaajien vanhemmille. 2.11.1 Toimitsijakoulutus C-iässä pelaajille tarjotaan seuran järjestämää toimitsijakoulutusta. Pelaajille opetetaan pöytäkirjan täyttö, ajanotto ja 24 sekunnin hyökkäysaikakellon pitäminen. Lisäksi pelaajille pidetään tilastointikoulutus. Tavoitteena on, että pelaajat voivat C-iästä lähtien osallistua oman joukkueensa tai seuran muiden joukkueiden ottelutapahtumien järjestämiseen. Joukkueiden välistä yhteistyötä toimitsija- ja tilastointitehtävissä suositellaan. Toimitsijakoulutus järjestetään myös pelaajien vanhemmille. Tavoitteena on, että seura kouluttaa vuosittain kaikki vanhemman C-ikäluokan pelaajat toimitsijatehtäviin. Vanhempien osalta tavoitteena on, että toimitsijakoulutukseen osallistuu vuosittain vähintään 15 vanhempaa. 2.11.2 Erotuomarikoulutus B-iässä pelaajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua Koripalloliiton järjestämään erotuomarikoulutukseen. Koulutus järjestetään mahdollisuuksien mukaan kauden alussa ennen EHBT-turnausta, jotta pelaajat saavat heti kurssin jälkeen soveltaa teoriatietoa käytännön tilanteissa. Uudet erotuomarit tuomitsevat EHBT:ssä minien ja mikrojen pelejä yhdessä kokeneiden erotuomarien kanssa. Vaihtoehtoisesti kurssi voidaan myös järjestää loka-marraskuussa juniorien SM-karsintojen jälkeen. Erotuomarikurssin käyminen antaa pelaajille erinomaisen mahdollisuuden oman taskurahan tienaamiseen. Tavoitteena on, että erotuomarin peruskurssin suorittaa vuosittain 15 junioria ja jatkokurssin 6 erotuomaria. 2.11.3 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus A-iässä pelaajille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa Koripalloliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän Tervetuloa ohjaajaksi -koulutus. Sen tavoitteena on innostaa seuran omia kasvatteja tulemaan mukaan valmennustoimintaan. Moni A-juniori toimii oman peliuransa rinnalla juniorijoukkueissa apuvalmentajana.