HTT:n syyskokous 2011

Samankaltaiset tiedostot
Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y.

Mitä rakentamisen uudet säännökset

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, HELSINKI, , telefax

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, HELSINKI, , telefax

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, HELSINKI, , telefax

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, HELSINKI, , telefax

PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Puupäivä

Sisäilma ja massiivipuu

vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry PUUNET -koulutus Oulu Kuva: Honkatalot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Puutoimialan tilanne ja tulevaisuus. Pohjois-Suomessa Seppo Romppainen Puutuoteteollisuus ry. PUUTOIMIALA KASVUUN -SEMINAARI Rokua


Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi

PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus


Kuntien mahdollisuudet puurakentamisen edistämisessä Seppo Romppainen Erityisasiantuntija Puutuoteteollisuus ry

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki

Rakentamisen hiilivarasto

Vähähiilinen puukerrostalo

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Terve kunta rakentuu puulle Log Capital Pudasjärvi

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

PuuNet Teemakoulutus; Hirsirakentamisen uudet ohjeistukset julkiseen rakentamiseen

Tuira PIRKANMAALAINEN HIRSIKOTI VUOREKSEEN TERVEELLISTÄ ASUMISTA PARAS PUUTALO ASUNTOMESSUT 2015 LUOTETTAVAA LAATUA PARAS RTS-TUTKII

Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

Energiatehokkaan kaupunkiasumisen tutkimus ja koerakentaminen Matti Kuittinen

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

Puun käyttö rakentamisessa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Rakennetun ympäristön osasto, YM

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Suomen tie!! Aimo Ahti 1

Puu vähähiilisessä keittiössä

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

WOODPOLIS II- HANKE

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Maailma tarvitsee Metsää

RAKENTAMISEN RATKAISUT

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa

Ympäristötietoa rakentamiseen

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

Puurakentamisen edistäminen

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Tulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Case Pudasjärven koulukampus Puupäivät

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Rakentamisen ympäristövaikutusten määrittäminen

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Kuinka kunta voi edistää biotaloutta? Kokemuksia työuralta

Rakentamisen ympäristövaatimukset kiristyvät. Samalla ympäristöraportoinnin tarpeet kasvavat.

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Puutuotteet ja hiilijalanjälki - Case Lighthouse Joensuu

5/7/2015. Townhouse-tutkimus. Lohjan kaupunki Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö Arkkitehtuurin laitos. Mikä?

Kehittyvä puukerrostalon

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

Green Building Council Finland

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE

Transkriptio:

HTT:n syyskokous 2011.

Jäsenyritykset 2011 Suomen Lomakoti Oy (Artichouse) - www.artichouse.fi Euro Loghouses Oy - www.eurologhouses.fi Finnlamelli Oy - www.finnlamelli.fi Honkakartano Oy - www.honkakartano.fi Honkamajat Finland Ltd - www.honkamajat.fi Honkarakenne Oyj (HONKA) - www.honka.com Oy Primapoli Ltd (Honkatalot) - www.honkatalot.fi Ikihirsi Oy - www.ikihirsi.fi Hirsiset - www.hirsiset.com Kontiotuote Oy (Kontio) - www.kontiotuote.fi Kuusamo Hirsitalot Oy - www.kuusamohirsitalot.fi Ollikaisen Hirsirakenne Oy - www.ohr.fi Pellopuu Oy (Lapin Punahonka) - www.pellopuu.fi Pohjan Timber-Hirsi Oy - www.timber-hirsi.fi Mammuttihirsi - www.mammuttihirsi.fi Vaaran Aihkitalot - www.aihkitalot.fi Vehasen Talot Oy - www.vehasen.fi Vuokatti Hirsitalot Oy - www.vuokattitalot.fi Ykköspuu Oy - www.ykkospuu.fi

TEOLLISEN HIRREN LIIKEVAIHTO Milj. euroa, alv 0 % 400 350 353 318 300 250 200 150 100 148 119 108 118 152 155 146 204 217 216 209 186 201 244 260 231 299 231 267 263 50 0 1990199119921993 199419951996 1997199819992000 2001200220032004 200520062007 2008200920102011 KOTIMAA VIENTI 1.9.2011 toimialan tilauskanta kotimaahan oli 7 % edellisvuotta pienempi. Viennissä tilauskanta oli 12 % edellisvuotta pienempi.

Log house export from Finland (EUR million)

Kansainvälistymisen edistäminen 1. Esteiden poistaminen puurakentamiselta - asumisen aikainen energiakulutus ja yksittäisten rakenneosien U-arvot eivät ole yhtä kuin kestävä kehitys + puu uudistuvana ja hiilidioksidia sitovana materiaalina tulee olla aina rakentamisessa ykkösvaihtoehto

Kansainvälistymisen edistäminen 2. Puisten rakennusmateriaalien vapaa liikkuvuus - Tullit, luksusverot, pois puutuotteilta jotka on valmistettu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen

Kansainvälistymisen edistäminen 3. Design & teknologia Muotoilu ja arkkitehtuuri on koettu kustannuksia nostavaksi tekijäksi. Ajat ovat muuttuneet. Teknologia on kehittynyt ja nyt pitää saada muotoilu ja valmistus tekemään tosissaan yhteistyötä myös puutuotealalla.

HTT:n rooli viennin edistämisessä Vaikuttaminen rakennusmääräyksiin (E-luvulle oma massiivipuurakennuksia koskeva arvo kuten Suomessa. Yhteistyö maakohtaisesti paikallisten hirsitalotehtaiden (toimialajärjestöjen ) kanssa + sahateollisuus + CLT tuottajat?? Vaikuttaminen politikkojen kautta? (Liikenneministeri Merja Kyllönen ulkomaankauppamin. Alex Stubb) Eurooppa- ja

Vuoden hirsitalo 2011 Hirsitaloteollisuus r.y.

Vuoden hirsitalo 2011 Valinnan suorittaneet raadin jäsenet: Arkkitehtuurin professori, Oulun yliopisto Jouni Koiso-Kanttila. Suomalaisen muotoilun edelläkävijä ja kansainvälistäjä Ristomatti Ratia Kilpailuun saivat osallistua kaikki HTT:n jäsenyritykset. Hirsirakennustyyppiä ei rajattu eikä myöskään kilpailuun osallistuvien rakennusten määrää. Raadille ei paljastettu kilpailurakennusten valmistajaa.

Honkarakenne Oyj:n markkinointijohtaja Sanna Wester

Toimittajat 31.10.2011 / Vuoden Hirsirakennus 2011 Tekniikka & Talous Puu&Tekniikka Freelancer (sisustus) Rakennustekniikka-lehti Hirsitalo-lehti Aarre-lehti Maalla-lehti Sauna-lehti Rakennuslehti Metsätalous Terassi-lehti Tekniikan Maailma TM Rakennusmaailma Suomen Omakotilehti (14) Eeva Törmänen Maija-Liisa Saksa Maija-Riitta Riuttamäki Sari Okko Jorma Välimaa Mari Ikonen Erja Salovaara Raili Vihavainen Anne Korhonen Pirjo Korhonen-Salapuro Mari Shrestha Hilkka Kallio Jari Kupiainen Tarja Västilä

Antoisaa kokousta ja rakentavaa keskustelua

Tutkimusten mukaan massiivihirrestä tehty rakennus on ympäristön kannalta ylivertainen Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla. (Matti Alasaarela) Hiilinielututkimus hirsiseinä toimii tehokkaana hiilinieluna. Kompensoi seinän U-arvovaatimusta. Suomalainen hirsirakennus täyttää myös uudet 1.7.2012 voimaan astuvat rakennusten energiamääräykset.

Use of pine wood in the factory 0.79 m³ for other timber 1.0 m³ for logs 1.14 m³ delivered to the paper mill 1.02 m³ for energy usage 3.94 m³ round wood Usage of round wood logs 25 % other timber 20 % paper mill 29 % waste wood 26 % The manufacturing of 1 m³ of laminated logs produces more than 1 m³ waste wood. This waste wood includes about 7000 MJ clean energy Source: Matti Alasaarela 2008, Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla

Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta Fotosynteesi / Yhteyttäminen

Hirsiseinän energian kulutus elinkaaren aikana Hirsiseinän energian kulutus laskettuna hirsiseinän elinkaaren ensimmäisen 50 vuoden ajalta. (MJ / 1 m3 hirsiseinää) Puun korjuu Tuotanto Kuljetus Rakentaminen Kunnossapito 50 v. Yht. 3534 MJ/log-m³ Uudistuva energia sivutuotteista Kokonaiskulutus 50 v elinkaaren aikana Ylimääräinen puhdas energia 7000 MJ/log-m³ -3534 MJ/log-m³ = + 3466 MJ/log-m³ ( 1 talo = 62 m3 x 3466 MJ/m3 = 214.892 MJ = n.60.000 kwh ) Source: Matti Alasaarela 2008, Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla

Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa (punaiset katkoviivat).

SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT 1500 150000 1000 100000 MJ/seinä-m2 500 0-500 -1000-1500 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä CO2-eq g/seinä-m2 50000 0-50000 -100000 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä -2000-2500 uusiutumaton kokonaisenergiankulutus -200000 Energiankulutus MJ/m2 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA -150000 Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet

Puurakentaminen CO2 varastona

Hirsirakenteet ovat testattuja ja ulkopuolisten sertifiointilaitosten hyväksymiä rakenteita. ( CE-merkki, Gost-sertifikaatit, jne.)