Pirkanmaan asiointien suuntautuminen ja vaikutusalueet 2011. Kooste Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2011 aineistosta

Pirkanmaan asiointien suuntautuminen ja vaikutusalueet 2011 Kooste Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2011 aineistosta

3 Selvityksen taustaa TNS Gallup Oy julkaisi Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen alkusyksystä 2011. Tässä Pirkanmaan liiton tuottamassa yhteenvedossa selvitetään kuluttajien asiointivirtoja Pirkanmaan kuntien välillä ja maakuntarajan ylittävän asioinnin osalta. Asioinnilla viitataan pääosin kaupallisten palvelujen käyttöön eri tuote ja palveluryhmissä sekä työmatkojen suuntautumiseen. Vuoden 2011 Suuri Vaikutusaluetutkimus on jatkoa Suomen Gallup Oy:n vuosina 1986, 1992, 1995, 1999 ja 2006 tuottamille tutkimuksille. Pirkanmaan liitossa on viimeksi selvitetty asiointiliikennettä vuosien 2000 1 ja 2006 2 tilanteista. Luettavanasi olevan selvityksen rakenne on jokseenkin yhteneväinen vuotta 2006 kartoittaneen yhteenvedon kanssa. Poikkeuksena nyt tarkastellaan myös kaikkien Tampereen seutukunnan kuntien asiointia erikseen. Vaikutusalueiden selvittäminen kaikkien kuntien osalta on erityisen tärkeää, koska ihmisten asiointi saattaa olla yksi tulevaa kuntarakenneuudistusta perusteleva taustatieto. Pirkanmaan asiointiliikenteen ja vaikutusalueiden tarkastelua varten on 39 tutkitusta tuoteryhmästä tai palvelusta valittu 16 vaihtoehtoa, joiden katsotaan kuvaavan monipuolisesti erilaisen kulutuskysynnän aiheuttamia asiakasvirtoja. Valitut tuoteryhmät ovat suurelta osin samoja kuin vuoden 2006 yhteenvedossa, jotta aineistoista olisi mahdollista paikallistaa ajallisia muutoksia. Edellisen katsauksen tuoteryhmien painottumista vaatetukseen ja jalkineisiin on hieman vähennetty. Vuoden 2006 koosteessa oli poimittu naisten, miesten ja lasten vaatteet sekä naisten ja miesten jalkineet omina tuoteryhminään. Tässä mukaan on otettu pelkästään naisten vaatteet, mikä on kulutusmäärältään suurin vaatetuksen tuoteryhmä. Tämä muutos hieman vähentää Tampereen osuutta asioinneista. Myös kodin tietotekniikka on nyt jätetty ulkopuolelle, koska mukana on hyvin samankaltainen tuoteryhmä, kodin viihde elektroniikka. Näiden tuoteryhmien käyttötapa on lähestynyt toisiaan viime vuosina. Uusina tuoteryhminä mukaan on otettu elintarvikkeet (ostoajankohta arkisin ja viikonloppuisin), kellot ja korut, rauta, rakennus ja remonttitarvikkeet, ravintolapalvelut sekä kotimaan matkailukohteet. Päivittäiselintarvikkeiden kauppa on asioinnin tiheydeltään ja myynnin suuruusluokaltaan niin suuri, että sen tarkastelu koettiin tärkeäksi ottaa mukaan. Kellot ja korut kertovat asusteiden erikoiskaupan asiointisuunnasta. Rauta, rakennus ja remonttitarvikkeiden myyntiä löytyy useimmista kunnista. Sen osalta haluttiin selvittää, kuinka suuri osa tuotteista hankitaan paikallisesta tarjonnasta ja kuinka suuri osuus alan jättimyymälöistä. Ravintolapalvelut ja kotimaan matkailukohteet ovat Pirkanmaalle strategisesti merkittäviä aloja liittyen läheisesti elämystalouden käsitteisiin. Valitut tuotteet ja palvelut ovat (suluissa kuvaus, mistä oletetaan kertovan tai mihin liittyvän): Elintarvikkeet arkisin (lähikauppa asiointi) Elintarvikkeet viikonloppuisin (suurostokset, ostosmatkailu) Naisten vaatteet (suurin vaatekysyntä tulee naisilta) 1 Pirkanmaan liitto (2002): Pirkanmaan asiointi ja vaikutusaluetutkimus 2000. Pirkanmaan liiton julkaisu B 80. Löytyy verkosta osoitteesta http://www.pirkanmaa.fi/suomi/gallup/b80.pdf 2 Pirkanmaan liitto (2009): Yhteenveto Pirkanmaan asiointi ja vaikutusalueselvityksestä. Löytyy verkosta osoitteesta http://pirkanmaa.xetnet.com/fileadmin/pirkanmaa/pdf/aluekehitys/vaikutusalueselvitys.pdf

4 Kellot ja korut (asusteiden erikoistunut ala) Kodinkoneet (hankitaanko isoista keskittymistä vai oman alueen kivijalkakaupasta) Kodin viihde elektroniikka (paikalliskaupan osuus, Internet kaupan osuus) Huonekalut ja sisustustarvikkeet (uusien alan toimijoiden ja keskittymien vaikutukset) Rauta, rakennus ja remonttitarvikkeet (isoista keskittymistä vai oman kunnan tarjonnasta) Silmälasit, piilolasit ym. optikkotuotteet (isoista keskittymistä vai oman kunnan tarjonnasta) Kulttuuripalvelut (isojen kaupunkien tarjonta vrt. oman alueen kulttuuripalvelut) Ravintolapalvelut (minne lähdetään kulinaaristen elämysten perässä) Kotimaan matkailukohteet (suunnataanko lähialueen elämyksiin vai kauemmas) Alkoholi (ohjaa elintarvikekaupan ostoksiakin) Uusi auto (keskittymät Pirkanmaalla, pk seudulla vai esimerkiksi Hämeenlinnassa) Käytetty auto (keskittymät Pirkanmaalla, pk seudulla vai esimerkiksi Hämeenlinnassa) Yksityiset lääkäri ja terveydenhoitopalvelut (Tampereen vai oman alueen tarjonta) Näiden lisäksi aineistosta on koottu tietoa kotitalouden jäsenten työpaikkaliikenteestä ja julkisia koulutuspalveluja käyttävien suuntautumisesta. Tutkimuksessa on eritelty kotitalouden eniten ja toiseksi eniten ansaitsevan henkilön työpaikan sijainti. Työpaikan sijainti vaikuttaa suuresti myös asiointitottumuksiin, jos reitin varrelle sijoittuu houkuttelevia asiointipaikkoja. Koulutuspaikan mukaan liikkuminen ohjaa sekin osaltaan asiointia tiettyyn suuntaan. Työpaikkaliikenteen eli pendelöinnin tiedot on muodostettu tämän aineiston otannalla vastaajien keskiarvoista. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia Tilastokeskuksen väestön työssäkäyntitilastosta muodostettujen pendelöintitietojen kanssa. TNS Gallupin Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2011 uusia ominaisuuksia ovat mm. Internet ostamisen näkyminen yhtenä sijaintivaihtoehtona ja kuntakohtaisten ostopaikkatarkenteiden lisääminen aineistoon. Pirkanmaan kaupan alan tarjonta on muuttunut merkittävästi sitten viime tutkimusajankohdan, kun alueelle on rakentunut Lempäälän Ideaparkin, Ylöjärven Elovainion ja Tampereen Ikean tapaisia suuryksiköitä. Tässä katsauksessa yksittäisiä kauppapaikkoja käytetään ennen kaikkea muutoksia selittävinä tekijöinä. Suuren Vaikutusaluetutkimuksen tiedonkeruu on toteutettu TNS Gallupin Internet paneelissa. Vastaajamäärä maassa on ollut noin 30 000. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kotitaloudet. Vastaajina ovat kotitalouden 15 vuotta täyttäneet jäsenet, ja vastaajat ovat täyttäneet lomakkeen tiedot koko talouden puolesta. Vastaajilta kysyttiin, mistä talouteen on viimeksi hankittu 39:ää eri tuotetta tai palvelua. Asioinnilla tai ostotapahtumalla tarkoitetaan tässä aina viimeisintä ostoa tai viimeisintä palvelun hankintaa. Pirkanmaan liiton koosteen on tehnyt Anniina Heinikangas.

5 1. Asioinnin suuntautuminen maakuntakeskukseen Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2011 perusteella Tampere on edelleen vahva asioinnin pääkeskus Pirkanmaalla. Yli 43 prosenttia Tampereen ulkopuolisten kuntien asiointiliikenteestä suuntautuu maakunnan keskuskaupunkiin. Kun myös Tampereen oma asiointi otetaan mukaan laskuihin, lähes seitsemän kymmenestä asioinnista Pirkanmaalla tehdään Tampereella. Seutukunnittain tarkastellen asiointi Tampereelle vaihtelee Tampereen seutukunnan (pl. Tampere) 55 prosentista Luoteis Pirkanmaan 21 prosenttiin. Etelä Pirkanmaalta kaikkiaan lähes kolmannes ja Ylä Pirkanmaalta yli neljännes asioinneista suuntautuu tamperelaisiin palveluihin. Lounais Pirkanmaalla osuus on hieman yli viidennes. Osuudet on laskettu valittujen tuoteryhmien ja palvelujen asioinnista pois lukien elintarvikeostokset. Seutukuntajako 1.1.2011. Kuvio 1. Asioinnin suuntautuminen Tampereelle (%) seutukunnittain vuonna 2011 Tampereen seutukunnan kaikkien kuntien asioinnista valtaosa suuntautuu keskuskaupunkiin. Eniten Tampereella asioidaan Pirkkalasta (68 %) ja Ylöjärveltä (61 %). Asiointivirtoja edesauttavat kuntien fyysinen läheisyys, hyvät liikenneyhteydet ja runsas työssäkäynti Tampereella. Orivedeltä, Nokialta ja Lempäälästä noin puolet asioinnista tapahtuu maakuntakeskuksessa. Runsaan 40 prosentin asiointiosuudella Tampereelle suuntaavat pälkäneläiset, hämeenkyröläiset ja vesilahtelaiset. Pirkanmaan kunnista myös Juupajoen ja Ruoveden yhdistetyltä talousalueelta sekä Akaasta asioidaan yleisemmin Tampereella kuin omassa kunnassa. Kihniöstä yleisin asioinnin suunta on Parkano. Muissa kunnissa käytetyimpiä ovat oman asuinkunnan palvelut. Kaikista omavaraisimpia ollaan Parkanossa (72 %

6 asioinnista hoituu omassa kaupungissa) ja Virroilla (68 %). Näistä kunnista on fyysisesti pisin etäisyys Tampereen keskustaan. Myös muut kunnat, joissa asioidaan pääsääntöisesti oman kunnan palveluissa, sijaitsevat maakunnan reunamilla. Suurimmassa osassa asioinniltaan omavaraisia kuntia toiseksi yleisin asiointisuunta on Tampere. Punkalaidun tekee tässä poikkeuksen. Punkalaitumella asuvien tutkittujen kotitalouksien asiointi jakaantuu melko tasaisesti kolmen asiointikeskuksen välille: yleisin on oma kunta (31 %), toiseksi yleisin Huittinen (25 %) ja kolmanneksi Tampere (19 %). Kihniöstä puolestaan asioidaan Parkanon (69 %) jälkeen seuraavaksi yleisimmin omaan kuntaan (22 %). Kihniö kuuluu Parkanon työssäkäyntialueeseen, joten näiden kahden välinen vahva asiointiyhteys on luonnollinen. Vain runsas neljä prosenttia asioinneista tehdään Tampereella. Taulukko 1: Asioinnin suuntautuminen Pirkanmaan kunnissa vuonna 2011 Kotitalouden asuinkunta Asiointi omaan 1. muu % 2. muu % 3. muu % kuntaan (%) asiointikeskus asiointikeskus asiointikeskus Etelä Pirkanmaa Akaa 34,4 Tampere 37,2 Lempäälä 12,9 Internet 4,6 Urjala 56,2 Tampere 22,3 Forssa 8,2 Lempäälä 6,7 Valkeakoski 55,9 Tampere 28,6 Lempäälä 7,9 Internet 2,5 Lounais Pirkanmaa Punkalaidun 30,9 Huittinen 24,7 Tampere 18,6 Internet 6,2 Sastamala 59,5 Tampere 22,2 Huittinen 5,9 Internet 5,9 Luoteis Pirkanmaa Ikaalinen 58,4 Tampere 29,5 Parkano 4,8 Hämeenkyrö 2,5 Kihniö 22,1 Parkano 69,1 Tampere 4,4 Internet 4,4 Parkano 71,6 Tampere 15,8 Internet 6,1 Seinäjoki 2,2 Tampereen seutukunta Hämeenkyrö 34,4 Tampere 44,5 Ylöjärvi 8,1 Internet 4,6 Kangasala 34,3 Tampere 58,2 Internet 3,2 Lempäälä 1,2 Lempäälä 36,8 Tampere 53,3 Internet 1,8 Pirkkala 1,6 Nokia 38,6 Tampere 50,2 Internet 3,6 Lempäälä 1,8 Orivesi 41,9 Tampere 49,2 Internet 4,5 Kangasala 0,9 Pirkkala 24,1 Tampere 68,4 Internet 2,2 Lempäälä 2,1 Pälkäne 22,3 Tampere 40,6 Kangasala 20,5 Internet 5,2 Tampere 95,0 Internet 1,5 Helsinki 1,0 Pirkkala 0,4 Vesilahti 9,0 Tampere 44,8 Lempäälä 35,7 Internet 4,3 Ylöjärvi 32,6 Tampere 61,2 Internet 2,6 Nokia 0,4 Ylä Pirkanmaa Virrat 67,7 Tampere 12,5 Töysä 9,8 Internet 3,6 Mänttä Vilppula 59,7 Tampere 19,9 Internet 7,6 Jämsä 3,4 Juupajoki+Ruovesi 40,5 Tampere 50,2 Orivesi 7,5 Internet 1,8 Osuudet on laskettu kaikesta valittujen tuoteryhmien ja palvelujen asioinnista pois lukien elintarvikeostokset. Huom. Kihniön tilastossa paljon puuttuvia tietoja.

7 Oman lähikeskuksen palvelukyky on tärkeä tekijä kotitalouksien arjessa. Yleinen asiointi asuinkunnassa kertoo siitä, että alueella on tarpeisiin nähden sopiva yritys ja palvelurakenne. Toisaalta sopivan etäisyyden päässä sijaitseva suurempi keskus saattaa vetää puoleensa, vaikka asioinnin tarpeet voitaisiin tyydyttää myös asuinkunnassa. Asiointivirtojen suuntautuminen ei kunnioita kuntarajoja, vaan palvelut hankitaan sieltä, mistä ne koetaan parhaiten saataviksi liikenneyhteyksien, tarjonnan laajuuden ja muun elämän ehtojen kannalta. Esimerkiksi työssäkäyntiliikenne tai harrastus saattaa ohjata kotitalouden asiointia hyvinkin selvästi. Ostosmatkailuun liittyvä elämyshakuisuus puolestaan ohjaa osaa kuluttajista monipuolisiin ostoskeskuksiin, joissa on tarjolla sekä leipää että sirkushuveja. Yhteenlasketuissa kunnittaisissa asiointiosuuksissa on huomioitu kaikkien tarkasteluun valittujen tuoteryhmien ja palvelujen asiointi lukuun ottamatta elintarvikeostoksia. Elintarvikeostokset arkisin ja viikonloppuisin otettiin uusina tuoteryhminä mukaan vuoden 2011 selvitykseen, koska ne ovat rahankäytöltä ja asiointitiheydeltä hyvin merkittäviä tuoteryhmiä kotitalouksien arjessa. Päivittäiselintarvikeostoksia ei kuitenkaan otettu mukaan asiointien summauksiin ajallisen vertailtavuuden heikentymisen vuoksi. Ne olisivat korostaneet asuinkunnassa tapahtuvan asioinnin osuutta vuonna 2011 verrattuna edelliseen tutkimukseen. Tampere on yleisin asiointisuunta Tampere on toiseksi yleisin asiointisuunta Lähde: Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 103/MML/11. Pirkanmaan liitto 2011. Kartta 1. Tampere kunnan kotitalouksien yleisimpänä tai toiseksi yleisimpänä asiointisuuntana 2011

8 Osuudet on laskettu kaikesta valittujen tuoteryhmien ja palvelujen asioinnista pois lukien elintarvikeostokset. Huom. Kihniön tilastossa paljon puuttuvia tietoja. Kuvio 2. Tampereelle suuntautuvien asiointien osuus (%) vuonna 2011

9 2. Asioinnin suuntautuminen seutukuntakeskuksiin ja muihin aluekeskuksiin Etelä Pirkanmaalla Urjalan ja Valkeakosken asiointi tapahtuu pääosin oman kunnan alueella, ja Tampereelle suuntautuu toiseksi suurin asiointivirta (taulukko 1). Urjalassa on havaittavissa maakuntarajan vaihettumista, sillä kolmanneksi yleisin asioinnin suunta on Hämeen Forssa. Valkeakoski kuuluu pääosin omaan vaikutuspiiriinsä: sen lisäksi että kaupunki on asioinniltaan varsin omavarainen, Valkeakoskelle suuntautuva asiointi muista kunnista on melko vähäistä. Akaan kotitalouksille Tampere on ensisijainen asiointikeskus 37 prosentin osuudella. Oman kaupungin alueella tapahtuva asiointi on vain hieman sitä vähäisempää (34 %). Lempäälän ostosmahdollisuuksien lisääntyminen sitten edellisen tutkimusajankohdan 2006 on kasvattanut alueen merkitystä asiointikeskuksena. Vuoden 2006 Suuresta vaikutusaluetutkimuksesta tehdyssä yhteenvedossa Lempäälä ei juuri noussut esiin eteläpirkanmaalaisten asioinnin kohteena. Vuoden 2011 aineistossa Lempäälä saa maininnan kaikissa Etelä Pirkanmaan seudun kunnissa. Akaalaiset asioivat Lempäälässä 13 prosentin, valkeakoskelaiset kahdeksan prosentin ja urjalalaiset seitsemän prosentin osuudella. Eteläpirkanmaalaisia yleisempää asiointi Lempäälässä on ainoastaan vesilahtelaisten ja kunnan omien kuluttajien keskuudessa. Lounais Pirkanmaan eli Sastamalan ja Punkalaitumen asiointi suuntautuu yleisimmin omaan kuntaan. Sastamala on Punkalaidunta omavaraisempi, sillä kaupungin kotitalouksien asioinnista 60 prosenttia hoituu asuinkunnassa. Tampereella tehdään 22 prosenttia asioinneista. Asiointi muista Pirkanmaan kunnista Sastamalan alueelle on verrattain vähäistä, sillä Sastamala ei päässyt neljän yleisimmän asiointikeskuksen joukkoon muiden kuntien osalta. Punkalaitumella omassa kunnassa tapahtuva asiointi on kuntien välisessä vertailussa melko vähäistä (31 %). Muu asiointi jakaantuu pääosin Huittisten (25 %) ja Tampereen (19 %) kesken. Myös Punkalaitumella on siis havaittavissa maakuntarajan vaihettumista. Verkko ostaminen on seutukunnista yleisintä Lounais Pirkanmaalla. Sekä Punkalaitumen että Sastamalan kotitalouksien viimeksi tehdyistä asioinneista kuusi prosenttia on tapahtunut Internetissä. Luoteis Pirkanmaalla asiointi keskittyy omaan seutukuntaan kaikista vahvimmin Pirkanmaalla. Omassa kunnassa asiointi on hyvin yleistä Parkanossa (72 %) ja Ikaalisissa (58 %). Kihniö on verrattain pieni talousalue, ja sen asiointi suuntautuu pääsääntöisesti Parkanoon. Suunta on luonnollinen, koska Parkano ja Kihniö muodostavat tilastollisen työssäkäyntialueen. Tampere on toiseksi merkittävin asiointisuunta ikaalislaisille ja parkanolaisille. Kihniöstä suunnataan toiseksi yleisimmin omaan kuntaan. Asiointi maakunnan keskuskaupunkiin on Luoteis Pirkanmaalla seutukunnista vähäisintä. Parkano on vuoden 2011 asiointien yhteenvedon perusteella vahva asiointikeskus alueella. Kihniön selvän Parkanoon suuntautumisen lisäksi myös Ikaalisista tulee viiden prosentin verran asiointia, mutta Parkanosta ei siirry vastaavansuuruista liikettä Ikaalisten suuntaan. Parkanoa voidaan asiointikäyttäytymisen perusteella nimittää seutukuntakeskukseksi. Sama suhde oli havaittavissa myös vuoden 2006 vaikutusalueaineistossa.

10 Tilanne on mielenkiintoinen, koska Ikaalinen on hieman väkirikkaampi kaupunki kuin Parkano. Selitystä voidaan etsiä muun muassa siitä, että Parkano sijaitsee etäällä läheisimmistä suurkaupungeistaan Tampereesta, Seinäjoesta ja Porista. Tampereen vaikutusalue on melko selkeä vielä Ikaalisissa, mutta heikkenee selvästi Parkanoon (ja Kihniöön) tultaessa. Parkanon alueelle on kehittynyt palveluomavaraisuutta. Tampereen seutukunnan kunnat kuuluvat hyvin selvästi Tampereen kaupungin vaikutusalueeseen. Suurin osa kaikkien seudun kuntien asioinnista tapahtuu Tampereella. Omassa asuinkunnassa asiointi vaihtelee Vesilahden yhdeksästä prosentista Oriveden 42 prosenttiin. Verkkokauppa saa maininnan kaikkien kuntien neljän yleisimmän asiointialueen joukossa. Vaikka tarjonta yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista eli Tampereella onkin hyvin monipuolista, Internetin ostosmahdollisuudet tarjoavat vielä laajemman valikoiman ja usein myös toimituksen kotiovelle tai lähipostiin. Lempäälä kuuluu neljän yleisimmän asiointialueen joukkoon Vesilahdessa (peräti 36 % suuntautuu Lempäälään), Pirkkalassa, Nokialla ja Kangasalla. Lempäälä on Ideaparkin tulon myötä noussut merkittäväksi asiointikeskukseksi etenkin Etelä Pirkanmaan ja eteläisen Tampereen seutukunnan alueella. Kangasalle suuntautuu merkittävissä määrin pälkäneläisten asiointia (21 %). Myös Orivedeltä asioidaan hieman Kangasalle. Kangasalan voidaan tulkita toimivan aluekeskuksena näille lähikunnille. Muitakin kytköksiä löytyy. Seutukunnan länsipuolella Hämeenkyröstä asioidaan Ylöjärvelle kahdeksan prosentin yleisyydellä. Pirkkala saa maininnat Lempäälän ja Tampereen neljän tärkeimmän asiointisuunnan joukossa, joskin prosenttiosuudet ovat hyvin pienet. Ylä Pirkanmaan asioinnista runsas neljännes suuntautuu Tampereelle. Juupajoen ja Ruoveden yhdistetyltä talousalueelta yleisin asioinnin suunta on Tampere noin 50 prosentin osuudella. Virroilla ja Mänttä Vilppulassa ollaan omavaraisempia, ja suurin osa asioinnista hoituu omassa kunnassa. Virroilla omassa asuinkunnassa asiointien osuus on Pirkanmaan suurin heti Tampereen ja Parkanon jälkeen. Tampereelle suuntautuminen puolestaan on maakunnan vähäisin. Internet kauppa saa maininnan kaikkien yläpirkanmaalaisten kuntien neljän suosituimman asiointikohteen listalla. Verkko ostaminen on Mänttä Vilppulassa yleisintä Pirkanmaalla (8 %). Ylä Pirkanmaan kuntien asiointia suuntautuu myös maakuntarajan taa. Virtolaisten asioinneista joka kymmenes tehdään Töysässä, Mänttä Vilppulasta puolestaan asioidaan hieman Keski Suomen puolelle Jämsään (3 %). Osuudet ovat vähentyneet vuoden 2006 lukuihin verrattuna. Virroilla omassa kunnassa asiointi on lisääntynyt, ja Mänttä Vilppulassa verkkokaupan osuus on kaventanut fyysisten sijaintien asiointiosuuksia. Ylä Pirkanmaan ja Tampereen seutukunnan välillä on havaittavissa asiointiliikennettä myös muualle kuin Tampereelle. Juupajokelaiset ja ruovesiläiset suuntaavat yleisimmin Orivedelle Tampereen ja oman kunnan palvelujen jälkeen. Orivedelle asioinnin osuus oli kahdeksan prosenttia vuonna 2011.

11 3. Tuoteryhmän vaikutus asioinnin suuntautumiseen Asiointikäyttäytyminen vaihtelee hankittavan kohteen mukaan. Kunnat ovat omavaraisimpia kaikista välttämättömimmän eli päivittäiselintarvikkeiden hankintojen suhteen. Etenkin arkipäivisin elintarvikeostokset tehdään selvästi yleisimmin oman asuinkunnan alueella. Kihniössä, Mänttä Vilppulassa, Nokialla, Orivedellä, Parkanossa, Pälkäneellä, Tampereella ja Virroilla vähintään 90 prosenttia arkipäivien elintarvikeostoista tehdään omassa kunnassa. Useimmin oman asuinkunnan ulkopuolelle suunnataan Vesilahdessa (iso osa elintarvikeostoista tehdään Lempäälässä) sekä Juupajoella ja Ruovedellä (ostoksia tehdään myös Tampereella). Viikonloppuisin elintarvikeostoksien tekeminen suuntautuu arkea useammin oman kunnan ulkopuolelle. Alkoholituotteita hankitaan useimmin sieltä mistä päivittäiselintarvikkeitakin. Naisten vaatteiden, kellojen ja korujen sekä silmälasituotteiden hankinnat tehdään useimmin joko Tampereella tai läheisimmässä kaupungissa, jossa on monimuotoista alan tarjontaa. Internetistä hankitaan etenkin naisten vaatteita ja jossain määrin myös silmälaseja. Tuoteryhmien saatavuus kunnissa on melko hyvä, mutta valikoiman monipuolisuus usein ohjaa isompiin keskuksiin. Kodinkoneiden ja viihde elektroniikan kauppa on melko paljon tilaa vievää. Useista kunnista löytyy omaa tarjontaa, mutta suurimpia alan keskittymiä löytyy muun muassa Tampereelta ja Lempäälästä. Verkkokaupalla on merkitystä myös kodin laitteiden hankkimisessa. Rautakauppa ja rakennustarvikkeet on tuoteryhmä, jonka tarjontaa löytyy lähestulkoon kaikista kunnista. Hankintoja tehdään yleisesti oman asuinkunnan alueelta. Huonekalujen ja sisustustarvikkeiden hankintaa puolestaan tehdään enemmän isoissa alan keskittymissä, joita löytyy muun muassa Tampereelta ja Ylöjärveltä. Erilaisten elämyspalvelujen hankinta tapahtuu useimmin Tampereella. Keskuskaupunkiin suunnataan yleisesti matkailu, kulttuuri ja ravintolapalvelujen perässä. Kotimaan matkailukohteista Helsinki sai Tampereen jälkeen eniten mainintoja. Uusi auto hankitaan useimmin Tampereelta. Usean kunnan alueelta ostajia houkuttelevia autokaupan yksiköitä löytyy muun muassa Sastamalasta, Nokialta, Parkanosta, Orivedeltä sekä maakuntarajan takaa Hämeenlinnasta ja Huittisista. Tiivistetysti voidaan todeta, että mitä erikoistuneempi tuote tai palvelu on kyseessä, sitä suuremmasta keskuksesta se yleensä haetaan. Asiointien perusteella Pirkanmaan kuntien palvelutarjonta on melko hyvä, ja useimmat palvelut ovat saatavilla jollei omasta kunnasta niin seutukeskuksesta. Tampereen sijainti maakunnan keskellä aikaansaa sen, että mikään tietty seutu ei ole eristyksissä fyysisen sijaintinsa vuoksi. Mutta mitä enemmän ulkokehälle maakuntaa mennään, sitä useammin asiointia ohjautuu seutukeskukseen ja joidenkin kuntien osalta myös lähellä sijaitseviin muiden maakuntien asiointikeskuksiin. Työmatkojen suuntautuminen ohjaa omalta osaltaan asioinnin suuntaumia. Laaja pendelöinti vaikuttaa useimmiten vähentävästi asuinkunnassa asiointiin ja lisää työmatkan kohteessa tai varrella tapahtuvaa asiointia.

12 4. Asiointi kunnittain ja tuoteryhmittäin Akaa Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Akaa Tampere Lempäälä Valkeakoski Hämeenlinna Helsinki Internet Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 86 14 Elintarvikkeet viikonloppuisin 80 5 6 9 Naisten vaatteet 14 23 38 10 15 Kellot ja korut 31 13 23 7 12 14 Kodinkoneet 11 29 30 8 6 5 11 Kodin viihde elektroniikka 7 28 24 26 15 Huonekalut ja sisustustarv. 16 35 23 5 5 5 11 Rauta ja rakennustarv. 65 10 6 19 Silmälasit, piilolasit ym. 40 29 6 5 6 14 Kulttuuripalvelut 15 58 5 5 17 Julkiset koulutuspalvelut 52 16 12 20 Ravintolapalvelut 24 44 10 22 Kotimaan matkailukohteet 42 13 45 Alkoholi 56 13 20 11 Uusi auto 63 10 27 Käytetty auto 14 33 11 8 34 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 22 53 12 13 Työpaikan sijainti 1 *) 51 33 16 Työpaikan sijainti 2 **) 53 24 8 15 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

13 Akaalaisten asioinnissa on tapahtunut selviä painopisteen muutoksia verrattuna edelliseen tutkimusajankohtaan 2006. Vuoden 2006 lopussa avautunut Ideapark on muuttanut maakunnassa etenkin eteläpirkanmaalaisten suuntautumisia. Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2011 mukaan akaalaisista naisten vaatteita hankkivista kotitalouksista suurin osa (38 %) suuntaa Lempäälään. Edellisessä tutkimuksessa Lempäälän osuus oli vielä marginaalinen, ja suurin osa naisten vaatteista hankittiin Tampereelta (52 %). Lempäälästä on alettu hankkia myös mm. kodinkoneita, viihde elektroniikkaa sekä huonekaluja sisustustarvikkeita. Akaan omat kauppiaat ja Tampere ovat menettäneet markkinaosuuttaan vastaavassa määrin kuin Lempäälä on voittanut. Akaalaiset hankkivat edelleen useimmin Tampereelta kulttuuripalvelunsa, yksityiset lääkäripalvelut, huonekalut ja sisustustarvikkeet, käytetyt autot sekä viihde elektroniikan. Palvelujen osuudet ovat säilyneet samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten, mutta kulutushyödykkeiden ostamisen osalta Tampereen vetovoima on selvästi heikentynyt akaalaisten keskuudessa. Etenkin kodin viihde elektroniikan suhteen Tampereen rinnalle on noussut kaksi haastajaa: Internet ja Lempäälä. Vuonna 2006 akaalaisten talouksien asiointi suuntautui huomattavan usein Tampereelle: tällöin tarkastelluista tuoteryhmistä ainoastaan alkoholi ja silmälasituotteet ostettiin useammin Akaasta kuin Tampereelta. Kaikki muut tuoteryhmät tai palvelut hankittiin yleisimmin Tampereelta. Nyt hajonta on tasaisempaa. Ruokakauppa on asiointikerroiltaan suurin tuoteryhmä, jota ei ole huomioitu kuntakohtaisissa palkkikuvioissa sen dominoivuuden ja ajallisen vertailtavuuden onnistumisen vuoksi. Elintarvikeostokset eivät olleet mukana vuoden 2006 kokoomissa. 86 prosenttia akaalaisten arjen ruokaostoksista tehdään omassa kunnassa. Viikonlopun markettimatkailua suuntautuu myös Lempäälään (6 %) ja Tampereelle (5 %). Tutkimukseen haastateltujen kotitalouksien työllisistä henkilöistä noin puolen työpaikka sijaitsee kotikunnassa. Kotitalouden eniten ansaitsevista jäsenistä joka kolmas käy töissä Tampereella.

14 Hämeenkyrö Tuoteryhmä Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Hämeenkyrö Ylöjärvi Internet Ikaalinen Helsinki Nokia Sastamala Tampere Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 83 12 5 Elintarvikkeet viikonloppuisin 83 10 7 Naisten vaatteet 35 22 15 13 15 Kellot ja korut 29 32 12 7 12 8 Kodinkoneet 54 18 16 12 Kodin viihde elektroniikka 53 9 7 19 12 Huonekalut ja sisustustarv. 55 7 14 11 7 6 Rauta ja rakennustarv. 20 51 10 10 7 2 Silmälasit, piilolasit ym. 24 51 10 15 Kulttuuripalvelut 72 12 16 Julkiset koulutuspalvelut 20 60 10 10 Ravintolapalvelut 54 24 22 Kotimaan matkailukohteet 26 17 57 Alkoholi 76 9 15 Uusi auto 74 22 4 Käytetty auto 50 13 37 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 38 40 8 14 Työpaikan sijainti 1 *) 22 45 18 6 9 Työpaikan sijainti 2 **) 30 43 11 8 8 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

15 Edellisessä vaikutusaluetutkimuksessa Hämeenkyröstä asioitiin yleisimmin Tampereelle kaikista tutkituista Pirkanmaan kunnista. Tällöin 60 prosenttia asiointiliikenteestä suuntautui Tampereelle. Vuoden 2011 selvityksessä Tampere on edelleen suosituin hämeenkyröläisten asiointipaikka, mutta sen yleisyys on hieman vähentynyt. Hämeenkyröläisten asioinnista Tampereelle suuntautui 44 prosenttia vuonna 2011. Tampereelta hankitaan yleisimmin kulttuuri ja ravintolapalveluja, kodin tekniikkaa ja huonekaluja, autoja sekä naisten vaatetusta. Erityisesti naisten vaatteiden osalta Tampereen osuus on vähentynyt vuonna 2006 osuus oli 2/3, nyt enää runsas 1/3. Rinnalle ovat nousseet Hämeenkyrön oma tarjonta, Ylöjärvi ja Internet. Kauppakeskus Elovainion valmistuminen valtatien 3 varteen on selvästi lisännyt hämeenkyröläisten suuntautumista Ylöjärvelle. Vuoden 2006 aineistossa Ylöjärven osuus valittujen tuotteiden ja palvelujen hankkimisesta oli Hämeenkyrön osalta vain noin 600 asiointia (1 %). Vuoden 2011 tutkimuksessa Ylöjärvelle suuntautuminen oli kasvanut 3 800 asiointiin (8 %). Hämeenkyröläisten Ikaalisiin asioiminen on vähentynyt sitten edellisen tutkimuksen. Kun vuonna 2006 Ikaalinen sai mainintoja mm. huonekalujen ja vaatetuksen osalta, tuoreemmassa tutkimuksessa nousi esiin pelkästään autokauppa ja kello ja korutuotteet. Uuden auton hankkimisessa Ikaalisiin suuntautuminen on kasvanut. Tampereen seutukunnassa yksityiset lääkäripalvelut hankitaan melko yleisesti Tampereelta, jossa tarjontakin on laajin. Hämeenkyröläiset kuitenkin hakeutuvat yleisimmin oman kunnan yksityisiin lääkäri ja terveyspalveluihin niitä tarvitessaan (40 %). Tampereen osuus on hieman tätä pienempi. Hämeenkyröstä asioidaan verrattain moneen suuntaan. Tiivistetysti: yleisin asioinnin suunta on maakunnan keskuskaupunki, mutta myös muut lähellä sijaitsevat kaupungit (Ylöjärvi, Ikaalinen, Nokia, Sastamala) keräävät asiointeja. Omassa kunnassa tapahtuva asiointi on yleistynyt viiden vuoden takaisesta.

16 Ikaalinen Ylöjärvi Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Hämeenkyrö Tuoteryhmä Ikaalinen Tampere Parkano Hämeenlinna Sastamala Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 89 11 Elintarvikkeet viikonloppuisin 87 13 Naisten vaatteet 24 36 9 31 Kellot ja korut 68 16 16 Kodinkoneet 31 19 19 13 9 9 Kodin viihde elektroniikka 20 52 28 Huonekalut ja sisustustarv. 41 24 10 17 8 Rauta ja rakennustarv. 76 10 14 Silmälasit, piilolasit ym. 41 14 10 17 18 Kulttuuripalvelut 31 54 15 Julkiset koulutuspalvelut 88 12 Ravintolapalvelut 56 25 9 10 Kotimaan matkailukohteet 30 15 55 Alkoholi 82 18 Uusi auto 22 33 17 28 Käytetty auto 43 14 43 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 44 37 19 Työpaikan sijainti 1 *) 73 10 17 Työpaikan sijainti 2 **) 94 6 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

17 Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2011 mukaan Ikaalisten kuluttajat käyttävät hyvin yleisesti oman kuntansa palveluja. 58 prosenttia taulukoiduista asioinneista (pl. päivittäiselintarvikehankinnat) tehtiin asuinkunnassa. Seuraavaksi yleisimmin Ikaalisista asioidaan Tampereelle (30 %). Ikaalislaisten asiointi oman kaupungin palveluissa on yleistynyt ja Tampereen osuus vähentynyt. Edellisessä vaikutusalueselvityksessä vuodelta 2006 Ikaalisissa tehtiin hieman alle puolet asioinneista ja Tampereella lähes 40 prosenttia. Parkanoon suuntautuva asiointi on useassa tuoteryhmässä hieman lisääntynyt (mm. kodinkoneet, uusi auto). Hämeenkyröön suuntautuva asiointi puolestaan on kaventunut pelkästään optikkotuotteisiin ja kodinkoneisiin. Ikaalisten paikallinen palvelutarjonta vastaa kysyntään entistä paremmin asiointivirtojen perusteella. Toki on huomioitava, että selvitykseen valitut tuoteryhmät hieman eriävät edellisestä ajankohdasta, ja satunnaiset vaihtelut tuovat omat vaikutuksensa ajallisiin vertailuihin. Oman kunnan palvelujen suosion kasvua selittää myös se, että ikaalislaisten työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella on vähentynyt. Ikaalisista hankitaan yleisimmin muun muassa päivittäiselintarvikkeet, alkoholituotteet, rauta ja rakennustarvikkeet, kellot ja korut, ravintolapalvelut, huonekalut, optikkotuotteet ja palvelut sekä yksityiset lääkäripalvelut. Tampere nousee yleisimmäksi hankintapaikaksi naisten vaatteissa, kodin viihdeelektroniikassa ja auton ostossa. Myös kulttuuri ja matkailukohteena maakuntakeskus on yleisin suunta ikaalislaisille. Parkano nousee esiin melko yleisenä kodin tarvikkeiden, autojen ja vaatetuksen hankintapaikkana. Hämeenkyröstä hankitaan entistä useammin mm. optikkotuotteita ja kodinkoneita, Ylöjärveltä puolestaan huonekaluja. Sastamala vetää puoleensa käytettyjen autojen kaupanteossa.

18 Juupajoki ja Ruovesi (yhdistetty aineistossa) Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Juupajoki+Ruovesi Tampere Orivesi Internet Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 66 15 19 Elintarvikkeet viikonloppuisin 49 20 31 Naisten vaatteet 51 26 19 4 Kellot ja korut 39 61 Kodinkoneet 48 27 25 Kodin viihde elektroniikka 42 31 27 Huonekalut ja sisustustarv. 61 17 22 Rauta ja rakennustarv. 48 28 24 Silmälasit, piilolasit ym. 22 37 20 21 Kulttuuripalvelut 83 17 Julkiset koulutuspalvelut 74 26 Ravintolapalvelut 68 32 Kotimaan matkailukohteet 46 54 Alkoholi 52 48 Uusi auto 91 9 Käytetty auto 38 62 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 45 41 14 Työpaikan sijainti 1 *) 88 12 Työpaikan sijainti 2 **) 73 27 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

19 Juupajoen ja Ruoveden kunnat on summattu yhteen Suuressa vaikutusaluetutkimuksessa 2011. Näin on saatu 3 340 kotitalouden muodostama talousalue, josta kerättyjen vastausten summasta voidaan tehdä tilastollisia yleistyksiä. Juupajoen ja Ruoveden alueelta asioidaan eniten Tampereella, ja suuntaus on yleistynyt viiden vuoden takaisesta. Vastaajien työssäkäynti Tampereelle ei ole kuitenkaan kasvanut, joten syytä tähän ei voida etsiä lisääntyneestä työmatkailusta. Tampereelle suunnataan yleisimmin, kun ollaan hankkimassa vaatetusta ja asusteita, kodin sisustusta, kulttuuri ja ravintolapalveluja tai autoa. Juupajoen ja Ruoveden tarjontaan tukeudutaan useimmin, kun tarvitaan päivittäiselintarvikkeita, kodin laitteita, rautakauppatarvikkeita ja yksityisiä lääkäripalveluja. Orivedeltä hankitaan melko yleisesti naisten vaatetusta, rautakauppatavaraa, silmälaseja ja huonekaluja. Joka viides alueella asuva naisten vaatteiden kuluttaja on viimeksi asioinut Internetissä. Edellisessä tutkimuksessa Juupajokea ja Ruovettä käsiteltiin erikseen. Tällöin Juupajoelta suunnattiin yleisimmin Tampereelle. Ruovesiläiset puolestaan asioivat yleisimmin oman kunnan palveluissa. Molemmat kunnat sijaitsevat maakuntarajan tuntumassa, mutta vuoden 2011 vaikutusaluetutkimuksessa asiointiliikenne Pirkanmaan ulkopuolelle ei noussut esiin. Edellisessä tutkimuksessa Ruovedeltä asioitiin kuuden prosentin verran Töysään ja Juupajoelta runsaan prosentin verran Jämsään.

20 Kangasala Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Kangasala Tampere Internet Lempäälä Helsinki Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 84 15 1 Elintarvikkeet viikonloppuisin 82 17 1 Naisten vaatteet 30 43 10 7 10 Kellot ja korut 41 33 6 8 12 Kodinkoneet 26 61 7 6 Kodin viihde elektroniikka 11 62 15 12 Huonekalut ja sisustustarv. 11 68 8 13 Rauta ja rakennustarv. 49 37 14 Silmälasit, piilolasit ym. 33 45 6 16 Kulttuuripalvelut 6 84 10 Julkiset koulutuspalvelut 52 41 7 Ravintolapalvelut 25 61 14 Kotimaan matkailukohteet 7 37 10 5 41 Alkoholi 70 16 9 5 Uusi auto 76 7 17 Käytetty auto 9 50 10 31 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 42 55 3 Työpaikan sijainti 1 *) 36 51 13 Työpaikan sijainti 2 **) 40 48 12 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

21 Suurin piirtein joka toinen kangasalalainen vastaaja ilmoitti työskentelevänsä Tampereella. Tästä ja hyvästä saavutettavuudesta johtuen asiointi Tampereella on hyvin yleistä. Suurin osa Kangasalla asuvien asiointitapahtumista sijoittuukin Tampereelle. Kotikunnassa asioiminen on kuitenkin yleisempää kuin esimerkiksi Pirkkalassa asuvien keskuudessa. 15 17 prosenttia kangasalalaisista ilmoittaa tekevänsä elintarvikeostokset Tampereella. Ostosmatka Tampereen tarjonnan ääreen on viikonloppuisin hieman yleisempää kuin arkisin. Tampereelta yleisesti hankittavia tuoteryhmiä ovat kodinkoneet ja elektroniikka, sisustustarvikkeet, autot, silmälasit ja naisten vaatteet. Kuten useasta muustakin pirkanmaalaiskunnasta, myös Kangasalta suunnataan useimmiten Tampereelle, kun käytetään kulttuuri, ravintola tai kotimaan matkailun palveluja. Kangasalla asuvat käyttävät Internetin tuomia ostomahdollisuuksia verrattain monen tuoteryhmän kohdalla. Verkkokaupoista ostetaan mm. elektroniikkaa ja naisten vaatteita. Myös kodinkoneet, kellot ja korut sekä silmälasitarvikkeet saavat maininnan Internet kaupassa. Kangasalla asuu verrattain paljon nuoria perheitä, mikä selittänee parhaiten Internet kaupan yleisyyttä. Kangasala on yksi harvoista kunnista, joissa asusteiden erikoiskauppaan kuuluvat kellot ja korut ostetaan yleisimmin omasta kunnasta. Lempäälässä asioidaan huonekalu ja sisustusostoksilla sekä naisten vaatteita hankkimassa seitsemän kahdeksan prosentin yleisyydellä. Kangasalaa ei tutkittu erikseen vuoden 2006 vaikutusalueaineistosta tehdyssä koosteessa, joten ajallisiin muutoksiin ei päästä käsiksi.

22 Kihniö Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Kihniö Parkano Internet Tampere Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 100 0 Elintarvikkeet viikonloppuisin 75 25 Naisten vaatteet 44 33 23 Kellot ja korut 57 43 Kodinkoneet 78 22 Kodin viihde elektroniikka 50 50 Huonekalut ja sisustustarv. 75 25 Rauta ja rakennustarv. 75 25 Silmälasit, piilolasit ym. 67 33 Kulttuuripalvelut 100 Julkiset koulutuspalvelut 60 40 Ravintolapalvelut 100 Kotimaan matkailukohteet 100 Alkoholi 71 29 Uusi auto 100 Käytetty auto 100 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 75 25 Työpaikan sijainti 1 *) 64 27 9 Työpaikan sijainti 2 **) 71 29 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

23 Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2011 mukaan kihniöläisten asiointi suuntautuu selvästi vahvimmin Parkanoon. Naapurikunnasta hankitaan yleisimmin vaatetustarpeet, kodin tarvikkeet ja rautakauppatavarat, optikkotuotteet ja palvelut sekä alkoholi. Tutkimuksen mukaan 27 prosenttia perheen eniten ansaitsevista työllisistä jäsenistä käy töissä Parkanossa. Edelliseen vaikutusaluetutkimukseen verrattuna Parkanossa asiointi on lisääntynyt lähestulkoon kaikissa vertailtavissa tuoteryhmissä. Omasta kunnasta hankitaan päivittäiselintarvikkeet. Selvä enemmistö työssäkävijöistä ja julkisia koulutuspalveluja käyttävistä henkilöistä (pl. peruskoulu ja lukio) käy töissä tai opinnoissa asuinkunnassaan. Muun asioinnin suuntautuminen Parkanoon kertoo Kihniön kaupallisen palvelurakenteen ohuudesta ja Parkanon verrattain hyvästä tarjonnasta. Mielenkiintoista on, että vuoden 2011 vaikutusalueselvityksessä Töysä ja Seinäjoki jäävät vaille esiinnousua toisin kuin viime tutkimuksessa. Alle viiden prosentin asioinnin osuudet eivät näy tilastossa. Myöskään Parkanoa väkirikkaampiin kuntiin Virroille tai Jalasjärvelle ei suuntaudu asiointia Kihniöstä. Suuressa vaikutusaluetutkimuksessa 2006 Tampere sai mainintoja lähestulkoon kaikissa poimituissa tuoteryhmissä kihniöläisten keskuudessa. Vuoden 2011 tutkimuksessa Tampere nousi esiin ainoastaan yksityisten lääkäripalvelujen osalta. Edellisessä tutkimuksessa yksityiselle lääkärille suunnattiin yleisimmin Parkanoon. Internet kauppa nousee esiin naisten vaatteiden hankinnoissa. Joka kolmas kihniöläinen tuoteryhmän kuluttaja oli viimeksi asioinut verkossa. Kihniö on maakunnan pienimpiä talousalueita, minkä vuoksi yleistettyihin tutkimustuloksiin pitää suhtautua pienellä varauksella.

24 Lempäälä Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Lempäälä Tampere Internet Pirkkala Helsinki Akaa Hämeenlinna Valkeakoski Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 72 22 6 Elintarvikkeet viikonloppuisin 73 22 5 Naisten vaatteet 58 31 11 Kellot ja korut 59 29 7 5 Kodinkoneet 43 44 8 5 Kodin viihde elektroniikka 46 32 10 9 3 Huonekalut ja sisustustarv. 39 49 12 Rauta ja rakennustarv. 25 46 13 6 10 Silmälasit, piilolasit ym. 45 43 12 Kulttuuripalvelut 7 68 6 8 11 Julkiset koulutuspalvelut 47 28 25 Ravintolapalvelut 18 67 6 9 Kotimaan matkailukohteet 43 15 42 Alkoholi 59 23 11 7 Uusi auto 68 8 24 Käytetty auto 42 9 19 30 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 12 85 3 Työpaikan sijainti 1 *) 24 63 13 Työpaikan sijainti 2 **) 41 31 7 7 14 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

25 Lempäälästä ei ole kuntakohtaisia vertailutietoja edellisen tutkimuksen ajankohdalta. Kuntaan tulleen Ideaparkin ostoskeskuksen vaikutuksiin ei päästä Lempäälän itsensä kannalta käsiksi, useiden naapurikuntien osalta kylläkin. Lempääläläisten asiointi suuntautuu hyvin kaksijakoisesti joko Tampereelle tai omaan kuntaan. Yksityiset lääkäripalvelut, kulttuuri, ravintola ja matkailupalvelut, kodin huonekalut, koneet ja rakennustarvikkeet sekä autot hankitaan yleisimmin Tampereelta. Asuinkunnasta puolestaan ostetaan useimmin vaatetus, kultasepäntuotteet, viihde elektroniikka ja optikkotuotteet. Myös päivittäistavaroiden ja alkoholituotteiden suhteen ollaan omavaraisia, joskin joka yli joka viides lempääläläinen on viimeksi käynyt elintarvikeostoksilla Tampereen puolella. Usean lempääläläisen työmatka suuntautuu Tampereelle. Internet ostamista suositaan jonkin verran, lähinnä kodinkoneiden ja viihdelaitteiden hankinnoissa. Näitä ja rautakauppatarvikkeita hankitaan myös Pirkkalasta, josta löytyy alan suurmyymälöitä. Vajaa kymmenesosa autokaupan ostoksista on tehty Hämeenlinnassa. Myös Raisio nousee viiden prosentin osuudella esiin käytetyn auton hankkimispaikkana. Akaaseen suuntautuu hieman rautakauppatuotteiden hankkimista ja työpaikkaliikennettä.

26 Mänttä Vilppula Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Mänttä Vilppula Tampere Internet Jämsä Töysä Orivesi Jyväskylä Keuruu Juupajoki /Ruovesi Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 90 10 Elintarvikkeet viikonloppuisin 85 8 15 Naisten vaatteet 31 19 14 14 22 Kellot ja korut 63 37 Kodinkoneet 47 14 19 20 Kodin viihde elektroniikka 16 13 26 16 29 Huonekalut ja sisustustarv. 11 32 21 11 25 Rauta ja rakennustarv. 86 14 Silmälasit, piilolasit ym. 58 10 10 22 Kulttuuripalvelut 34 28 14 10 24 Julkiset koulutuspalvelut 89 11 Ravintolapalvelut 35 29 10 36 Kotimaan matkailukohteet 32 68 Alkoholi 59 9 16 32 Uusi auto 38 19 43 Käytetty auto 14 18 18 50 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 57 25 18 Työpaikan sijainti 1 *) 69 8 8 23 Työpaikan sijainti 2 **) 86 14 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

27 Mänttä Vilppula on asioinnin kannalta varsin omavarainen. Ainoastaan huonekalut ja kodin viihdeelektroniikka sekä autot hankitaan yleisimmin jostain muualta kuin asuinkunnasta. Huonekaluja ja sisustustarvikkeita hankitaan useimmiten Tampereelta ja kodin viihde elektroniikkaostoksissa hyödynnetään yleisimmin Internetin tarjontaa. Vuoden 2006 vaikutusaluetutkimuksessa mänttävilppulalaiset asioivat yleisimmin omassa kunnassaan kaikissa tarkastelluissa tuoteryhmissä. Vuoden 2011 tutkimuksessa oma asuinkunta on edelleen kaiken kaikkiaan yleisin asioinnin suunta, mutta asiointivirrat kunnan ulkopuolelle ovat hieman kasvaneet useimmissa vertailtavissa tuotehankinnoissa ja palveluissa. Verkosta ostaminen on saanut jalansijan monessa tuoteryhmässä. Maakuntarajan ulkopuolelle asiointiliikennettä suuntautuu verrattain monen kunnan alueelle Keski Suomeen ja Etelä Pohjanmaalle. Jämsästä hankitaan huonekaluja ja uusia autoja, ja sinne suuntautuu myös hieman mänttävilppulalaisten työmatkaliikennettä. Jyväskylästä noudetaan niin ikään huonekaluja, Keuruulta viikonlopun ruokaostoksia. Töysästä hankitaan elektroniikkaa ja vaatetusta. Tampereen osuus on lisääntynyt huonekalujen, uuden auton ja yksityisten lääkäripalvelujen tuoteryhmissä. Myös Jämsään suunnataan yhä useammin huonekalu ja autokaupoille. Orivesi ei noussut esiin vielä vuoden 2006 tutkimuksessa, mutta vuoden 2011 aineiston mukaan Orivedeltä on alettu hankkia käytettyjä autoja ja optikkotuotteita. Keuruun merkitys on vähentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna, jolloin sinne suunnattiin mm. huonekalujen, vaatetuksen, kodinkoneiden ja autojen hankinnassa. Pendelöinti on säilynyt jokseenkin ennallaan viiden vuoden takaiseen verrattuna. Valtaosa Mänttä Vilppulan työllisistä käy töissä omassa kunnassa.

28 Nokia Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Tampere Nokia Internet Lempäälä Pirkkala Ylöjärvi Helsinki Sastamala Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 5 93 2 Elintarvikkeet viikonloppuisin 6 91 3 Naisten vaatteet 34 36 8 8 14 Kellot ja korut 37 38 7 8 10 Kodinkoneet 53 31 8 8 Kodin viihde elektroniikka 51 23 15 6 5 Huonekalut ja sisustustarv. 57 13 5 10 8 7 Rauta ja rakennustarv. 25 64 6 5 Silmälasit, piilolasit ym. 32 48 11 9 Kulttuuripalvelut 68 15 17 Julkiset koulutuspalvelut 21 67 12 Ravintolapalvelut 60 22 8 10 Kotimaan matkailukohteet 44 15 41 Alkoholi 12 64 16 8 Uusi auto 75 14 11 Käytetty auto 46 19 5 6 24 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 59 40 1 Työpaikan sijainti 1 *) 46 41 5 8 Työpaikan sijainti 2 **) 48 45 7 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

29 Nokialaisten asiointiliikenteestä tasan puolet suuntautuu Tampereelle. Tampereelta hankitaan yleisimmin kulttuuri ja ravintolapalveluja, autoja, yksityisiä lääkäri ja terveyspalveluja, huonekaluja sekä kodin laitteita. Asuinkunnassa tapahtuva asiointi muodostaa 39 prosentin osuuden nokialaisten asioinneista. Omasta kunnasta hankitaan useimmin alkoholi, rautakauppatarvikkeet, silmälasituotteet, vaatetusta sekä kelloja ja koruja. Päivittäiselintarvikkeet ostetaan lähes pelkästään Nokialta. Tampereella asiointi on hyvin yleistä, mutta lähes kaikkien tarkasteltujen tuoteryhmien ja palvelujen kysyntään vastataan myös omassa asuinkunnassa. Nokian palvelutasoa voidaan tämän perusteella kuvailla kattavaksi. Kolmanneksi merkittävin asiointisuunta tai tässä tapauksessa asiointitapa on verkko ostaminen. Internetistä hankitaan jonkin verran viihde elektroniikkaa ja kodinkoneita, silmälasituotteita, vaatteita sekä huonekaluja. Lempäälä saa maininnan huonekalujen, vaatetuksen ja korujen osalta. Myös Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Sastamalaan suuntautuu yksittäisten tuoteryhmien hankkimista vähäisissä määrin. Nokialla asuvien kotitalouksien työssäkäyvät jäsenet käyvät yleisimmin töissä Tampereella. Edellisestä tutkimusaineistosta ei tehty yksilöityä analyysia Nokian kaupungin osalta, joten ajallisiin muutoksiin ei päästä käsiksi.

30 Orivesi Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Orivesi Tampere Internet Kangasala Helsinki Muualta Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 96 4 Elintarvikkeet viikonloppuisin 82 16 2 Naisten vaatteet 35 50 8 7 Kellot ja korut 38 38 14 10 Kodinkoneet 25 47 8 20 Kodin viihde elektroniikka 13 58 26 3 Huonekalut ja sisustustarv. 26 41 12 21 Rauta ja rakennustarv. 72 17 11 Silmälasit, piilolasit ym. 61 29 10 Kulttuuripalvelut 11 71 18 Julkiset koulutuspalvelut 65 20 15 Ravintolapalvelut 24 38 12 26 Kotimaan matkailukohteet 29 13 58 Alkoholi 64 21 10 5 Uusi auto 80 20 Käytetty auto 21 61 18 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 42 45 12 1 Työpaikan sijainti 1 *) 41 35 24 Työpaikan sijainti 2 **) 47 29 24 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

31 Oriveden asukkaiden asiointiliikenne Tampereelle on hieman kasvanut. Viisi vuotta sitten omassa kaupungissa asiointi oli vähäsen yleisempää kuin Tampereelle suuntautuminen. Nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin. Orivesiläiset hankkivat omasta kunnasta yleisimmin päivittäiselintarvikkeet ja alkoholituotteet, rautakauppatavarat, optikkotuotteet sekä kellot ja korut. Muissa tuoteryhmissä suunnataan useimmin Tampereelle. Enemmistö Oriveden vastaajakotitalouksien työssäkäyvistä henkilöistä työskentelee asuinkunnassa. Tampereelle työssäkäynti on lisääntynyt vuoden 2006 tutkimukseen verrattuna. Julkisissa koulutuspalveluissa (pl. peruskoulu ja lukio) Oriveden tarjontaa käyttää suurin osa, 65 prosenttia opiskelijoista. Tampereella käy opiskelemassa joka viides alueen kouluttautuja. Yhä useampi orivesiläinen tukeutuu paikalliseen yksityiseen lääkäriin sairastuttuaan. Myös Kangasalan yksityisten terveys ja lääkäripalvelujen käyttö on lisääntynyt vuoteen 2006 verrattuna. Tampereen osuus on säilynyt ennallaan. Tampereella asiointi on hitusen vähentynyt kodin koneiden ja viihde elektroniikan sekä huonekalujen hankkimisessa. Näissä tuoteryhmissä markkinaosuutta on saanut Internet kauppa, jota ei vielä ollut mukana edellisessä vaikutusaluetutkimuksessa. Joka neljäs viihde elektroniikkaostos on tehty viimeksi verkossa. Tampereelle suuntautuminen on lisääntynyt kulttuuripalvelujen, optikkotuotteiden, autokaupan ja alkoholituotteiden hankinnassa. Selitystä tälle voidaan etsiä mm. työmatkaliikenteen lisääntymisestä.

32 Parkano Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Parkano Tampere Internet Seinäjoki Kankaanpää Ikaalinen Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 96 4 Elintarvikkeet viikonloppuisin 100 0 Naisten vaatteet 65 12 23 Kellot ja korut 64 14 22 Kodinkoneet 56 16 16 12 Kodin viihde elektroniikka 64 18 18 Huonekalut ja sisustustarv. 75 13 12 Rauta ja rakennustarv. 100 0 Silmälasit, piilolasit ym. 52 14 34 Kulttuuripalvelut 75 25 Julkiset koulutuspalvelut 75 25 Ravintolapalvelut 55 14 31 Kotimaan matkailukohteet 62 38 Alkoholi 89 11 0 Uusi auto 33 33 34 Käytetty auto 20 25 15 15 25 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 24 57 19 Työpaikan sijainti 1 *) 72 28 Työpaikan sijainti 2 **) 71 29 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

33 Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2011 mukaan Parkanosta asiointi suuntautuu huomattavalta osin omaan kuntaan. Ainoastaan tamperelaisten keskuudessa oman asuinkunnan palvelujen käyttö on yleisempää kuin parkanolaisten. Parkanoa voidaan nimittää alueensa paikalliskeskukseksi, sillä myös naapurikunnista suuntautuu sinne asiointia. Parkanon palvelu ja yritysrakenne kattaa hyvin asukkaidensa tarpeet. Myös selvä enemmistö kotitalouksien työssäkävijöistä ja opiskelijoista työskentelee tai kouluttautuu kotikunnassaan. Edelliseen vaikutusaluetutkimukseen verrattuna omassa kunnassa asiointi on edelleen hieman kasvanut ja Tampereella asiointi hieman vähentynyt. Tampereelle suunnataan useimmin, kun etsitään kulttuuri ja matkailukohteita ja palveluja tai yksityistä lääkäriä. Niiden osalta asiointi Tampereelle on kasvanut vuodesta 2006. Lisäksi Tampereelta haetaan entistä enemmän huonekaluja ja kodinkoneita. Uutena ostopaikkasijaintina esiin nousee Internet kaupan selvä merkitys parkanolaisille kuluttajille. Verkkokaupalla on merkittävä osuus mm. viihde elektroniikan, kodinkoneiden, optikkotuotteiden ja vaatetuksen hankinnoissa. 12 18 prosenttia näiden tuoteryhmien parkanolaisista kuluttajista on viimeksi asioinut verkossa. Maakuntaraja ylitetään usein silloin, kun lähdetään autokaupoille. Uusi auto hankitaan useimmin joko Kankaanpäästä tai Seinäjoelta.

34 Pirkkala Keskuksen osuus asuinkunnan ostajista (%) Tuoteryhmä Pirkkala Tampere Internet Lempäälä Helsinki Ylöjärvi Nokia Muu Puuttuva tieto (%) Elintarvikkeet arkisin 85 14 1 Elintarvikkeet viikonloppuisin 80 14 6 Naisten vaatteet 43 40 6 11 Kellot ja korut 18 48 12 10 12 Kodinkoneet 5 73 7 15 Kodin viihde elektroniikka 19 56 19 6 Huonekalut ja sisustustarv. 8 76 10 6 Rauta ja rakennustarv. 50 39 6 5 Silmälasit, piilolasit ym. 17 65 18 Kulttuuripalvelut 5 82 5 8 Julkiset koulutuspalvelut 55 26 19 Ravintolapalvelut 5 84 11 Kotimaan matkailukohteet 41 13 46 Alkoholi 67 16 14 3 Uusi auto 97 3 Käytetty auto 9 52 7 32 Yksityiset lääkäri ja terv.palv. 93 7 Työpaikan sijainti 1 *) 19 68 13 Työpaikan sijainti 2 **) 44 46 10 *) Eniten ansaitsevan työpaikka **) Toiseksi eniten ansaitsevan työpaikka

35 Pirkkalasta käydään hyvin yleisesti töissä Tampereella. Tutkimusta varten haastateltujen kotitalouksien eniten ansaitsevista työssäkävijöistä 68 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä Tampereella. Osuus on Pirkanmaan kunnista suurin tässä aineistossa. Toiseksi eniten ansaitsevien perheenjäsenten työpaikat sijoittuvat jokseenkin tasapuolisesti joko Tampereelle tai Pirkkalaan. Läheisestä sijainnista ja Tampereelle yleisesti suuntautuvasta työssäkäyntiliikenteestä johtuen pirkkalalaiset hankkivat monet tuotteet ja palvelut yleisimmin Tampereelta. Valituista asiointiryhmistä (pl. päivittäiselintarvikeostokset) 68 prosenttia hankitaan Tampereelta. Tampereelta yleisimmin hankittavia tuotteita ja palveluja ovat uusi auto, yksityiset lääkäripalvelut, ravintola ja kulttuuripalvelut, huonekalut, kodinkoneet, silmälasituotteet sekä viihde elektroniikka. Volyymiltään suuri kaupan ala, naisten vaatteet, jakautuu melko tasaisesti Pirkkalan omien ostospaikkojen ja Tampereen tarjonnan välille. Yleisimmin omasta kunnastaan pirkkalalaiset hankkivat myös alkoholin ja rautakauppatarvikkeet. Noin joka viides viihde elektroniikkaa hankkiva käyttää kanavanaan Internetiä. Lempäälästä hankitaan jonkin verran kultasepäntuotteita, huonekaluja ja sisustustarvikkeita sekä naisten vaatteita. Ylöjärven ja Nokian suuntaan lähdetään käytetyn auton tai rautakauppatarvikkeiden perässä. Yleisestä Tampereella työssäkäynnistä huolimatta päivittäiset elintarvikehankinnat tehdään useimmiten kotikunnassa. Tämä merkitsee kattavaa elintarvikekaupan tarjontaa kunnassa. Pirkkalan osalta ei ole vertailutietoja vuodelta 2006.