P I R K A N M A A N A S I O I N T I - J A V A I K U T U S A L U E T U T K I M U S Pirkanmaan liitto Julkaisu B 80

Transkriptio

1 P I R K A N M A A N A S I O I N T I - J A V A I K U T U S A L U E T U T K I M U S Pirkanmaan liitto Julkaisu B 80

2 Pirkanmaan liitto Tampere 2002 Sarja B, Erillisselvitykset ja tutkimukset, julkaisu nro 80 Kannen kuva: Ulla Virtanen ISBN ISSN X 1/PISA/2002 Painosmäärä 400 kpl Painopaikka 2

3 ESIPUHE Tampereen seutukaavaliitto ja sen työn jatkajana Pirkanmaan liitto ovat selvittäneet Pirkanmaan asiointia ja vaikutusalueita säännöllisesti kerran vuosikymmenessä. Edelliset selvitykset on tehty 1971, 1982 sekä Toimintojen sijoittumisen suunnittelua ja hallinnollista jaotusta koskevien ratkaisujen pohjaksi tarvitaan ajan tasalla olevat ja tutkimuksellisesti vankat tiedot siitä miten asukkaat normaalisti asioivat ja mistä kansalaiset eri tuotteita ja palveluja hankkivat. Keskusten ja vaikutusalueiden tunnistaminen on myös maakuntasuunnittelun ja maakuntakaavoituksen tärkeätä tausta-aineistoa, jonka pohjalta alue- ja palvelurakenteen ratkaisuja valmistellaan. Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 liittyy Pirkanmaan palveluluokitusselvitykseen ja keskusverkkosuunnitelmaan, joiden valmistelu on käynnissä. Niistä valmistuu julkaisu vuonna Tämä raportti sisältää selvityksen Pirkanmaan ja lähialueen asiointisuuntautumisesta ja keskusten välisistä vaikutusalueista sekä määrällistä tietoa isoista keskuksista haetuista tuoteryhmistä. Perusaineistona on käytetty Suomen Gallupin vuoden 1999 puhelinhaastatteluaineistoa. Työtä ohjaavaan työryhmään ovat kuuluneet tutkimusjohtaja Pentti Hämäläinen, aluesuunnittelujohtaja Pertti Fagerlund ja aluekehityssuunnittelija Kalevi Korhonen. Tutkimuksen suunnittelun, analyysit ja käytännön ratkaisut on tehnyt tutkija Ulla Virtanen. 3

4 4

5 JOHTOPÄÄTÖKSET Pirkanmaan vaikutusalue on sekä tutkittujen asiointien että työssäkäyntimatkojen perusteella vahvistunut luvulla maakunnallinen vaikutusalue on ulottunut yhä selvemmin maakunnan rajojen ulkopuolelle erityisesti lounaassa ja lännessä. Kehitys liittyy Tampereen asemaan valtakunnanosakeskuksena ja läntisen Suomen palvelukeskuksena. Vuonna 1999 kootun haastatteluaineiston perusteella Tampereen maakunnalliseksi vaikutusalueeksi voidaan määritellä Pirkanmaan lisäksi Punkalaidun ja Jämijärvi. Maakunnallisten vaikutusalueiden vaihettumisvyöhykettä ovat Huittinen, Humppila ja Forssa. Vuoden 1991 tutkimusaineistoon verrattuna Porin ja Turun vaikutus Huittisiin on heikentynyt ja Tampereen voimistunut. Tutkimusalue koostui 58 kunnasta. Tällä alueella asioinneista oman kunnan keskukseen suuntautui yli 60 prosenttia 17 kunnassa ja alle 60 prosenttia 41 kunnassa. Edellisessä tutkimuksessa asiointiuskollisuus oli yli 60 prosenttia 35 kunnassa ja alle 60 prosenttia 23 kunnassa. Tampereen vaikutus on voimistunut huomattavasti 90-luvulla. Tampere oli ensisijaisena keskuksena vuonna 1991 vain tamperelaisille. Vuosituhannen vaihteessa Tampere oli tärkein asiointikeskus myös seuraavien kuntien asukkaille: Kangasala, Kuhmalahti, Kuru, Lempäälä, Längelmäki, Pirkkala, Pälkäne, Sahalahti, Vesilahti, Viiala, Viljakkala ja Ylöjärvi. Kuntien oma keskus on saanut erilaisen merkityksen ihmisten käyttäytymismallien muuttuessa omaa autoa ja liikkumista suosivaksi. Vain oma erityispiirre tai tarjonnan laaja monipuolisuus kantaa pienempiä keskuksia. Kauempana Tampereesta asioinnin kannalta lähimmät keskukset pitivät vielä pintansa: Juupajoen asukkaiden ensisijainen keskus on Orivedellä, Kihniön Parkanossa, Kylmäkosken Toijalassa, Vilppulan Mäntässä ja Äetsän Vammalassa. Pirkanmaan naapurikunnista Kiikoisten asukkaiden tärkein keskus on Vammalassa. Pirkanmaan keskusten polarisoitumiskehitys jatkuu. Tampereen seudun suhteellinen vaikutus on voimistunut. Myös seutukuntien keskukset pyrkivät jatkuvasti nostamaan palvelutasoaan. Seutukuntien keskuksilla on kuitenkin Tampereen lisäksi kilpailijoina naapurimaakuntien reuna-alueiden voimakkaat keskukset. Pirkanmaan reuna-alueiden seutukunnissa on sisäistä kilpailua eri keskusten kesken. Verkottumisen ja erikoistumisen myötä monikeskuksiset seutukunnat voivat muodostaa hyvin tehokkaan seudullisen palvelutuotantoverkoston ja elinkeinojen kehittämisverkoston. 5

6 Ihmisten jokapäiväisen elämän kannalta lähikeskuksen palvelukyky on hyvin keskeinen tekijä. Kuntien omavaraisuus on tämänkin selvityksen mukaan edelleen vahva, vaikka aikaisempien asiointiselvitysten mukaan omaa kuntakeskusta kauemmaksi suuntautuneiden asiointien osuus kasvaa jatkuvasti erityisesti pienimmissä kunnissa. Myös työssä käydään keskimäärin yhä kauempana. Ihmisten muuttaessa keskuksiin suurempi osa väestöstä voi saada ainakin jokapäiväiset palvelut ja kulutushyödykkeensä kotikunnastaan. Suurten taajamien laajuudesta johtuen kuitenkin harvemmat käytetyistä palveluista ovat saatavissa aivan lähietäisyydeltä. Jokapäiväisen elämän monimuotoistuessa tarvitaan erikoistuneita palveluja ja tuotteita. Niitä saa suurista keskuksista sekä yhä enemmän myös pienemmistä, vahvasti erikoistuneista palvelupisteistä. Erikoistuneiden palvelujen tarjontapisteet muodostavat verkoston, joka vähentää palvelukeskusten hierarkkisuutta. Seutukuntien keskusten ja maakuntakeskuksen sekä niiden vaikutusalueiden hierarkia on kuitenkin vielä selkeä ja joidenkin toimintojen osalta edelleen vahvistumassa. Keskusten läheisyyteen syntyvät automarketit muuttavat kuitenkin vähitellen keskusten luonnetta. Kauppapalvelujen lisäksi muitakin tyypillisiä keskustoimintoja siirtyy näihin monipuolistuviin elämyskeskuksiin. Uudentyyppiset keskukset muuttavat perinteisten keskusten vetovoimaa, ihmisten liikkumistarpeita ja palvelujen järjestämistä. Tällä on vaikutuksensa myös alueiden käyttöön ja yhdyskuntien rakenteeseen. Pitkämatkainen työssäkäyntiliikenne, korkeatasoisen ja erikoistuneen koulutuksen hankinta, tuotantotoiminnan entistä tehokkaampien hankinta- ja jakeluketjujen rakentuminen ja muu verkottuminen sekä niitä myötäilevä asiointi luovat maakunnasta ja sen valtakunnallisista ja kansainvälisistä yhteyksistä yhä kiinteämmän järjestelmän. Uusi tuotanto- ja yhdyskuntatekniikka tekevät mahdolliseksi suurten keskusten vaikutuksen ja toimintojen ulottumisen hyvin laajalle. Se antaa myös uusia mahdollisuuksia pienempien keskusten elinvoimaisuuden palauttamiselle. Maantieteellisen etäisyyden merkityksen väheneminen näkyy myös Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun välisessä suhteessa. Liikennöintimahdollisuuksien parantuminen Tampere- Helsinki pääradalla ja moottoritiellä vaikuttaa sekä Pirkanmaan riippuvuutta pääkaupunkiseudusta lisäävästi että antaa Pirkanmaalle paremman mahdollisuuden voimistua pääkaupunkikeskeisyyden kasvua tasapainottavana kasvualueena. Myös Tampereen seudun asema läntistä Suomea palvelevana keskuksena vahvistuu. Pirkanmaan ja Tampereen voimistuva maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikutusalue luovat mahdollisuuden Helsinki-keskeisyyskehityksen hillitsemiselle. Maakuntakeskuksen vaikutusalueen laajeneminen ja valtakunnanosakeskuksen voimistuminen riippuu kyvystä tuottaa myös kansainvälisesti korkeatasoisia palveluja. Ne ovat avaintekijöitä uuden elinkeinotoiminnan ja uusien työpaikkojen luomisessa. 6

7 PIRKANMAAN ASIOINTI- JA VAIKUTUSALUETUTKIMUS 2000 ESIPUHE....3 JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTÖKOHDAT Tutkimustehtävä Tutkimusaineisto ASIOINTIEN SUUNTAUTUMINEN JA KESKUSTEN VAIKUTUSALUEET Maakuntakeskuksiin suuntautuminen Asiointi maakuntakeskuksiin Kaupunkikeskuksiin suuntautuminen Maakunta- ja kaupunkikeskuksiin asioinnin suuntautumisen muutokset vuodesta 1991 vuoteen Asiointi omassa keskuksessa 2000 ja muutokset vuodesta Keskusten erityispiirteitä TARKASTELU KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN Pirkanmaa Kaupunki- ja seutukuntakeskusten vaikutusalueet Kuntalaisten asiointien suuntautuminen 2000 ja Pirkanmaan naapurikeskukset ja kunnat Kaupunki- ja seutukuntakeskusten vaikutusalueet Kuntalaisten asiointien suuntautuminen 2000 ja

8 8

9 LÄHTÖKOHDAT Tutkimustehtävä Aikaisempien tutkimusten ajankohtien 1971, 1982, 1992 jälkeen sekä kansallinen että erityisesti kansainvälinen kehitys on saanut uusia piirteitä, jotka heijastuvat myös aluerakenteen kehitykseen. Pirkanmaa on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja vaikeista rakennemuutoksista huolimatta suhteellisen voimakas. Sekä kansalliset että kansainväliset muutokset ovat todennäköisesti vahvistaneet kehittyneimpien alueiden ja keskusten vetovoimaa Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää Pirkanmaan ja sen naapurikuntien osalta: 1. asioinnin suuntautuminen keskuksiin 2. keskusten vaikutusalueet, 3. keskusten erityispiirteitä, 4. asiointi oman kunnan keskuksessa, 5. muutoksia asioinnin suuntautumisessa 1990-luvulla. Tutkimusaineisto Tutkimuksen perustietona käytetään Suomen Gallupin tekemää 29 indikaattoria sisältävää haastattelututkimusta. Haastattelussa tutkimusotoksessa olleilta henkilöiltä kysyttiin, mistä viimeksi hankitte tai talouteenne hankittiin 29 tutkimukseen valittua tuotetta/palvelua. Tuoteryhmät ovat: elintarvikkeet; pesu- ja puhdistusaineet; naisten vaatteet; miesten vaatteet; lasten vaatteet; naisten jalkineet; miesten jalkineet; urheiluvälineet ja -asusteet; kodin viihde-elektroniikka; cd:t ja kasetit; matkapuhelimet; atk, pc:t, tulostuslaitteet; kodinkoneet ja -laitteet; huonekalut, matot; valokuvaustarvikkeet; silmälasit, piilolinssit, yms.; kirjat; kemikaliotuotteet; taloustavarat (muovi, kertakäyttöastiat); alkossa käynti; uusi auto; käytetty auto; rauta-, rakennus-, remonttitarvikkeet; asiointi pankissa; asiointi vakuutustoimistossa; asiointi matkatoimistossa; lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut; kulttuuripalvelut ja illanvietto ravintolassa. Lisäksi kysyttiin työpaikan sijainti. Suomen Gallupin kyselytutkimuksen suoritustapa: 1. Otanta kunnan asukasluvun perusteella 15 vuotta täyttäneistä 2. Kysely puhelinhaastatteluna tammi toukokuussa Taloudesta haastateltu yhtä jäsentä, joka vastaa koko talouden puolesta 4. Kysymyksen muoto mistä kaupungista tai kunnasta talouteen on viimeksi hankittu kyseisiä tuotteita tai palveluja 5. Käsitelty alueyksikkö on kunta (Kuva 1) 6. Tutkitut tuoteryhmät, 29 tuotetta tai palvelua sekä työpaikan sijainti Otanta kunnan asukasluvun perusteella 15 vuotta täyttäneistä Kunnan asukasluku Haasteltavien määrä Helsinki 2000 Yli alle

10 Kuva 1 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Alavus 10 Peräseinäjoki Jalasjärvi Töysä 863 Ähtäri 989 Virrat Keuruu Kihniö Karvia Parkano Vilppula Jämsänkoski 581 Mänttä Ruovesi Kuru 702 Kankaanpää 303 Jämsa 214 Jämijärvi Ikaalinen Juupajoki Viljakkala Längelmäki Suodenniemi 932 Orivesi 443 Ylöjärvi Lavia Hämeenkyrö 562 Kuhmoinen Tampere Mouhijärvi 837 Kuhmalahti Kiikoinen 493 Sahalahti 289 Nokia 254 Pirkkala Kangasala Vammala Luopioinen Lempäälä Padasjoki Kokemäki Äetsä 912 Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Viiala 908 Huittinen 928 Hauho 102 PunkalaidunKylmäkoski Urjala Hattula Lammi Kalvola Humppila Forssa Tutkimusalue Tässä selvityksessä käytetty alueyksikkö on kunta 211 = kuntanumero 10

11 Kuntanumero Kuntanimi Otanta ja tutkimusalue Asukkaita 1998/99 Haastateltavien määrä Haastatellut Maakunta 102 Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kiikoinen Kokemäki Lavia Punkalaidun Forssa Hattula Hauho Humppila Kalvola Lammi Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhmalahti Kuorevesi Kuru Kylmäkoski Lempäälä Luopioinen Längelmäki Mouhijärvi Mänttä Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Pälkäne Ruovesi Sahalahti Suodenniemi Tampere Toijala Urjala Valkeakoski Vammala Vesilahti Viiala Viljakkala Vilppula Virrat Ylöjärvi Äetsä Padasjoki Jämsä Jämsänkoski Keuruu Kuhmoinen Alavus Jalasjärvi Peräseinäjoki Töysä Ähtäri Lääni 11

12 Haastateltujen ikä- ja sukupuolijakauma kunnittain Kuntanumero Kuntanimi Ikä <=40 Ikä >=41 Miehiä Naisia Haasta- Maakunttellut 102 Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kiikoinen Kokemäki Lavia Punkalaidun Forssa Hattula Hauho Humppila Kalvola Lammi Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhmalahti Kuorevesi Kuru Kylmäkoski Lempäälä Luopioinen Längelmäki Mouhijärvi Mänttä Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Pälkäne Ruovesi Sahalahti Suodenniemi Tampere Toijala Urjala Valkeakoski Vammala Vesilahti Viiala Viljakkala Vilppula Virrat Ylöjärvi Äetsä Padasjoki Jämsä Jämsänkoski Keuruu Kuhmoinen Alavus Jalasjärvi Peräseinäjoki Töysä Ähtäri Lääni 12

13 Suomen Gallupin valtakunnallisesta aineistosta tähän Pirkanmaan asiointien suuntautumista koskevaan selvitykseen otettiin mukaan kaikki maakuntaan kuuluvat ja siihen rajoittuvat kunnat, yhteensä 58 kuntaa. Näistä kunnista haastattelutiedot ovat henkilöltä koskien heidän talouksiensa viimeisiä asiointeja 29 tuoteryhmän osalta. Osassa talouksista kaikkien tuoteryhmien kohdalla hankintoja ei viime aikoina oltu suoritettu lainkaan tai hankintoja oli tehty ovelta ovelle myyjiltä, postimyynnistä, laivalta, lentokoneesta, ulkomailta jne. Kaikista madollisista asioinneista näissä tuoteryhmissä oli saatujen tietojen mukaan kuitenkin noin 90 prosenttia toteutunut tutkimusalueella. Asiointeja, joiden suuntautumista tässä selvityksessä voidaan tutkia oli näin ollen yhteensä Aineiston tuoteryhmittäiset hankintamäärät sekä muulla tavalla tai muualta hankitut kyseiset tuotteet Tuotteen nimi Ovelta - ovelle 993 Postimyynti 994 Laivalentokone 995 Ulkomailta 996 Muulta 997 Ei ostanut kysyttyä tuotetta 998 Ei muista 999 Paikannetut ostot/ asioinnit yhteensä Elintarvikkeet Pesuaineet Naisten vaatteet Miesten vaatteet Lasten vaatteet Naisten jalkineet Miesten jalkineet Urheiluvarusteet Viihde-elektron CD_kasetit Matkapuhelin ATK_laitteet Kodinkoneet Huonekalut Valokuvaustarvik Silmälasit Kirjat Kemikaliot Taloustarvikkeet Alko Uusi auto Käytetty auto Rakennustarvik Pankki Vakuutus Matkatoimisto Lääkäri Kulttuuri Ravintola YHTEENSÄ %-osuus

14 Lähes 100 prosenttisesti asioinnit ovat mukana välttämättömyystarvikkeiden/palvelujen osalta (elintarvikkeet, lääkäri, pankki). Koska joka taloudessa kaikkia tuote/palvelu - asiointeja ei tarvita pitkiin aikoihin (uusi auto, lastenvaatteet), tiedot näiltä osin perustuvat pienempään vastausten määrään kuin jokapäiväisissä välttämättömyystarvikkeissa. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusmenoja koskevista tiedoista on saatavissa 1998 tuoteryhmittäisiä tietoja siten, että niiden perusteella voidaan arvioida Suomen Gallupin tutkimuksen 19 tuoteryhmään keskimäärin käytetty markkamäärä. (SG:n käyttämistä indikaattoreista 10 jää tuoteryhmittäisten tietojen puutteen johdosta vaille rahallisen arvon arviota.) Vuodessa yhteensä näihin 19 kohteeseen käytettiin Suomessa mk/kotitalous. Jos oletetaan viimeisen hankintamatkan edustavan koko vuoden hankintasuuntausta, olisi tämän selvityksen pohjalta mahdollista tehdä suuntaa antava laskelma alueen kotitalouksien vuosittaisen rahan käytön jakautumisesta eri kuntien palvelupisteisiin kyseessä olevien tuoteryhmien osalta. On huomattava, että em. 19 tuoteryhmää edustaa vain noin 30% kaikista kotitalouksien kulutusmenoista. Ne ovat kuitenkin asiointiliikenteen kannalta suhteellisen edustavia, sillä yli 50% kotitalouksien kulutusmenoista käytetään asuntoon, energiaan sekä muihin sellaisiin kohteisiin, jotka eivät aiheuta erityistä asiointiliikennettä. Kulutusasiointi sinänsä antaa puutteellisen kuvan asiointiliikenteestä, ellei koulunkäyntiin ja työssäkäyntiin liittyvää liikennettä tarkastella sen rinnalla. Työssäkäyntialueista on saatavissa Tilastokeskuksen tieto vuodelta Vuosikymmenen lopun tilanteesta on käytettävissä myös tässä yhteydessä käytetty otantaan ja kyselyyn perustuva aineisto. Pirkanmaan liitossa on tehty joukkoliikenteen palveluja ja niiden käyttöä koskevia selvityksiä, joista saa tietoa mahdollisuudesta käyttää linja-autoa mm. työ-, asiointi- ja vapaa-aikaan ajoittuvaan liikkumiseen. Tästä selvityksestä saatavaa tietoa asioinnin suuntautumisesta verrataan linja-autoliikenteen palveluihin keskusverkkosuunnitelman yhteydessä. Haastateltujen ammattijakauma maanviljelijä % työväestö % yrittäjä % toimihenkilö % johtavassa asemassa oleva % eläkeläinen % opiskelija % jokin muu % ei ilmoittanut % yhteensä % Työpaikan sijainnin on 3892 ilmoittanut 5770 haastatellusta. Työpaikan sijainti hajautuu laajalle koko maahan Kolarista Helsinkiin. Esimerkiksi Helsingissä on 21 henkilön työpaikka, Porissa 9, Turun seudulla 7. Eniten työpaikkoja oli Tampereella 690, Nokialla 120, Vammalassa 112, Valkeakoskella 104, Kankaanpäässä 112 ja Jämsässä 106. (Kuva 2) 14

15 Kuva 2 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus Työssäkäynnit Yli 99 työssäkäyntiä Yli 69 työssäkäyntiä Yli 49 työssäkäyntiä

16 16

17 ASIOINTIEN SUUNTAUTUMINEN JA KESKUSTEN VAIKUTUSALUEET Maakuntakeskuksiin suuntautuminen 2000 Pirkanmaan maakuntakeskuksen Tampereen (Tampere on myös valtakunnanosan keskus) vaikutusta selvitettäessä on tutkittu myös kilpailevien maakuntakeskusten Seinäjoen, Jyväskylän, Lahden, Hämeenlinnan, Turun ja Porin vetovoimaa Pirkanmaan reuna-alueilla sekä Pirkanmaahan rajoittuvissa kunnissa. Kaikkiaan on tutkittu asioinnit 58 kunnan osalta. Tampereen vaikutus ulottuu maakuntaa laajemmalle alueelle, koko tutkimusalueelle heikentyen selvimmin Seinäjoen suunnassa. Jalasjärven, Peräseinäjoen, Alavuden ja Töysän alueella Tampereen vaikutus on lähes olematon. Muihin Pirkanmaan keskuksin verrattuna voimakkainta Tampereen vaikutus on Ylöjärven, Viljakkalan ja Kurun suunnassa, Pirkkalassa, Lempäälän, Viialan ja Vesilahden suunnassa sekä Kangasalan, Sahalahden, Kuhmalahden, Luopioisten ja Pälkäneen suunnassa. Maakunnan ulkopuolelta raja-alueelta on osaksi myös Tampereelle suuntautuvia kuntia idästä Kuhmoinen sekä lännestä Punkalaidun, Kiikoinen, Lavia ja Jämijärvi. Naapurimaakuntien keskusten vaikutus ei ulotu Pirkanmaalle. Turun vaikutus on niin heikko, että 1990-luvun kehityksessä ei voida selkeästi määrittää suuntautumisen vahvistumisen tai heikkenemisen rajaa. Haastatteluaineiston perusteella Tampereen maakunnalliseksi vaikutusalueeksi voidaan katsoa Pirkanmaa plus Punkalaidun ja Jämijärvi sekä mahdollisesti vaihettumisvyöhykeeksi Huittinen, Humppila ja Forssa. Edellisen vaikutusalueselvitykseen verrattuna Porin ja Turun vaikutus Huittisiin on heikentynyt ja Tampereen voimistunut. Humppilasta asioidaan eniten Tampereella. Forssasta asioidaan Hämeenlinnassa ja Turussa saman verran sekä Tampereella hieman enemmän, mutta näitä merkittävämmin asioidaan Helsingissä. (Kuva 3) Asiointi maakuntakeskuksiin 1991 Vuonna 1991 Tampere oli voimakkain maakuntakeskus koko Pirkanmaan alueelta katsottuna. Maakunnan silloisista jäsenkunnista ainoastaan Kiikoinen suuntautui tällä tasolla enemmän Poriin (kaupunkikeskustasolla kunta suuntautui Vammalaan). Pirkanmaan liiton ulkopuolisista kunnista Kuhmoinen suuntautui selvästi Tampereelle. Kankaanpää puolestaan suuntautui tasavertaisesti Tampereelle ja Poriin. Lähempänä Tamperetta sijaitseva Kankaanpään naapurikunta Jämijärvi suuntautui silloin vielä selkeästi Poriin. Suodenniemi oli 1991 aineiston mukaan monen maakuntakeskuksen kiistakapula. Kunnasta tehtiin Tampereen ja Porin lisäksi yllättävän paljon asiointikäyntejä Hämeenlinnaan ja Helsinkiin, joskin tällainen tulos saattaa johtua pienen otannan aiheuttamasta sattumanvaraisuudesta. 17

18 Tutkimusalueen reunavyöhykkeellä Turun vaikutus ulottui voimakkaimpana Punkalaitumelle (49 % maakuntakeskuksiin suuntautuneista asiointikäynneistä) ja heikoimpana Urjalaan (alle 10 % käynneistä). Hajakäyntejä Turkuun oli melko kaukaa, jopa Jyväskylän alueelta. (Kuva 4) Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Etelä-Pohjanmaalle Keski-Suomeen Pirkanmaalle Satakuntaan Päijät- Hämeeseen Lahteen Poriin Tampereelle Vaihettumisvyöhyke Turkuun Hämeenlinnaan Helsinkiin Kanta-Hämeeseen Hämeenlinnaan Maakuntatason suuntautuminen 2000 Kuva 3 18

19 Kuva 4 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Etelä-Pohjanmaalle Peräseinäjoki Alavus Töysä Ähtäri Jalasjärvi Keski-Suomeen Virrat Keuruu Karvia Kihniö Parkano Vilppula Mänttä Jämsänkoski Kankaanpää Jämijärvi Lavia Kullaa Kiikoinen Kokemäki Poriin Ikaalinen Viljakkala Humppila Urjala Kuru Ruovesi Juupajoki Kuorevesi Huittinen Punkalaidun Suoden- Hämeenkyrö Orivesi niemi Ylöjärvi Mouhijärvi Tampere Kuhmalahti Nokia Sahalahti Pirkkala Kangasala Vammala Lempäälä Luopioinen Äetsä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Vaihettumisvyöhyke Tampereelle Turkuun Hämeenlinnaan Forssa Jämsä Kuhmoinen Padasjoki Hauho Lammi Tuulos Kalvola Hattula Kanta-Hämeeseen Hämeenlinnaan Lahteen Längelmäki Satakuntaan Päijät- Hämeeseen Helsinkiin Muutos Useaan maakuntaan suuntautuminen 1992 Vaihettumisvyöhyke Suuntautuminen muuttunut aikana Tampereelle Lahteen Maakuntiin suuntautuminen 2000 Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Lahteen ja Hämeenlinnaan Kanta-Häme Vaihettumisvyöhyke(Tampereelle) Vaihettumisvyöhyke 19

20 Kuva 5 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 # Jalasjärvi # # Alavus Ähtäri # Virrat Keuruu # # Parkano # Mänttä # Kankaanpää # Ikaalinen # Jämsä # Hämeenkyrö # Nokia # Ylöjärvi Orivesi # Tampere # # Kangasala Kokemäki # # Huittinen # Vammala # Lempäälä # Pälkäne # # Valkeakoski Toijala # Lahti # Forssa # Hämeenlinna Isoihin keskuksiin suuntautuminen 2000 Asioinnit Tampereelle (suora jakauma) % % % % % Pirkanmaan kunnat Asiointien suuntautumisen merkittävyys =heikko suuntautuminen =merkittävä suuntautuminen =vahvahko suuntautuminen =vahva suuntautuminen =hyvin vahva suuntautuminen # Keskus Keskuksen vaikutusalue 20

21 Kaupunkikeskuksiin suuntautuminen 2000 Kaupunkitasoisiksi keskuksiksi on valittu seutukuntien pääkeskukset ja palvelutasoltaan korkeat keskukset. Pirkanmaalta on tutkittu 15 keskusta Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pälkäne, Toijala, Valkeakoski, Vammala, Virrat ja Ylöjärvi sekä Tampere. Maakunnan ulkopuolisista kunnista on vastaavasti selvitetty asiointialueet Pirkanmaan suuntaan Alavudelta, Forssasta, Huittisista, Jalasjärveltä, Jämsästä, Kankaanpäästä, Keuruulta, Kokemäestä ja Ähtäristä. Haastattelututkimuksessa käytetty tuotevalikoima sisältää tuotteita, joita kaikki vastanneet eivät tarvitse koskaan tai hyvin harvoin (auto, lasten vaatteet, tietokoneet). Tästä syystä on tarpeen muodostaa suhteutettu vertailuluku. Vaikutusalueen määrittämisessä on käytetty asiointien määrää, mikä on painotettu haastattelujen ja kysyttyjen tuoteryhmien määrällä. Tämä suhdeluku kuvastaa keskukseen suuntautumisen merkitystä. Suuntautuminen voidaan jakaa viiteen voimakkuusluokkaan: hyvin vahvaan, vahvaan, vahvahkoon, merkittävään ja heikkoon suuntautumiseen. (Kuva 5) Hämeenkyrön vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Viljakkala. Viljakkalasta asiointi on vahvaa. Hämeenkyröön on asiointia myös jonkin verran Ikaalisista. Ikaalinen muodostaa yksin oman vaikutusalueensa. Ikaalisiin on asiointia myös jonkin verran Hämeenkyröstä, Viljakkalasta ja Jämijärveltä. Kangasalan vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Sahalahti ja vahvahkosti Kuhmalahti. Lisäksi Luopioisista ja Pälkäneeltä on merkittävää asiointia Kangasalle. Luopioisista asioidaan myös Pälkäneellä. Kaikkia vaikutuspiirin kuntia hallitsee Tampereen voimakas vetovoima. Lempäälän vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Vesilahti. Vähäistä asiointia Lempäälään on myös Viialasta ja Kylmäkoskelta. Lempäälää, Vesilahtea ja Viialaa hallitsee Tampereen voimakas vetovoima. Mäntän vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Vilppula. Entisen Kuoreveden alueelta on vahvahko asiointivirta Mänttään ja vahva Jämsään. Vähäistä asiointia Mänttään on myös Juupajoelta ja Ruovedeltä. Nokian vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Lisäksi Nokialle on merkittävää asiointia Mouhijärveltä, jonka voimakkain asiointi suuntautuu Vammalaan. Vähemmän merkitsevää asiointia Nokialle on Pirkkalasta ja Vesilahdelta. Oriveden tiiviin vaikutusalueen muodostavat Orivesi ja Juupajoki. Vaihettumisvyöhykkeeseen kuulu Längelmäki, joka suuntautuu Jämsään ja Orivedelle. Hajanaisia asiointeja on myös Kuhmalahdelta. Tampereen vetovoima on kuitenkin suurempi Längelmäellä ja Kuhmalahdella kuin Oriveden ja Jämsän. Parkanon vaikutusalueeseen kuuluu Kihniö. Kihniöstä on heikkoa suuntautumista myös Virroille. Ikaalisista, Kurusta, Jämijärveltä ja Karvialta on heikkoa suuntausta Parkanoon. Pälkäneen vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Lisäksi Luopioisista on heikkoa asiointia Pälkäneelle. Pälkäneen ja Luopioisten asiointien suuntautumista hallitsee Tampereen ja Kangasalan voimakas vetovoima. 21

22 Toijalan vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Kylmäkoski ja Viiala. Tosin Tampereen vetovoima vaikuttaa jonkin verran Viialan suuntautumiseen. Toijalaan on asiointia myös jonkin verran Urjalasta. Valkeakosken vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Lisäksi Valkeakoskella asioidaan Viialasta, Toijalasta ja Pälkäneeltä, mutta näiden pääsuuntaus on muualla. Vammalan tiiviin vaikutuspiirin muodostavat Vammala ja Äetsä. Lisäksi vaikutusalueeseen kuuluvat Kiikoinen, Suodenniemi ja Mouhijärvi. Lisäksi Punkalaitumelta on merkittävää ja Lavialta heikkoa suuntautumista Vammalaan. Maakuntatasolla Kiikoinen ja Lavia suuntautuvat pääasiassa Poriin vaikka suuntautumista on myös Tampereelle. Virtain vaikutusalueeseen kuuluu Ruovesi, tosin Ruoveden suuntautuminen on vain merkittävää -luokkaan kuuluvaa. Lisäksi Virroille on hajanaista asiointia myös Kihniöstä ja Kurusta. Ylöjärvi muodostaa oman vaikutusalueensa. Alavuden vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Töysä, joka suuntautuu myös Ähtäriin tämän tutkimuskyselyn perusteella. Alavudelle on asiointia myös jonkin verran Peräseinäjoelta ja Ähtäristä. Forssan tiiviiseen vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Humppila tämän kyselyaineiston perusteella. Lisäksi Urjalasta on vahva suuntautuminen Forssaan. Forssaan on jonkin verran hajanaista asiointia myös Punkalaitumelta. Huittisten tiiviin vaikutuspiirin muodostavat se itse ja Punkalaidun. Lisäksi Äetsästä on vahvahkoa suuntautumista Huittisiin, mutta varsinaisesti se kuuluu Vammalan vaikutuspiiriin. Huittisiin on hajanaista asiointia myös Kokemäeltä. Jalasjärven vaikutuspiirin muodostaa se itse. Peräseinäjoelta on jonkin verran asiointia Jalasjärvelle ja Alavudelle. Jämsän tiiviin vaikutusalueen muodostavat Jämsänkoski ja Jämsä. Vaihettumisvyöhykkeeseen kuuluvat entinen Kuorevesi, joka suuntautuu sekä Jämsään että Mänttään, Längelmäki, joka suuntautuu Jämsään ja Orivedelle sekä Kuhmoinen, joka suuntautuu Jämsään ja Lahteen. Hajanaista asiointia on myös Mäntästä. Kankaanpään vaikutuspiiriin kuuluu tiiviisti sen itsensä lisäksi Jämijärvi sekä vahvasti Lavia ja Karvia. Kankaanpäähän on hajanaista asiointia myös jonkin verran Suodenniemeltä ja Ikaalisista. Keuruun vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Vilppulasta ja Mäntästä on heikkoa asiointia sinne. Kokemäki ei vedä Pirkanmaan kuntia ja suuntautuu Satakuntaan. Ähtärin vaikutuspiiriin kuuluu se itse. Töysästä on tutkitun aineiston perusteella hajanaista suuntautumista Ähtäriin. Keskusten Alavus, Jalasjärvi, Kankaanpää, Keuruu, Kokemäki ja Ähtäri vaikutusalue ei ulotu ollenkaan tai merkittävästi Pirkanmaan puolelle. Pirkanmaan kunnista on Forssaan, Huittisiin ja Jämsään vahvahkoa suuntautumista. 22

23 Maakunta- ja kaupunkikeskuksiin asioinnin suuntautumisen muutokset vuodesta 1991 vuoteen 2000 Asuinkunta Maakuntatasolla Kaupunkitasolla Hämeenkyrö Tampereelle Tampereelle Viljakkala Tampereelle Tampereelle Hämeenkyröön Hämeenkyröön Ikaalinen Tampereelle Tampereelle Kangasala Tampereelle Tampereelle Sahalahti Tampereelle Tampereelle Kangasalle Kangasalle Kuhmalahti Tampereelle Tampereelle 1. Orivedelle Kangasalle 2. Tampereelle Luopioinen Tampereelle Tampereelle Tampereelle 1. Kangasalle 2. Pälkäneelle Lempäälä Tampereelle Tampereelle Vesilahti Tampereelle Tampereelle Lempäälään Lempäälään Mänttä Tampereelle Tampereelle Vilppula Tampereelle Tampereelle Mänttään Mänttään Nokia Tampereelle Tampereelle Orivesi Tampereelle Tampereelle Juupajoki Tampereelle Tampereelle Orivedelle Orivedelle Längelmäki Tampereelle Tampereelle 1. Orivedelle 1. Jämsään 2. Jämsään 2. Orivedelle Parkano Tampereelle Tampereelle Kihniö Tampereelle Tampereelle Parkanoon Parkanoon Pälkäne Tampereelle Tampereelle Tampereelle 1. Tampereelle 2. Kangasalle 3. Valkeakoskelle Toijala Tampereelle Tampereelle Kylmäkoski Tampereelle Tampereelle Toijalaan Toijalaan Viiala Tampereelle Tampereelle Toijalaan Toijalaan Valkeakoski Tampereelle Tampereelle Vammala Tampereelle Tampereelle Äetsä Tampereelle Tampereelle 1. Vammalaan 2. Huittisiin 1. Vammalaan 2. Huittisiin 1. Vammalaan 2. Nokialle Vammalaan Mouhijärvi Tampereelle Tampereelle Vaihettumisvyöhykettä Suodenniemi Moneen Tampereelle Vammalaan ja maak.keskukseen Kankaanpäähän Kiikoinen Poriin Poriin Vammalaan Vammalaan Virrat Tampereelle Tampereelle Ruovesi Tampereelle Tampereelle Virroille 1. Virroille 2. Mänttään Ylöjärvi Tampereelle Tampereelle Tampere Pirkkala Tampereelle Tampereelle Tampereelle Tampereelle Kuru Tampereelle Tampereelle Tampereelle Omaan keskukseen 23

24 Alavus Seinäjoelle Seinäjoelle (Töysään) Töysä Jyväskylään Seinäjoelle Alavudelle Alavudelle Forssa Vaihettumisvyöhykettä Tampereen, Hämeenlinnan ja Turun vaihettumisvyöhykettä Humppila Turkuun Tampereelle Forssaan Forssaan Urjala Tampereelle Tampereelle Forssaan Forssaan Huittinen Tampereen, Porin ja Turun vaihettumisvyöhykettä Punkalaidun Vaihettumisvyöhykett Tampereelle 1. Huittisiin 1. Huittisiin ä 2. Vammala 2. Vammala Jalasjärvi Seinäjoelle Seinäjoelle Peräseinäjoki Seinäjoelle Seinäjoelle Seinäjoelle Seinäjoelle (Töysään) Jämsä Jyväskylään Jyväskylään Jämsänkoski Jyväskylään Jyväskylään Jämsään Jämsään Kuhmoinen Tampereelle Lahteen ja Tampereelle Jämsään Jämsään Kuorevesi Tampereelle Tampereelle Mänttään 1. Jämsään 2. Mänttään Kankaanpää Tampereelle ja Po- Poriin Karvia riin Vaihettumisvyöhykettä Seinäjoen, Porin ja Tampereen vaihettumisvyöhykettä Vaihettumisvyöhykettä Kankaanpäähän Lavia Poriin Poriin Kankaanpäähän Kankaanpäähän Jämijärivi Poriin Tampereelle Kankaanpäähän Kankaanpäähän Keuruu Jyväskylään Jyväskylään Kokemäki Poriin Poriin Ähtäri Jyväskylään Seinäjoelle (Töysään) Padasjoki Lahteen Lahteen Lahteen Lahteen Lammi Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan ja Lahteen Hämeenlinnan Hämeenlinnaan ja Lahteen Hauho Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hattula Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Kalvola Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Taulukossa on esitetty kursivoidulla suuntautumismuutokset maakuntatason keskuksiin ja suuriin keskuksiin poikkileikkausvuodesta 1991 vuoteen Kuhmalahti aikaisemman selvityksen mukaan oli vaihettumisaluetta, jolta suuntauduttiin sekä Orivedelle että Tampereelle. Tämän nyt tehdyn kyselyaineiston perusteella kuhmalahtelaiset asioivat maakunnan keskuksessa Tampereella ja isoista keskuksista Kangasalla. Luopioisista asioinnit suuntautuivat noin kymmenen vuotta sitten maakunta- ja kaupunkikeskusten osalta suoraan Tampereelle, nyt Kangasalan ja Pälkäneen vaikutus on suurentunut. 24

25 Längelmäeltä asioinnit suuntautuivat useammin Orivedelle kuin Jämsään nyt Längelmäki on vaihettumisaluetta, jolta suuntaudutaan sekä Jämsään että Orivedelle eniten asiointia on kuitenkin maakunnan keskukseen Tampereelle. Suodenniemi oli vaihettumisaluetta niin maakuntakeskuksen kuin isojenkin keskusten suhteen. Nyt asioinnit suuntautuvat selkeästi maakunnan keskukseen Tampereelle ja isojen keskusten luokassa Vammalaan. Pirkanmaan naapurikunnista kyselyaineiston perusteella näyttäisivät Humppila, Punkalaidun, entinen Kuorevesi ja Jämijärvi suuntautuvan maakuntakeskuksista Tampereelle. Kuhmoinen suuntautui aiemmassa selvityksessä maakuntatasolla Tampereelle, mutta nyt näyttäisi Lahden suunta olevan vetävämpi. 25

26 Asiointi omassa keskuksessa 2000 ja muutokset vuodesta 1991 Asukasluvusta ja tutkimusotoksesta riippuen kuntalaisten asiointien määrä vaihtelee kunnittain 600 ja välillä. Alle 1000 asiointia on kirjattu 4 kunnasta, kunnasta, kunnasta, kunnasta, kunnasta ja asiointia Tampereelta. Omassa keskuksessa asiointien osuus vaihtelee välillä 9-93 %, alle 20 % se on 10 kunnassa, % 10 kunnassa, % 10 kunnassa, % 5 kunnassa, % 6 kunnassa, % 7 kunnassa, % 5 kunnassa, % 3 kunnassa ja % 2 kunnassa. Kunta 1991 oma keskus % 2000 oma keskus % 1. muu keskus 2. muu keskus 3. muu keskus % Keskus % Keskus % Keskus Hämeenkyrö Tampere Ikaalinen Tampere Juupajoki Orivesi 25 Tampere Kangasala Tampere Kihniö Parkano 10 Tampere Kuhmalahti Tampere 24 Kangasala Kuorevesi Jämsä 27 Mänttä 12 Tampere Kuru Tampere 7 Parkano 5 Ruovesi Kylmäkoski Toijala 28 Tampere Lempäälä Tampere Luopioinen Tampere 10 Kangasala 6 Pälkäne Längelmäki Tampere 24 Jämsä 14 Orivesi Mouhijärvi Tampere 16 Vammala 7 Nokia Mänttä Tampere Nokia Tampere Orivesi Tampere Parkano Tampere Pirkkala Tampere Pälkäne Tampere 9 Kangasala Ruovesi Tampere 7 Virrat Sahalahti Tampere 33 Kangasala Suodenniemi Tampere 24 Vammala 6 Mouhijärvi Tampere Helsinki Toijala Tampere 5 Valkeakoski 4 Hämeenlinna Urjala Tampere 17 Forssa Valkeakoski Tampere Vammala Tampere Vesilahti Tampere 23 Lempäälä Viiala Tampere 14 Toijala 5 Valkeakoski Viljakkala Tampere 34 Hämeenkyrö Vilppula Mänttä 16 Tampere 5 Keuruu Virrat Töysä 11 Tampere Ylöjärvi Tampere Äetsä Vammala 16 Huittinen 8 Tampere 26

27 Alavus Töysä 14 Seinäjoki Forssa Helsinki 1,6 Tampere 1,5 Turku Hattula Hämeenlinna Hauho Hämeenlinna Huittinen ,2 Tampere 3,8 Pori 2,8 Turku Humppila Forssa 4,4 Tampere 1,7 Hämeenlinna Jalasjärvi Seinäjoki Jämijärvi Kankaanpää 9 Tampere Jämsä Jyväskylä Jämsänkoski Jämsä 10 Jyväskylä Kalvola Hämeenlinna Kankaanpää Pori 4 Tampere Karvia Kankaanpää 6 Parkano 5,9 Seinäjoki Keuruu Jyväskylä Kiikoinen Vammala 24 Pori Kokemäki Pori Kuhmoinen Jämsä 10 Lahti 8 Tampere Kuorevesi Jämsä 27 Mänttä 12 Tampere Lammi Hämeenlinna 12 Lahti Lavia Pori 20 Kankaanpää 6 Tampere Padasjoki Lahti Peräseinäjoki Seinäjoki Punkalaidun Huittinen 13 Vammala 9 Tampere Töysä Alavus 9 Seinäjoki Ähtäri Töysä 7 Seinäjoki Pirkanmaan kunnista 15:ssä asukkaiden tärkein keskus on ollut oma keskus. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Ruovesi, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vammala ja Virrat ovat kuntia, joissa suuntautuminen omaan keskukseen on yli 50 % kaikista kysytyistä asioinneista. Mouhijärvellä, Suodenniemellä ja Urjalassa asioinnit ovat jakautuneet moneen keskukseen, mutta oma keskus on kuitenkin merkittävin. Ihmisten asennemuutokset, liikkuminen omalla autolla ja parantuneet tieolosuhteet näkyvät asioinnin helppona suuntautumisena omaa keskusta suurempaan keskukseen. Pirkanmaan kunnista 18:ssa asiointivuodosta johtuen on oma keskus toissijainen. Kangasala, Kuhmalahti, Kuru, Lempäälä, Längelmäki, Pirkkala, Pälkäne, Sahalahti, Vesilahti, Viiala, Viljakkala ja Ylöjärvi ovat kuntia, joissa asukkaiden tärkein asiointikeskus on Tampere kysyttyjen tuoteryhmien osalta. Juupajoen asukkaiden ensisijainen keskus on Orivedellä, Kihniön Parkanossa, Kylmäkosken Toijalassa, Vilppulan Mäntässä ja Äetsän Vammalassa sekä entisen Kuoreveden Jämsässä. Pirkanmaalta maakunnan ulkopuolelle suuntautumista merkittävässä määrin on Längelmäeltä Jämsään, Urjalasta Forssaan, Virroilta Töysään ja Äetsästä Huittisiin. Pirkanmaan naapurikunnista Kiikoisten asukkaiden tärkein keskus on Vammalassa, entisen Kuoreveden toiseksi tärkein keskus Mäntässä ja Punkalaitumen toiseksi tärkein keskus Vammalassa. (Kuva 6) Asiointi oman kunnan keskuksessa vaihtelee Pirkanmaalla tässä selvityksessä 9 % - 93 %, kun se kymmenen vuotta aikaisemmassa selvityksessä vaihteli 21 % - 78 %. Asiointiuskollisuus on muuttunut huomattavasti. Vuoden 1991 haastatteluaineiston perusteella asiointiuskollisuus omaan keskukseen oli yli 50 % koko tutkimusalueella 35 kunnassa ja tässä selvityksessä yli 50 % oli vain 23 kunnassa. 27

28 Kuva 6 Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusaluetutkimus 2000 Seinäjoki Alavus Töysä Ähtäri Jalasjärvi Virrat Keuruu Karvia Parkano Mänttä Ruovesi Kankaanpää Ikaalinen Jämsä Orivesi Pori Hämeenkyrö Suodenniemi Mouhijärvi Tampere Kuhmoinen Nokia Vammala Kokemäki Valkeakoski Lahti Huittinen Punkalaidun Toijala Lammi Urjala Forssa Hämeenlinna Ensisijainen keskus Oman kunnan keskus Muu kuin oman kunnan keskus Alue, jolla nimetty keskus on ensisijainen Kuntaraja Pirkanmaa v PIRKANMAAN LIITTO Pohja ámaanmittauslaitos 28

29 Vuoden 1991 selvitykseen verrattuna on oman keskuksen käytön osuus kasvanut kymmenessä vuodessa Mäntässä, Parkanossa, Ruovedellä, Tampereella, Vammalassa ja Viialassa. Kuntia, joissa uskollisuus omaan keskukseen on pysynyt lähes muuttumattomana ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Suodenniemi, Toijala, Valkeakoski ja Vilppula. Oman keskuksen asema on muuttunut ensisijaisesta toissijaiseksi seuraavissa kunnissa Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuru, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Pirkkala, Pälkäne, Sahalahti, Vesilahti, Ylöjärvi ja Äetsä. Edelliseen selvitykseen verrattuna näyttäisi Pirkanmaan kaupunkien kanssa kilpailevien keskusten vaikutus heikentyneen tosin kalliiden tuotteiden kuten auton hankinnassa saatetaan kulkea pitkiäkin matkoja esim. Seinäjoelle tai Hämeenlinnaan. Kihniöstä aiemmin käytiin myös pohjoisissa naapurikeskuksissa toissijaisesti, nyt näyttäisi Töysän vaikutus kasvaneen muiden kustannuksella. Luopioisista on asioitu Hämeenlinnassa ja asioidaan edelleen jossain määrin. Längelmäelle on Jämsästä haettu esim. kodinkoneita, vaatteita, jalkineita ja huonekaluja. Edelleen Jämsästä haetaan Längelmäelle kodinkoneita ja jalkineita. Suodenniemeläiset ostivat Kankaanpäästä lähinnä vaatteita ja jalkineita, kuten nytkin. Forssan vaikutus on ollut 90-luvulla selkeä Urjalassa, nyt sen vaikutus näyttäisi hieman heikentyneen Tampereen vetovoiman kasvaessa. Vilppulasta asioitiin Keuruulla jonkin verran ja asioidaan edelleenkin prosentuaalisesti saman verran. Virroilta käytiin aiemmin myös pohjoisissa naapurikeskuksissa toissijaisesti, nyt näyttäisi Töysän kyläkaupan vaikutus kasvaneen muiden kustannuksella. Keskusten erityispiirteitä Tampereen vaikutus on voimistunut huomattavasti 90-luvulla. Kuntien oma keskus on saanut erilaisen merkityksen ihmisten käyttäytymismallien muuttuessa omaa autoa ja liikkumista suosivaksi. Vain erityispiirre tai tarjonnan laaja monipuolisuus kantaa keskuksia. Keskusten merkitystä on mitattu sinne suuntautuvien asiointien määrällä ja eniten haetuilla tuotteilla. Tampere on maakunnan keskuksena vetänyt lähes kolmasosan kaikista tutkimusalueen asioinneista eli asiointia. Kaikista tuoteryhmistä pienimmissäkin uusi auto ja pankissa asiointi on yli 750 asiointikäyntiä. Merkittävämmäksi tuoteryhmäksi nousee kulttuuripalvelu. Vammala on tutkimusalueen seutukuntien keskuksista Tampereen jälkeen merkittävin, sinne on suuntautunut yhteensä 5520 asiointia, joista yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat naisten ja miesten jalkineet, kodin viihde-elektroniikka, matkapuhelimet, kodinkoneet, huonekalut, matot, valokuvaustarvikkeet, silmälasit, kemikaliotuotteet, taloustavarat (muovi, kertakäyttö), alkoholituotteet, vakuutukset ja matkatoimiston palvelut. Jämsä on Pirkanmaan keskusten kilpailija, jonne on suuntautunut tutkimusalueelta 4904 asiointia. Merkittäviä yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat naisten ja miesten jalkineet, kodinkoneet, alkoholituotteet, rauta-, rakennus- ja remonttitarvikkeet sekä vakuutustoimistossa asiointi. 29

30 Forssan vetovoima on vaikuttanut jonkin verran urjalalaisten asiointiin jo vuonna Forssaan on suuntautunut tutkimusalueelta 4453 asiointia. Merkittäviä yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat kodinkoneet ja vakuutustoimistossa asiointi. Kankaanpää ei kilpaile Pirkanmaan keskusten kanssa. Kankaanpäähän on suuntautunut kaikista asioinneista Merkittäviä yli 210 asioinnin tuoteryhmiä olivat Alkossa ja vakuutustoimistossa asiointi. Nokia on merkittävin Tamperetta ympäröivistä keskuksista, asiointeja sinne on ollut Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä olivat elintarvikkeet, pesu- ja puhdistusaineet, valokuvaustarvikkeet, taloustavarat (muovi, kertakäyttötuotteet), Alkossa käynti, pankissa asiointi, vakuutustoimistossa asiointi ja lääkärissä käynti. Valkeakoski on merkittävä Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolinen keskus, joka kilpailee Toijalan kanssa. Valkeakoskelle on suuntautunut kaikista tutkimusalueen asioinneista Yli 165 asioinnin tuoteryhmä oli lääkärissä käynti ja terveydenhoito. Parkano on merkittävä seutukunnan keskus, jonne on asioinneista suuntautunut Yli 165 asiointia oli kodinkoneliikkeisiin. Kangasala on merkittävä Tampereen kaupunkiseudun keskus, asiointia sinne on ollut Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä olivat pesu- ja puhdistusaineet, Alkossa käynti sekä lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut. Toijala on merkittävä liikenteen solmu, sinne on suuntautunut 2395 asiointia kaikista asioinneista, Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä olivat Alkossa ja vakuutustoimistossa asiointi. Virrat on Pirkanmaan pohjoisosan tärkein keskus, asiointeja sinne on ollut Yli 165 asioinnin tuoteryhmä oli vakuutustoimistossa asiointi. Ikaalinen on yksi merkittävistä palveluiltaan kaupunkitasoisista Luoteis-Pirkanmaan keskuksista. Sinne on suuntautunut kaikista asioinneista Yli 165 asioinnin tuoteryhmä olivat matkatoimistossa asiointi ja illanvietto ravintolassa. Keuruu ei kilpaile Pirkanmaan keskusten kanssa. Asiointeja sinne oli Keuruu on yleiskeskus, jonne yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Huittisilla on oma merkityksensä yleiskeskuksena pitkään voimakkaana olleella Huittinen- Vammala -akselilla. Asiointeja tutkimusalueelta on yhteensä Mikään tuoteryhmä ei nouse yli 165 asioinnin. Orivesi kilpailee yleiskeskuksena Längelmäen asioinneista Jämsän kanssa. Orivedelle on suuntautunut 2086 asiointia. Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Hämeenkyröön vaikuttaa Tampereen vetovoima. Asiointeja sinne on ollut Hämeenkyrö on yleiskeskus, jonne yli 165 asiointien tuoteryhmiä ei ole. Mänttä kilpailee Jämsän kanssa. Mänttään on suuntautunut 1659 asiointia. Mänttä on yleiskeskus, jonne yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Lempäälään vaikuttaa Tampereen vetovoima. Asiointeja sinne on ollut Lempäälä on yleiskeskus, jonne yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Ylöjärvellä vaikuttaa Tampereen vetovoima. Asiointeja Ylöjärvelle oli 840. Yli 165 asioinnin tuoteryhmiä ei ole. Pälkäne on Kaakkois-Pirkanmaan keskus. Asiointeja sinne oli

31 TARKASTELU KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN 31

32 Elintarvikkeet Pesu- ja puhdistusaineet Naisten vaatteet Miesten vaatteet Lasten vaatteet Naisten jalkineet Miesten jalkineet Urheluvälineet ja -asusteet Kodin viihde-elektroniikka Cd:t ja kasetit Matkapuhelimet Atk, Pc:t, tulostuslaitteet Kodinkoneet Huonekalut, matot Valokuvaustarvikkeet Silmälasit, piilolasit, yms. Kirjat Kemikaliotuotteet Taloustavarat (muovi, kertak.) Alkossa käynti Uusi auto Käytetty auto Rauta, rakennus-, remonttitarv. Pankissa asiointi Vakuutustoimistossa asiointi Matkatoimistossa asiointi Lääkäri-, terv.hoitopalvelut Kulttuuripalvelut Illanvietto ravintolassa kpl Tutkimusalueen asioinnit tuoteryhmittäin Kaikki vastanneet eivät tarvitse joitain kysyttyjä tuoteryhmiä eli tuotevalikoimia. Siksi keskuksen vaikutusalueen määrittämistä varten haastatteluaineisto on suhteutettu vertailukelpoiseksi koko tutkimusalueelle. Kunnan asukkaiden asiointien suuntautumisessa eri keskuksiin on käytetty suoraa jakaumaa. 32

33 Pirkanmaa Kaupunki- ja seutukuntakeskusten vaikutusalueet Hämeenkyrö Asiointien määrä Hämeenkyröön on verraten suuri, 1764 kappaletta eli noin 1.29 % kaikista tutkimus-alueen asioinneista. Merkittävämpiä haettuja tuotteita päivittäistuotteiden lisäksi ovat olleet kodinkoneet ja rauta-, rakentamis- ja remonttitarvikkeet. Myös vuoden 1991 selvityksessä olivat haetuimpia rakennustarvikkeet. Hämeenkyrön vaikutuspiiriin kuuluu sen itsensä lisäksi Viljakkala. Viljakkalasta asiointi on vahvaa. Hämeenkyröön on asiointia myös jonkin verran Ikaalisista, Mouhijärveltä ja Ylöjärveltä. Vaikutusalueessa ei ole tapahtunut muutoksia 90-luvulla. Hämeenkyröläisille oma keskus on merkittävin asiointien suuntautumisessa. Oman keskuksen osuus on 54 %, Tampereen noin 35 % ja muihin isoihin keskuksiin vain Ikaalisiin suuntautumisella on vähäistä merkitystä. Kuntalaisten asiointikäyttäytyminen ei ole muuttunut 90-luvulla. Tuotteita, joita pääasiassa haetaan oman keskuksen ulkopuolelta ovat: Tampereelta niin naisten, miesten kuin lastenkin vaatteet ja jalkineet sekä ulkoiluvälineet. Myös atklaitteita ja autoja haetaan Tampereelta sekä käydään erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Ikaalisista haetaan matkatoimiston palveluja 33

34 Ikaalinen Asiointien määrä Ikaalisiin on verraten suuri, 1809 kappaletta, noin 1.3 % kaikista tutkimusalueen asioinneista. Merkittävimmät haetut tuotteet ovat olleet matkatoimiston ja ravintolan tarjoamat palvelut. Vuoden 1991 selvityksessä olivat rakennustarvikkeet ja terveyskylpylä vahvoja. Ikaalinen muodostaa yksin oman vaikutusalueensa. Ikaalisiin on asiointia myös jonkin verran Hämeenkyröstä, Viljakkalasta ja Jämijärveltä sekä hajanaisia käyntejä Mouhijärveltä, Kiikoisista, Kankaanpäästä, Parkanosta ja Kihniöstä. Vaikutusalue ei ole muuttunut 90-luvulla. Ikaalislaisille oma keskus on merkittävin asiointien suuntautumisessa. Oman keskuksen osuus on 60 %, Tampereen 25 %. Muista isoista keskuksista vain Hämeenkyröön ja Parkanoon suuntautumisella on vähäistä merkitystä. Tuotteita, joita haetaan oman keskuksen ulkopuolelta ovat: Tampereelta mm. lasten vaatteet, urheiluvälineet, autot ja kulttuuripalvelut. Tampereen merkitys oli 90-luvun alussa pienempi kuin nyt. 34