1 Espoon Kiekkoseura ry SISÄISET PELISÄÄNNÖT JA TOIMINTAOHJEET 10.02.2014
2 1. YLEISTÄ 2. TOIMINNAN TARKOITUS 3. ORGANISAATIOKAAVIO JA SEURAN JOHTOKUNTA 3.1 Organisaatiokaavio 3.2 Johtokunnan tehtävät 3.3 Seuran toimihenkilöt 3.4. Joukkueen toimihenkilöt 4. VASTUURYHMÄT SEURASSA 4.1 Seuran jäsenet 4.2 Seuran kokoukset 5. JOUKKUEEET 5.1 Kiekko- ja ringettekoulu 5.2 Uuden joukkueen perustaminen, G2-juniorijoukkue 5.3 G1 D -juniorijoukkueet 5.4 C A -juniorijoukkueet 5.5 Edustusjoukkueet 5.6 Senior- ja harrastejoukkueet 6. PELAAJAT 6.1 Pelaajan kehittymisen arviointi 6.2 Tasotarkistukset 6.3 Harjoittelu eri joukkueissa 6.4 Uudet pelaajat 6.5 Pelaajasopimukset 7. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 7.1 Jääkiekko 7.2 Ringette joukkueet 7.3 Poissaoloilmoitukset 8. HARJOITTELU 9. OTTELUT / SARJAILMOITTAUTUMISET / TURNAUKSET 10. VALMENNUS / OHJAUS 11. VARUSTEET 12. JOUKKUEEN TALOUS JA KORVAUKSET 12.1. Joukkueen budjetti 12.2 Kulukorvaukset ja ennakonpidätys 12.3 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus 12.4 Joukkueen rahat ja omaisuus + matkaprojektit 12.5 Pelaajan lopettaminen / siirtyminen toiseen seuraan
3 12.6 Joukkueen jakautuminen tai lopettaminen / hajoaminen 12.7 Talouden pitoon liittyvät kysymykset tai epäselvyydet 13. JÄÄVUOROT 14. SEURAN VAIHTO / PELAAJASIIRROT 15. EDUSTAMINEN, MATKUSTAMINEN, DOPING 16. SEURAN ARVOT JA ODOTUKSET 17. SEURAN SISÄISTEN ONGELMIEN RATKAISU 17.1 Ongelmien ratkaiseminen 17.2 Pelaajan erottaminen joukkueesta 18. TÄRKEIMMÄIT SIDOSRYHMÄT SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO (SJL) SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO (SRL) 19. SEURAN YMPÄRISTÖTYÖ 20. SEURAN YHTEYSTIEDOT Seuran web-sivut: www.espoonkiekkoseura.fi
4 Espoon Kiekkoseuran ry:n pelisäännöt ja toimintaohjeet päivitetty johtokunnan kokouksessa xx.xx.2013 1. YLEISTÄ Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille toiminnassa mukana oleville, joukkueiden toiminnan selkeyttämiseksi ja auttamiseksi. Näihin ohjeisiin johtokunnalla on mahdollisuus tehdä muutoksia tarpeen vaatiessa. Ohjeita täydentävät muut erilliset säännöt, ohjeet ja tiedotteet seuran www.sivuilla (www.espoonkiekkoseura.fi). Espoon Kiekkoseura on perustettu vuonna 1988, JU-58:n ja KaPa:n junioritoiminnan yhdistymisen seurauksena. Laaksolahden EKS-halli ja Leppävaaran Reebok Arena ovat toimintamme pääpaikkoja. Espoon Kiekkoseura on yksi espoolaisista jääkiekon kasvattajaseuroista. Tytöille ja naisille tarjoamme mahdollisuuden ringeten pelaamiseen, seuran naisten edustusjoukkue pelaa Ringeten SM-sarjassa. Seuran toiminta on keskittynyt Pohjois- ja Itä-Espooseen, tarjoten mahdollisuuksia jääurheilun harrastamiseen jatkuvasti kehittyvällä ja kasvavalla alueella. 2. TOIMINNAN TARKOITUS EKS on kahden lajin erikoisseura, lajeina ringette ja jääkiekko. Kaudella 2013-14 seurassa on yhteensä n 650 harrastajaa. Valtaosa harrastajista on nuoria ja lapsia, mikä asettaa korkeat laatukriteerit sekä eettisesti että toiminnallisesti. Tavoitteenamme on järjestää laadukasta toimintaa jokaisessa ringetten ja jääkiekon ikäluokassa. Aikuisten harrastetoiminta, sekä naisissa että miehissä, kuuluu yhtenä tärkeänä osana seuran nykyhetken ja tulevaisuuden ohjelmaan. EKS:n toiminnan tarkoituksena on luoda hyvät olosuhteet osallistujille - nauttia ja kehittää itseään - turvallisessa ja päihteettömässä toimintaympäristössä - monipuolisen, oikeudenmukaisen ja laadukkaan ohjaajaryhmän kanssa - seurassa, jossa huomioidaan jokainen lapsi ja nuori yksilönä - seurassa, jossa huomioidaan koulun ja muiden sidosryhmien haasteet - seurassa joka huomioi valtakunnallisen Nuori Suomi-ohjelman teemat EKS on Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) ja Suomen Kaukalopallo-ja Ringetteliiton (SKPRL) jäsenseura sekä Espoon Kiekkoilun Tuen ja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsen. Lisäksi EKS on Blues liigajoukkueen kasvattajaseura.
5 3. ORGANISAATIO JA SEURAN JOHTOKUNTA 3.1 ORGANISAATIOKAAVIO 3.2 SEURAN JOHTOKUNTA 3.2.1. Johtokunnan tehtävät: Yleisesti: - Laatii seuran toimintasuunnitelma ja valvoa sen toteutumista - Laatii ja päivittää seuran strategian ja pitkän tähtäimen suunnitelmat, ja seuraa niiden toteutumista. - Ylläpitää ja kehittää suhteita kaikkiin seuran sidosryhmiin ja seuratason yhteistyökumppaneihin. - Ylläpitää ja kehittää seuran yleisiä toimintaedellytyksiä yhteistyössä Espoolaisten muiden seurojen ja jääurheilutoimijoiden kanssa. - Ylläpitää ja kehittää seuran suhteita liittoihin, Espoon kaupungin päättäviin organisaatioihin sekä muihin merkittäviin jääurheiluvaikuttajiin. - Solmii kaikki seuran henkilöstön työsopimukset sekä seuran yhteistyösopimukset. Talous: - Laatii seuran kokonaistalousarvio perustuen joukkueilta saatuihin kausikohtaisiin talousarvioihin. - Laatii seuran hallinnon talousarvion yhteistyössä toimiston kanssa. - Valvoo seuran ja joukkueiden taloudenhoitoa ja maksuvalmiutta. - Vastaa seuran rahastonhoitajan kanssa seuran tilinpäätöksen laadinnasta ja esittelystä. Tiedotus: - Suunnittelee ja kehittää seuran tiedotusta seuran toimintasuunnitelman ja strategian pohjalta. - Yhteistyössä toimiston kanssa ylläpitää seuran nettisivuja. - Valvoo ja ohjaa tiedotusta jäsenistölle. - Hoitaa yhteistyössä toimiston kanssa seuran tiedotusta ulkopuolisille sidosryhmille.
6 Urheilu: - Valvoo ja vastaa yhdessä valmennuspäälliköiden kanssa seuran urheilullisten ja valmennuksellisten periaatteiden toteutumisen. - Päivittää ja kehittää seuran valmennusstrategiaa yhteistyössä valmennuspäälliköiden kanssa. 3.3. SEURAN TOIMIHENKILÖT 3.3.1 VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ (jääkiekko, ringette ja tyttökiekko) Johtokunta valitsee tarpeen mukaan, joko urheilupäällikön esityksestä tai oman valintaprosessin kautta, toimenkuva sovitaan tapauskohtaisesti. 3.3.2 SEURAN TOIMINNANJOHTAJA Johtokunta valitsee, toimenkuva sovitaan tapauskohtaisesti. 3.3.3 SEURAN RAHASTONHOITAJA Johtokunta valitsee, yleensä ulkopuolinen tilitoimisto. 3.3.4 VARUSTEPÄÄLLIKKÖ Johtokunta valitsee. 3.4. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT Espoon Kiekkoseura ry:n joukkueissa tulee olla nimettyinä seuraavat toimihenkilöt: - vastuuvalmentaja ( seura nimeää ) - valmentaja (t)/ohjaaja (t) ( seura/joukkue nimeää yhteistyössä ) - maalivahtivalmentaja ( seura/joukkue nimeää yhteistyössä ) - joukkueenjohtaja (t) ( vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa) - huoltaja (t) ( vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa) - joukkueen rahaston hoitaja ( vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa) Vastuulliset toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisesti. Toimihenkilöt valitaan aina kaudeksi kerrallaan. Toimihenkilöt tulee olla valittu ensimmäiseen sarjapeliin mennessä. 3.4.1 TOIMIHENKILÖIDEN VELVOLLISUUDET Viralliset toimihenkilöt ovat velvollisia hoitamaan toimihenkilöille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen, ohjeiden ja sopimuksen mukaisesti. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja Suomen Jääkiekkoliiton ja/tai Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton sääntöjä, sekä joukkueen sisäisesti laatimia pelisääntöjä. Joukkueen nimeämät 3 kpl toimihenkilöä ovat velvollisia maksamaan seuran jäsenmaksun, maksun hoitaa joukkue kootusti. Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin - mm. koulutustilaisuudet ja joukkuejohtajien, valmentajien, huoltajien kokoukset. Joukkueen toimihenkilöt sopivat keskenään joukkueen sisäisestä työnjaosta.
7 3.4.1.1 VASTUUVALMENTAJAT / valmentajat Seuran johtokunta vahvistaa henkilövalinnat valmennuspäälliköiden esityksestä. Vastuuvalmentaja kuuluu joukkueen johtoryhmään. Harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta (info muille) Laaditun harjoitusohjelman toteutus käytännössä (yhteistyössä muiden valmentajien kanssa) Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin Otteluiden ja harjoitusten johto (yhteistyössä muiden valmentajien kanssa) Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu (kausi- ja kuukausisuunnitelmat) Kauden toimintasuunnitelmaesityksen laadinta ja esitys vanhemmille, yhdessä joukkueenjohtajan kanssa (kevään / kesän aikana) Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa Vastuuvalmentaja vastaa siitä, että joku joukkueen valmentajista on aina paikalla joukkueen tapahtumissa. Osallistumisvelvollisuus valmentajakokouksiin sekä muihin koulutuksiin Valmentaja(t) allekirjoittavat kirjallisen valmennussopimuksen ja noudattavat siinä sovittuja sopimusehtoja Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkkinä joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran arvomaailman mukaisesti Joukkueen toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Valmentajalla on raportointivelvollisuus VP/UP:lle, erikseen pyydettäessä Joukkueen muun valmennustiimin valitsee joukkue yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Joukkueissa pyritään käyttämään vanhempia valmentajina niin pitkään kuin mahdollista. Ulkopuolisen valmennusavun käytöstä tulee sopia vanhempainkokouksissa ja niiden kustannukset tulee ottaa huomioon joukkueen talousarviossa. 3.4.1.2 JOUKKUEENJOHTAJAT Joukkueen vanhempainkokous valitsee joukkueenjohtajan, seuran johtokunta vahvistaa valinnat. Joukkueenjohtaja kuuluu joukkueen johtoryhmään. Edustaa ko. ikäluokkaa ja joukkuetta seuran valtuuttamana. Sitoutuu toimimaan seuran yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti, toimii omalla käytöksellään esimerkkinä pelaajille valvoo joukkueen arvomaailmaa. Sitoutuu noudattamaan seuran vuosikokouksen hyväksymää toimintasuunnitelmaa ja toimimaan seuran johtokunnan määrittämän yhteisen tavoitteen mukaisesti seuraa koskevissa asioissa ja toimimaan seuran edun mukaisesti eikä sitä vastaan. Sitoutuu noudattamaan seuran tekemiä yhteistyö- ja vuosisopimuksia joukkueen varuste- ja palveluostoissa. Joukkueenjohtaja toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran sekä toisaalta pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä ja toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa. Laatii kauden toimintasuunnitelmaesityksen vanhemmille yhdessä valmentajan kanssa. Laatii joukkueen taloussuunnitelmaesityksen vanhemmille (joukkueen tilikaudelle kausittain) sekä vastaa talouden toteutumisesta (= hyväksyy joukkueen kaikki laskut allekirjoituksellaan/yhteistyössä rahastonhoitajan kanssa) seuraa kohtaan. Vastaa joukkueen toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta kauden aikana yhdessä joukkueen vastuuvalmentajan ja muun johtoryhmän kanssa.
8 Vastaa vastuuvalmentajan kanssa, että E2 ja sitä vanhemmissa joukkueissa tehdään pelaajasopimukset kaikkien pelaajien kanssa ennen sarjaotteluiden alkamista. Vastaa pelaajien ja toimihenkilöiden vakuuttamisesta liiton ohjeiden mukaan. Vastaa siitä, että joukkue käyttää seuran määrittämää sisäistä toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmää. Vastaa joukkueen omatoimisen sekä seuran pakollisen varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteiden organisoinnista. Vastaa joukkueen tiedottamisesta yhteistyössä joukkueen webmasterin kanssa. Toimii matkanjohtajana (ellei erikseen sovittu) ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla. Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä vastuuvalmentajan kanssa. Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa Vastaa ottelujärjestelyistä (toimitsijat, kuuluttajat, musiikki, jne..). Läsnäolovelvollisuus otteluissa (tai järjestää paikalle varahenkilön) ja tarvittaessa harjoituksissa. Osallistumisvelvollisuus joukkueenjohtajakokouksiin. Huolehtii seuran johtokunnan / toimiston / valmennuspäällikön taholta annettavista tehtävistä/ohjeista. Laatii joukkueen toimintakertomuksen yhdessä vastuuvalmentajan kanssa. 3.4.1.3 HUOLTAJAT Joukkueen vanhempainkokous valitsee huoltajat, yksi huoltajista nimetään vastuuhuoltajaksi. Vastuuhuoltaja kuuluu joukkueen johtoryhmään. Sitoutuu toimimaan seuran yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti, toimii omalla käytöksellään esimerkkinä pelaajille valvoo joukkueen arvomaailmaa Sitoutuu noudattamaan seuran tekemiä yhteistyö- ja vuosisopimuksia joukkueen varuste- ja palveluostoissa Vastaa joukkueen juoma-/energiahuollosta harjoituksissa ja otteluissa Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa vastaa, että joukkueella on otteluissa ensiapulaukku saatavilla. Huolehtii joukkueen johdon ja varustepäällikön kanssa varusteiden täydennyksistä sekä niiden kierrätyksestä (varustepooli) Vastaa joukkueen/seuran varusteista, jaosta ja kunnossapidosta sekä pitää varustekirjanpitoa raportointi seuran varustepäällikölle Opastaa ja valvoo pelaajien yleistä hygieniaa sekä koppisiisteyttä Vastuuhuoltaja kuuluu joukkueen johtoryhmään (kurinpitovelvollisuus) Velvollisuus osallistua huoltajien kokouksiin Vastuuhuoltaja vastaa siitä, että hänen poissaolotapauksissa otteluissa on aina joku sijainen paikalla. 3.4.1.4 RAHASTONHOITAJAT Joukkueen vanhempainkokous valitsee joukkueen rahastonhoitajan, seuran rahastonhoitaja myöntää tämän valinnan jälkeen pankkitilinkäyttöoikeuden seuran johtokunnan vahvistuksella. Laatii yhteistyössä Jojon kanssa joukkueen kausikohtaisen talousarvion Vastaa joukkueelle nimetystä tilistä ja rahaliikenteestä yhdessä joukkueenjohtajan kanssa ja sitoutuu käyttämään seuran määrittämää toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmää. Toimittaa sovituin aikavälein seuran kirjanpitäjälle joukkueen kirjanpitokelpoiset tositteet Toimittaa kauden lopussa seuran kirjanpitäjälle kaiken joukkueen kirjanpitomateriaalin
9 3.4.2 TOIMIHENKILÖIDEN OIKEUDET Viralliset toimihenkilöt ovat oikeutettuja: Seura-asuun (kausittain joko seuran tai joukkueen rahoittamana erikseen sovitulla tavalla) Joukkueenjohtajat valmentajat / ohjaajat ja huoltajat mahdollisiin kulukorvauksiin (sopimuksessa sovitulla tavalla kausimaksuhyvitykset eivät ole seurassa hyväksytty maksutapa) Vakuutukseen, seura vakuuttaa (joukkue maksaa) kaikki valmentajat / ohjaajat, joukkueenjohtajat ja huoltohenkilöt kaikissa ikäluokissa. Sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen (joukkue maksaa), seuran/joukkueen suunnitelmien mukaisesti Pääkaupunkialueen ulkopuolelle suuntautuvilla pelimatkoilla vähintään yhteen lämpimään ateriaan joukkueen kustannuksella. Muihin mahdollisiin etuihin, jotka sovitaan aina erikseen henkilökohtaisessa sopimuksessa tai vanhempainkokouksessa 4. VAIKUTUSRYHMÄT SEURASSA 4.1 SEURAN JÄSENISTÖ Seuran jäseniä ovat jäsenmaksun maksaneet pelaajat ja nimetyt 3 toimihenkilöä. Muiden jäsenten ottamisesta seuraan päättää johtokunta. Seura kerää jäsenmaksun joukkueen henkilöluettelon pohjalta (pelaajat + 3 joukkueen toimesta etukäteen nimettyä toimihenkilöä). Seura ylläpitää jäsenrekisteriä. Seuran jäseniksi lasketaan myös kiekkokoulun ja ringettekoulun pelaajat. 15 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla jäsenillä on seuran virallisten sääntöjen mukaan äänioikeus seuran yhdistys- ja vuosikokouksissa. 4.2 SEURAN KOKOUKSET 4.2.1 Vuosikokous - kokoontuu kausittain syyskuun loppuun mennessä. - puheenjohtajan valinta kahdeksi kaudeksi kerralla. - johtokunnan jäsenten valinta kahdeksi kaudeksi kerrallaan. - esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta, sekä päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta. - päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille. - vahvistetaan toimintasuunnitelma alkanutta toimintakautta varten ja määrätään joukkueiden velvoitteet sekä päätetään mahdollisista joukkueiden maksujen määräämisestä ja niiden suuruudesta. - päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta. - vahvistetaan alkaneen kauden tulo- ja menoarvio. 4.2.2. Johtokunnan kokous - kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan/kahden jäsenen kutsusta
10 4.2.3. Joukkueenjohtajien kokous - kokoontuu erillisen kutsun mukaan johtokunnan puheenjohtajan/valmennuspäällikön/toimiston kutsusta, kuitenkin vähintään kolme (3) kertaa kaudessa. 4.2.4. Joukkueiden vanhempainkokous - kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kaudessa 5. JOUKKUEET Jääkiekko (sekä tyttö- että poikajoukkueet soveltuvin osin) - Kiekkokoulu - G -juniorit - F -juniorit (F1 ei kaudella 2013-14) - E -juniorit (E2 ei kaudella 2013-14) - D -juniorit (D1 ei kaudella 2013-14) - C-juniorit (ei kaudella 2013-14) Blues/Blues Akatemia - B2/B -juniorit - A -juniorit - Edustusjoukkue (III-Div) - Ikämiesjoukkue/Valmentajien harrastejoukkue Ringette - Ringettekoulu - G -juniorit - F -juniorit - E -juniorit - D -juniorit - C-juniorit - B -juniorit - Edustusjoukkue (SM) - Ykkössarja - Harrastejoukkueet 5.1 LUISTELUKOULUT (Kiekko-/Ringettekoulut) Luistelukouluun otetaan kaikki halukkaat tytöt ja pojat koko kauden ajan (F-E -ikäiset harkinta) Luistelukoulun syyskaudesta ilmoitetaan seuran www.sivujen ja jäähallimainonnan kautta kesän aikana. Luistelukoulusta pelaaja voi siirtyä oman ikäluokkansa joukkueeseen tuntiessaan olevansa valmis siirtoon ja kun valmentajat sitä suosittelevat. Siirtyminen voi tapahtua vaikka kesken kauden. Pääasiassa siirrytään ikäluokittain kuitenkin kevään aikana. 5.2 UUDEN JOUKKUEEN PERUSTAMINEN, G2-JUNIORIJOUKKUE (jääkiekko) Jääkiekon luistelukoulun jälkeen valmennuspäällikkö kutsuu vanhempainkokouksen koolle, jossa perustetaan nuorin ikäryhmä. Koululaisista muodostetaan G2- junioreihin joukkue. Joukkue harjoittelee yhdessä 30-40 lapsen ryhmässä viikonloppuisin.
11 5.3 G1 D-JUNIORIJOUKKUEET (jääkiekko ja ringette) Seura edellyttää, että kaikkien G1-D-juniori-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyönä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueelle omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vanhemmat vahvistavat allekirjoituksillaan. Kopio pelisäännöistä toimitetaan seuran valmennuspäällikölle ja toimistolle viikon sisällä niiden tekemisestä. Pelisäännöissä tulee kirjata mm. käyttäytyminen, peluuttaminen, vanhempien rooli, siirtorajoitukset, poissaoloilmoitukset, kausimaksut loukkaantumistapauksissa, sitoutuminen pelimatkoihin sarjajärjestelmän mukaisesti. Ikäluokissa pelaajat voidaan jakaa ryhmiin, harjoitusten vaatimusten mukaan. Joukkueiden on tehtävä kirjallinen toimintasuunnitelma seuraavalle kaudelle sekä toimintakertomus menneestä kaudesta (kts. www.sivut). Seura edellyttää, että kaikissa E2 ja sitä vanhempien ikäryhmien joukkueissa johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyönä tekevät vuosittain 1.9. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelaajasopimukset, jotka vanhemmat vahvistavat allekirjoituksillaan. Seuran pelaajasopimuspohja löytyy aina seuran www-sivuilta. Seura edellyttää, että pelaajasopimukseen kirjataan siirtopykälä: siinä määritellään, että siirtoa kesken kauden haluava pelaaja on velvoitettu maksamaan siirron yhteydessä minimissään 3 kk kausimaksut ja että kesken sarjakauden liiton siirtosääntöjen puitteissa siirtoa ei myönnetä, liiton sarjapelien ollessa käynnissä, samaa sarjatasoa pelaavaan kilpailevaan joukkueeseen. Poikkeamiin tästä pykälästä on joukkueen haettava kirjallinen lupa seuran johtokunnalta. Kopio pelaajasopimuksesta toimitetaan seuran valmennuspäällikölle/toimistolle viikon sisällä niiden tekemisestä. Jääkiekon G-D joukkueet pelaavat jääkiekkoliiton ohjeiden ja sääntöjen alaisuudessa Jääkiekkoliiton Etelän alueen sarjoissa. Ringette G-D joukkueet pelaavat Ringetteliiton ohjeiden ja sääntöjen alaisuudessa Etelä-Suomen alueen sarjoissa. 5.4 C A-JUNIORIJOUKKUEET (jääkiekko ja ringette) Nämä joukkueet kootaan ensisijaisesti seuran omista pelaajista - yhteistyössä muiden espoolaisten seurojen kanssa, mutta myös ns. try-out leirejä voidaan järjestää. Seura edellyttää, että kaikkien C - A-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyönä tekevät vuosittain 1.9. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelaajasopimukset, jotka vanhemmat/täysikäiset pelaajat vahvistavat allekirjoituksillaan. Seuran pelaajasopimuspohja löytyy aina seuran www-sivuilta. Seura edellyttää, että pelaajasopimukseen kirjataan siirtopykälä: siinä määritellään, että siirtoa kesken kauden haluava pelaaja on velvoitettu maksamaan siirron yhteydessä minimissään 3 kk kausimaksut ja että kesken sarjakauden liiton siirtosääntöjen puitteissa siirtoa ei myönnetä, liiton sarjapelien ollessa käynnissä, samaa sarjatasoa pelaavaan kilpailevaan joukkueeseen. Sopimuksessa on myös mainittava, että pelaaja sitoutuu pelaamaan myös matkapelit liiton sarjapeliohjelman mukaisesti. Kopio pelaajasopimuksesta toimitetaan seuran valmennuspäällikölle/toimistolle viikon sisällä niiden tekemisestä.
12 5.5. EDUSTUSJOUKKUEET Jääkiekossa tavoitteena on joukkue vähintään III-div tasolla, joukkueen tavoite määritellään kausittain pelaajamateriaalin mukaan. Ringetessä seuran tavoite on pelata korkeimmalla tasolla eli SM-sarjassa. 5.6. SENIOR- JA HARRASTEJOUKKUEET Joukkueessa toivotaan pelaavan seuran aktiiveja, pelaajien vanhempia/-veljiä ja myös valmentajia. 6. PELAAJAT 6.1 PELAAJAN KEHITTYMINEN / KEHITTYMISEN ARVIOINTI Seuran kulloinkin voimassa oleva valmennusstrategia esitellään seuran www.sivuilla materiaalisalkussa. 6.2 TASOTARKISTUKSET E-junioreihin siirryttäessä tehdään jääkiekossa ensimmäinen tasotarkistus. E- ja sitä vanhempiin ikäryhmiin perustetaan pelaajien tasonmukaisia joukkueita. Kaikille on kuitenkin luotava hyvät olosuhteet kehittyä. Tasontarkistus tehdään yhteistoiminnassa valmentajien / ohjaajien ja valmennuspäällikön kanssa. Tarkoituksena on: - että voimme antaa mahdollisimman monelle sopivaa, laadukasta ohjausta - että mahdollisimman moni nauttisi ja onnistuisi harrastuksen parissa Kausittain tehdään tasontarkistuksia joukkueiden välillä, joka tapahtuu ko. ikäluokkien valmentajien toimesta, yhteistoiminnassa valmennus-/urheilupäällikön kanssa. Pelaajan siirtyminen seuran sisällä joukkueesta toiseen Pelaaja sitoutuu pelaamaan ja harjoittelemaan seuran ja sen määräämän valmennusjohdon määräysten mukaisesti määrätyssä joukkueessa. Siirrosta seuran toiseen joukkueeseen sovitaan erikseen tapauskohtaisesti. Pelien osalta Pelaaja sitoutuu liikkumaan ikäluokkien välillä, mikäli valmennusjohto tämän katsoo tarpeelliseksi. Pelaajan siirtymisen seuran joukkueesta toiseen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden valmentajat/ohjaajat, joukkueenjohtajat, valmennuspäällikkö, pelaaja ja hänen huoltajansa. Siirtymisen lähtökohta on, että pelaaja ottaa pysyvän pelipaikan joukkueesta, johon siirtyy. 6.3 HARJOITTELU ERI JOUKKUEISSA Pelaaja harjoittelee ja pelaa aina ensisijaisesti omassa joukkueessaan, mutta suositellaan pelaajien kierrättämistä eri joukkueiden (tasoryhmät ja vanhempi ikäluokka) harjoituksissa kauden aikana (joukkueiden valmentajat / ohjaajat valitsevat pelaajat). Myös mm. sairaus- tai loukkaantumistapauksissa seuran sisäisäistä kierrätystä suositellaan tehtävän. 6.4 UUDET PELAAJAT Jääkiekossa Leijonaliiga-ikäluokkiin otetaan kaikki halukkaat mukaan, mikäli he perustaitojensa perusteella pystyvät harjoittelemaan joukkueen kanssa. Vanhemmissa ikäluokissa uudet pelaajat ohjataan oman tasoisiinsa harjoitusryhmiin.
13 Ringetteen ovat kaikki uudet pelaajat tervetulleita. Joukkue sopii kunkin uuden pelaajan kanssa toimintatavoista. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon harrastajia lajin pariin. 6.5 PELAAJASOPIMUKSET Seura edellyttää jääkiekossa pelaajasopimusten tekemistä E2-junioreista ylöspäin. Seura edellyttää, että pelaajasopimukseen kirjataan siirtopykälä: siinä määritellään, että siirtoa kesken kauden haluava pelaaja on velvoitettu maksamaan siirron yhteydessä minimissään 3 kk kausimaksut ja että kesken sarjakauden liiton siirtosääntöjen puitteissa siirtoa ei myönnetä, liiton sarjapelien ollessa käynnissä, samaa sarjatasoa pelaavaan kilpailevaan joukkueeseen kilpailevaan joukkueeseen. Poikkeamiin tästä pykälästä on joukkueen haettava kirjallinen lupa seuran johtokunnalta. 7. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 7.1. JÄÄKIEKKO 7.1.1 G2-JUNIORIT (harrastejoukkue) Opetellaan joukkueena toimimista, luodaan ryhmälle sääntöjä sekä toimintamalleja seuraavan kauden Leijonaliiga-pelejä varten. Joukkue harjoittelee yhtenä noin 30-40 pelaajan ryhmänä, kaikille on tarjottava mahdollisuus eri pelipaikkojen kokeiluun (myös mv). Harjoituksiin osallistuminen on toivottavaa, mutta ei pakollista (ilmoitukset). Joukkue pelaa harjoitusotteluita lähialueiden muita joukkueita vastaan. 7.1.2 F G1 JUNIORIT (Leijonaliiga) F G1 -junioreissa pelataan Leijonaliigaa SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokaista pelaajaa pyritään peluuttamaan jokaisessa ottelussa yhtä paljon. Lisäksi seura edellyttää kaikkien pelaajien kierrättämistä kaikilla pelipaikoilla. Kaikkien halukkaiden on myös saatava mahdollisuus kokeilla maalivahdin paikkaa (ainakin harjoituksissa). F-G1 juniorien harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti + 10-15:n pelaajan joukkueita riittävän pelillisen toistomäärän varmistamiseksi. 7.1.3 E -JUNIORIT E-junioreissa peluutetaan SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokaista pelaajaa pyritään peluuttamaan jokaisessa ottelussa yhtä paljon (mm. maalivahdit vaihtavat puolivälissä). Lisäksi seura suosittelee kaikkien pelaajien kierrättämistä kaikilla pelipaikoilla. E- junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. Peliajan saamisen edellytyksenä on joukkueen- sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymissääntöjen noudattaminen samoin kuin harjoitteluun osallistuminen/sitoutuminen. Rangaistukset, muut kurinpidolliset seikat, velvoitteiden laiminlyönti, harjoituksista ilmoittamatta tapahtuvat poissaolot yms. voivat tehdä poikkeuksia tasapuoliseen peluuttamiseen.
14 7.1.4 D -JUNIORIT D-junioreissa pyritään pelaajia peluuttamaan niin yhden ottelun kuin koko kauden aikana tasapuolisesti. Tasapuolisuus määritellään pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä, suhteessa tasoryhmään ja sen harjoitteluun. D -junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. Peliajan saamisen edellytyksenä on joukkueen- sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymissääntöjen noudattaminen samoin kuin harjoitteluun osallistuminen/sitoutuminen. Rangaistukset, muut kurinpidolliset seikat, velvoitteiden laiminlyönti, harjoituksista ilmoittamatta tapahtuvat poissaolot yms. voivat tehdä poikkeuksia tasapuoliseen peluuttamiseen. 7.1.5 C, B ja A -JUNIORIT C, B ja A - junioreissa vastuuvalmentaja peluuttaa pelaajia joukkueen tavoitteiden mukaisesti. 7.1.6 EDUSTUSJOUKKUE (III D) Vastuuvalmentaja peluuttaa pelaajia joukkueen tavoitteiden mukaisesti 7.1.7 IKÄMIES- HARRASTEJOUKKUEET Toimivat omien tavoitteidensa/sopimusten mukaisesti. 7.2 RINGETTE JOUKKUEET Ringettejoukkueissa pelataan Suomen ringetteliiton sääntöjen ja ohjeiden alaisuudessa. Ringetteliiton kilpailusäännöt ovat liitteenä näiden ohjeiden lopussa. 7.2.1 PELAAJAPOLKU Pelaajapolku vie ringettekoulusta ikäkausijoukkueisiin. Pelaajapolku voi viedä kaikkien ikäkausien läpi ja SM-sarjaan ja vielä ladyihin. Pelaajapolusta voi haarautua D-B -iässä tai myöhemmin kilpatai harrastepelaaminen, valmentaja- ja ohjaajapolku tai tuomaripolku. RINGETTEKOULU F-D joukkueet C ja B joukkueet SM Ringettekoulun ohjaaja Ringettetuomari N- joukkue Juniorivalmennus Ladyt
15 7.2.2 PELAAJIEN SIJOITTUMINEN JOUKKUEISIIN EKSin ringettejaos linjaa pelaajien sijoittumista joukkueisiin seuraavasti: 1) Lähtökohtaisesti kaikki pelaavat oman ikäryhmänsä joukkueessa. 2) Mikäli ykköskohdasta poiketaan, seuraavien edellytysten tulee täyttyä: - pelaajan taitotaso on riittävä (aloite siirrosta tulee tehdä valmennuspäällikön ja/tai valmentajan aloitteesta ja he ratkaisevat, jonka jälkeen asia viedään joukkueiden johtoryhmille) - pelaajamäärät molemmissa joukkueissa ovat riittävät - pelaaja on riittävän kypsä myös henkisen kehityksen puolesta Päätös oman ikäryhmän ulkopuolella pelaamisesta tehdään kaudeksi kerrallaan Ongelmatapauksissa asiat ratkaistaan seuran nimeämässä ongelmaratkaisuelimessä. Pelaajia voidaan sääntöjen sallimissa puitteissa lainata toisiin joukkueisiin jos asia pelaajalle ja molemmille joukkueille sopii. 7.3 POISSAOLOILMOITUKSET (jääkiekko ja ringette) Poissaolosta ilmoittaminen: Pelaaja tai hänen puolestaan joku muu on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen sen alkamisaikaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle tai joukkueenjohtajalle (toimintamalli sovittava joukkueessa erikseen). Sairaana (esim.kuume yksi terve pvä per kuumeinen päivä) tai loukkaantuneena ei voi harjoitella eikä pelata. Loukkaantuneelle pelaajalle pyritään osoittamaan kuntouttavaa harjoittelua heti kun lääkärit sen sallivat. Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei velvoiteta vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikanpäällä (poislukien erillliset valmennuksen antamat seuranta-/tilastotehtävät)! 8. HARJOITTELU Kauden harjoittelusta valmentajat / ohjaajat tekevät kausisuunnitelman, jonka pohjalta joukkue tekee taloussuunnitelmansa (koko kausi, jaettuna kesä ja talvi). Kausi- ja taloussuunnitelma esitetään joukkueiden vanhempainkokouksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen suunnitelmat toimitetaan vielä seuran johdon (UP/VP) hyväksyttäväksi. Jääharjoittelukausi alkaa kaikilla viimeistään syyskuussa tai VP:lle ilmoitettuna ajankohtana, ja päättyy viimeistään huhtikuun lopussa ao. kauden osalta. Uuden kauden harjoittelu alkaa pääsääntöisesti toukokuun alusta.
16 Seuran valmennuspäälliköt vastaavat - jääkiekon pitkänkentän -joukkueiden (E2-A-jun) harjoittelun seurannasta - seuran eri joukkueille kohdistetuista luistelu-/tekniikkajäistä ( talenttijäät ) Jääkiekon valmennuspäällikkö vastaa poikkikentän -joukkueiden harjoittelun seurannasta, luistelukouluista sekä joukkueiden/lajien välisestä yhteistyöstä ringetten valmennuspäällikön kanssa. Ringeten valmennuspäällikkö vastaa C-junioreiden ja sitä nuorempien harjoittelun seurannasta. Jääkiekon valmennuspäällikkö ohjaa maalivahtiharjoittelua ja järjestää maalivahtien erikoisharjoittelun.. 9. VALMENNUS / OHJAUS Seura valitsee/vahvistaa vastuuvalmentajat ja -ohjaajat joukkueisiin ja kiekkokouluun kaudeksi kerrallaan, ellei erikseen valmentajasopimuksessa toisin sovita. Toiminnan on tapahduttava lasten ehdoilla: E-junioreissa ja nuoremmissa ohjaaminen ( valmentaminen ) on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen omien henkisten ja fyysisten kykyjensä edellyttämällä tavalla. Eli otetaan jokainen lapsi huomioon lapsen tarpeet ja onnistumisen elämykset. D-junioreissa ja vanhemmissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista ja ohjaamista kehittymään hänen omien tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon ja ringeten harjoittelemisesta ja pelaamisesta (tasosta riippumatta). 10. OTTELUT / SARJAILMOITTAUTUMISET / TURNAUKSET Jääkiekko: Joukkueet osallistuvat seuran ilmoittamina, SJL:n ja Etelän alueen eri ikäluokille järjestämiin sarjoihin. Joukkueet noudattavat SJL:n ja Eteläisen alueen sarjasääntöjä, -määräyksiä ja -suosituksia. Joukkueen ja pelaajien tulee sitoutua pelaamaan kaikki sarjapelit, mitä kulloinkin käynnissä oleva sarjaohjelma määrää. Ringette: Ringettejoukkueet ilmoittautuvat itse alueen ringettesarjoihin. Ringettejoukkueet noudattavat Ringetteliiton eteläisen alueen sarjasääntöjä, -määräyksiä ja - suosituksia. Sarjamaksuista vastaa aina joukkueet, ellei toisin ole johtokunnassa päätetty. Joukkueet vastaavat myös sarjaotteluihin liittyvistä matka-, majoitus-, ruokailu- ja erotuomarikuluistaan. Joukkueen tulee kauden alussa kausibudjettia tehdessään ottaa huomioon sarjajärjestelmät ja niiden mukaisten pelimatkojen vaikutukset kausimaksuun.
17 Seura pyrkii joukkueiden kanssa yhteistyössä asettamaan menestymistavoitteet, kunkin joukkueen tason mukaan, niin korkealle alueelliselle tai kansalliselle sarjatasolle kuin mahdollista (nuoremmasta E-ikäluokasta lähtien). Tavoitteissa tulee huomioida kuitenkin myös yksilöiden pitkäjänteinen kehittäminen. Harrastejoukkueet ilmoitetaan niihin sarjoihin, joihin se alueen sääntöjen puitteissa on mahdollista. Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueiden hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Lisäksi tulee huomioida alueen, liittojen ja seuran säännöt ja ohjeet. Turnauksissa tulee huomioida seuran, alueen ja liittojen ohjeet. Seuralta joukkue joutuu anomaan/kysymään luvan seuraavissa tapauksissa: - turnaus on ulkomailla (lisäksi liittojen vaatimat luvat) - ulkomainen harjoitusvastustaja (lisäksi liittojen vaatimat luvat) - joukkue järjestää itse oman turnauksen 11. VARUSTEET Seurassa toimii sekä jääkiekossa että ringetessä varustepooli, jonka kautta joukkueille toimitetaan pelaamisen ja harjoittelun perusvarusteet. Jääkiekossa varustepooliin kuuluvat kaikki G-A joukkueet, ringetessä poolin jäseniä ovat kaikki ringettejoukkueet, Lady ja Naisten joukkuetta lukuun ottamatta. Jääkiekko: poolimaksu pelikaudelle päätetään hyvissä ajoin ennen uuden kauden alkua perustuen seuran tuleviin varuste- ja paitahankintoihin. poolimaksun maksuerät sovitaan ja ilmoitetaan joukkueille kauden alkaessa maksu yhdessä tai kahdessa erässä. Jääkiekon varustepooliin sisällytetään seuraavat varusteet: - Maalivahdin varusteet: patjat, rintapanssari, räpylä, kilpi kolmelle maalivahdille per ikäkausijoukkue - Muut pelaajien varusteet: pelipaidat ja pelihousut. Poolille voidaan myöhemmin sisällyttää myös muita tarpeellisiksi katsottavia varusteita. Ringette: poolimaksu pelikaudelle päätetään hyvissä ajoin ennen uuden kauden alkua perustuen seuran tuleviin varuste- ja paitahankintoihin. poolimaksun maksuerät sovitaan ja ilmoitetaan joukkueille kauden alkaessa maksu yhdessä tai kahdessa erässä. Ringeten varustepooliin sisällytetään seuraavat varusteet: - Maalivahdin varusteet: patjat, rintapanssari, räpylä, kilpi. - Muut pelaajien varusteet: pelipaidat ja harjoituspaidat. Poolille voidaan myöhemmin sisällyttää myös muita tarpeellisiksi katsottavia varusteita.
18 Poolin omaisuudesta pidetään asianmukaista luetteloa, josta selviää mm. kenen hallussa varusteet kulloinkin ovat. Poolin omaisuus inventoidaan kerran vuodessa, joukkueet ilmoittavat varustepooliin kuuluvista, heidän hallinnassa olevista varusteita varustepäällikölle inventaarioaikataulun mukaisesti. Poolin toimintaa valvoo ja pooli- ja liittymismaksut vahvistaa jääkiekon osalta toimisto ja ringeten osalta EKS:n ringettejaosto. Seuran varusteista joukkueessa vastaavat huoltajat ja pelaajat/vanhemmat. Kaikesta seuran omaisuudesta on pidettävä erittäin hyvää huolta. Omaisuuden lainaaminen, luovuttaminen tai myyminen on ehdottomasti kielletty ilman seuran lupaa. Pelipaidat (seuran omaisuutta) Mikäli joukkue tarvitsee uudet paidat, on siitä keskusteltava ensin varustepäällikön kanssa. Vanhat paidat on siinä tapauksessa saatava välittömästi kierrätykseen. Harjoituspaidat (joukkueen/seuran omaisuutta) Joukkue tai seura hankkii harjoituspaidat. Maalivahdin varusteet (seuran omaisuutta) Seura pyrkii hankkimaan tietyn ajan puitteissa perusvarusteet maalivahdeille (3 mv per ikäkausijoukkue) - kilpikäsine - räpylä - polvisuojat - rinta/käsivarsisuojan - luistimet (tilanteen mukaan) Pelisukat Joukkue/ pelaaja hankkii pelisukat, väri seuran ohjeiden mukainen. Pelihousut (jääkiekko, seuran omaisuutta) Seura hankkii pelihousut. Kypärät Pelaaja hankkii itse kypärän. Värin on oltava seuran ohjeiden mukainen. Seura on päättänyt käyttää kaudesta 2014-2015 alkaen valkoista kypärää, siirtymäaikaa valkoiseen kypärään siirtymiselle on vuoden 2016 loppuun. Mailat, kiekot, rinkulat ja eristysnauhat Joukkue/pelaaja hankkii itse. Muut henkilökohtaiset varusteet ovat pelaajan hankittava omalla kustannuksellaan. Joukkueen yhteisesti hankkimat varusteet ja välineet(mm. teroituskoneet, huoltokaapit, ensiapuvälineet ja muut huoltovarusteet), jotka on hankittu joukkueen talousarvion kautta, ovat pääsääntöisesti seuran omaisuutta. Niiden myyminen ja luovuttaminen ilman seuran lupaa on ehdottomasti kiellettyä. Joukkueen toiminnan loppuessa seurassa kaikki joukkueen talousarvion
19 kautta hankitut varusteet ja välineet siirtyvät seuran haltuun pois lukien pelaajien henkilökohtaiset seura-asut (mm. tuuli- ja toppa-asut tai edustustakit ). Pelipaidat ovat seuran omaisuutta eikä niitä saa ottaa muistoksi paidan vaihdon yhteydessä ellei toisin ole seuran edustajan kanssa sovittu. Kaikki joukkueiden hankkimat joukkueen yhteiset varusteet ja välineet tulee antaa tiedoksi seuran varustepäällikölle, jotta ne voidaan liittää seuran varusteluetteloon (pois lukien henkilökohtaiset seura-asut). Poikkeusluvan tähän sääntöön voi myöntää seuran johtokunta. Kaikki varusteet ovat seuran omaisuutta, ellei toisin mainita. Seuran rekisteröidyn logon ja Blues logon käyttöön (asusteet ja varustekassit jne.) on aina oltava seuran virallinen lupa, jonka antaa toiminnanjohtaja/johtokunta. Varustepooleihin kuuluvat varusteet inventoidaan aina keväällä erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ensiapulaukku Joukkue on velvollinen hankkimaan riittävän varustuksen omaavan ensiapulaukun. Joukkueen on huolehdittava siitä, että se on aina täydennetty ja käytettävissä harjoituksien ja otteluiden aikaan. Joukkueelle on koulutettava toimihenkilöitään niin, että joukkueen harjoitus-/ottelutapahtumissa on aina läsnä vähintään yksi ensiaputaitoinen henkilö. Pelaajien seura-asut Joukkue hankkii ja kustantaa, ellei seura toisin ilmoita. Pelaajien yhteisissä asustehankinnoissa on aina noudatettava voimassaolevia yhteistyösopimuksia ja niihin liittyviä tuotemerkkisopimuksia näistä sopimuksista poikkeamisista on aina etukäteen sovittava seuran edustajan kanssa. Seuran tavoite on, että asut valitaan seuran kulloinkin vuosittain tarjoamasta valikoimasta (seuran yhteiset asut = yhtenäisyys ). Seuran logon käyttö on pääsääntöisesti sallittu vain virallisissa sopimuksen alaisissa seura-asuissa. 12. JOUKKUEEN TALOUS JA KORVAUKSET 12.1 Joukkueen budjetti Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Joukkueiden ja seuran tilikausi on 1.6. -30.5.. Jokaisen joukkueen on laadittava kauden talousarvionsa niin, että joukkue suoriutuu kauden aikana kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueiden vanhempainkokouksissa hyväksytyt budjetit vahvistaa seuran johtokunta. Joukkueen toimintavuoden tulot voivat olla menoja merkittävästi suuremmat vain, jos joukkueella on vanhempainkokouksessa hyväksytty rahankeruukohde, esim. ulkomaan turnausmatka, yhteinen varustehankinta tms. Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruuden päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä sekä yhteistyökumppaneilta. Vanhempainkokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteestaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille.
20 Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitaja sekä seuran tilintarkastajat. Kokonaisvastuu joukkueen taloudellisesta toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla. Joukkue sitoutuu käyttämään seuran määräämää toiminnanohjaus- ja taloudenhoitojärjestelmiä. Pelaajan joutuessa olemaan loukkaantumisen tai sairauden vuoksi joukkueen toiminnasta pois yhtäjaksoisesti yli kuukauden ajan, kausimaksua suositellaan pienennettävän/hyvitettävän. 12.2 Kulukorvaukset ja ennakonpidätys Joukkue voi maksaa virallisille toimihenkilöilleen kulukorvauksia tehtävähoidosta aiheutuneiden kustannusten perusteella. Talousarviossaan joukkue määrittää maksettavien korvausten ylärajan. Kulukorvauksien maksua varten on täytettävä ja allekirjoitettava seuran (EKS) virallinen kulukorvauslomake (seuran www-sivuilla: materiaalisalkku) aina ennen korvauksen suoritusta. Kulukorvauksien osalta noudatamme kulloinkin voimassa olevia verohallituksen ohjeita ja määräyksiä korvauksien enimmäismääristä. 12.3 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus Seura antaa joukkueen käyttöön pankkitilin, jonka tilinumeron antaa seuran rahastonhoitaja. Joukkue nimeää pankkitilin käyttäjän, yleensä joukkueen rahastonhoitaja, jolle seuran johtokunta myöntää tilin käyttöoikeuden. 12.4 Joukkueen rahat ja omaisuus Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka ovat maksettu tilille tai tililtä, kerätty tai hankittu joukkueelle eri menetelmillä, ovat seuran omaisuutta, ja ovat vain joukkueen käytössä. Jokainen joukkue toimittaa käyttämästään tilistä kirjanpitokelpoiset tositteet seuran toimistolle erikseen ilmoitettavana ajankohtana tilikauden päättymisen jälkeen. Matkaprojektit Joukkueella voi olla yhteisesti sovittuna projektina ulkomaille suuntautuva turnausmatka, jota varten kerätään erikseen rahaa sekä kuukausimaksuina, että talkootöillä ja erilaisilla myyntitempauksilla. Joukkueen tulee ennen jokaista matkaprojektia sopia vanhempien kanssa kirjallisesti seuraavat asiat: * talkootöillä ja myynneillä matkaan kohdistuvat tuotot ovat joukkueen yhteisiä tuottoja, eikä niitä voi kohdistaa yksittäisen perheen matkakulujen suorituksiksi, ns. korvamerkitä. Jos jonkun pelaajan osalta matka peruuntuu, niin näitä talkootöinä tai myynneillä saatuja tuloja ei voi palauttaa pelaajalle. *ennakkoon sovituilla kuukausimaksuilla voidaan myös matkan kuluja kattaa, maksu tulee olla kaikille sama. Matkan peruuntumisen yhteydessä voidaan näitä maksuja palauttaa pelaajalle huomioiden kaikki peruutuskulut matkanjärjestäjän suunnalta. * matkaan lähtevien joukkueen virallisten toimihenkilöiden matkakulujen kattamisesta joukkueen toimesta on sovittava samalla kun matkaprojektista sovitaan. Matkaan lähtevien toimihenkilöiden kulut maksetaan pääsääntöisesti matkaan lähtevien perheiden toimesta, kuluja ei voi maksattaa kotiin jäävillä perheillä.