PELTOLAN KOULU SISÄILMAN LAADUN TUTKIMUS

PELTOLAN KOULU SISÄILMAN LAADUN TUTKIMUS Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012

Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. YHTEENVETO... 4 3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 4 4. MIKROBIANALYYSI... 5 4.1 Ilmanäyte, viljelyanalyysi... 5 4.1.1 Tutkimusmenetelmä... 5 4.1.2 Tulos... 5 4.1.3 Johtopäätös... 6 4.1.4 Viitearvoja... 6 4.1.5 Kirjallisuus... 7 4.2 Pyyhintänäyte, viljelyanalyysi... 8 4.2.1 Tutkimusmenetelmä... 8 4.2.2 Tulos... 8 4.2.3 Johtopäätös... 9 4.2.4 Viitearvoja... 9 4.2.5 Kirjallisuus... 10 5. HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET, ILMASTA... 11 5.1 VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma... 11 5.1.1 Analysointimenetelmä... 11 5.1.2 Tulos VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma... 12 5.1.3 Yhdisteiden pitoisuudet... 12 5.1.4 Yhdisteryhmien pitoisuudet... 14 5.1.5 Johtopäätös... 16 5.1.6 Viitearvoja... 16 5.1.7 Kirjallisuus... 17 6. MATERIAALIN EPÄPUHTAUDET... 19 6.1 Mineraalivillakuidut tasopinnoilta... 19 6.1.1 Tutkimusmenetelmä... 19 6.1.2 Tulos... 19 6.1.3 Johtopäätös... 19 6.1.4 Viitearvoja... 20 6.1.5 Kirjallisuus... 20 7. PAINE-EROT JA RAKENTEIDEN TIIVEYS... 20 7.1 Paine-erot... 20 7.1.1 Huone 2012... 21 7.1.2 Musiikkivälinevarasto... 21 7.2 Rakenteiden tiiveys... 22 8. NÄYTTEENOTTOKOHDAT... 23 9. ALLEKIRJOITUKSET... 25 Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 2:25

1. YHTEYSTIEDOT Tilaaja Tutkimuskohde Vantaan kaupunki tilakeskus, hankepalvelut, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Peltolan koulu Lummetie 27 Vantaa Projektinumero 1257912 Perustettu 10.1.2012 Laboratorio Yhteyshenkilö Näytteenottaja Ositum Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU RI, tekninen johtaja Rauno Pakanen Gsm 050 468 0020 Ositum Oy Rauno Pakanen Näytteenottopäivä 5.1.2012 Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 3:25

2. YHTEENVETO Mikrobi-itiöilmanäytteissä tulokset olivat tavanomaisia. Kaikissa mikrobipintapyyhintänäytteissä havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Kaikissa VOC-näytteissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä. Dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä käytetään mm. siivousaineissa. Lähes kaikissa näytteissä havaittiin 2-etyyliheksanolia. Yhdistettä oli vähän, mutta se saattaa aiheuttaa oireilua pienissäkin pitoisuuksissa. Kahdeksassa mineraalivillakuitunäytteessä esiintyi viitearvon ylittävä määrä mineraalivillakuituja. Paine-erot ulkoilmaan verrattuna vaihtelivat kahdessa tilassa -4-4Pa. Huonetilat olivat ylipaineisia öisin ja viikonloppuisin. Merkittäviä rakenteiden vuotokohtia ei havaittu, opettajainhuoneessa oli kahden ikkuna-aukon yläosissa vuotoja. 3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kaikki tilat siivotaan huolellisesti, tasopinnat useampaan kertaan. Ilmastointikanavat puhdistettiin heti mittausten jälkeen. Tuulikaapin homeenhaju tulee todennäköisesti lattiasta, koska itiöitä ei ilmassa havaittu. Tuulikaapin matto uusitaan ja betonilaatta desinfioidaan, tarvittaessa kapseloidaan. Ikkunoiden ja seinien halkeamat tiivistetään. Ilmanvaihtoa säädetään siten, ettei ylipainetta olisi. Alipaineen taso on nykyisellään hyvä. Mikäli siivousten jälkeen vielä oireilua tapahtuu, otetaan ko. tiloista näytteitä lattioiden pintarakenteista. Siivouksen jälkeen kahden viikon päästä on syytä ottaa seurantanäytteitä pyyhintänä. Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 4:25

Muut bakteerit Bakteerit yhteensä Muut sädesienet Sädesienet yhteensä Muut hiivat Hiivat yhteensä Aspergillus fumigatus Cladosporium Muut homeet Penicillium Steriilit Homeet yhteensä 4. MIKROBIANALYYSI 4.1 Ilmanäyte, viljelyanalyysi 4.1.1 Tutkimusmenetelmä Ilmanäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (cfu/m³). Taulukossa esitetään määritysrajan ylittävät tulokset. 4.1.2 Tulos 250 200 150 100 50 0 I6. I5. I4. I3. I2. I1. BakteeritSädesienet Hiivat THG Homeet 2 % MEA Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 5:25

Näytteet 1-6, määritysraja cfu/m³ 1. I1. Tuulikaappi 4 2. I2. Huone 1097 4 3. I3. Huone 2012 4 4. I4. Huone 2003 4 5. I5. Huone 2002 4 6. I6. Ulkoilma 4 Viljely Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. 5. 6. THG Bakteerit Muut bakteerit 159 4 18 25 21 18 Bakteerit yhteensä 159 4 18 25 21 18 Sädesienet Muut sädesienet 11 7 4 Sädesienet yhteensä 11 7 4 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 11 7 4 4 Hiivat yhteensä 11 7 4 4 Homeet Aspergillus fumigatus 4 Cladosporium 4 Muut homeet Penicillium 4 Steriilit 127 4 4 4 4 233 Homeet yhteensä 127 7 4 4 4 240 4.1.3 Johtopäätös Mikrobi-itiöilmanäytteissä tulokset olivat tavanomaisia. 4.1.4 Viitearvoja Ilmanäyte kuvaa mittauksen aikaista ja paikallista sisäilman mikrobiologista tilaa. Mikrobipitoisuudet (homeet, hiivat, sädesienet, muut bakteerit) vaihtelevat sisäilmassa ajallisesti ja rakennuksen olosuhteiden mukaan. Sisäilmanäytteiden mikrobimääriin vaikuttavat mm. rakennuksen ilmanvaihto ja erityisesti ilmavirtaukset mikrobivaurioituneiden materiaalien välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen ja asunnon tilaa voidaan selvittää tarkemmin toistamalla näytteenotto useita kertoja. Yksittäisellä mittaushetkellä todettu mikrobipitoisuus voi olla pieni, vaikka rakenteissa esiintyisikin mikrobikasvustoja. Korkea bakteeripitoisuus (yli 4500 cfu/m³) viittaa tilan puutteelliseen ja riittämättömään ilmanvaihtoon. Tavanomaisimmat bakteerilähteet ovat ihmiset, hengitys ja iho. Talviaikana taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman homesienien pitoisuudet 100-500 cfu/m³ ovat poikkeavan suuria. Jos samalla näytteen homelajisto ja/tai mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeavaa, on rakennuksessa todennäköisesti mikrobikasvustoa. Jos talviaikana taajamassa sijaitsevan asunnon homesienien pitoisuudet ovat yli 500 cfu/m³, viittaa se mikrobikasvustoon rakennuksessa. (Asumisterveysopas 2009) Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 6:25

Rakennuksessa esiintyvään mikrobikasvustoon viittaavia homesienisukuja tai lajeja ovat mm., Acremonium, Aspergillus fumigatus, Aspergillus versicolor, Chaetomium, Fusarium, Phialophora, Scopulariopsis, Stachybotrys, Trichoderma ja bakteereista sädesienet. Sädesienien esiintyminen merkittävinä, yli 10 cfu/m³, pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja terveyshaitan olemassa oloon. Edellä mainittujen, ja myös muiden, kosteusvauriota indikoivien homesienien pitoisuuksia yli 10 cfu/m³ talviaikana voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeuksena tästä ovat Chaetomium, Fusarium ja Stachybotrys, joiden esiintyminen ilmanäytteessä on aina merkki rakennuksen vakavasta kosteusvauriosta. Sulanmaanaikana tehdyissä tutkimuksissa sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Yleensä ulkoilman home- ja sädesienipitoisuudet ovat tällöin suurempia kuin asunnon sisäilman pitoisuudet. Sisäilmassa havaitut home- ja sädesienipitoisuudet eivät välttämättä korreloi havaittujen oireiden esiintymiseen. Herkistyneillä ihmisillä oireet voivat puhjeta tai pahentua myös tavanomaisina pidettävissä sisäilman mikrobipitoisuuksissa. Lisäksi oireilu, esimerkiksi ärsytys- ja yleisoireet, saattavat liittyä altistumiseen mikrobien kaasumaisille tai toksisille aineenvaihduntatuotteille tai muille altisteille kuin mikrobeille. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa yms. Mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa, joten Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeet eivät sovellu suoraan näille rakennuksille. Merkittävää tällöin on kuinka hyvään tuloilman suodatustehoon on päästävä, esim. sädesienten osalta alle 10 cfu/m³, jotta tilojen käyttö olisi mahdollista myös jo herkistyneille ihmisille. 4.1.5 Kirjallisuus Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (STM:n oppaita 2003:1) (2003) Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos (2009) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2009. Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 7:25

Muut bakteerit Bakteerit yhteensä Muut sädesienet Sädesienet yhteensä Muut hiivat Hiivat yhteensä Aspergillus niger Muut homeet Steriilit Homeet yhteensä 4.2 Pyyhintänäyte, viljelyanalyysi 4.2.1 Tutkimusmenetelmä Pintapyyhintänäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä tutkittavaa pinta-alaa kohden (cfu/m²). Taulukossa esitetään määritysrajan ylittävät tulokset. 4.2.2 Tulos 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 P9. P7. P5. P3. P1. Bakteerit SädesienetHiivat Homeet THG 2 % MEA Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 8:25

Näytteet 1-10, määritysraja cfu/cm² 1. P1. Huone 1096 0.1 2. P2. Huone 1097 0.1 3. P3. Huone 2012 0.1 4. P4. Huone 2003 0.1 5. P5. Huone 2005 0.1 6. P6. Huone 2006 0.1 7. P7. Huone 2011 0.1 8. P8. Huone 2014 0.1 9. P9. Huone 1013 0.1 10. P10. Huone 1088 0.1 Viljely Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. THG Bakteerit Muut bakteerit 9680 2500 330 5 50 3400 2220 28320 1440 16240 Bakteerit yhteensä 9680 2500 330 5 50 3400 2220 28320 1440 16240 Sädesienet Muut sädesienet 1440 60 60 24320 3 3360 640 10720 Sädesienet yhteensä 1440 60 60 24320 3 3360 640 10720 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 4560 1070 6640 1700 12800 2560 22080 8800 380 8160 Hiivat yhteensä 4560 1070 6640 1700 12800 2560 22080 8800 380 8160 Homeet Aspergillus niger 20 Muut homeet Steriilit 30 Homeet yhteensä 50 4.2.3 Johtopäätös Mikrobipintapyyhintänäytteissä P1 (Huone 1096), P2 (Huone 1097), P3 (Huone 2012), P4 (Huone 2003), P5 (Huone 2005), P6 (Huone 2006), P7 (Huone 2011), P8 (Huone 2014), P9 (Huone 1013) ja P10 (Huone 1088) havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Havaitut mikrobit voivat olla peräisin joko nykyisestä tai aiemmasta jo kuivuneesta kosteusvauriosta, tai puutteellisen siivouksen johdosta pinnoille kertyneestä liasta ja pölystä. Bakteerit ja hiivat viittaavat tavanomaista suurempaan kosteuteen. Kertymä voisi olla peräisin ilmanvaihtokanavista. 4.2.4 Viitearvoja Pintojen sädesieni-itiöpitoisuus alle 0,1 cfu/cm², homesieni-itiöpitoisuudet alle 1 cfu/cm² ja bakteeripitoisuus alle 10 cfu/cm² ovat tavanomaiset. Tilanne rakennuksessa on normaali. Pintojen sädesieni-itiöpitoisuuden ollessa yli 0,1 cfu/cm² mutta alle 1 cfu/cm², homesieniitiöpitoisuuksien ollessa yli 1 cfu/cm² mutta alle 10 cfu/cm², ja bakteeripitoisuuden ollessa yli 10 cfu/cm² mutta alle 100 cfu/cm² ovat pitoisuudet kohonneet. Tavallisesti kohonneet pitoisuudet johtuvat pinnalle kertyneestä pölystä ja liasta. Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 9:25

Pintojen sädesieni-itiöpitoisuuden ollessa yli 1 cfu/cm², homesieni-itiöpitoisuuksien ollessa yli 10 cfu/cm², tai bakteeripitoisuuden ollessa yli 100 cfu/cm² ovat pitoisuudet selvästi korkeat. Tämä voi viitata mikrobivaurioon rakennuksessa. Mikäli mikrobivaurio on selvästi paikallinen ja pinnallinen, voi olla mahdollista saada rakenteet tyydyttävään kuntoon huolellisella desinfioinnilla jonka onnistuminen tulee varmistaa kontrollinäyttein. 4.2.5 Kirjallisuus Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (STM:n oppaita 2003:1) (2003) Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos (2009) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2009. Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 10:25

5. HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET, ILMASTA 5.1 VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma 5.1.1 Analysointimenetelmä Näytteiden keräyksessä on käytetty Ositum Oy:n SKC 222-3 tarkkuuspumppua, joka on kalibroitu yksilöllisesti analyysiputkityypille Bios International Defrender 520 tarkkuuskalibrointilaitteella. Tulokset perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun keräysaikaan. Suositeltava näytteenottoaika määrittyy käytetyn putkityypin sisältämien adsorbenttien ominaisuuksien perusteella. Suositeltavat näytteenottoajat on esitetty näytteenotto-ohjeessa. Näytteenottoajan merkittävä pidentäminen suositelluista näytteenottoajoista voi johtaa erittäin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden irtoamiseen adsorbentista näiden yhdisteiden kiinnipysymisajan lyhyyden vuoksi. Näytteessä havaitut yhdisteet ja niiden pitoisuudet riippuvat käytetystä adsorbentista. Näytteet on analysoitu standardien ISO 16000-6 ja SFS-EN 16017-1 mukaisesti käyttäen termodesorptiota ja kaasukromatografiaa, ilmaisimena on käytetty massaselektiivistä detektoria, Agilent TD-GC-MS-laitteistoa. Analyysimenetelmässä kolonniuunin lähtölämpötila on laskettu +10 C:een. Analyysissa käytetään erityispitkää 60 metrin kolonnia, jotta näytteiden sisältämät yhdisteet saadaan eroteltua tarkasti. Käytetty tekniikka mahdollistaa hyvin keveiden tavanomaisissa sisälämpötilassa esiintyvien yhdisteiden havainnoinnin. Tällä menetelmällä saatu tulos poikkeaa havaittujen yhdisteiden lukumäärän suhteen muilla menetelmillä tehdyistä analyyseista. TVOC (Total Volatile Organic Compounds) on sisäilmanäytteestä analysoitujen yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuus. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet lasketaan vertaamalla niiden vastetta tolueenin vasteesta muodostettuun nollan kautta kulkevaan kalibraatiosuoraan (ns. tolueeniekvivalenttina). Menetelmällä voidaan mitata erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä kiehumispistealueella >0 260 ºC. Yhdisteiden pitoisuudet ilmoitetaan mikrogrammoina yhtä kuutiometriä ilmaa kohden (µg/m³) ja niiden tunnistus tapahtuu vertaamalla niiden massaspektriä Wiley- ja NIST-kirjastojen mallimassaspektreihin. Analyysi on Asumisterveysoppaan (2009) mukainen. Asumisterveysoppaan kohdassa 8.8.2 Lyhytaikaiseen näytteenottoon perustuva mittausmenetelmä todetaan: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi voidaan ilmanäyte kerätä pumpulla myös muuhun adsorptiomateriaaliin (kuin Tenax TA). Tulosten tulkinta perustuu näytteestä tunnistettuihin yhdisteisiin ja niiden pitoisuuksiin. Laboratorioanalyysin mittausepävarmuus noin 3,5 litran sisäilmanäytteen kokonaispitoisuudelle (TVOC) on 35 % ja määritysraja on < 10 µg/m³. Muille tolueeniekvivalenttina määritetyille yksittäisille yhdisteille mittausepävarmuudet ovat yllä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Yksittäisten yhdisteiden yli 100 µg/m3:n pitoisuudet ovat suuntaa-antavia. Alle 100 µg/m3:n TVOC on ilmoitettu yhden merkitsevä numeron ja yli 100 µg/m3:n TVOC kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Alle 30 µg/m3:n TVOC:lla näytettä ei voi tulkita luotettavasti. Putkityyppi Adsorbentti Kerättyjen yhdisteiden koko Vetoaika 3 Tenax TA/Carbograph 1TD/Carboxen1000 n-c3/4 - n-c20 25 min Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 11:25

5.1.2 Tulos VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma VVOC/VOC -yhdisteiden pitoisuudet ja yksiköt on esitetty alla olevissa taulukoissa. Näytteet 1-5 a, yhdisteiden pitoisuudet b Yksikkö Putkityyppi 1. VO1. Huone 1097 µg/m³ 3 2. VO2. Huone 2002 µg/m³ 3 3. VO3. Huone 2013 µg/m³ 3 4. VO4. Huone 2012 µg/m³ 3 5. VO5. Huone 1018 µg/m³ 3 a VO = ilmanäyte, FG = massaperusteinen materiaalinäyte, FM = pinta-alaperusteinen materiaalinäyte, BVO = BioVOC b Tenax/Carbograph 1TD/Carboxen1000, kerättyjen yhdisteiden koko C 3/4 C 20 5.1.3 Yhdisteiden pitoisuudet Pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalenttina (µg/m 3 ). Toteamisrajan ylittävät, mutta määritysrajan alittavat pitoisuudet on merkitty x:llä. Lihavoidut ja keltaisella korostetut tulokset ylittävät 10 % kokonaispitoisuudesta (TVOC), 50 % yhdisteryhmän viitearvosta, tai tulos on yli kymmenkertainen normaalipitoisuuteen verrattuna. Tarkempi erittely on Johtopäätös-kappaleessa. Ryhmä Yhdiste 1 2 3 4 5 Aldehydit 3-Metyylibutanaali <1 <1 Bentsaldehydi <1 <1 <1 <1 2 Dekanaali <1 <1 <1 Heksanaali <1 <1 Heptanaali <1 <1 Nonanaali <1 <1 Pentanaali <1 Yhteensä 1 1 <1 <1 2 Alkaanit 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani <1 2-Metyylibutaani <1 <1 <1 <1 2-Metyylipentaani <1 <1 <1 <1 <1 3-Metyyliheksaani <1 3-Metyylipentaani <1 Dekaani <1 Dodekaani <1 Heksaani <1 <1 Heptaani <1 <1 <1 <1 <1 Metyleenisyklobutaani <1 Metyylisykloheksaani <1 <1 Nonaani <1 <1 <1 <1 <1 Oktaani <1 <1 <1 <1 Syklopentaani <1 Tetradekaani <1 Tridekaani <1 Undekaani <1 Yhteensä 3 2 1 <1 2 Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 12:25

Ryhmä Yhdiste 1 2 3 4 5 Alkeenit cis-1,3-pentadieeni <1 <1 Isopreeni <1 Yhteensä <1 <1 <1 Alkoholit 1-Butanoli <1 <1 <1 <1 <1 2-Butoksietanoli 1 <1 4 2-Etoksietanoli 4 4 2-Etyyliheksanoli 2 <1 <1 Etanoli 2 <1 <1 <1 <1 Syklobutanoli <1 <1 Yhteensä 8 7 2 5 2 Amidit Akryyliamidi <1 <1 Yhteensä <1 <1 Amiinit Dimetyyliamiini <1 Piperatsiini <1 Yhteensä <1 <1 Aromaattiset 1,2,4-Trimetyylibentseeni <1 <1 <1 <1 <1 Bentseeni <1 <1 <1 <1 1 Etyylibentseeni <1 <1 <1 <1 <1 o-ksyleeni <1 <1 <1 <1 <1 p-ksyleeni <1 <1 <1 <1 <1 Styreeni <1 Tolueeni <1 <1 <1 <1 <1 Yhteensä 3 3 2 2 3 Atsoryhmät 2-Metyylipiperatsiini <1 <1 Yhteensä <1 <1 Eetterit Bis(2-etoksietyyli)eetteri <1 <1 <1 Dibutyylieetteri <1 Yhteensä <1 <1 <1 <1 Esterit Butyyliasetaatti <1 Yhteensä <1 Fenolit Fenoli <1 Yhteensä <1 Glykolieetterit 1-(2-Metoksi-1-metyylietoksi)-2-propanoli 1 Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 13:25

Ryhmä Yhdiste 1 2 3 4 5 Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 89 66 79 1100 18 Yhteensä 89 66 79 1100 18 Halogenoidut 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani <1 <1 <1 <1 <1 Dikloorimetaani <1 <1 Fluoritrikloorimetaani <1 <1 <1 <1 <1 Yhteensä 2 1 <1 <1 <1 Ketonit 2-Butanoni <1 6-Metyyli-5-hepten-2-oni <1 Asetofenoni <1 <1 <1 <1 <1 Asetoni 2 <1 0 <1 <1 Yhteensä 3 1 <1 <1 <1 Nitriilit Asetonitriili <1 Yhteensä <1 Terpeenit alfa-pineeni <1 <1 <1 <1 <1 dl-limoneeni <1 Yhteensä <1 1 <1 <1 <1 Tunnistamattomat Yhteensä <1 11 9 51 9 TVOC* 110 94 96 1100 39 5.1.4 Yhdisteryhmien pitoisuudet Pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalenttina (µg/m 3 ). Lihavoidut ja harmaalla korostetut tulokset ylittävät yhdisteryhmän kokonaispitoisuuden viitearvon. Tarkempi erittely on Johtopäätös-kappaleessa. Ryhmä 1 2 3 4 5 Aldehydit 1 1 <1 <1 2 Alkaanit 3 2 1 <1 2 Alkeenit <1 <1 <1 Alkoholit 8 7 2 5 2 Amidit <1 <1 Amiinit <1 <1 Aromaattiset 3 3 2 2 3 Atsoryhmät <1 <1 Eetterit <1 <1 <1 <1 Esterit <1 Fenolit <1 Glykolieetterit 89 66 79 1100 18 Halogenoidut 2 1 <1 <1 <1 Ketonit 3 1 <1 <1 <1 Nitriilit <1 Terpeenit <1 1 <1 <1 <1 Tunnistamattomat <1 11 9 51 9 TVOC* 110 94 96 1100 39 Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 14:25

* Ositum Oy:n kemian laboratorion Oulun ja Espoon toimipisteet ovat akkreditoituja testauslaboratorioita T261 (FINAS-akkreditointipalvelu, (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Akkreditointi kattaa sisäilman VVOC- ja VOC-analyysin kokonaispitoisuuden (TVOC). Yhdisteiden hajukynnysylitykset näytteittäin. Ryhmä Yhdiste ----- ----- Kirjallisuus (Wallace 1986, Molhave 1990, Seifert 1990) Yhdisteiden haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien, HTP, ylitykset näytteittäin. HTP arvo ilmoittaa yhdisteen pitoisuuden, jotka työpaikoilla eivät saa ylittyä 8 tunnin tai 15 minuutin työskentelyn aikana. (HTP-arvot 2009, Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet.) Näyte 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ ----- ----- ----- Kirjallisuus (International Chemical Safety Cards (ICSC) 2007) Yhdisteiden haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien, HTP/1000, ylitykset näytteittäin. HTP/1000 arvon ylitys kertoo yhdisteen epätavallisen korkeasta pitoisuudesta asuintiloissa verrattuna tavanomaisena pidettyyn pitoisuuteen sisäilmassa. (HTP-arvot 2009, Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet.) Näyte 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ ----- ----- ----- Kirjallisuus (Kostiainen ja Nokelainen 1994) Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 15:25

5.1.5 Johtopäätös Kaikissa näytteissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä, jonka pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuuksista. Dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä käytetään mm. siivousaineissa. Koulussa oli käynnissä lomaaikana tehtävä suursiivous, minkä takia pesuaineiden hajua havaittiin jopa aistinvaraisesti. Sisäilman VVOC ja VOC näytteissä 1, 2 ja 5 havaittiin myös vähän 2-etyyliheksanolia. 2- etyyliheksanoli on kosteus- ja mikrobivauriota indikoiva yhdiste. Sitä saattaa myös emittoitua, irrota sisäilmaan, kosteuden vaurioittamista muovimatoista. 5.1.6 Viitearvoja Yhdisteiden viitearvoja, hajukynnys ja normaalipitoisuusarvot on esitetty µg/m³ ja HTP arvot on esitetty mg/m³, 1 mg = 1000 µg. Ryhmä Yhdiste Hajukynnys (µg/m³) Aldehydit Bentsaldehydi 180 1.7 Normaalipitoisuus (µg/m³) 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ Pentanaali 20 1.6 110 Heksanaali 55 11.5 Nonanaali 13 5.0 Dekanaali 650 3-Metyylibutanaali 8 Alkaanit Metyylisykloheksaani 2037000 1.4 1600 2000 Heksaani 470000 72 Heptaani 40600 3.2 1200 2100 Oktaani 27300 1.5 1400 1800 Nonaani 6700 1.2 1100 1300 Dekaani 4.3 Undekaani 4.5 Dodekaani 1.9 Tridekaani 0.8 Tetradekaani 1.2 Alkoholit 2-Etoksietanoli 4560 0.8 7.5 2-Butoksietanoli 5 98 250 Etanoli 55000 1900 2500 1-Butanoli 5200 150 230 Amiinit Dimetyyliamiini 140 3.7 9.4 Aromaattiset Styreeni 75 0.8 86 430 Bentseeni 28000 1.6 3.25 Tolueeni 11100 14.4 190 380 Etyylibentseeni 10100 2.0 220 880 o-ksyleeni 4900 1.5 220 440 Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 16:25

Ryhmä Yhdiste Hajukynnys (µg/m³) Normaalipitoisuus (µg/m³) 8 h - mg/m³ p-ksyleeni 4900 5.1 220 440 15 min - mg/m³ Esterit Butyyliasetaatti 30 4.1 720 960 Fenolit Fenoli 200 1.0 8 20 Glykolieetterit Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 3940 Halogenoidut 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani 3790000 7800 10000 Dikloorimetaani 880000 350 880 Fluoritrikloorimetaani 92900 5600 7000 Ketonit Asetofenoni 1810 25 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 1.6 Asetoni 31500 1200 1500 2-Butanoni 810 300 Nitriilit Asetonitriili 70000 68 100 Terpeenit alfa-pineeni 700 7.7 dl-limoneeni 2400 13.5 Kirjallisuus (Wallace 1986, Molhave 1990, Seifert 1990) Yhdisteryhmien yhteenlaskettujen kokonaispitoisuuksien laadullisia viitearvoja. Ryhmä Viitearvoja Oirearvoja Aldehydit 20 Alkaanit 100 Aromaattiset 50 1000 Esterit 20 Halogenoidut 30 Muut 50 Terpeenit 30 Kirjallisuus (Wallace 1986, Seifert 1990) Yhdisteiden yhteenlaskettujen pitoisuuksien, TVOC, yleisiä seuraamuksia. TVOC Yhdisteiden kokonaispitoisuudelle raportoituja seurauksia 600-3000 saattaa esiintyä oireita 3000-25000 aiheuttaa epämiellyttävän olon >25000 aiheuttaa myrkytysoireita Kirjallisuus (Molhave 1990) 5.1.7 Kirjallisuus International Chemical Safety Cards (ICSC) (2007) The International Programme on Chemical Safety (IPCS) joint programme of the United Nations Environment Programme (UNEP), the International Labour Office (ILO) Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 17:25

and the World Health Organization (WHO). Cited January 24th 2007 from: http://www.who.int/ipcs/publications/icsc/en/index.html Kostiainen R, Nokelainen S & Ahonen S (1994) Haihtuvat Orgaaniset Yhdisteet Huoneilmassa. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/94, Helsinki. Molhave L (1990) Volatile organic compounds, indoor air quality and health. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: 15-33. Seifert B (1990) Regulating indoor air. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: 35-49. Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys julkaisu 5 (2001) Sisäilmayhdistys ry, Rakennustietosäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Kirjapaino Verbi, Espoo. Wallace LA (1986) An overview of the total exposure assessment methodology (TEAM) study. Summary and analysis, Vol. 1. United States Environmental Protection Agency, Washington, DC. Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 18:25

6. MATERIAALIN EPÄPUHTAUDET 6.1 Mineraalivillakuidut tasopinnoilta 6.1.1 Tutkimusmenetelmä Tasopinnoille laskeutuneesta pölystä otettiin näyte ns. teippimenetelmällä. Menetelmässä pölyä kerättiin pinnalta kirkkaan teipin avulla, esimerkiksi Scotch Crystal-teippi. Teipistä irrotettiin noin 6-7 cm:n pituinen pala, joka painettiin tasopinnalle niin, että teippiin tarttui pinnalle laskeutunut pöly. Sen jälkeen teippi painettiin puhtaalle mikroskoopin aluslasille. Pölyn koostumus tarkastettiin. Mineraalivillakuituanalyysi tehtiin valomikroskooppisesti. Mineraalivillakuidut tunnistettiin vertailemalla standardiaineisiin ja niiden määrä laskettiin. Analyysin määritysraja on 0,17 kuitua/cm 2. 6.1.2 Tulos Näyte Selite Kuitua/cm 2 1 Huone 1013 0,33 2 Huone 1014 1,0 3 Huone 1088 0,83 4 Huone 1096 0,83 5 Huone 1097 < 0,17 6 Huone 2002 0,33 7 Huone 2003 0,5 8 Huone 2005 0,83 9 Huone 2006 < 0,17 10 Huone 2011 0,33 11 Huone 2012 0,17 12 Huone 2013 < 0,17 13 Huone 2014 < 0,17 6.1.3 Johtopäätös Näytteissä 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10 esiintyy viitearvon ylittävä määrä mineraalivillakuituja (> 0,2 kuitua/cm 2 ). Näytteissä 5, 9, 11, 12 ja 13 ei havaittu viitearvoja ylittäviä määriä mineraalivillakuituja (> 0,2 kuitua/cm 2 ). Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 19:25

6.1.4 Viitearvoja Pintojen kahden viikon pölylaskeuman kuitutiheys tulisi olla alle 0,2 kuitua/cm 2. Mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa silmien ja ihon ärsytysoireita. Mineraalivillakuitujen lähteitä voivat olla akustiikkalevyt tai ilmanvaihtolaitteiden lämpö- ja äänieristeet. Ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa on suositeltavaa selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet niiden vähentämiseen. 6.1.5 Kirjallisuus Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (STM:n oppaita 2003:1) (2003) Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos (2009) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2009. 7. PAINE-EROT JA RAKENTEIDEN TIIVEYS 7.1 Paine-erot Kahdesta tilasta mitattiin paine-eroja viikon ajan. Tilat olivat vastakkaisilla puolilla rakennusta: huone 2012 ja musiikkivälinevarasto. Molemmissa tiloissa on havaittavissa, että yöllä ja viikonloppuisin huonetilat muuttuvat ylipaineisiksi. Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 20:25

7.1.1 Huone 2012 7.1.2 Musiikkivälinevarasto Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 21:25

7.2 Rakenteiden tiiveys Tutkimusalueelta tutkittiin ulkoseinärakenteiden tiiveys merkkisavun avulla. Havaitut vuodot: - opettajain huone 1088, kahden ikkuna-aukon yläosissa vuotoja, lisäksi seinärakenteissa halkeilua sekä pilarissa vuotojälkiä ilmeisesti ylemmästä huoneesta. Vuotokohtia ikkuna-aukon yläosissa Seinän halkeama, vuotojälkiä pilarissa - huone 2003, ikkunan yläpuolella halkeama - huone 2004, ikkunan yläpuolella halkeama Muissa tiloissa ei havaittu vuotoja, myös alakerran lattiakanaalin kannet olivat tiiviitä. Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 22:25

8. NÄYTTEENOTTOKOHDAT Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 23:25

Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 24:25

9. ALLEKIRJOITUKSET Tulokset, johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja muut tässä raportissa esitetyt lausunnot koskevat vain tätä allekirjoitettua raporttia kokonaisuudessaan ja vain tähän raporttiin sisältyviä näytteitä. Tuloksiin perustuvat johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja muut tässä analyysiraportissa esitetyt tulkinnat pohjautuvat yleiseen asiantuntemukseen tulosten merkityksestä. Analyysien merkitystä on verrattava kohteesta tehtyihin havaintoihin ja muihin mittauksiin. Mahdollisissa oikeuksissa käsiteltävissä tai muuten ratkaistavissa riitatapauksissa raportissa esitettyjä tuloksia, johtopäätöksiä, toimenpidesuosituksia ja muita tämän raportin lausuntoja ei saa käyttää, ennen kuin raporttia koskevat maksusaatavat on suoritettu kokonaisuudessaan Ositum Oy:lle. Raporttia ja sen sisältämiä tuloksia, johtopäätöksiä, toimenpidesuosituksia ja muita tässä raportissa esitettyjä lausuntoja ei saa käyttää todisteena missään oikeusasteissa ilman Ositum Oy:n kirjallista lupaa. Raportin saa kopioida ainoastaan kokonaisuutena. Osien kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Ositum Oy vastaa antamastaan lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulu 5.3.2012 Ositum Oy Rak.ins. Rauno Pakanen Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl Ositum Oy:n arkisto Tutkimusraportti 1257912 5.3.2012 Sivu 25:25