51 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 Veijo Tikka YTY-työt Lapissa vuonna 2002 Raportti ROVANIEMI 2003 LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS
Julkaisua on saatavana myös Internetistä http://www.ymparisto.fi/lap ISSN 1455-2639 Taitto: Kyllikki Koskela Paino: Lapin yliopistopaino Rovaniemi 2003 2 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
Sisällys 1 Johdanto...5 2 YTY-työt...6 2.1 Töiden organisointi... 7 3 Työvoima ja työllisyysvaikutus...8 4 Kustannukset...10 5 Vuoden 2002 YTY-työt...11 5.1 Vesistöjen hoito... 12 5.2 Kulttuuriympäristön hoito... 12 5.3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö... 13 5.4 Jätehuolto... 13 5.5 Luonnonsuojelu... 13 6 Yhteenveto vuosien 1995 2002 YTY-töistä...14 Liitteet...15 Kuvailulehdet...19 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 3
4 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
1 Johdanto Vuosi 2002 oli jo yhdeksäs peräkkäinen ns. YTY-työvuosi Lapissa. YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllisyystöitä. Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön (30.5.1993). Töillä voidaan vaikuttaa erityisesti syrjäseutujen työllisyystilanteeseen sekä ympäristön laatuun. Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa on vakiintunut jo uomiinsa ja toimintamalli hyväksi havaittu. Vuosina 1995 2002 on YTY-töiden kokonaistyöllisyysvaikutus ollut yhteensä noin 1 650 henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 37 milj. euroa. Tänä aikana on ollut yli 4 400 työsuhdetta ja toimintaa on ollut lähes kaikissa läänin kylissä. YTY-työt on koettu erittäin käyttökelpoiseksi työllistämismuodoksi Lapin syrjäisillä työttömyyden vaivaamilla alueilla. Syrjäseuduilla järkevät työllisyyskohteet ovat harvassa ja ympäristön hoitoon liittyvät työt ovatkin osoittautuneet mielekkäiksi työllistämiskohteiksi. Kohteet valitaan yhteistyössä alueen kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa. Kohteiden valinnan pääkriteereitä ovat töiden yleishyödyllisyys ja niiden positiiviset vaikutukset alueen elinkeinoelämään, erityisesti matkailuun. YTY-työt ovat osaltaan auttamassa uusien pysyvien työpaikkojen syntymistä läänin alueelle. Töillä on myöskin sosiaalista vaikutusta pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa ja työkyvyn ylläpidossa. Lapissa työllisyyskohteet olivat pääasiassa alueen yleistä viihtyisyyttä ja samalla matkailuelinkeinoa palvelevia kohteita. Tärkeimpiä työkohteita viime vuosina ovat olleet luonnon virkistyskäyttöön liittyvät työt. Vuonna 2002 YTY-töillä työllistettiin yhteensä 408 henkilöä kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 157 henkilötyövuotta. Toiminnan volyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna vain hieman yli 4 %. Töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa läänin kunnissa. Töihin käytettiin rahaa yhteensä 4 milj. euroa, josta palkkakuluihin 3 milj. euroa ja muihin oheiskuluihin 1 milj. euroa. Tämä raportti perustuu kunnittain työnsuunnittelijoilta kerättyyn aineistoon sekä ympäristökeskuksen palkanlaskennasta saatuihin tietoihin. Raportissa esitetään yhteenveto vuonna 2002 Lapissa suoritetuista töistä. Seurannassa työt on jaoteltu kuuteen eri luokkaan, jotka ovat vesistön hoito, kulttuuriympäristön hoito, ulkoilu- ja virkistyskäyttö, jätehuolto, luonnonsuojelu sekä suunnittelu ja työnjohto. Kunnittain on seurattu työllisyysvaikutusta sekä palkka- ja oheiskuluja. Useimmista kunnista on valmistunut kuntakohtainen raportti. Rovaniemellä 23.4.2003 Veijo Tikka Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 5
2 YTY-työt YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllisyystöitä. Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön (30.5.1993). Tämän mietinnön pohjalta Lapin ympäristökeskus aloitti YTY-töiden valmistelun omalla alueellaan vuonna 1994. Työntekijät palkataan palkkaperusteisella työllistämistuella työvoimatoimistoittain yleensä 85 %:sella työajalla. Työkohteita ovat vesistön hoitoon, kulttuuriympäristön hoitoon, ulkoilu- ja virkistyskäyttöön, jätehuoltoon ja luonnonsuojeluun liittyvät työt. Työkohteet sijaitsevat lähellä työllistettäviä, jolloin työntekijöiden oheiskulut saadaan pidettyä alhaisina. Työt ovat motivoivia, koska työskennellään oman elinympäristön parhaaksi. Työkohteiden tulee palvella yleistä tarvetta ja niillä tulee olla mielellään pitkäaikaista työllisyyttä tukeva vaikutus. Kohteet eivät saa olla pelkästään jotain tiettyä yritystä tai yksityistä henkilöä tukevia, vaan niillä tulee olla laajempaa merkitystä. Töillä on myöskin sosiaalista merkitystä työelämästä syrjäytymässä olevien ihmisten aktivoinnissa. YTY-töiden yhteistyötahoja ovat ympäristökeskuksen ja työvoimahallinnon lisäksi mm. kunnat, kylätoimikunnat, osakaskunnat, yhteismetsät, Metsähallitus, seurakunnat, riistanhoitoyhdistykset ym. yhteisöt. Viimeisinä toimintavuosina työt on saatu yhä mielenkiintoisemmiksi ja haastavammiksi. Töihin olisi tulijoita enemmän kuin pystytään ottamaan. Tätä voidaan pitää hyvänä saavutuksena, kun otetaan huomioon töiden heikko palkkaus ja osa-aikaisuus. Kuva1. Viime vuosina tärkeimpiä ovat olleet ulkoilu- ja virkistyskäyttöön liittyvät työt. Kuvassa Impiön kota Ranualta (kuva Ahti Oinas). 6 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
2.1 Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa YTY-töiden toteutuksesta vastaa ympäristötekniikan tulosalue. Kuntiin on palkattu työllisyysvaroin työnsuunnittelijoita, jotka vastaavat oman kuntansa toiminnasta. Lääni on jaettu kahteen suunnittelualueeseen, joiden vetäjinä toimivat alueinsinöörit vastaavat alueensa kuntien YTY-töistä ja työnsuunnittelijoiden toiminnasta. Työmaapäälliköt vastaavat oman alueensa työntekijöiden palkkauksesta ja työmaiden johdosta. Kunnissa olevilla työnsuunnittelijoilla on suuri vastuu oman kuntansa YTY-töistä. Työnsuunnittelijan tehtäviin kuuluvat työkohteiden esivalmistelu yhdessä sidosryhmien kanssa, rahoituksen järjestely, lupa-asiat, uusien kohteiden ideointi sekä vastuu töiden toteuttamisesta. Eniten työllistävissä kunnissa työnsuunnittelijoilla on apunaan työnjohtaja sekä toimistotyöntekijä. Organisaatio on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi ja samalta pohjalta on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. Lapin lääni kunnittain ja suunnittelualueet. Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 7
Työvoima ja työllisyysvaikutus 3 Vuonna 2002 YTY-töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa läänin kunnissa. Vuoden 2002 työllisyysvaikutus pieneni hieman yli 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ollen 157 henkilötyövuotta (kuva 2). Töihin oli palkattuna 408 eri henkilöä. Toiminta painottui työn luonteesta johtuen kesäaikaan, mutta työvoimatoimistojen lisämäärärahojen vuoksi työt jatkuivat aikaisemmasta poiketen joulukuulle asti vilkkaana. Enimmillään oli palkattuna 271 henkilöä. Eniten työllistettyjä oli Kolarissa ja seuraavaksi eniten Enontekiöllä sekä Kittilässä (kuva 3). Työntekijät olivat työvoimatoimiston palkkaperusteisella työllistämistuella palkattuja pääasiassa rakennus- ja metsäalan pitkäaikaistyöttömiä. Työsopimukset olivat yleensä 85 %:sella työajalla. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli viisi kuukautta. Työnsuunnittelijoille pyrittiin järjestämään 100 %:nen työaika ja pitempiaikainen työsopimus. Työnsuunnittelija voi olla palkkaperusteisella työllistämistuella palkattuna enintään kaksi vuotta. Kaikki työvoimatoimistot eivät kuitenkaan suostuneet työnsuunnittelijoiden kokoaikaiseen palkkaukseen, mikä osaltaan vaikeutti kyseisten kuntien töiden järjestelyä. Joissakin kunnissa kunta maksoi työnsuunnittelijan palkasta 15 %, joten työnsuunnittelijalla oli 100 % työaika. Työvoima hankittiin mahdollisimman läheltä työkohdetta. Tällä saatiin oheiskuluja pienemmäksi ja työntekijät paremmin motivoiduiksi. Jokaiseen työporukkaan pyrittiin saamaan eri alojen ammattiosaamista. Kokeneemmat työntekijät ohjasivat ryhmän nuorempia jäseniä. Samalla voitiin lisätä vähän työkokemusta omaavien henkilöiden ammattitaitoa. Kuva 2. YTY-töiden työllisyysvaikutus henkilötyövuosina 1995 2002. 8 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
Kuva 3. Työllistetyt kunnittain vuosina 2002 ja 2001. Kuva 4. YTY-työllistetyt kuukausittain vuonna 2002. Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 9
Kustannukset 4 YTY-töiden kokonaiskustannukset vuonna 2002 Lapissa olivat yhteensä 4 milj. euroa. Ne muodostuivat seuraavasti: Palkkauskulut Työntekijöiden oheiskulut Materiaali- ym. kulut Yhteensä 3,0 milj. euroa 0,5 milj. euroa 0,5 milj. euroa 4,0 milj. euroa Työntekijöiden oheiskulut muodostuvat työkalu- ja matkakuluista sekä turvavarustuksen hankinnasta. Työvoimahallinto osallistui oheiskuluihin yhteensä 0,44 milj. euron osuudella. Työvoimahallinnon oheiskulut olivat pääasiassa työntekijöihin kohdistuvia oheiskuluja. Kunnat osallistuivat oheiskuluihin yhteensä 0,07 milj. euron osuudella. Kunnan osuus muodostui pääasiassa materiaali- ja konetyökuluista sekä Lapin ympäristökeskukselle maksetusta hallinnointikulusta. Samaan aikaan kuntien laskennallinen kunnallisverotulo oli yhteensä 0,46 milj. euroa. Muita oheiskulujen maksajia olivat mm. kylätoimikunnat, kalastuskunnat, yhdistykset ja Metsähallitus. Ympäristöministeriön määrärahoja YTY-töihin käytettiin 8370 euroa. Työllistämisvuoden palkkakustannukset vuonna 2002 olivat 19 709 euroa sosiaalimaksuineen. Osa sopimuksista oli kokoaikaisia ja osa 85-prosenttisia. Oheiskuluja muodostui keskimäärin 6 620 euroa työvuotta kohden, josta työntekijään kohdistuvia oli 3 318 euroa ja materiaali- ym. kuluja 3 302 euroa (liite 1). Kuva 5. YTY-töiden palkkauskulut vuosina 1995 2002. 10 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
Vuoden 2002 YTY-työt 5 Vuonna 2002 tehtiin edellisvuosien tapaan eniten ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyviä töitä. Yli puolet kaikista työkohteista olivat virkistyskäyttöä palvelevia. Panostusta tunturialueiden ja matkailukeskusten virkistysrakenteiden parantamiseksi jatkettiin edellisvuosien tapaan. Toiseksi suosituin työlaji oli kulttuuriympäristön hoito (kuva 6). Näiden töiden tarkoituksena oli parantaa ja tuoda selvemmin esille arvokkaita kylämaisemia sekä osaltaan myös lisätä tiellä liikkujien turvallisuutta. Lisäksi töillä pyrittiin paikallisten asukkaiden omatoimista osallistumista ympäristötöihin. Lapin ympäristökeskuksen seurantamallissa työt on lajiteltu kuuteen eri työlajiin, jotka ovat: - vesistön hoito - kulttuuriympäristön hoito - ulkoilu ja virkistyskäyttö - jätehuolto - luonnonsuojelu - suunnittelu ja työnjohto. Kaikilla työlajeilla on omat tarkenteet, joiden suoritteita voidaan seurata (liite 2). Työkohteet valittiin yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen, kylätoimikuntien ym. sidosryhmien kanssa. Valinnan pääkriteerinä on aina ollut töiden yleishyödyllisyys sekä toteuttamismahdollisuudet henkilötyönä. Muiden osapuolien sitoutuminen hankkeen kustannuksiin on myöskin tärkeää hankkeiden toteuttamiseksi. Yhteenveto kaikista työlajeista ja niiden suoritteista on esitetty liitteessä 3. Kuva 6. Vuoden 2002 YTY-työt käytetyn työajan mukaan. Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 11
5.1 Vesistöjen hoito Vuonna 2002 käytettiin vesistöjen hoidossa eniten aikaa vesikasvustojen niittoon. Vesikasvustoa niitettiin kaikkiaan 63 hehtaarin alalta. Seuraavaksi eniten työaikaa käytettiin ravintoketjun kunnostukseen (roskakalan pyynti) sekä apajapaikkojen raivaukseen. Vesistön hoitotöillä on mm. tarkoitus parantaa kalaston elinolosuhteita ja virkistyskäyttöä sekä estää vesistöjen rehevöitymistä. Vesistöjen hoitotöihin käytettiin työaikaa yhteensä 6,2 henkilötyövuotta. Vuoden 2002 vesistön hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Apajapaikkojen raivaus 3 23,5 ha Kalan istutukset 3 37 400 kpl Kalastuksen valvonta 1 Koekalastus 2 Koskien kunnostus 1 65 m Rantojen raivaus 3 9,0 ha Ravintoketjun kunnostus 3 5 595 kg Vesikasvuston niitto 6 63 ha Muu toimenpide 4 5.2 Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoidossa käytettiin eniten työaikaa maisemanhoitoraivauksiin. Toinen tärkeä osa-alue oli vanhojen rakennusten kunnostus. Vanhojen rakennusten kunnostuksessa on periaate, että rakennuksen omistaja maksaa materiaalikulut. Ympäristöministeriön rahoituksella Muoniossa hoidettiin perinnebiotooppeja. Vaikka Utsjoella ei varsinaisesti tehty YTY-töitä, niin myös siellä tehtiin vuonna 2002 perinnebiotooppien hoitoa Inarin YTY-työntekijöiden toimesta. Kaikkiaan kulttuuriympäristön hoitotöihin käytettiin vuonna 2002 työaikaa 37,3 henkilötyövuotta. Vuoden 2002 kulttuuriympäristön hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Maisemaa rumentavien rakennusten purku 6 16 kpl Maisemanhoitoraivaus 50 228,4 ha Perinnebiotooppien hoito 2 7,0 ha Soramonttujen maisemointi 8,0 ha Vanhojen rakennusten kunnostus 42 66 kpl Muu toimenpide 6 12 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
5.3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö Kaikista YTY-töistä ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyvät työt työllistivät vuonna 2002 yli 50 %. Työaikaa käytettiin näihin töihin 82 henkilötyövuotta. Pääpaino töissä oli jo olemassa olevien reittien varteen rakennettavilla laavuilla, silloilla ja muilla rakenteilla. Alla olevasta taulukosta saa hieman vääristyneen kuvan muiden toimenpiteiden suuruudesta, koska ne usein liittyvät muihin ulkoilu- ja virkistyskäytön töihin. Vuoden 2002 ulkoilu ja virkistyskäytön työt: Kohteita Työmäärä Laavut/kodat 25 33 kpl Laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat 12 14 kpl Lintutornit 9 9 kpl Luontopolut 2 Matkailun aiheuttamat maisemavauriot 1 Nuotiopaikat 2 2 kpl Opastustaulut 5 104 kpl Uimarantojen kunnostus 2 2 kpl Ulkoilu- ja retkeilyreitit (kunnostaminen/rakentaminen) 18 280 km Puuvajat, wc:t ym. rakenteet 39 91 kpl Pitkospuut 13 Pysäköintipaikat 2 2 kpl Sillat 17 52 kpl Muut toimenpiteet 206 5.4 Jätehuolto Jätehuoltoon liittyviä YTY-töitä tehtiin yhteensä 1 henkilötyövuosi. Työt olivat pääsääntöisesti jätteenkeräyspaikkojen rakentamista ja ympäristön siivoamista. Vuoden 2002 jätehuollon työt: Kohteita Työmäärä Jätteenkeräyspaikat 5 11 kpl Muut toimenpiteet 1 5.5 Luonnonsuojelu Luonnonsuojeluun käytettiin työajasta 4,3 henkilötyövuotta. Luonnonsuojeluun liittyvissä töissä rakennettiin pesimäpaikkoja, ruokinta-automaatteja sekä tehtiin pienpetojen pyyntiloukkuja. Lisäksi osallistuttiin luonto- ja metsästysvalvontaan. Hirviporttien rakentaminen poroaitoihin oli myös merkittävä työllistäjä. Vuoden 2002 luonnonsuojelun työt: Kohteita Työmäärä Pesimäpaikkojen rakentaminen 1 250 kpl Riistanhoito 3 Uhanalaisten kasvien ja eläinten elinympäristön hoito 1 0,4 ha Muut toimenpiteet 11 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 13
Yhteenveto vuosien 1995 2002 YTY-töistä 6 Vuonna 1994 aloitettujen YTY-töiden yhdeksänvuotisen historian aikana on Lapissa saatu paljon näkyvää aikaan. Viiden viimeisen vuoden aikana on ollut työllistettynä vuosittain keskimäärin 570 henkilöä ja henkilötyövuosia on tullut keskimäärin 205 vuodessa (liite 4). Lapin ympäristökeskus onkin ollut viime vuosina merkittävä työllistäjä läänissä. Vuodesta 2000 vuoteen 2001 työllistäminen pienentyi noin 30 %, mutta vuodesta 2001 vuoteen 2002 vain noin 4 %. Osassa kuntia työllistäminen on vähentynyt, mutta vastaavasti on kuntia, joissa YTY-työllistäminen on lisääntynyt. Työkohteet ovat sijoittuneet eri puolille Lapin lääniä painottuen voimakkaimmin työttömyyden vaivaamille alueille. Työvoimatoimistoilta saatava työllistämisraha vaihtelee ja vaikuttaa siten olennaisesti YTY-töihin. Viime vuonna eniten käytettiin työaikaa ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyviin töihin. Toiseksi eniten käytettiin työaikaa kulttuuriympäristön hoitoon liittyviin töihin. YTY-töillä on parannettu ympäristön viihtyisyyttä ja lisätty paikallisten ihmisten omatoimisuutta ympäristönhoitotöissä. Töilla on myöskin suuri sosiaalinen vaikutus. Toteutetut työt vaikuttavat positiivisesti alueen ympäristöön ja imagoon ja täten parantavat erityisesti matkailuelinkeinon mahdollisuuksia. Toimintamalli on hioutunut toimivaksi ja samalta pohjalta töitä on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. YTY-töiden avulla on myös lisätty ympäristöhallinnon tunnettavuutta. YTY-työt numeroina vuosina 1995 2002: Työntekijöitä 4 425 henkilöä Työllisyysvaikutus 1 653 htv Työkohteita 22 kunnassa Palkkauskulut 28,7 milj. euroa Muut oheiskulut 8,3 milj. euroa Kokonaiskustannukset 37,0 milj. euroa Vuosina 1996 2002 on saatu aikaan mm. seuraavaa: Raivattu apajapaikkoja Tehty ravintoketjukunnostusta (roskakalan pyynti) Niitetty vesikasvustoa Purettu maisemaa rumentavia rakennuksia Tehty maisemanhoitoraivauksia Kunnostettu vanhoja rakennuksia Rakennettu laavuja ja kotia Rakennettu laitureita, telarantoja ja veneenlaskuluiskia Rakennettu lintutorneja Rakennettu ja kunnostettu luontopolkuja Rakennettu nuotiopaikkoja Rakennettu pitkostusta Rakennettu ja kunnostettu retkeilyreittejä Rakennettu puuvajoja ja käymälöitä Rakennettu jätteenkeräyspaikkoja Kerätty romuautoja 250 ha 322 tn 886 ha 307 kpl 3 437 ha 958 kpl 446 kpl 114 kpl 32 kpl 30 kpl 125 kpl 67 km 5 730 km 545 kpl 214 kpl 650 tn 14 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuonna 2002 LIITE 1 Kunta Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys Palkkakulut Kaikki Kuntien Kunnan Muiden Oheiskulut Kaikki Vuositekijöitä vuosia (ei sotua ym.) palkkaus- saama maksamat maksamat yhteensä kulut kustannus/ yhteensä euroa kulut (sotu- laskennall. oheiskulut oheiskulut euroa yhteensä työntekijä maksuineen verotulo euroa euroa euroa euroa euroa euroa* Enontekiö 29 13,3 185 273 244 453 35 665 8 307 42 935 51 242 295 695 18 380 Inari 16 5,8 95 489 118 763 17 666 34 113 36 233 70 346 189 109 20 654 Kemi 8 4,3 65 207 81 020 12 389 36 944 3 048 39 992 121 012 19 064 Kemijärvi 26 5,6 89 019 110 793 16 914 19 879 19 359 39 238 150 031 19 855 Keminmaa 8 4,2 85 045 105 472 16 159 19 861 8 646 28 506 133 978 25 293 Kittilä 23 11,9 180 908 225 108 34 372 29 397 35 352 64 749 289 857 18 885 Kolari 58 23,8 360 686 449 189 68 530 48 466 67 595 116 061 565 249 18 913 Muonio 10 3,7 53 412 66 478 10 148 0 8 370 8 370 74 848 18 114 Pelkosenniemi 20 7,3 103 517 128 521 19 668 7 100 35 906 43 006 171 527 17 534 Pello 30 9,8 164 452 204 519 30 424 5 385 52 900 58 285 262 803 20 976 Posio 15 5,3 90 550 101 517 16 299 4 093 33 899 37 992 139 508 19 336 Ranua 14 4,2 63 202 78 599 11 692 6 948 19 358 26 307 104 906 18 849 Rovaniemen mlk 21 9,8 96 788 120 399 17 422 33 074 36 714 69 788 190 187 12 248 Rovaniemi 7 4,3 67 915 84 374 12 904 15 124 8 406 23 530 107 904 19 486 Salla 21 9,6 157 294 191 844 29 493 18 556 49 869 68 425 260 269 20 025 Savukoski 21 8,8 143 558 178 188 27 635 8 850 65 742 74 592 252 780 20 180 Simo 8 4,3 72 074 89 613 13 514 6 791 15 500 22 291 111 904 20 696 Sodankylä 18 6,7 106 340 132 287 20 205 25 315 30 303 55 618 187 905 19 833 Tervola 8 2,3 43 299 53 762 8 227 10 064 0 10 064 63 826 23 894 Tornio 21 6,7 112 914 140 480 21 171 45 761 19 789 65 550 206 030 21 061 Utsjoki Ei toimintaa v. 2002 Ylitornio 26 5,6 92 475 115 046 17 108 10 504 53 580 64 084 179 130 20 618 YHTEENSÄ 408 157 2 429 419 3 020 426 457 605 394 532 643 503 1 038 035 4 058 461 19 709 * Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan veroäyrillä 1 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 15
LIITE 2 YTY-seurannassa käytössä olevat työlajit Työlaji Työlaji Tarkenne Tarkenne Yksikkö nro nro 1 Vesistöjen hoito 101 - apajapaikkojen raivaus ha 102 - järvien syvyyskartoitus kpl 103 - kalan istutukset kpl 104 - kalastuksen valvonta - 105 - koekalastus - 106 - koskien kunnostus m 107 - kutusorakot kpl 108 - pyydysten valmistus kpl 109 - rantojen raivaus ha 110 - ravintoketjun kunnostus (roskakalan pyynti) kg 111 - vesikasvuston niitto ha 112 - muu toimenpide - 2 Kulttuuriympäristön hoito 201 - maisemaa rumentavien rakennusten purku kpl 202 - maisemanhoitoraivaus ha 203 - perinnebiotooppien hoito ha 204 - putki- ja sähkölinjojen maisemointi m2 205 - soramonttujen maisemointi kpl 206 - vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus kpl 207 - muu - 3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö 301 - laavut/kodat kpl 302 - laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat kpl 303 - lintutornit kpl 304 - luontopolut km 305 - matkailun aiheuttamat maisemavauriot - 306 - nuotiopaikat kpl 307 - opastustaulut kpl 308 - uimarannat kpl 309 - ulkoilu- ja retkeilyreitit km 310 - puuvajat, wc:t ym. rakenteet kpl 311 - pitkospuut km 312 - pysäköintipaikat kpl 313 - sillat kpl 314 - muut virkistyskäytön työt kpl 4 Jätehuolto 401 - jätteen keräys kg 402 - jätteenkeräyspaikat kpl 403 - neuvonta - 404 - romuautojen keräys tn 405 - muu - 5 Luonnonsuojelu 501 - lintuvesien hoito ha 502 - pesimäpaikkojen rakentaminen kpl 503 - riistanhoito ha 504 - uhanalaisten kasvien ja eläinten elinympäristön hoito ha 505 - muu - 6 Suunnittelu ja työnjohto 601 - suunnittelu 602 - työnjohto 16 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
Vuonna 2002 tehdyt YTY-työt työlajeittain LIITE 3 Kohteita Työmäärä Vesistöjen hoito - kalan istutukset 3 37 400 kpl - apajapaikkojen raivaus 3 23,5 ha - koekalastus 2 - kalastuksen valvonta 1 - rantojen raivaus 3 9 ha - ravintoketjun kunnostus (roskakala) 3 5,6 tn - vesikasvuston niitto 2 63 ha - koskien kunnostus 1 65 m - muu toimenpide 4 Kulttuuriympäristön hoito - maisemaa rumentavien rakennusten purku 6 16 kpl - maisemanhoitoraivaus 50 228,4 ha - soramonttujen maisemointi 1 8 ha - perinnebiotooppien hoito 2 7 ha - vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus 42 66 kpl - linja-autopysäkit 1 3 kpl - muu toimenpide 6 Ulkoilu ja virkistyskäyttö - laavut/kodat 25 33 kpl - laiturit, telarannat ja veneenlaskuluiskat 12 14 kpl - lintutornit 9 9 kpl - luontopolut 2 - nuotiopaikat 2 2 kpl - opastustaulut 5 104 kpl - pitkospuut 12 6,9 km - ulkoilu- ja retkeilyreitit (rakentaminen/kunnostus) 18 280 km - puuvajat ja käymälät 39 91 kpl - parkkipaikat 2 2 kpl - retkeilyreittisillat 17 52 kpl - muu toimenpide 206 Jätehuolto - jätteenkeräyspaikat 5 11 kpl - muu toimenpide 1 Luonnonsuojelu - hirviportit poroaitoihin 3 82 kpl - riistanhoito 3 - luontovalvonta 3 - uhanalaisten kasvien ja eläinten elinympäristön hoito 1 0,4 ha - ruokintalautat 12 - muu toimenpide 2 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 17
LIITE 4 YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuosina 1995 2002 Vuosi Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys- Palkkkulut Kaikki palkkaus- Kuntien saama Kunnan mak- Muiden maksamat Oheiskulut Kaikki kulut tekijöitä vaikutus (ei sotua ym.) kulut (sotumak- laskennallinen samat oheis- oheiskulut yhteensä yhteensä yhteensä vuosia euroa suineen) euroa verotulo euroa* kulut euroa euroa euroa euroa 1995 395 158 1 609 558 2 031 710 294 598 Oheiskulutiedot puuttuvat 2 031 710 1996 512 206 2 814 815 3 535 476 514 083 420 190 442 288 862 478 4 397 954 1997 669 263 3 644 081 4 561 986 663 217 525 053 841 501 1 366 555 5 928 541 1998 739 220 3 237 245 4 042 536 598 323 521 039 673 895 1 358 581 5 401 116 1999 639 256 3 532 854 4 412 947 656 516 507 928 915 447 1 423 374 5 836 321 2000 616 229 3 218 564 4 014 026 603 200 453 182 840 218 1 293 400 5 307 426 2001 447 164 2 509 859 3 102 287 470 600 347 220 654 381 1 001 601 4 103 887 2002 408 157 2 429 419 3 020 426 457 605 394 532 643 503 1 038 035 4 058 461 Yhteensä 4 425 1 653 20 566 975 28 721 393 4 258 143 3 169 144 5 011 233 8 344 023 37 065 417 * Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan veroäyrillä. Eräiden kuntien oheiskulutiedot puutteellisia YTY-työllistetyt vuonna 2002 aluekeskuksittain 18 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51
Kuvailulehti Julkaisija Lapin ympäristökeskus Julkaisuaika Toukokuu 2003 Tekijä(t) Veijo Tikka Julkaisun nimi YTY-työt Lapissa vuonna 2002. Raportti Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Vuosi 2002 oli yhdeksäs YTY-työvuosi Lapissa. YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja-hoitoa edistäviä työllisyystöitä. Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön (30.5.1993). Töillä voidaan parantaa erityisesti syrjäseutujen työllisyystilannetta sekä ympäristönlaatua. Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa on vakiintunut jo uomiinsa ja toimintamalli hyväksi havaittu. Vuosina 1995 2002 on YTY-töiden kokonaistyöllisyysvaikutus ollut yhteensä noin 1 650 henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 37 milj. euroa. Tänä aikana on ollut noin 4 400 eri työsuhdetta ja toimintaa on ollut kaikissa läänin kunnissa ja lähes kaikissa kylissä. Vuonna 2002 YTY-töillä työllistettiin yhteensä 408 henkilöä, kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 157 henkilötyövuotta. Toiminnan volyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 %. Töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa Lapin läänin kunnissa. Töihin käytettiin rahaa yhteensä 4 milj. euroa, josta palkkakuluihin 3 milj. euroa ja muihin oheiskuluihin 1 milj. euroa. Tärkeimpiä työkohteita olivat luonnon virkistyskäyttöön liittyvät työt. Tämä raportti perustuu kunnittain työnsuunnittelijoilta kerättyyn aineistoon sekä ympäristökeskuksen palkanlaskennasta saatuihin tietoihin. Raportissa esitetään yhteenveto vuonna 2002 Lapissa suoritetuista töistä. Asiasanat ympäristö, ympäristönhoito, työllisyys, Lappi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika ISSN ISBN 1455-2639 Sivuja Kieli 20 Suomi Luottamuksellisuus Hinta Julkinen - Lapin ympäristökeskus puhelin (016) 329 4111, fax (016) 310 340 PL 8060, 96101 Rovaniemi Lapin ympäristökeskus Lapin yliopistopaino, 2003 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51 19
Sisdoallosiidu Almmustahtti Almmustahttináigi Lappi bi rasguovddáš 5.2003 Dahkki(t) Veijo Tikka Prentosa namma YTY-barggut Lappis jagis 2002. Raporta (YTY-työt Lapissa vuonna 2002. Raportti) Prentosa oasit / eará seammá pro³eavtta prentosat oahkkáigeassu Jahki 2002 lei 9. YTY-bargojahki Lappis. YTY-barggut leat birasgáhttema ja -dikšuma ovddideaddji barggolašvuo abarggut. Doaibman vuo uduvvá birasministeriija ásahan bargojoavkku smiehttamuššii (30.5.1993). Bargguin sáhttá buoridit erenomá it boaittobeale guovlluid barggolašvuo a sihke biraskvalitehta. Bargguid organiseren Lappi birasguovddá is lea stá ásmuvvan jo vuohkasin ja doaibmanmálle buorrin gávnnahuvvon. Jagiin 1995-2002 leamaš YTY-bargguid oppalaš barggolašvuo aváikkuhus oktiibuot sullii 1 650 bargibargojagi ja ollesgolut sullii 37 milj. eur. Dán áigge leamaš sullii 4 400 sierra bargogaskavuo a ja doaibman leamaš buot leana gielddain ja measta buot giliin. Jagis 2002 YTY-bargguid olis bargu addui oktiibuot 408 olbmui, oppalaš barggolašvuo aváikkuhus leamašan oktiibuot 157 bargibargojagi. Doaimma volyma njiejai ovddit jagi ektui sullii 4 %. Barggut bargojedje Ohcejoga logakeahttá buot Lappi leana gielddain. Bargguide geavahuvvui ruhta oktiibuot 4 milj. eur., mas bálkágoluide 3,0 milj. eur. ja eará lassigoluide 1,0 milj. eur. Dehaleamos barggut ledje luonddu lustageavahussii gullevaš barggut. Guovddá³á³³it Prentosa namma ja nummir Dát raporta vuo uduvvá gielddaid mielde bargoplánejeaddjiin oggon materiálai sihke birasguovddá a bálkárehkenastimis o ojuvvon die uide. Raporttas ovdanbukto oahkkáigeassu jagis 2002 Lappis bargon bargguin. biras, birrasadikšun, barggolašvuohta, Lappi Lappi birasguovddá a má¹ggus 51 Prentosa temá Pro³eaktabarggu namma ja nummir Ruhtadeaddji/ doaibmaaddi Pro³eaktajovkui gulleva³ organisa³uvnnat Prentosa vuovdin / juohkki Prentosa goasttedeaddji Prentenbáiki ja áigi ISSN ISBN 1455-2639 Siidut Giella 20 Suomagiella Luhtola³vuohta Almmolaš Haddi Lappi birasguovddáš, PL 8060, 96101 ROAVVENJÁRGA telefon (016) 329 4111, fáksa (016) 310 340 Lappi birasguovddáš Lappi universitehtaprentehat, Roavvenjárga 2003 20 Lapin ympäristökeskuksen moniste 51