Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2011

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2011 Maaliskuu 2011

SISÄLTÖ 1. Toimintaympäristö... 3 2. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus... 5 2.1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka... 6 2.2. Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet... 7 2.3. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö... 8 2.4. EU-politiikka ja EU-suhteet... 9 2.5. Kansalaispalvelut... 10 2.6. Muut kv. oikeudelliset tehtävät... 11 2.7. Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa... 12 2.8. Julkisuusdiplomatia... 12 2.9. Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät... 13 3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 15 4. Määrärahat... 19 4.1. Toimintamenomäärärahat... 20 4.2. Muut määrärahat... 25 4.3. Määrärahojen jako vuonna 2011... 28 LIITTEET: 1. Edustustojen määrärahajako vuonna 2011 2. Momentin 24.90.66 määrärahajako vuonna 2011 3. Sisäisen suunnitelman lomake edustustolle 2

1. Toimintaympäristö Suomen ulkopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti. Kehittyvien maiden nousu on siirtänyt kansainvälistä yhteisöä kohti moninapaista, useiden vahvojen keskusten muodostamaa järjestelmää. Maailmanpolitiikan agendalle on noussut ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaliongelmia, joiden ratkaiseminen ei ole mahdollista paikallisella tai alueellisella tasolla. Maailmantalouden riippuvuussuhteet ovat syventyneet, muuttaneet muotoaan ja muokanneet valtasuhteita uusiksi. Kansainvälinen rakennemuutos näyttää jatkuvan ja syvenevän 2010-luvulla. Vaikka lamasta on monissa maissa palattu nousu-uralle, kasvu jakautuu alueellisesti epätasaisesti ja painottuu kehittyville markkinoille, erityisesti Aasiaan. Julkisen talouden vajeista on muodostumassa suuri, etenkin läntistä maailmaa koskettava rasite. Merkittäviä globaaleja riskejä ovat ilmastonmuutos, resursseihin ja luonnonvaroihin liittyvät konfliktit, sitkeänä jatkuva köyhyys, lisääntyvä taloudellinen nationalismi ja protektionismi, heikot valtiot, ääriliikkeet sekä pitkittyvät kriisit. Kansainvälisessä oikeudessa etusijalla ovat jatkossakin monenkeskisen sopimusjärjestelmän kehittäminen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen. Rankaisemattomuuden vastainen työ ja ihmisoikeustilanteen parantaminen säilyttävät asemansa keskeisinä tavoitteina. Suomen menestyminen riippuu aikaisempaa enemmän kyvystämme vaikuttaa globaalin kehityksen suuntaan. Dynaaminen talouspolitiikka ja selkeä poliittinen johtajuus sekä Suomessa että Euroopan unionissa ovat edellytys vaikutusvallan kasvulle. Alkaneella vuosikymmenellä Suomelta edellytetään entistä terävämpää kykyä vaikuttaa asioihin maamme rajojen ulkopuolella, aikaisessa vaiheessa. Ulkoisen vaikuttamisemme kohteet ml. edustustoverkkomme on asetettava huolellisesti ja tarkasti tärkeysjärjestykseen. EU:n merkitys vaikuttamisen väylänä korostuu, koska Suomi ei pysty laajaan, globaaliin vaikuttamiseen yksin. Samaan aikaan kun otamme huomioon globaalin kehityksen tekijät on meidän pystyttävä myös tehokkaaseen kahdenväliseen toimintaan. Suomen on myös entistä selvemmin kyettävä julkisuusdiplomatian avulla profiloitumaan maana, jonka maailmanluokan osaamista tarvitaan globaalien ongelmien ratkaisussa. Suomen maabrändin vahvuuksien jalkauttamistyö edistää tähän tavoitteeseen pyrkimistä rakentamalla yhdenmukaisen pohjan tehokkaalle julkisuusdiplomatialle, VKE-työlle ja kansainväliselle viestinnälle. Keskeisiä muutostrendejä, jotka otetaan huomioon alueellisessa ja temaattisessa painopisteasetannassa, ovat seuraavat: 1. Euroopan unionin yhteisen ulkopolitiikan vahvistuminen Globaalijärjestelmän muutos jatkuu. Kansainväliset instituutiot uudistuvat ja keskeiset maat kuten Yhdysvallat ja Kiina rakentavat kumppanuuksiaan uudelleen. Euroopan unionin tulee pystyä käyttämään muutostilanteessa vaikutusvaltaansa ja varmistamaan, että yhteinen ulkopolitiikka saadaan toimimaan tehokkaammin. Erityisen tärkeää on Euroopan ulkosuhdehallinnon ripeä rakentaminen ja sen vahva hyödyntäminen kaikilla politiikkasektoreilla. On myös otettava huomioon unionin todennäköinen laajentuminen tarkastelukauden kuluessa. 2. Uudet valtasuhteet ja globaalihallinta 3

Globaalien valtasuhteiden muutos, moninapaistuminen sekä jo pidempään jatkunut yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan roolin kasvu haastavat nykyiset kansainvälisen yhteistyön mekanismit. Perinteisten, valtioiden välisten monenkeskisten järjestöjen asema kuten YK:n vaikeutuu, joskin YK:n rooli ainoana legitiiminä universaalina päätöksentekojärjestelmänä säilyy. Suuntauksena on kuitenkin samalla vaikutusvallan liukuminen joustavampiin, epävirallisiin tai ainoastaan harvojen valtioiden muodostamiin instituutioihin tai G-20 -tyyppisiin ryhmiin. Ihmisoikeuksien edistämisen kannalta kansainvälinen ilmapiiri on muuttunut haasteellisemmaksi. 3. Aasian nousu ja kiristyvä taloudellinen kilpailu Talouskriisi on kiihdyttänyt maailmantalouden rakennemuutosta ja kehittyvien markkinoiden suhteellisen painoarvon vahvistumista. Tulevalla vuosikymmenellä suuntaus jatkuu ja tuotannon ja kulutuksen painopiste jatkaa siirtymistään transatlanttiselta akselilta kohti Aasiaa. Kilpailun kiristyessä protektionismin riski kasvaa. Tullitariffien merkityksen vähentyessä nousevat erilaiset ei-tulleihin perustuvat esteet keskeisiksi. Suomen on löydettävä oikeat keinot tukea avointa ja sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta, samalla vahvistaen nousevien talouksien rakentavaa osallistumista kansainvälisen yhteisön toimintaan. Tässä yhteydessä korostuu tarve vahvistaa EU-2020-strategian toimeenpanossa sisäisten ja ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuutta unionin ulkoisen kilpailukyvyn parantamiseksi. 4. Euroopan muuttuva turvallisuusjärjestys Euroopan turvallisuuspoliittiseen kehitykseen liittyy Suomen näkökulmasta lähivuosina kolme tärkeää kysymystä: Suomen oma turvallisuusratkaisu EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunta sekä Venäjän suhde eurooppalaisiin turvallisuusjärjestelyihin. Rajat ylittävät uhat kuten terrorismi, ilmastonmuutos, energiaturvallisuuden ongelmat, tietoverkkouhat tai rikollisverkostot korostavat turvallisuuspolitiikan suunnittelussa laajan turvallisuuden näkökulmaa. 5. Kehitys Venäjällä, EU:n itäisessä naapurustossa ja Pohjois-Euroopassa Venäjän merkitys Suomelle säilyy suurena tai jopa kasvaa. Suomen on pyrittävä vaikuttamaan Venäjän kehityksen suuntaan jatkamalla tiivistä, avointa ja kattavaa yhteistyötä kahdenvälisesti, EU:n puitteissa ja monenkeskisesti. Venäjän sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen etu. Itä-Euroopan, Keski- Aasian ja Etelä-Kaukasian painoarvo kasvaa sekä talouden että turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö laajenee. Arktisen alueen merkitys lisääntyy ilmastonmuutoksen ja energiakilpailun edetessä. 6. Euroopan ja Yhdysvaltojen kumppanuus Yhdysvaltojen hallinto on yhteistyöhakuinen ja monenkeskisille ratkaisuille avoin. Toisaalta Yhdysvallat on turhautunut EU:n ulkopoliittiseen hampaattomuuteen ja sen intressit Aasian suunnalla kasvavat. Molemmin puolin Atlanttia toivotaan strategisempaa, globaaliongelmien ratkaisemiseen tähtäävää yhteistyötä, mutta käytännön tulokset antavat odottaa itseään. Moninapaistuvassa maailmassa Euroopan ja Yhdysvaltojen muodostaman, demokratiaan ja markkinatalouteen pohjautuvan arvoyhteisön vahvistaminen olisi entistäkin tärkeämpää. 7. Ilmaston, energian ja luonnonvarojen politiikka 4

Ilmastoon, energiaan ja luonnonvaroihin liittyvien kysymysten merkitys on kasvanut ja 2010-luvun aikana kehitys edelleen kiihtyy. Ongelmassa on monta osatekijää kuten ilmastonmuutoksen suorat ja välilliset haittavaikutukset, luonnonvaroja koskevan kilpailun kiristyminen, energian tuotantoon ja saatavuuteen liittyvät poliittiset ja taloudelliset kiistat sekä kilpajuoksu puhtaan teknologian kehittämisessä. Resurssipolitiikka vakiintuu yhdeksi maailmanpolitiikan keskeisimmistä alueista. 8. Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys Globaalit muutokset edellyttävät 2010-luvulla, että kehityspolitiikassa on otettava entistä paremmin huomioon kehityksen ympäristölliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset ulottuvuudet. Globaaliongelmat kuten ilmastonmuutos vaikuttavat kehitysrahoituksen tarpeeseen. Hallitusten on kehitettävä toimintatapoja ja etsittävä uusia keinoja avun tuloksellisuuden vahvistamiseksi sekä yksityisen että julkisen sektorin resurssien mobilisoimiseksi. Uudet, nousevat taloudet on saatava täysimääräisesti mukaan kehityspolitiikkaan ja -rahoitukseen. 9. Epävakauden vyöhyke ja kriisinhallinta Sahelista Kashmiriin ulottuvalla epävakauden vyöhykkeellä tilanne jatkuu vaikeana. Alkaneella vuosikymmenellä ongelmien voidaan odottaa syvenevän. Terrorismi, hauraat valtiot ja ääriliikkeiden toiminta muodostavat merkittävän riskin. Samalla on mahdollista, että tietyt jo pitkään jatkuneet kansainväliset konfliktit kärjistyvät. Erityisen riskin muodostavat Iran ja Lähi-itä sekä Afganistanin ongelman pitkittyminen. Näillä konflikteilla on laajoja, myös Suomeen ulottuvia vaikutuksia. Pohjois-Afrikan vahvistuneet demokratiavaatimukset tulevat vaikuttamaan merkittävällä tavalla alueen maiden kehitykseen. Kansainvälinen kriisinhallinta muuttuu vaativammaksi ja kalliimmaksi. Kokonaisvaltaisen, turvallisuuteen ja kehitykseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen korostuu etsittäessä kestäviä ratkaisuja esimerkiksi Afrikan konflikteihin. 10. Ulkoasiainhallinnon kasvavat vaatimukset ja pienenevät resurssit Suomen turvallisuus ja hyvinvointi riippuvat 2010-luvulla yhä enemmän siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Suomalaista ja EU:n yhteistä diplomatiaa tarvitaan siis vielä enemmän kuin tänään. Suomen on vaikutettava entistä terävämmin nimenomaan meille tärkeisiin asioihin. Suomalaiset myös liikkuvat, toimivat ja asioivat entistä enemmän ulkomailla, ja tarvitsevat entistä enemmän ulkoministeriön palveluita. Liikkuvuus lisääntyy myös Suomeen päin. Ulkoasiainhallintoon ja sen tuottamiin palveluihin kohdistuvat odotukset ja kysyntä jatkavat kasvuaan, mutta toisaalta toimintaa rajoittavat julkisen talouden supistuvat resurssit. 2. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Tässä osiossa esitetään vaikuttavuus- ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuodelle 2011 ulkoasiainhallinnon tehtävien mukaan jaoteltuina. 5

2.1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Suunnittelukauden tavoitteena on ajan haasteisiin kykenevän monenkeskisen järjestelmän kehittäminen ja Suomen tehokas toiminta monenkeskisessä yhteisössä. Tavoitteena on vahvistaa EU:n roolia yhtenäisenä globaalina toimijana sekä Suomen vaikutusvaltaa unionin päätöksenteossa. Euroopan ja kansainvälistä laaja-alaista turvallisuutta vahvistetaan. Tavoitteena on kokonaisvaltainen lähestymistapa konfliktien ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja jälkihoitoon. Suomen roolia kansainvälisessä kriisinhallinnassa vahvistetaan. Ministeriö edistää hyvää hallintoa, oikeusvaltiokehitystä sekä ihmisoikeuksia kokonaisvaltaisesti. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Aktiivinen osallistuminen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ja vahvistamiseen. Suomen vaikutusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja Suomen tavoitteiden edistäminen EU:n toiminnassa. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) kehittäminen ja vahvistaminen. Panostaminen EU:n kriisinhallintatoimintaan varsinkin operaatioissa sekä EU:n siviili- ja sotilasvoimavarojen kehittämiseen. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja toiminnan kehittämiseen EU:n lisäksi myös Naton, YK:n ja Etyjin puitteissa. YTPP-yhteistyön vahvistaminen kolmansien maiden kanssa, ml. EU-Venäjä kriisinhallintayhteistyön edistäminen. Pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventäminen. Nato-rauhankumppanuuden kehittäminen uuden strategisen konseptin mukaisesti. Aktiivisena kumppanimaana osallistuminen myös nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan. Osallistuminen kahteen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon. Panostaminen Afrikan kriisinhallintakapasiteetin vahvistamiseen. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimivien suomalaisten määränriittävän tason ylläpitäminen, ml. johtotehtävät. Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimeenpano (pl 1325), ml. naisten kriisinhallintaosallistumisen lisääminen. Kampanjointi vaihtuvaksi jäseneksi YK:n turvallisuusneuvostoon 2013 2014. Mahdollisen TNjäsenyyden edellyttämän politiikka- ja resurssisuunnittelun käynnistäminen. YK:n kokonaisvaltaisen reformityön edistäminen sekä monenkeskisten instituutioiden työn tehostaminen. Aktiivinen tuki ja osallistuminen kansainväliseen rauhanvälitystoimintaan. Osallistuminen ja vaikuttaminen kansainvälisessä yhteistyössä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi, ml. ydinturva. Kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) edistäminen ja vaikuttaminen pienasekysymyksissä. Valmistelujen saattaminen loppuun koskien yleissopimusta jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä (Ottawan sopimus), tavoitteena sopimukseen liittyminen vuonna 2012. Ihmisoikeuspoliittisen selonteon painopisteiden edistäminen kansainvälisesti. Dignified Foreign Policy konseptin edistäminen ja toiminnallistaminen. 6

Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaiden epävirallisen ulko- ja turvallisuusyhteistyön puheenjohtajuuksien sekä pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön koordinaation onnistunut läpivienti. Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanon jatkaminen; Venäjä-foorumin järjestäminen, valtionhallinnon Venäjä-politiikan virtaviivaistaminen ja toimintaohjelman päivittäminen. Pohjoisen ulottuvuuden ja kumppanuuksien syventäminen. Arktisen strategian toimeenpano. Lähialueyhteistyön uuden linjauksen valmistelu, ENPI CBC ohjelmien onnistunut käynnistyminen ja uuden rahoituskehyksen valmistelu. Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasia, Keski-Aasia -politiikkalinjauksen (IKTO) toimeenpano. Liikkuvuuden edistäminen Venäjän sekä Ukrainan ja muiden itäisten kumppanimaiden kanssa. Tavoitteena hallittu ja vastavuoroinen siirtyminen kohti viisumivapautta. Transatlanttisten suhteiden vahvistaminen; Suomen etujen mukaisten politiikkalinjausten edistäminen, ml. transatlanttinen kumppanuus ja Suomen Yhdysvallat-toimintaohjelman valmistelu. Aasian maiden, erityisesti Kiinan, Intian ja muiden nousevien talouksien osallistumisen edistäminen kansainvälisen yhteisön toimintaan; samoin Latinalaisen Amerikan keskeisten maiden osalta. Afganistanin ja Pakistanin tilanteen vakauttamisen tukeminen. Afganistan-toimintaohjelman päivitys. Afrikka Suomen ulkopolitiikassa linjauksen toimeenpano. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.2. Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet Ministeriö edistää avoimen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppa- ja talousjärjestelmän vahvistamista. Suomelle keskeiset tavoitteet sisällytetään EU:n neuvottelutavoitteisiin. Tavoitteena on suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen ja toimintaedellytysten parantaminen ulkomailla. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Avoimen kauppapolitiikan periaatteiden edistäminen Euroopan Unionin sekä G8- ja G20 ryhmittymien kauppapoliittisessa toiminnassa. Kauppa-, sisämarkkina-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan johdonmukainen kehittäminen EU2020-strategian toimeenpanon yhteydessä. 7

WTO:n Dohan kierroksen päättäminen ja WTO:n toiminnan kehittäminen sekä EU:n monenvälistä kauppajärjestelmää täydentävien WTO+ -tasoisten vapaakauppasopimusneuvottelujen edistäminen. Venäjän WTO-jäsenyysprosessia koskevan teknisen työn jouduttaminen sekä jäljellä olevien avointen kysymysten ratkaiseminen. Suomen kaupallis-taloudellisten intressien edistäminen painopistealueina: - Aasia, Venäjä sekä keskeiset IVY-maat, - Cleantech-sektori, - raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta koskevat kysymykset, - kaupanestetyö, - kansainvälisen energia/ ilmasto/ ympäristötyön kauppapoliittiset ulottuvuudet, - investointien edistäminen ja vaikuttaminen EU:n investointi-politiikan muotoutumiseen - ennakointityötä koskevan pilotoinnin tulosten tarkastelu ja kehittäminen. Suomen kauppapoliittisen ohjelman ja ulkoministeriön VKE-strategian päivittäminen. Ulkoministeriön aseman vahvistaminen osana kansallisten VKE-toimijoiden kokonaisuutta House of Finland periaatteen hengessä ml. Finnode-yhteistyö. Vientivalvontaregiimien ja vientiluvituksen toteuttaminen ja kehittäminen Suomen asesulkupolitiikan mukaisesti ja taloudelliset edut turvaavalla tavalla. OECD:n roolin vahvistaminen talouden globaalihallinnossa taustoittajana ja politiikkasuosittelijana sekä OECD:n sisältötyön hyödyntäminen Suomen hallitusohjelman toimeenpanossa. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.3. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Tavoitteena on köyhyyden vähentäminen kestävää kehitystä tukevalla tavalla sekä vuosituhattavoitteita edistäen. Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistetään kehitysyhteistyön ja politiikan keinoin. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun laatua varmistetaan ja kehitetään. Ministeriö edistää kehitysyhteistyömäärärahasitoumusten ja tavoitteiden toteutumista sekä kehitysrahoituksen ja ilmastorahoituksen toteutumista ja yhteensovittamista. Kehityspoliittista johdonmukaisuutta edistetään. Hallitusohjelman määrällisiin ja laadullisiin vaatimuksiin vastaaminen edellyttää kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamista edelleen. Toiminnan laadun varmistamiseksi hallitus ohjaa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen osan kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista (enintään 5 %). Tulostavoitteet vuodelle 2011 Hallituksen kehityspoliittisen ohjelman (2007) toimeenpanon arviointi. 8

Uuden hallituksen kehityspoliittisen ohjelman koordinointi- ja valmisteluvastuu. Määrärahojen tasaisen kasvun varmistaminen kohti 0,7 prosentin ODA/BKTL-tavoitetta. Vuonna 2011 saavutetaan 0,58 prosenttia BKTL:sta. Kehityspolitiikkaa palvelevan suunnittelu-, hallinto- ja raportointijärjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Suomen oman, EU:n ja monenvälisen järjestelmän, ml. G-20:n puitteissa, kehityspolitiikan ja - yhteistyön tuloksellisuuden, laadun ja vaikuttavuudenedistäminen Suomen prioriteettien mukaisesti. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen EU-yhteyksissä. EU:n globaalistrategiaa koskevan aloitteen esilläpito ja täsmentäminen. EU:n ja USA:n transatlanttisen kehityspoliittisen dialogin edistäminen. Ilmastopolitiikan ja kehityspolitiikan leikkauspintojen vahvistaminen, mukaan lukien lyhyen aikavälin ilmastorahoituksen toimeenpano osana kehityspolitiikan toimeenpanoa. Ilmastokestävyyden edistäminen kehitysyhteistyössä. Suomen kehityspoliittisen roolin vahvistaminen Suomen kehitysyhteistyön kahdenvälisillä ja alueellisilla painopistealueilla, sekä priorisoimissamme monenvälisissä järjestöissä. Kahdenvälisen ja alueellisen kehityspolitiikan ja -yhteistyön tehokas ja laadukas suunnittelu ja toimeenpano. Annettujen sitoumusten mukaisesti kohdennetaan Afrikkaan 50 prosenttia kehitysyhteistyön määrärahojen kasvusta. Laajemman Euroopan aloitteen (LEA) tehokas toimeenpano vuosittaisen työsuunnitelman mukaisesti (ml. ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen). Monialainen kanssakäyminen kansalaisyhteiskunnan kanssa kehityspolitiikan saralla, ml. kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpano. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.4. EU-politiikka ja EU-suhteet Tavoitteena on unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen sekä sisällöllisesti että rakenteita ja työmetodeja kehittämällä. Erityisesti keskitytään Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) toimintatapojen rakentamiseen sekä Brysselissä että kentällä. Samalla ministeriö edistää suomalaisten rekrytointia EUH:n palvelukseen työskentelee riittävien taloudellisten ulkosuhderesurssien varmistamiseksi unionin seuraavissa rahoituskehyksissä. Ministeriö tukee EU:n laajentumisprosessia. Neuvottelut Kroatian kanssa saadaan päätösvaiheeseen ja liittyminen tapahtunee lähivuosina. Islannin jäsenyysneuvottelut käynnistyivät heinäkuussa 2010 ja ensimmäiset neuvotteluluvut on tarkoitus avata kesäkuussa 2011. Turkin jäsenyysprosessi etenee edellisiä hitaammin, mutta prosessin jatkumiseen panostetaan. 9

Tulostavoitteet vuodelle 2011 EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen ja Suomen kansallisten intressien edistäminen tätä kautta. Osallistuminen Euroopan ulkosuhdehallinnon rakentamiseen tavoitteena unionin ulkoisen toiminnan terävöittäminen lisäämällä yhtenäisyyttä ja tuloksellisuutta. Tämä vaatii myös aktiivista työtä sisäisten politiikkojen ulkoisten ulottuvuuksien huomioimiseksi. EUH-rekrytointien edistäminen tavoitteena merkittävä määrä suomalaisia virkamiehiä ulkosuhdehallinnon keskeisissä tehtävissä. Riittävien varojen varmistaminen ulkoiselle toiminnalle EU:n tulevissa rahoituskehyksissä niin määrän, rakenteen, kuin saatavuudenkin osalta. Rahoituskehykseen sisällytetään Suomen tavoitteet liittyen EU-Venäjä -rahoitukseen. EU:n laajentumisprosessin edistäminen ja Suomen tavoitteiden tehokas ajaminen sen kaikissa vaiheissa. Laajentumis- ja naapuruuspolitiikan maiden EU-lähentymisen tukeminen välittämällä suomalaista asiantuntija-apua EU-rahoitteisin Twinning-hankkeisiin. Länsi-Balkanin maiden tukeminen kehityspoliittisen puiteohjelman kautta. EU-Venäjä politiikkaan vaikutetaan Venäjä toimintaohjelman mukaisesti. EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanon edistäminen ja strategian onnistunut ensimmäinen tarkastelu. Toimiminen Suomen etujen mukaisesti valtionasiamiehenä EU-tuomioistuimessa ja komission rikkomusmenettelyissä. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.5. Kansalaispalvelut Tavoitteena on kansalaispalveluiden laadun ja tuottavuuden paraneminen. Joustavuus kansalaispalveluiden tarjonnassa lisääntyy. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Kansalaispalvelustrategian valmistelu. Selvitys UM:n operaatiokeskuksen (24/7/365) perustamisesta. Konsulipalvelulain uudistamista koskevan työryhmän perustaminen. Laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan lähtömaissa tehostaminen panostamalla koulutuksen sisältöön ja hankkimalla edustustojen käyttöön asianmukaiset asiakirjantutkintalaitteet sekä tehostamalla viranomaisyhteistyötä. Maahantulo- ja maahantulolupa-asioiden käsittelyn tehostaminen kehittämällä 10

työskentelyprosesseja ja ottamalla käyttöön sähköistä asiakaspalvelua parantavia käsittelyaikoja lyhentäviä teknisiä ratkaisuja (UMA, mobiilit passipisteet) sekä laajentamalla viisumiasioiden osittaista ulkoistamista suurissa viisumiedustustoissa. Hädänalaisten avustaminen ml. sairas- ja kuolemantapausten hoitaminen sekä perheoikeudelliset tapaukset: Tapausten hoitaminen aloitettu 24 h kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Kriisipäivystyksen tai tehostetun tilanneseurannan käynnistäminen 1 h kuluessa tilanteen tiedoksi saamisesta. Matkustustiedotteiden sisällön päivittäminen joka toinen kuukausi ja 4-10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos. Konsulikomennuskuntien lähtövalmius / vastaanottaminen 4-6 tunnin kuluessa lähettämispäätöksestä. Matkustusilmoitusjärjestelmän uudistamista koskevan hankkeen loppuunsaattaminen. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.6. Muut kv. oikeudelliset tehtävät Tavoitteena on edistää kansainvälisissä yhteistyö- ja lainkäyttöelimissä kansainvälistä ja EU-oikeutta, oikeusvaltioperiaatetta ja hyvää hallintoa. Ihmisoikeuksien vahvistaminen ja rankaisemattomuuden vähentäminen ovat keskeisiä kehityssuuntia. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Aloitteellinen vaikuttaminen erityisesti YK:n ja EU:n oikeudelliseen työhön tukien tätä kautta myös TN-kampanjaa. EU- ja valtiosopimusoikeudellisen asiantuntemuksen tuottaminen kansainvälisiin suhteisiin ml. valtiosopimusoppaan päivitys. EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen koskevien neuvottelujen jatkaminen. Toimiminen ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti valtionasiamiehenä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja muissa kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä. EN:n ihmisoikeuksien valvontajärjestelmän ja erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen reformin edistäminen. Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen kansainvälisessä yhteistyössä. Laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen vaikuttamalla kansainväliseen terrorismin vastaiseen toimintaan ihmisoikeudet huomioiden, sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen edistämiseen. ICC:n ja muiden kansainvälisten rikostuomioistuinten sekä muiden rankaisemattomuutta vähentävien hankkeiden tukeminen, huomioiden mm. kansainvälisten rikosten uhrien asema. 11

YK:n ja EU:n pakotejärjestelmän kehittäminen ihmisoikeudet huomioon ottaen ja pakotteiden täytäntöönpanotehtävän hoitaminen, ml. tiedottaminen ja neuvonta yksityiselle sektorille. Ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa koskevan ohjekirjasen ja valtiosopimusoppaan ajankohtaistaminen, jos perustuslain muutokset hyväksytään eduskuntavaalien jälkeen. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.7. Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa Tavoitteena on tuottaa moderneja, laadukkaita ja tehokkaita korkean tason kahdenvälisiin vierailuihin ja kansainvälisiin tapahtumiin sekä diplomaattisiin erioikeuksiin liittyviä palveluja. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Kahdenvälisten suhteiden tukeminen yhteydenpidolla edustustoihin sekä laadukkailla ja toimivilla korkean tason vierailujärjestelyjä. Wienin yleissopimuksen mukaisten diplomaattisiin erioikeuksiin ja vapauksiin liittyvien palvelujen tuottaminen nykyaikaisia työmenetelmiä käyttäen resurssien kannalta tehokkaasti. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.8. Julkisuusdiplomatia Julkisuusdiplomatialla tarkoitetaan pitkäjänteistä vaikuttamista ei-valtiollisiin toimijoihin ulkomailla Suomen taloudellisten, poliittisten ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomen vaikutusvallan ja vetovoiman lisäämiseksi. Julkisuusdiplomatia tukeutuu Suomen maabrändiin. Julkisuusdiplomatia myös vahvistaa maabrändiä, jolla on neljä vaikuttavuustavoitetta: suomalaisten yritysten toimintaedellytyksien vahvistaminen, Suomen ulkopoliittisen vaikuttavuuden lisääminen, Suomen kiinnostavuuden kehittäminen investointikohteena sekä Suomeen suuntautuvan matkailun lisääminen. Julkisuusdiplomatiaa toimeenpannaan viestinnän, kulttuurin, promootion ja verkostojen rakentamisen keinoin. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Julkisuusdiplomatia laajenee edustustoverkostossa tehokkaaksi viestinnän ja promootion työkaluksi, jonka avulla lisätään ulkoasiainhallinnon toiminnan vaikuttavuutta. 12

Hyödynnetään tehokkaammin digitaalista diplomatiaa etenkin verkkoviestinnän ja sosiaalisen median keinoin. Maakohtaisena painopisteenä on suomalaisen yhteiskunnan ja sen toimintatapojen tuntemuksen lisääminen venäläisten keskuudessa. Temaattisina painopisteinä ovat design, WDC 2012, Millennium-palkintoprosessi, Turun kulttuuripääkaupungin tuki, koulutus, Suomen arktinen strategia, cleantech, rauhanvälitys ja YK:n turvaneuvostoehdokkuus. Maabrändin kansainvälisestä viestinnästä vastaavaa organisaatiota suunnitellaan Finland Promotion Boardin puitteissa House of Finland tavoitteen edistämiseksi. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 2.9. Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät Ministeriön johtamista ja suunnittelujärjestelmää kehitetään ministeriön tehtävien pohjalta siten, että se ottaa painopiste- ja resurssilinjauksia tehdessään yhä paremmin huomioon ministeriön moninaisen tehtäväkentän sekä hallinnonalan toiminnan jakautumisen eri puolille maailmaa. Tavoitteena on luoda ohjausvaikutukseltaan tehokkaita käytäntöjä. Tulostavoitteiden ja menojen välistä yhteyttä vahvistetaan hyödyntämällä toimintorakennetta niin suunnittelussa, budjetoinnissa kuin menojen seurannassakin. Ministeriö siirtyy vuonna 2011 tavoiteasetannassaan tehtäväpohjaiseen suunnitteluun. Ministeriö on jäntevöittänyt edustustoverkon systemaattista pitkän aikavälin suunnittelua. Vuonna 2011 suljetaan Suomen suurlähetystö Caracasissa Venezuelassa. Toimipiste Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa lakkautetaan, ja konsulaatti Göteborgissa Ruotsissa muutetaan kunniakonsulaatiksi. Parhaillaan ministeriössä valmistellaan edustustoverkon muutoksia, jotka ajoittuvat vuosille 2012 ja 2013. Ulkoasiainministeriö hakee aktiivisesti uusia toimintamalleja, joilla edustustoverkon tehokkuutta ja kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin voidaan parantaa. Ulkoasiainhallinto toimii myös turvallisuuden suhteen haasteellisissa asemamaissa, joissa länsimaihin, ja enenevässä määrin Pohjoismaihin, kohdistuva uhka on selkeästi kasvanut. Poikkeukselliset olosuhteet vaativat taloudellista panostusta turvallisuuteen, ml. henkilöstöön liittyvät turvajärjestelyt. Vuonna 2011 panostetaan erityisesti korkeauhkaisten toimintaympäristöjen edustustojen turvallisuuteen. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteiden mukainen tuottavuuden kehittäminen ulkoasiainhallinnossa jatkuu. Tuottavuusohjelman ensimmäinen tarkastuspiste on vuoden 2011 lopussa. Ulkoasiainhallinnolta edellytetään 166 henkilötyövuoden (htv) vähentämistä hallinnonalalta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2011 osalta vähennysvelvoite on 27 htv:tta. Kokonaisvähennysvelvoite on 193 htv:tta vuoden 2015 loppuun mennessä. 13

Tuottavuusohjelma kohdistuu hallinto- ja tukitehtäviin mm. talous- ja henkilöstöhallinnossa, tietohallinnossa ja virastopalvelutoiminnoissa. Ohjelma koostuu useista erillisistä hankkeista, joilla pyritään lisäämään ministeriön ja edustustojen toiminnan tuottavuutta. Rakenteellisten uudistusten ohella edellytetään hallinnon keventämistä ja uusien toimintatapojen omaksumista koko hallinnonalalla. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Uuden suunnittelujärjestelmän malli valmis. Edustustoverkko-ohjelman läpivieminen: Edustustoverkon jatkuvalle tarkastelulle luodun toimintamallin vakiinnuttaminen. Edustustojen toimintaprofiilien määrittely saatetaan loppuun ja toimintaprofiilit otetaan käyttöön ministeriön suunnittelujärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Pohjoismaista edustustoyhteistyötä kehitetään. Edustustojen ja muiden ulkomailla toimivien julkista rahoitusta saavien toimijoiden yhteistyön kehittäminen House of Finland konseptin mukaisesti. Korkeauhkaisten toimintaympäristöjen edustustojen turvallisuuden kokonaisvaltainen tarkastelu ja kehittäminen; korkeauhkaisissa toimintaympäristöissä sovellettavien toimintatapojen ja käytänteiden vahvistaminen. Pääkohderyhmät huomioon ottavan viestintästrategia laatiminen. Ulkoasiainhallinnon verkkopalvelujen sisällöllinen kehittäminen digitaalisen diplomatian tavoitteiden mukaisesti, ml. sosiaalisen median hyödyntäminen. Suoran kansalaisviestinnän painopisteinä: ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset globaalit kehityskysymykset, Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö ja EU-viestintä. Kehitysviestinnän painopisteenä on hallituksen uuden kehityspoliittisen ohjelman tekeminen tunnetuksi Suomessa ja globaalisti. Hallinto- ja tukitehtävien tehostaminen ja vähentäminen ministeriössä ja edustustoissa mm. sähköisiä toimintatapoja käyttöönottamalla (esim. Kieku, AHA). Päätökset ulkoasiainhallinnon hankintatoimen kehittämisestä ja kokonaiskoordinaatiosta. Ulkoasiainhallinnon tarpeita vastaavien tietotekniikka- ja tietoliikennepalvelujen tuottaminen; jatketaan tuki- ja hallintapalvelujen ulkoistamista ja uudelleenjärjestelyjä. Rakenteisten maatiedostojen käyttöönotto 100 %. Etäyhteyksien käytön laajentaminen, yhteyksien määrä 1 800. Valtion omistamien kiinteistöjen arvon säilyttäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen; kiinteistöjen korjausvajeen kokonaisarviointi. Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 14

3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Suomen ikärakenteen muutos ja tästä julkiselle sektorille syntyvät sopeutumistarpeet ml. tuottavuusohjelma ovat haaste myös ulkoasiainhallinnolle. Henkilöstön ikääntyminen ja toisaalta keskimääräisen eläkeiän nousu edellyttävät henkilöstön parempaa motivointia ja jatkuvaa sitouttamista. Eläkelain tarjoama eläkkeelle siirtymisajankohdan valinnanvapaus yhdessä ulkoministeriön uudessa henkilöstöstrategiassa 2010 2015 määriteltyjen kehittämistoimien kanssa nostanee suunnittelukaudella edelleen ulkoasiainhallinnon keskimääräistä eläköitymisikää. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee ja ministeriön on kehitettävä kilpailukykyään työnantajana kokonaisvaltaisesti. Vain hyvänä työnantajana ulkoministeriö voi houkutella korkeatasoista työvoimaa palvelukseensa ja säilyttää asemansa kansainvälisten suhteiden johtavana osaajana. Ministeriön henkilöstöstrategia 2010 2015 linjaa suuntaviivat ulkoasiainhallinnon henkilöstöpolitiikalle. Strategian tavoitteena on tuloksellisuuden, osaamisen ja työhvvinvoinnin varmistaminen. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat: johtaminen henkilöstöresurssien kohdentaminen; priorisointi/depriorisointi tehtäväkiertoon soveltuva palkkausjärjestelmä urajärjestelmien analysointi ja johtopäätösten tekeminen osaamisen turvaaminen muutostilanteessa. Tulostavoitteet vuodelle 2011 Ulkoasiainhallinnon johtajapolitiikan määrittely. Henkilöjohtaminen ja työhyvinvointi osaksi johtamissopimuksia ja esimiesten TAKE-tavoitteita. Työhyvinvoinnin valtavirtaistaminen. Työtyytyväisyys barometrin mukaan: tyydyttävä+ (3,4). Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi: 3,5. Henkilöstöresurssien määrittely mukaan suunnittelusyklin alkuvaiheeseen. Toimintamallien luominen resurssien joustavaan kohdentamiseen organisaation kaikilla tasoilla. Palkkausjärjestelmän uudistaminen ja tehtäväkiertoon soveltuvien soveltamiskäytänteiden luominen. Ura-alueiden selkiyttäminen ja urapolkuvaihtoehtojen kuvaaminen. Osaamisen kehittäminen osaksi ministeriön johtamisjärjestelmää. Joustavasti muutoksiin reagoiva osaamisen kehittäminen. Mahdollisen TN-jäsenyyden edellyttämän resurssisuunnittelun käynnistäminen. 15

Vuoden 2011 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Yhteenveto henkilöstön ennakoidusta kokonaiskehityksestä vuonna 2011 v. 2010 Virkasuhteiset Tss Erityisasiantuntijat Korkeakouluharjoittelijat Asemamaasta palkatut Yhteensä UH yhteensä 1368 71 91 12 1163 2705 v. 2011 Virkasuhteiset Tss Asemamaasta palkatut Yhteensä UE 488 7 89 1163 1747 - muutokset -15 29 18 UE yhteensä 473 7 89 1192 1761 v. 2011 Virkasuhteiset Tss Asemamaasta palkatut Yhteensä UM 880 64 13-957 - muutokset -13-3 - -16 UM yhteensä 867 61 13-941 v. 2011 Virkasuhteiset Tss Erityisasiantuntijat Korkeakouluharjoittelijat Erityisasiantuntijat Korkeakouluharjoittelijat Erityisasiantuntijat Korkeakouluharjoittelijat Asemamaasta palkatut Yhteensä UH yhteensä 1340 68 89 13 1192 2702 Osastojen/palvelujen henkilötyövuosiarviot vuodelle 2011 Osasto/palvelut 2011 ALI 48 ASA 48 EUR 48 HAL 223 ITÄ 51 JOHTO ml erill.yksiköt 74 KPA 52 KPO 45 KEO 120 16

OIK 38 POL 70 PRO 15 VKO 90 UM (mm palkalliset virkavapaat) 19 Yhteensä 941 Edustustojen vahvuudet vuonna 2011 EDUSTUSTO III erit.virat I-II tss eat virastom pp yht. EUR 113 2 53 0 37 6 334,7 545,7 ITÄ 21 2 33 7 9 7 273 352 ASA 64 1 53 0 15 3 354 490 ALI 35 0 26 0 19 2 188 270 Multiedustus tot 40 1 9 0 9 2 42,5 103,5 Yhteensä 273 6 174 7 89 20 1192 1761,2 EUR III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Ankara 3 2 13,5 18,5 Ateena 2 1 7 10 Beograd 2 1 8 11 Berliini 7 3 1 21 32 Bern 2 1 4 7 Bratislava 2 1 5 8 Bryssel PE 23 2 5 33 1 30 94 Bryssel sl 3 1 7,7 11,7 Budapest 3 1 14 18 Bukarest 2 1 9 12 Dublin 2 1 5 8 Göteborg 0 1 3 4 Haag 3 1 6,5 10,5 Hampuri 1 1 5 7 Kööpenhami 2 1 11 na 8 Las Palmas 0 1 1 2 Lissabon 2 0 7 9 Ljubljana 2 1 6 9 Lontoo 6 3 1 16 26 Luxembourg 2 0 4 6 Madrid 3 2 9,5 14,5 Nikosia 1 1 7 9 Oslo 2 1 9 12 Pariisi 6 4 13 23 Praha 2 1 6 9 Pristina 1 1 1 4 7 Reykjavik 1 1 5 7 Riika 2 1 1 8 12 Rooma 4 2 12 18 Sofia 2 1 7 10 Tallinna 4 2 2 1 19 28 Tukholma 5 2 1 1 18 27 Varsova 3 2 12 17 17

Wien 4 2 10 16 Vilna 2 2 9 13 Zagreb 2 1 5,5 8,5 EUR yht. 113 2 53 0 37 6 334,7 545,7 ITÄ III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Astana 1 1 1 6 9 Kiova 3 2 12 17 Minsk 1 1 2 Moskova 10 2 12 5 3 4 46 82 Murmansk 0 2 10 12 Petroskoi 1 2 24 27 Pietari 5 14 2 5 3 174 203 ITÄ yht. 21 2 33 7 9 7 273 352 ASA III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Bangkok 2 3 2 18 25 Brasiilia 3 2 12 17 Buenos 2 2 10 Aires 6 Canberra 2 1 6 9 Caracas Hanoi 2 2 2 12 18 Hong Kong 1 1 4 6 Islamabad 2 1 21 24 Jakarta 3 2 11 16 Kabul 2 1 2 23 28 Kanton 1 1 7 9 Kathmandu 1 1 2 29 33 Kuala 2 1 13 Lumpur 10 Lima 1 2 1 14 18 Los Angeles 1 1 7 9 Managua 1 1 4 12 18 Manila 1 1 10 12 Mexico 3 1 9 13 New Delhi 4 4 1 32 41 New York 2 3 11 16 Ottawa 2 1 10 13 Peking 6 1 6 1 1 27 42 Santiago de 2 1 11 Chile 8 Shanghai 2 2 13 17 Singapore 1 1 3 5 Soul 2 1 7 10 Sydney 0 1 2 3 Tokio 4 3 13 20 Washington 9 6 1 1 17 34 ASA yht. 64 1 53 0 15 3 354 490 ALI III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Abu Dhabi 1 1 6 8 Abuja 2 1 1 1 10 15 Addis Abeba 2 2 3 17 24 Alger 1 1 3 5 Bagdad 0 0 1 1 18

Damaskos 3 2 9 14 Dar es 3 2 3 20 Salaam 12 Kairo 3 3 11 17 Lusaka 1 1 3 15 20 Maputo 2 2 3 16 23 Nairobi 3 1 3 20 27 Pretoria/Kap 3 2 2 22 -kaupunki 15 Rabat 1 1 8 10 Ramallah 2 5,5 7,5 Riad 2 1 1 9 13 Teheran 2 2 9 13 Tel Aviv 2 2 6,5 10,5 Tunis 1 1 9 11 Windhoek 1 1 1 6 9 ALI yht. 35 0 26 0 19 2 188 270 Multiedustus tot III erit.virat I-II tss eat virastom pp. yht. Bryssel NAE 4 1 2 8 15 Geneve PE 10 1 3 1 7 22 Pariisi 5 1 5 20 OECD/UNE 9 New York PE 14 3 1 2 8 28 Strasbourg 3 1 8,5 PE 4,5 Wien PE 4 6 10 MULTI yht. 40 1 9 0 9 2 42,5 103,5 pp= paikalta palkattu 4. Määrärahat Valtion talousarvio vuodelle 2011 vahvistettiin eduskunnassa 17.12.2010. Ministeriön pääluokan (24.) määrärahat ovat yhteensä 1 268 352 000 euroa. Luvuittain määrärahat jakautuvat seuraavasti: 24.01. Ulkoasiainhallinto 222 247 000 euroa, 24.10. Kriisinhallinta 76 680 000 euroa, 24.20. Lähialueyhteistyö 16 000 000 euroa, 24.30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 859 248 000 euroa ja 24.90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 94 177 000 euroa. Ulkoasiainministeri vahvisti ulkoasiainministeriön hallinnonalan tilijaottelun 10.1.2011 (HEL7498-2). Vuodelta 2010 siirtyi määrärahoja vuodelle 2011 momentilta 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot yhteensä 33 562 770,71 euroa ja momentilta 24.90.66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 21 227 365,29 euroa. Tässä määrärahojen jakopäätöksessä määritelty määrärahataso on osastoja, palveluja ja edustustoja sitova. Vuonna 2011 talousyksikön resurssisuunnittelu tarkastaa määrärahat keskitetysti kesällä ja syksyllä painottaen erityisesti siirtojen ja valuuttakurssien vaikutusta käytössä oleviin määrärahoihin. Niiden osastojen ja yksiköiden, jotka ovat saaneet käyttöönsä määrärahaa myös siirretyn määrärahan tileiltä (4.10.24.01.01 ja 4.10.24.90.66) tulee käyttää tämä määräraha ensin. Osastojen ja palvelujen suunnitelmat ja edustustojen tulossopimusehdotukset vuodelle 2011 19

Ministeriö antoi suunnittelukauden 2011-2015 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnasta toimeksiannon kesäkuussa 2010 (HEL7499-18/23.6.2010). Suunnitteluohjetta muutettiin määrärahojen suunnittelutasojen ja aikataulutuksen osalta elokuussa 2010 (HEL7499-23/31.8.2010). Myös ministeriön OTTO-sivuilta löytyi yksityiskohtaiset laadintaohjeet osastojen ja palvelujen suunnitelmien, tulossopimusehdotusten sekä budjettien laadintaa varten. Ministeriön osastojen ja palvelujen suunnitelmien määräaika oli 8.9.2010 ja edustustojen tulossopimusehdotusten 24.9.2010. Hallintopalvelujen toimialavastaavat yksiköt käsittelivät suunnitelmia osana hallintopalvelujen tulossopimusehdotusta. Alueosastot ja resurssisuunnittelu kävivät läpi edustustojen tulossopimusehdotukset ja määrärahatarpeet erillisissä aluekohtaisissa neuvotteluissa marras-joulukuussa 2010. Näiden käsittelyjen pohjalta edustustoille annettiin 21.12.2010 (HEL7499-117) alustavat määrärahat vuodelle 2011. Edustustojen tuli tämän toimeksiannon pohjalta sopeuttaa vuoden 2011 tulostavoitteensa annettuihin resursseihin 31.1.2011 mennessä. Osastojen/palveluiden ja erillisyksiköiden määrärahat on käyty läpi niiden ja talousyksikön resurssisuunnittelun välisissä keskusteluissa marraskuussa 2010 tammikuussa 2011. Talousyksikön resurssisuunnittelun laatimaa ehdotusta hallinnonalan jakopäätökseksi on käsitelty osastojen kommentointikierroksella viikolla 8 ja ministeriön johtoryhmässä 1.3.2011. 4.1. Toimintamenomäärärahat 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (nettob) (S 2 v) Vuoden 2010 aikana hallinnonalan talous jatkoi kehitystään myönteiseen suuntaan Venäjällä toimivien Suomen edustustojen viisumitulojen kasvaessa merkittävästi. Vuoden 2011 menopaineet ovat kuitenkin kasvaneet edellisvuodesta. Lisäpaineita taloudelle tuo valtiohallinnossa vaikuttavat säästöpaineet. Toimintaa tuleekin sopeuttaa nopeassa tahdissa laskeviin kehyksiin. Vuonna 2011 panostetaan hallinnonalan infrastruktuuriin, erityisesti tietohallintoon. Määrärahajaossa on noudatettu suunnitteluohjeen muutoksen (HEL7499-23) mukaisesti vuoden 2009 jakopäätöksen tasoa vähennettynä noin 5 prosentilla. Määrärahajaossa on otettu huomion vuoden 2009 jälkeen tapahtuneet pysyvät muutokset toiminnassa ja niiden edellyttämät määrärahat. Suunnitteluohjeen muutoksen tasoa ei ole noudatettu hallintopalvelujen toimialavastaavien määrärahojen tasoa määriteltäessä vaan vuonna 2011 panostetaan erityisesti näillä määrärahoilla rahoitettaviin hallinnonalan infrastruktuuria parantaviin toimenpiteisiin. Hallinnonalalla tulee edelleen noudattaa tiukkaa menokuria ja sellaisen toiminnan rajoittamista, joka ei suoraan liity ministeriön tulostavoitteiden saavuttamiseen. Ministeriön johto jatkaa määrärahojen käytön seurantaa, tarvittaessa myös yksikköja edustustotasolla. Tässä talousarvion toimenpanoasiakirjassa määritelty määrärahataso on osastoja, palveluiden alueita, erillisyksiköitä ja edustustoja sitova. Vuoden 2011 aikana jatketaan käytäntöä, jossa talousyksikön resurssisuunnittelu tarkistaa määrärahat keskitetysti. Määrärahatarkistuksissa painotetaan erityisesti henkilöstösiirroista, UE-korvausasetuksen muutoksista ja valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvia lisätarpeita edustustojen määrärahoihin sekä vastataan toimintayksikköjen ennakoimattomiin ja välttämättömiin menoihin. 20

Toimintamenot vuodelle 2011 ovat yhteensä 233 990 770,71 euroa, josta vuoden 2011 talousarviossa momentin määräraha on 200 437 000 euroa ja vuodelta 2010 siirtyvä osuus on 33 562 770,71 euroa. Momentin mitoituksessa on talousarviossa otettu lisäyksenä huomioon 862 000 euroa palkkausten tarkistuksiin (VES/TES), 388 000 euroa Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautuksena ja 2 600 000 euroa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen. Mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 82 000 euroa vähennyksenä siirtona momentille 25.01.01 (1 htv), 135 000 euroa siirtona momentille 25.30.01 (1 htv), 315 000 euroa siirtona momentille 26.40.01 (UMA-järjestelmä) sekä 6 500 000 euroa valtiohallinnossa tehtäviin uudelleenkohdennuksiin. Tuottavuustoimenpiteiden ja muiden laskentaperusteissa tapahtuneiden muutosten johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 296 000 euron vähennys. Toimintamenomomentin kehys vuodelle 2011 annettiin edustustoille, ministeriön osastoille ja erillisille yksiköille sekä hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille kokonaiskehyksenä. Kehyslaskennan pohjana oli noin 5 % bruttomenojen vähennys verrattuna vuoden 2009 toteumatasoon huomioon ottaen henkilöstösuunnitelma vuodelle 2011 (HEL7456-1/7.5.2010 ja HEL7456-4/16.6.2010) sekä kertaluonteiset lisäykset ja vähennykset. Ministeriön kokonaiskehys oli 154 611 000 euroa ja edustustojen kokonaiskehys 44 501 000 euroa. Hallintopalvelujen toimialavastaavien toimintamenomäärärahojen kehykset laskettiin pääosin ministeriön vuoden 2011 talousarvioesityksessä olleiden lukujen pohjalta. Suunnitteluohjeen muutoksen (HEL7499-23) ei suoritettu uutta kehyslaskentaa. Toimintamenomäärärahasta esitetään jaettavaksi osastoille 13 154 000 euroa, hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille ja talousyksikölle yhteensä 156 615 770,71 euroa ja edustustoille 43 777 300 euroa; yhteensä 213 547 070,71 euroa. Talousyksikköön jää jakamatonta määrärahaa 20 452 700 euroa, johon sisältyy kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen varatun määrärahan tässä jakopäätöksessä jakamatta jätetty 1 831 000 euroa. Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen varatun kohdentamattoman määrärahan käytöstä päätetään vuoden kuluessa. Talousyksikköön jätetyllä jakamattomalla määrärahalla varaudutaan lisäksi valuuttakurssimuutosten, UE-korvausasetuksen muutoksiin ja maksullisen toiminnan tulojen muutoksiin sekä siirtojen ja toimintaympäristössä tapahtuvien yllättävien muutosten menoihin. Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen Vuoden 2011 talousarviossa osoitettiin 2 600 000 euroa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi. Tässä jakopäätöksessä siitä kohdennetaan edustustojen ja ministeriön kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin yhteensä 769 000 euroa. Määrärahat kohdentuvat tässä jakopäätöksessä seuraavasti: Kohde Kabulin vartijat sekä lähiturvan kustannuksista ODAprosentin mukainen osuus Sijoituspaikka Kustannukset 2011 (vuositason kustannukset) KAB 464 000 21

Kabulin vahvistaminen - II-virkamiehen UEkorvauksista KAB 137 000 ODA-prosentin mukainen osuus Paikalta palkattu ohjelmakoordinaattori PRE 40 000 Kahden paikalta palkatun kyt-ohjelmakoordinaattorin ja HAN 38 000 autonkuljettajan palkausmenot Paikalta palkatun PYM-koordinaattorin sopimuksen MNI 6 000 jatkaminen MOPAN-avustaja 01.08.2010-31.1.2011 KEO-01 19 000 Paikalta palkattujen kyt-resurssien palkkojen 65 000 yleiskorotukset ja tasokorotukset Yhteensä 769 000 Virkistysmääräraha Toimintayksiköiden, joiden käyttöön osoitetaan tai on edellisinä vuosina osoitettu kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen ns. kyt 5% määrärahaa, tulee näitä menoja kirjatessaan ehdottomasti käyttää projektikoodia 90772 Kehitysyhteistyön vahvistaminen. Yksiköiden ja edustustojen virkistyspäivää varten käytettävissä oleva virkistysmääräraha on 50 euroa/osallistuva työntekijä vuonna 2011. Virkistyspäivään osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen voivat osallistua kaikki työyhteisön jäsenet riippumatta siitä, minkälaiseen palvelussuhteeseen kukin on palkattu; siis myös paikalta palkattu henkilöstö ja korkeakouluharjoittelijat. Erillisten tilaisuuksien järjestäminen toimintayksikön työntekijöille tai työntekijäryhmille ei ole virkistysmäärärahalla tuettavaa toimintaa, eikä tätä rahaa voida käyttää yksittäisen työntekijän virkistäytymiseen itsekseen. Vakuutuksista jokaisen osallistujan on huolehdittava itse. Tarkempaa tietoa virkistysmäärärahasta on luettavissa ministeriön OTTO-sivuilta. 24.01.01.0 Edustustojen toimintamenot Edustustojen nettomäärärahaesitykset olivat yhteensä 46 601 500 euroa. Edustustojen esityksistä on tehty menojen vähennyksiä yhteensä 2 813 100 euroa, lisäksi valuuttakurssimuutosten vaikutuksen johdosta välillä syyskuu 2010 - tammikuu 2011 on vähennetty 1 030 200 euroa. Tulotavoitetta on lisätty 11 100 euroa edustustojen esityksistä. Nettomääräinen vähennys on 3 854 400 euroa, ml. valuuttakurssimuutoksen vaikutus. Edustustoille esitetään jaettavaksi yhteensä 43 777 300 euroa. Edustustojen määrärahataso on määritetty elokuussa 2010 annetun suunnitteluohjeen muutoksen perusteella seuraavasti: vuoden 2009 jakopäätöksen bruttomenotasosta on vähennetty vuodelle 2009 kohdentuvat kertaluonteiset menot (esim. remontit, autohankinnat), minkä jälkeen on laskettu 5 prosentin säästövelvoite. Tämän jälkeen on lisätty vuoden 2009 jakopäätöksen jälkeen tehdyt pysyvät menolisäykset ja valuuttakurssien vaikutus. Näin saatua budjetointitasoa on verrattu edustuston esitykseen. Esityksen ollessa budjetointitasoa korkeampi, edustuston antamat perustelut on käyty läpi ja siltä osin kuin ne ovat olleet alueosaston ja/tai ao. toimialavastaavan hyväksyttävissä ne on sisällytetty määrärahajakoon. 22