Koulutus Opintotuen rakenteen kehittäminen Toisen asteen opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämislinjaukset Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:8
Opintotuen rakenteen kehittäminen Toisen asteen opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämislinjaukset Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:8 Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 2010 Undervisnings- och kulturministeriet Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen 2010 1
Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi/opm/julkaisut ISBN 978-952-485-934-9 (nid.) ISBN 978-952-485-932-5 (PDF) ISSN-L 1799-0327 ISSN 1799-0327 (painettu) ISSN 1799-0335 (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä/ Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2010:8 2
Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.8.2010 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Opintotuen kehittämisen johtoryhmä Puheenjohtaja: Valtiosihteeri Marcus Rantala (30.7.2009 asti valtiosihteeri Carl Haglund) Sihteerit: Neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, hallitussihteeri Piritta Väinölä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen asteen opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämislinjaukset (Strukturell utveckling av studiestödet, Utvecklingslinjer för studiestödet på andra stadiet och understöd för boende för studerande) Julkaisun osat Muistio Tiivistelmä Johtoryhmä on laatinut toisen asteen opintotuen koulutukseen kannustavuutta parantavan kehittämisohjelman, joka koostuu lyhyellä aikavälillä ja pidemmällä aikavälillä toteutettavista toimenpiteistä. Työryhmä on myös arvioinut asumistuen uudistamista valmistelleen SATA-komitean ehdotusta siirtää kaikki opiskelijat yleisen asumistuen piiriin ja kartoittanut välttämättömimpiä nykyisen asumislisän kehittämistarpeita. Lyhyellä aikavälillä (2011 2012) ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat kehittämistoimenpiteet: 1.8.2011 lukien 1. Vanhempien tulorajoja tarkistetaan toteutuneen ansiotason kehityksen perusteella tuen riittävyyden takaamiseksi. 2. Opintolainan valtiontakaus myönnetään täysi-ikäiselle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle ilman vanhempien tuloihin perustuvaa tarveharkintaa. 3. Koulumatkatukea kehitetään koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi. 1.8.2012 lukien 1. Määritellään toisen asteen tutkintoihin tutkintokohtainen enimmäistukiaika. 2. Lukuvuoden tukikuukausien määriä tarkistetaan. 3. Asumislisän myöntämistä joustavoitetaan. 4. Ulkomailla opiskelevien asumislisä yhtenäistetään 210 euroon kuukaudessa. Julkaisun laji Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 2.3.2009 24/040/2009 Ehdotusten määrärahatarve olisi vuonna 2011 yhteensä 2,4 milj. euroa, vuonna 2012 yhteensä 9,6 milj. euroa. Pidemmällä aikavälillä (2012 2015) ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat kehittämistoimenpiteet: 1. Tuen riittävyyden parantamiseksi ja eri koulutusasteilla opiskelevien yhdenvertaisuuden edistämiseksi luovutaan vanhempien tuloihin perustuvasta tarveharkinnasta myönnettäessä opintotukea 18 19-vuotiaille. 2. Itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotukea korotetaan opintotuen riittävyyden turvaamiseksi. 3. Pienimmät opintorahat korotetaan 100 euroon kuukaudessa. Lisäksi näitä opintorahoja korotetaan nykyistä enemmän vanhempien pienten tulojen perusteella. 4. Asumislisän vuokrakatto sidotaan indeksiin ja sitä korotetaan yleisen vuokratason kehityksen perusteella. Pidemmän aikavälin ehdotuksista aiheutuva määrärahatarve olisi noin 100 milj. euroa. Toimenpiteet edistäisivät opiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä opintotuen turvin päätoimiseen opiskeluun, mikä kohentaisi opintojen läpäisyä ja vähentäisi opintotuen riittämättömyydestä aiheutuvia opintojen keskeyttämisiä. Ehdotetuilla muutoksilla voitaisiin edistää osaltaan myös osaavan työvoiman saatavuutta ja ehkäistä koulutuksesta ja työmarkkinoilta syrjäytymistä. Johtoryhmän ensimmäisen vaiheen ehdotuksia (8.12.2009) täydentävät uudet korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittämislinjaukset: Suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun ohjaamiseksi opintojen edistymisen seurantaa tulisi kehittää parantamalla edistymisen seurannan kattavuutta, arvioimalla lukuvuosikohtainen opintojen edistyminen uusin perustein sekä yhdenmukaistamalla edistymisen seurannan menettelyjä. (Korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:9) Avainsanat opintotuki, opintotuen kehittäminen, edistymisen seuranta, toinen aste, asumislisä Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetus- ja kulttuuriministeriön ISSN-L 1799-0327 ISBN työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:8 1799-0327 (painettu) 978-952-485-934-9 (nid.) 1799-0335 (PDF) 978-952-485-932-5 (PDF) Kokonaissivumäärä 70 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö 3
Presentationsblad Utgivare Utgivningsdatum Undervisnings- och kulturministeriet 5.8.2010 Författare (uppgifter om organets namn, ordförande, sekreterare) Ledningsgrupp för utvecklande av studiestödet Ordförande: Statssekreterare Marcus Rantala (fram till 30.7.2009 statssekreterare Carl Haglund) Sekreterare: Konsultativ tjänsteman Virpi Hiltunen regeringssekreterare Piritta Väinölä Publikation (även den finska titeln) Strukturell utveckling av studiestödet, Utvecklingslinjer för studiestödet på andra stadiet och understöd för boende för studerande (Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen asteen opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämislinjaukset) Publikationens delar Promemoria Sammandrag Ledningsgruppen har utarbetat ett utvecklingsprogram för studiestödet på andra stadiet i syfte att öka studiestödets sporrande effekt. Utvecklingsprogrammet består av åtgärder som genomförs på kort sikt och på längre sikt. Arbetsgruppen har också bedömt SATA-kommitténs, som berett bostadsbidragsreformen, förslag om att samtliga studeranden går över till att omfattas av allmänt bostadsbidrag. Arbetsgruppen har vidare kartlagt de mest nödvändiga utvecklingsbehoven för det nuvarande bostadstillägget. På kort sikt (2011 2012) föreslås att följande utvecklingsåtgärder genomförs: Från och med 1.8.2011 1. I syfte att garantera en tillräcklig nivå på stödet justeras inkomstgränserna för föräldrarna enligt en redan skedd utveckling i inkomstnivån. 2. Statsborgen för studielån beviljas en myndig studerande som bor självständigt utan behovsprövning utgående från föräldrarnas inkomster. 3. Stödet för skolresor utvecklas för att främja utbildningens tillgänglighet. Från och med 1.8.2012: 1. En maximitid för studiestödet för examina på andra stadiet fastställs examensvis. 2. Antalet stödmånader per läsår preciseras. 3. Beviljandet av bostadstillägg görs smidigare. 4. Bostadstillägget för personer som studerar utomlands förenhetligas till 210 euro per månad. Typ av publikation Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Uppdragsgivare Undervisnings- och kulturministeriet Datum för tillsättande av Dnro 2.3.2009 24/040/2009 Förslagens anslagsbehov uppgår 2011 till totalt 2,4 miljoner euro, 2012 till totalt 9,6 miljoner euro. På längre sikt (2012 2015) föreslås att följande utvecklingsåtgärder genomförs: 1. I syfte att få stödet att räcka till bättre och främja jämställdheten mellan personer som studerar på olika utbildningsstadium frångås behovsprövning utgående från föräldrarnas inkomster vid beviljandet av studiestödet till personer mellan 18 19 år. 2. Studiestödet för 17 åringar som bor självständigt höjs i syfte att garantera en tillräcklig nivå på stödet. 3. De lägre studiepenningarna höjs till 100 euro per månad. Dessutom höjs dessa studiepenningar mer än tidigare utgående från föräldrarnas låga inkomster. 4. Hyrestaket för bostadstillägg binds till index och den höjs på basis av utvecklingen i den allmänna hyresnivån. Anslagsbehov av de långsikta föreslagen uppgår till ca 100 miljoner euro. Åtgärderna skulle bidra till studerandenas möjligheter att med hjälp av studiestödet koncentrera sig på heltidsstudier, vilket skulle förbättra genomströmningen och minska antalet avbrutna studier som förorsakas av studiestödets otillräcklighet. Genom de förslagna ändringarna kunde man för sin del också främja tillgången på kompetent arbetskraft och förebygga utslagning från utbildningen och arbetsmarknaden. Ledningsgruppens förslag från den första fasen (8.12.2009) kompletteras av nya utvecklingslinjer för uppföljningen av studieframgången vid högskolestudier: För att uppföljningen av studieframgången ska leda till målmedvetna studier på heltid ska den utvecklas genom att förbättra uppföljningens omfattning, på nya grunder bedöma studieframgången under ett läsår och förenhetliga procedurerna för uppföljningen av studieframgången. (Utveckling av uppföljningen av studieframgången vid högskolestudier. Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2010:9) Nyckelord studiestöd, utvecklingen av studiestöd, uppföljningen av studieframgång, andra stadiet, bostadstillägg Seriens namn och nummer Undervisnings- och kulturministeriets ISSN-L 1799-0327 ISBN arbetsgruppspromemorior och utredningar 2010:8 1799-0327 (Print) 978-952-485-934-9 (hft.) 1799-0335 (Online) 978-952-485-932-5 (PDF) Sidoantal 70 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstryckeriet 4 Förlag Undervisnings- och kulturministeriet
Opetus- ja kulttuuriministeriölle Hallituksen 24.2.2009 tekemän politiikkariihen kannanoton mukaisesti ehdotukset opinto tukijärjestelmän rakenteelliseksi uudistamiseksi tehdään vuoden 2009 loppuun mennessä tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Kulttuuri- ja urheiluministeri asetti 2. päivänä maaliskuuta 2009 opintotuen kehittämisehdotuksia valmistelemaan johtoryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja kehittää opintotukea päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi ja tehdä ehdotukset opintotuen rakenteen uudistamiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Toimeksiannon mukaan johtoryhmän tuli työnsä aikana kuulla opintotukiasiain neuvottelukuntaa ja ottaa huomioon muut opintoaikojen jouduttamiseen tähtäävät toimet. Johtoryhmä voi tarvittaessa teettää selvityksiä. Johtoryhmän työn tukena toimii seurantaryhmä, jonka johtoryhmän puheenjohtaja kutsuu koolle säännöllisin väliajoin. Opintotuen kehittämisen johtoryhmän toimeksiantoa täsmennettiin siten, että se laatii ehdotukset opintotukijärjestelmän rakenteelliseksi kehittämiseksi tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakouluissa vuoden 2009 loppuun mennessä. Muut opinto tukijärjestelmää koskevat kehittämisehdotukset johtoryhmä laatii vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä. Johtoryhmä ottaa kantaa myös asumisen tukien yhdistämiseen opiskelijoiden toimeentulon kannalta. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kutsui johtoryhmän puheenjohtajaksi 2.3.2009 valtiosihteeri Carl Haglundin. Hänen siirryttyään Euroopan unionin parlamentin jäseneksi kulttuuri- ja urheiluministeri kutsui 30.7.2009 lukien puheenjohtajaksi valtiosihteeri Marcus Rantalan. Johtoryhmän jäseniksi nimettiin 2.3.2009 lukien neuvotteleva virkamies Leena Koskinen, hallitussihteeri Laura Hansén ja ylitarkastaja Virpi Hiltunen opetusministeriöstä, budjettineuvos Arto Merimaa valtiovarainministeriöstä, osastopäällikkö Anne Neimala ja etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitoksesta sekä seuraavat opiskelijajärjestöjen nimeämät edustajat: puheenjohtaja Hanna Backman, Finlands Svenska Skolungdomsförbund, FSS rf, puheenjohtaja Kalle Kiilo, Suomen Opiskelija-Allianssi, OSKU ry, puheenjohtaja Susanna Haapalainen, Suomen ammattiin opiskelevien liitto, SAKKI ry, asiantuntija Antti Hallia, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto- SAMOK ry, puheenjohtaja Ville Virtanen, Suomen Lukiolaisten Liitto, SLL ry, varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki, Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL ry. Leena Koskinen erosi työryhmän jäsenyydestä siirryttyään eläkkeelle 1.7.2009 lukien. 30.7.2009 lukien Hanna Backmanin tilalle nimettiin puheenjohtaja Alina Böling. 1.1.2010 lukien jäseneksi nimettiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä hallitusneuvos Kaija Suorsa- Aarnio ja 23.10.2009 lukien hallitussihteeri Piritta Väinölä. 27.1.2010 lukien SYL ry:n 5
esityksen mukaisesti myönnettiin ero Leena Pihlajamäelle ja nimettiin jäseneksi sosiaalipoliittinen sihteeri Johanna Nuorteva, OSKU ry:n esityksen mukaisesti myönnettiin ero Kalle Kiilolle ja nimettiin jäseneksi puheenjohtaja Sami Hänninen sekä SLL ry:n ehdotuksen mukaisesti myönnettiin ero Ville Virtaselle ja nimettiin jäseneksi puheenjohtaja Teppo Säkkinen. Johtoryhmällä on ollut yhteensä 17 kokousta. Johtoryhmä luovutti toimeksiantonsa ensimmäistä osaa koskevan mietintönsä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille 8.12.2009. Sen jälkeen ehdotukset ovat olleet lausuntokierroksella. Lausuntokierroksen perusteella suurimmalla osalla ehdotuksista arvioi daan olevan hyvät toteuttamisedellytykset. Johtoryhmä on kartoittanut kevään aikana toisen asteen opintotuen kehittämistarpeet sekä arvioinut opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämisvaihtoehtoja. Johtoryhmän toisen asteen opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämislinjaukset ovat seuraavat: Johtoryhmä on laatinut toisen asteen opintotuen koulutukseen kannustavuutta parantavan kehittämisohjelman, joka koostuu lyhyellä aikavälillä ja pidemmällä aikavälillä toteutettavista toimenpiteistä. Lyhyellä aikavälillä toteutettavat kehittämisehdotukset ovat luonteeltaan välttämättömiä ja järjestelmää selkeyttäviä muutoksia, joiden valtiontaloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Pidemmän aikavälin kehittämisehdotukset uudistaisivat toisen asteen tukea perusteellisesti ja edellyttäisivät merkittäviä määrärahalisäyksiä. Näistä tulisi johtoryhmän mielestä päättää seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa. Ehdotetut toimenpiteet edistäisivät opiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä opintotuen turvin päätoimiseen opiskeluun, mikä kohentaisi opintojen läpäisyä ja vähentäisi opintotuen riittämättömyydestä aiheutuvia opintojen keskeyttämisiä. Ehdotetuilla muutoksilla voitaisiin edistää osaltaan myös osaavan työvoiman saatavuutta ja ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Työryhmä on myös arvioinut asumistuen uudistamista valmistelleen SATA-komitean ehdotusta siirtää kaikki opiskelijat yleisen asumistuen piiriin ja kartoittanut välttämättömimpiä asumislisän kehittämistarpeita. Lyhyellä aikavälillä (2011-2012) ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat kehittämistoimenpiteet: 1.8.2011 lukien: 1 Vanhempien tulorajoja tarkistetaan toteutuneen ansiotason kehityksen perusteella tuen riittävyyden takaamiseksi. 2 Opintolainan valtiontakaus myönnetään itsenäisesti asuvalle 18 19-vuotiaalle lukiolaiselle ilman vanhempien tuloihin perustuvaa tarveharkintaa. 3 Koulumatkatukea kehitetään koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi. 1.8.2012 lukien: 1 Määritellään toisen asteen tutkintoihin tutkintokohtainen enimmäistukiaika. 2 Lukuvuoden tukikuukausien määriä tarkistetaan. Toisen asteen opinnoille määritellään yhtenäinen tukikuukausien laskentasääntö. Lukiokoulutuksen tukiaikaa pidennetään enintään 10 kuukauteen lukuvuodessa. 3 Asumislisän myöntämistä joustavoitetaan. 4 Ulkomailla opiskelevien asumislisä yhtenäistetään 210 euroon kuukaudessa. 6
Pidemmällä aikavälillä (2012 2015) ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat kehittämistoimenpiteet: 1 Tuen riittävyyden parantamiseksi ja eri koulutusasteilla opiskelevien yhdenvertaisuuden edistämiseksi luovutaan vanhempien tuloihin perustuvasta tarveharkinnasta myönnettäessä opintotukea 18 19-vuotiaille. 2 Itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotukea korotetaan opintotuen riittävyyden turvaamiseksi. 3 Pienimmät opintorahat korotetaan 100 euroon kuukaudessa. Lisäksi näitä opintorahoja korotetaan nykyistä enemmän vanhempien pienten tulojen perusteella. 4 Asumislisän vuokrakatto sidotaan indeksiin ja sitä korotetaan yleisen vuokratason kehityksen perusteella. Kevään 2010 aikana päätettiin tehdä lisäselvityksiä, jotta toimeksiannon tavoitteet voidaan toteuttaa myös opintojen edistymisen seurannan kehittämisen osalta. Kehittämisehdotusten pohjaksi koottiin opintojen edistymisen seurantaan liittyviä tietoja Kansaneläkelaitoksen rekistereistä ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintotukilautakunnilta. Niiden pohjalta johtoryhmä on valmistellut uusia korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittämistoimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä -sarjassa julkaistiin tähän liittyvä muistio Korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittäminen (http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2010/liitteet/okmtr09.pdf). Johtoryhmän ensimmäisen vaiheen (8.12.2009) ehdotuksia täydentävät uudet korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittämislinjaukset ovat seuraavat: Suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun ohjaamiseksi opintojen edistymisen seurantaa tulisi kehittää seuraavasti: 1 Opintojen edistymisen seurannan kattavuutta parannetaan. Opintojen edistymisen seuranta kohdistetaan mahdollisimman laajasti kaikkiin seurantavuoden aikana opintotukea nostaneisiin opiskelijoihin. 2 Lukuvuosikohtainen edistyminen arvioidaan uusin perustein. Opiskelijalla tulee olla suorittamaansa tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia arviointia edeltävän lukuvuoden tukikuukausien ajalta vähintään keskimäärin 5 opintopistettä tukikuukautta kohti tai koko opiskeluajalta vähintään keskimäärin 5 opintopistettä tukikuukautta kohti ja lisäksi 2 opintopistettä tukikuukautta kohti edeltävältä lukuvuodelta. 3 Edistymisen seurannan menettelyjä yhdenmukaistetaan. Yhdenmukaistettavaksi ehdotetaan määräaikaisen tuen myöntämisedellytykset opinnoissaan hidastuneille, opintotuen lakkauttamisajankohta opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi ja tuen maksamisedellytykset tuen lakkautuksen jälkeen sekä opintotuen takaisinperinnän harkintakriteeri vähäisten suoritusten perusteella. 7
Saatuaan työnsä päätökseen, työryhmä luovuttaa muistionsa kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle. Muistion liitteenä ovat valtiovarainministeriötä edustavan jäsenen kannanotto ja Kansaneläkelaitoksen edustajien täydentävä lausuma. Helsingissä 5. päivänä elokuuta 2010. 8
Sisältö 1 Johdanto 11 2 Opintotuen rakenteen uudistaminen 13 3 Opiskelusta toisella asteella 15 3.1 Tilastotietoa hakeutumisesta, keskeyttämisestä, opintojen läpäisystä ja työssäkäynnistä 15 3.2 Toisen asteen opiskelijoiden opintotuen käytöstä ja toimeentulosta 19 4 Toisen asteen opintotuen nykytila 23 4.1 Tuettavat opinnot 23 4.2 Opintotuen määrä 24 4.3 Taloudellinen tarveharkinta 25 4.4 Opintotukeen oikeuttava aika 26 4.5 Opintojen edistymisen seuranta 27 5 Vertailutietoa muiden Pohjoismaiden tukeen ja muuhun nuorten perusturvaan 28 5.1 Toisen asteen opintotuki Pohjoismaissa 28 5.2 Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki 30 6 Toisen asteen opintotuen rakenteen kehittämistarpeet 33 6.1 Opintotuen taso 33 6.1.1 Vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan kehittäminen 36 6.1.2 Pienten opintorahojen korottaminen 38 6.1.3 Opintolainaan liittyviä kysymyksiä 39 6.2 Opintotukiaikaa koskevat kehittämistarpeet 42 7 Koulumatkatuen kehittämistarpeet 47 9
8 Opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittäminen 50 8.1 Opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmät 50 8.2 Asumislisän tason riittävyys ja kehittämistarpeet 52 8.2.1 Asumislisän muutokset 52 8.2.2 Vuokrakaton tarkistaminen 52 8.2.3 Asumislisän myöntämisen joustavoittaminen 54 8.2.4 Ulkomailla opiskelevien asumislisän yhtenäistäminen 56 8.2.5 Lasta huoltavat opiskelijat 56 8.3 Opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin 57 8.4 Opiskelijoiden asumisen tukemisen vaihtoehtojen arviointia 58 8.5 Johtoryhmän ehdotukset asumislisän kehittämiseksi 61 9 Opintotuen kehittämisen johtoryhmän ehdotukset 62 9.1 Ehdotusten lähtökohdat 62 9.2 Johtoryhmän ehdotukset 63 9.3 Ehdotusten vaikutukset 65 9.3.1 Taloudelliset vaikutukset 65 9.3.2 Vaikutukset opiskelijan toimeentuloon 66 9.3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset 67 9.3.4 Vaikutukset opintotuen toimeenpanoon 67 Liitteet 69 Liite 1. Valtiovarainministeriön edustajan kannanotto 69 Liite 2. Kansaneläkelaitoksen täydentävä lausuma 70 10
1 Johdanto Hallituksen 24.2.2009 tekemän politiikkariihen kannanoton mukaan työllisyysasteen nostaminen edellyttää työurien selvää pidentymistä. Tämä on mahdollista vain monipuolisin ja voimakkain toimenpitein, jotka kohdistuvat sekä työurien loppupäähän että alkupäähän. Nuorten työllisyysasteen nostamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloittamisiän alentamiseksi toteutetaan uudistus, jonka tavoitteena on alentaa tuntuvasti keskimääräistä työelämään siirtymisikää tutkinnon suorittaneena. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi päätettiin käynnistää useita kehittämishankkeita. Opintotuen osalta päätettiin, että ehdotukset opintotukijärjestelmän rakenteelliseksi uudistamiseksi tehdään vuoden 2009 loppuun mennessä tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Hallituksen tekemän politiikkariihen kannanoton mukaisesti kulttuuri- ja urheiluministeri asetti opintotuen kehittämisehdotuksia valmistelemaan johtoryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja kehittää opintotukea päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi ja tehdä ehdotukset opintotuen rakenteen uudistamiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Johtoryhmän tuli työnsä aikana kuulla opintotukiasiain neuvottelukuntaa ja ottaa huomioon muut opintoaikojen jouduttamiseen tähtäävät toimet. Johtoryhmä voi tarvittaessa teettää selvityksiä. Johtoryhmän työn tukena toimii seurantaryhmä, jonka johtoryhmän puheenjohtaja kutsuu koolle säännöllisin väliajoin. Opintotuen kehittämisen johtoryhmän toimeksiantoa täsmennettiin siten, että se laatii ehdotukset opintotukijärjestelmän rakenteelliseksi kehittämiseksi tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakouluissa vuoden 2009 loppuun mennessä. Muut opintotukijärjestelmää koskevat kehittämisehdotukset johtoryhmä laatii vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä. Johtoryhmä ottaa kantaa myös asumisen tukien yhdistämiseen opiskelijoiden toimeentulon kannalta. Johtoryhmä luovutti mietintönsä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille 8.12.2009 (Opintotuen rakenteen kehittäminen. Tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33). Sen jälkeen ehdotukset ovat olleet lausuntokierroksella. Lausuntokierroksen perusteella suurimmalla osalla ehdotuksista arvioidaan olevan hyvät toteuttamisedellytykset. Johtoryhmä on kartoittanut kevään aikana toisen asteen opintotuen kehittämistarpeet sekä opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämisvaihtoehtoja. Asumisen tukemisen kehittämistä valmisteltiin varsinaisesti vuoden 2009 aikana SATA-komitean alaisessa asumistukityöryhmässä, joka selvitti myös opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Johtoryhmästä asumistuen uudistamisen valmisteluun osallistuivat Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosaston osastopäällikkö Anne Neimala ja etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen. 11
Kevään 2010 aikana päätettiin tehdä lisäselvityksiä, jotta toimeksiannon tavoitteet voidaan toteuttaa myös opintojen edistymisen seurannan kehittämisen osalta. Kehittämisehdotusten pohjaksi koottiin opintojen edistymisen seurantaan liittyviä tietoja Kansaneläkelaitoksen rekistereistä ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintotukilautakunnilta. Niiden pohjalta johtoryhmä on valmistellut uusia korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittämistoimenpiteitä. Korkeakouluopiskelijoiden edistymisen seurannan kehittämisestä on laadittu erillinen muistio. 12
2 Opintotuen rakenteen uudistaminen Ensimmäisen vaiheen ehdotukset Johtoryhmä ehdotti 8.12.2009 luovuttamassaan muistiossa seuraavia toimenpiteitä: 1 Opintotuen tulee ohjata suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun Opintotuki myönnetään kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja vasta sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Pelkän asumislisän nostaminen otetaan huomioon korkeakoulututkintoa varten tarkoitetussa tukiajassa. Opintojen riittävän edistymisen seurannassa käytettävää tukikuukausikohtaista suoritusvaatimusta nostetaan 5 opintopisteeseen sekä opintojen edistymisen seurannasta tehdään kevään 2010 aikana toimeksiannon edellyttämiä lisäselvityksiä. Opintotukea tieteellisiin jatko-opintoihin myönnetään enintään yhdeksän kuukautta. Harjoitteluajalta maksettavan palkan tai oppilaitokselta saadun apurahan erillisestä tarveharkinnasta luovutaan. 2 Opintolainan käyttökelpoisuutta opintojen rahoitusmuotona tulee kehittää Opintolainan valtiontakaus myönnetään kaikille siihen oikeutetuille opintorahan yhteydessä. Ulkomailla opiskelevien lainatakauksen määrää korotetaan 600 euroon. Korkoavustuksen tulorajoja tarkistetaan ansiotason kehityksen perusteella. Opintolainavähennysjärjestelmän toimivuus arvioidaan. 3 Opintotuen tason tulee olla riittävä, jotta se mahdollistaa keskittymisen päätoimiseen opiskeluun Opintoraha sidotaan indeksiin. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen määrää korotetaan. Otetaan käyttöön opintorahan huoltajakorotus. Johtoryhmän ensimmäisen vaiheen ehdotusten painopisteenä tuli olla päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa. Opintotuen suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opis- 13
keluun ohjaavuuteen kuuluvien ehdotusten lisäksi korkeakouluopiskelijoita koskivat opintolainavähennystä ja ateriatukea koskevat ehdotukset. Opintolainan valtiontakauksen myöntäminen nykyistä automaattisemmin, ulkomailla opiskelevien lainatakauksen korottaminen, korkoavustuksen tulorajojen tarkistaminen, opintorahan sitominen indeksiin, harjoitteluajan palkan erillisestä tarveharkinnasta luopuminen sekä opintorahan huoltajakorotusta koskevat ehdotukset parantaisivat sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoiden opintotukea. Johtoryhmä luovutti ensimmäisen vaiheen ehdotuksensa 8.12.2009. Ehdotukset olivat lausuntokierroksella. Lausunnon antoi 44 organisaatiota. Lausunnon antoi 11 ammattikorkeakoulua, ARENE, 14 yliopistoa, Unifi, Opintotuen muutoksenhakulautakunta, Kansaneläkelaitos, Finanssialan Keskusliitto, kolme muuta ministeriötä (VM, TEM ja STM), keskeiset valtakunnalliset opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöistä Akava, STTK, SAK ja EK sekä Kokoomus. Opintotuen rakenteen kehittämistä kannatettiin laajasti. Useassa lausunnossa todettiin kuitenkin, että esitetyt muutokset opintotukeen eivät yksin riitä lisäämään päätoimista opiskelua. Lausuntoihin sisältyi jonkin verran esitettyjen muutosehdotusten riittävyyttä koskevia kriittisiä kannanottoja tai vaihtoehtoisia ehdotuksia. Johtoryhmän muistion tietopohjaa pidettiin useassa lausunnossa monipuolisena ja hyvänä. Ammattikorkeakoulut, yliopistot ja opiskelijajärjestöt kannattivat laajasti johtoryhmän ehdottamia rakenteellisia muutoksia. Erityisesti yliopistojen lausunnoissa otettiin kantaa monipuolisesti ja myönteisesti opintotuen uudistamistarpeisiin nykyrakenteen pohjalta ja muita tahoja yksityiskohtaisemmin johtoryhmän yksittäisiin ehdotuksiin. Johtoryhmän ehdotuksia opintotuen ohjaavuudesta suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun pääasiassa kannatettiin. Suurin osa lausunnonantajista katsoi, että opintotuki voitaisiin myöntää kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja vasta sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen, asumislisäkuukausi voitaisiin määritellä tukikuukaudeksi, edistymisen seurannassa käytettävä suoritusvaatimusraja tulisi nostaa 5 opintopisteeseen, opintotuen myöntämistä tieteellisiä jatko-opintoja varten voitaisiin rajoittaa yhdeksään kuukauteen sekä harjoitteluajalta maksettavan palkan tai oppilaitokselta saadun apurahan erillisestä tarveharkinnasta tulisi luopua. Muutamissa lausunnoissa tuotiin kuitenkin esille esimerkiksi tuen kaksiportaiseen myöntämiseen tai asumislisäkuukauden tukikuukaudeksi määrittelyyn liittyviä ongelmakysymyksiä. Myös opintolainan käyttökelpoisuutta parantavia ehdotuksia kannatettiin. Muutamat lausunnonantajat toivat esille näkemyksiään siitä, olisiko työryhmän pitänyt pohtia opintolainavaihtoehdon kehittämistä enemmän, tulisiko tuen olla nykyistä opintolainapainotteisempi tai tulisiko opintolainavähennysjärjestelmää kehittää vai tulisiko siitä luopua kokonaan. Lausunnonantajat kannattivat laajasti opintorahan sitomista indeksiin, ateriatuen korottamista sekä opintorahan huoltajakorotusta. Useissa lausunnoissa todettiin, että opintotuen nykyinen taso ei ole tällä hetkellä riittävä päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi. Lisäksi lausunnoissa otettiin kantaa puolesta ja vastaan opiskelijoiden siirtämiseen yleisen asumistuen piiriin ja johtoryhmän käsittelemään vähimmäisopiskelun määritelmään. Vähimmäisopiskelun määritelmän käyttöönotolla ei kriittisissä kannanotoissa uskottu saatavan aikaan toivottuja myönteisiä vaikutuksia opiskeluaikoihin. Johtoryhmän ensimmäisen vaiheen ehdotukset: Opintotuen rakenteen kehittäminen. Tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2009/opintotuen_rakenteen_kehittaminen.html 14
3 Opiskelusta toisella asteella 3.1 Tilastotietoa hakeutumisesta, keskeyttämisestä, opintojen läpäisystä ja työssäkäynnistä Opiskelijamäärät Lukiokoulutuksen opiskelijat Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2008 yhteensä 114 240 opiskelijaa. Opiskelijamäärä väheni edelleen ja oli vajaan prosentin edellisvuotta alhaisempi. Tutkintotavoitteisen lukiokoulutuksen opiskelijoista oli naisia 57 prosenttia. Lukiokoulutusta annettiin 406 lukiossa ja 43 muussa oppilaitoksessa. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on vähentynyt 2000-luvun aikana noin 10 000 opiskelijalla. Taulukko 1. Lukiokoulutuksen opiskelijat 1999 2008 Vuosi Lukiokoulutusta antavia oppilaitoksia Uusia opiskelijoita joista naisia Opiskelijoita joista naisia 1999 479 46 033 27 046 130 624 75 302 2000 483 43 775 25 677 130 032 74 651 2001 483 42 793 25 180 128 642 74 309 2002 484 41 020 23 739 124 644 71 778 2003 483 42 605 24 485 121 816 69 742 2004 479 40 593 23 353 120 531 68 714 2005 471 39 544 22 435 118 111 66 921 2006 461 39 395 22 725 117 260 66 726 2007 449 38 517 22 429 115 253 65 806 2008 449 38 744 22 213 114 240 65 305 Ammatillisen koulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli vuonna 2008 127 300. Uusia opiskelijoita on vuosittain vajaa 50 000. Vuonna 2008 opiskelijoita oli prosentin verran enemmän ja uusia opiskelijoita 0,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Miehiä oli 54 prosenttia opiskelijoista. Suurin osa opiskelijoista opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (43 %), sosiaali- ja terveysalalla (15 %) ja matkailu-, 15
ravitsemis- ja talousalalla (12 % ). Nämä opiskelijatiedot ovat poikkileikkausajankohdan 20.9.2008 tietoja. Lisäksi vuonna 2008 oli näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita 78 177 ja oppisopimuskoulutukseen osallistui yhteensä 70 000 opiskelijaa. Opetusministeriö on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää vuosina 2008 2009 yhteensä 8 400 opiskelijalla. Opiskelijapaikkoja tullaan lisäämään vielä 2 750 paikalla 1.8.2010 lukien. 2000-luvun aikana ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut 16 430 opiskelijalla. Taulukko 2. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat koulutusaloittain 2008 Uudet opiskelijat 2008 Naisia Opiskelijat 2008 Naisia Yhteensä 48 569 23 454 127 284 59 160 Humanistinen ja kasvatusala 840 629 2 304 1 796 Kulttuuriala 3 681 2 495 9 944 6 590 Liiketalouden ja hallinnon ala 5 263 3 354 13 530 8 407 Luonnontieteiden ala 1 827 334 5 270 795 Tekniikan ja liikenteen ala 20 480 4 074 54 323 9 523 Luonnonvara- ja ympäristöala 2 720 1 496 6 607 3 480 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 7 209 6 497 18 510 16 798 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6 045 4 483 15 554 11 524 Muu koulutus 504 92 1 242 247 Taulukko 3. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat 2000 2004 1 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Vuosi Yhteensä 2000 121 812 9 279 131 091 2001 118 679 11 325 130 004 2002 120 204 13 655 133 859 2003 120 111 16 098 136 209 2004 122 607 24 914 147 521 2005 124 188 28 140 152 328 2006 125 674 30 862 156 536 2007 126 085 31 890 157 975 2008 127 284 34 180 161 464 1 Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden perusjoukko on muuttunut vuonna 2004. Tiedot näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta ovat kalenterivuodelta, aikaisemmin tiedot olivat tilanteesta 20.9. Tiedot oppilaitosmuotoisesta opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta ovat kaikilta vuosilta tilanteesta 20.9. Peruskoulun päättäneitä on vuosittain lähes 65 000. Heistä puolet (naisista 59 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia) jatkoi opintoja lukiossa. 42 prosenttia (naisista 33 prosenttia ja miehistä 50 prosenttia) jatkoi opintoja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja 10. luokalle siirtyi kaksi prosenttia. Ammatillisen koulutuksen suosio on lisääntynyt ja lukiokoulutuksen suosio puolestaan vähentynyt. Vuonna 2008 opiskelua ei jatkanut 5,6 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus pieneni prosenttiyksikön edellisvuodesta. Uusista ylioppilaista (32 900 vuonna 2008) toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloitti 4 prosenttia. 16
Opintojen keskeyttäminen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa Vuonna 2008 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2007 2008 aikana. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 4,5 ja nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 10. Vastaavat osuudet ovat ammattikorkeakoulukoulutuksessa 9 ja yliopistokoulutuksessa 6 prosenttia. Kun koulutussektoria vaihtaneet, esimerkiksi lukiokoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyneet, otetaan huomioon, keskeyttämisprosentit pienenevät. Edelliseen lukuvuoteen verrattuna keskeyttäminen lisääntyi hieman kaikilla koulutussektoreilla paitsi ammatillisessa koulutuksessa, jossa keskeyttäminen väheni. Opintojen kulku ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa Ammatillisen perustutkinnon ja lukiokoulutuksen läpäisyaste on kohentunut viime vuosina. Tavoitteena on, että läpäisyaste paranee edelleen. Taulukko 4. Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista 1 Toteutuma 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lukiokoulutus (3 vuotta) 84,3 86,1 86,2 86,2 86,3 86,5 86,5 Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 57,0 56,6 58,3 60,0 60,5 61,5 62,5 1 Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Arvio Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2001 uusista lukio-opiskelijoista lähes 90 prosenttia oli suorittanut ylioppilastutkinnon vuoden 2007 loppuun mennessä. Samassa ajassa ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista 73 prosenttia suoritti ammatillisen tutkinnon. Taulukko 5. Lukiokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2008 loppuun mennessä, nuorten koulutus Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Ylioppilastutkinnon suorittaneita Uusia miesopiskelijoita Ylioppilastutkinnon suorittaneita miehiä Uusia naisopiskelijoita Ylioppilastutkinnon suorittaneita naisia lkm % lkm % lkm % 2002 35 695 31 388 87,9 15 307 13 287 86,8 20 388 18 101 88,8 2003 36 714 32 037 87,3 15 764 13 539 85,9 20 950 18 498 88,3 2004 36 020 31 468 87,4 15 497 13 245 85,5 20 523 18 223 88,8 2005 35 065 27 722 79,1 15 243 11 876 77,9 19 822 15 846 79,9 Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyasteessa on merkittävä ero. Kolmessa ja puolessa vuodessa ylioppilastutkinnon läpäisyaste oli liki 80 prosenttia ja ammatillisen perustutkinnon läpäisyaste 62 prosenttia. Noin kolmasosa vuosittain ammatillisen koulutuksen aloittavista keskeyttää opintonsa, mutta heistä valtaosa aloittaa uudet opinnot. Työelämään oli siirtynyt viiden vuoden sisällä noin puolet ammatillisen koulutuksen aloittaneista. 17
v. 2004 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista opiskelijoista (42 907) tutkinnon suoritti 3 vuodessa 59,4 % (25 498) 3,5 vuodessa 62,5 % (26 829) 4 vuodessa 62,6 % (26 863) -> 4. vuoden jälkeen ilman tutkintoa 16 044 opiskelijaa v. 2002 ammatillisen koulutuksen aloitti 46 815 opiskelijaa, joista v. 2007 loppuun mennessä 66,4 % oli suorittanut aloittamansa tutkinnon (31 068) 5,7 % oli suorittanut muun kuin aloittamansa tutkinnon (2 670) 27,9 % ei ollut suorittanut tutkintoa (13 077) v. 2002 ammatillisen koulutuksen aloittaneiden toiminta v. 2007 lopussa 3,8 % suoritti edelleen samoja opintoja (1 804) 22,4 % oli aloittanut uuden koulutuksen (10 477) 52,1 % työelämässä (24 415) 8,3 % työttömänä (3 875) 13,3 % muu toiminta (6 244) Taulukko 6. Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2008 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Ammatillisen peruskoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Ammatillisen tutkinnon suorittaneita lkm % Uusia miesopiskelijoita Ammatillisen tutkinnon suorittaneita miehiä Uusia naisopiskelijoita Ammatillisen tutkinnon suorittaneita naisia 2000 50 552 37 522 74,2 25 941 18 622 71,8 24 611 18 900 76,8 2001 48 330 35 646 73,8 24 938 17 907 71,8 23 392 17 739 75,8 2002 46 815 33 832 72,3 24 216 17 056 70,4 22 599 16 776 74,2 2003 46 000 32 302 70,2 24 084 16 512 68,6 21 916 15 790 72,0 2004 48 482 33 450 69,0 25 174 17 090 67,9 23 308 16 360 70,2 2005 48 041 29 755 61,9 24 792 15 230 61,4 23 249 14 525 62,5 lkm % lkm % Ammatillisessa koulutuksessa kolmen ja puolen vuoden kuluttua aloittamisesta korkeimmat läpäisyasteet olivat humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalla, joilla saman alan ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 67 prosenttia. Alhaisin läpäisyaste on luonnontieteiden alalla, 49 prosenttia. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa miesten läpäisyaste on vain muutaman prosenttiyksikön verran naisten läpäisyastetta alhaisempi. Työssäkäynnistä Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista yli puolet, 59 prosenttia, kävi töissä opiskelun ohessa. Työssäkäyvien osuus kasvoi edellisestä vuodesta vajaa puoli prosenttiyksikköä. Lukiokoulutuksessa opiskelleiden työssäkäyvien osuudet kasvoivat, sen sijaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäkäyvien opiskelijoiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla. 18
Taulukko 7. Vähintään 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti 2008 sekä työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 2003 2008 Koulutussektori Opiskelijoita yhteensä 2008 lkm Työllisiä opiskelijoita 2008 lkm % Lukiokoulutus 48 289 15 616 32,3 31,6 29,8 30,0 31,0 30,0 Toisen asteen ammatillinen koulutus 220 242 136 455 62,0 62,1 58,6 56,2 54,4 45,6 Ammattikorkeakoulukoulutus 132 474 78 756 59,5 58,5 55,8 53,6 52,7 50,8 Yliopistokoulutus 164 064 100 811 61,4 60,9 59,1 57,5 56,9 55,7 Yhteensä 565 069 331 638 58,7 58,3 55,6 53,6 52,5 48,8 2007 % 2006 % 2005 % 2004 % 2003 % 3.2 Toisen asteen opiskelijoiden opintotuen käytöstä ja toimeentulosta Taulukko 8. Opintorahan perusmäärät ja opintotukea saaneiden opiskelijoiden lukumäärät. Perusmäärä eur/kk Opiskelijoiden lkm (12/2008, Kelan opintoetuustilasto) Ikä, muut olosuhteet Ammatillinen Lukio Muu oppilaitos 38 alle 20-vuotias, asuu vanhemman luona 21 796 16 402 197 80 20 vuotta täyttänyt, asuu vanhemman luona 2 526 96 149 100 alle 18-vuotias, asuu itsenäisesti 4 734 1 142 265 246 18 vuotta täyttänyt, asuu itsenäisesti 29 560 3 123 2 668 246 avioliitossa tai elatusvelvollinen 6 540 85 468 Yhteensä (sis. myös pelkän asumislisän tai lainatakauksen saajat) 69 074 22 616 4 216 Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lukiossa opiskelee noin 268 000 opiskelijaa. Näistä: opintotuen piirissä on noin 1/5 kaikista lukiolaisista ja noin ½ ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista. vanhempien tulojen perusteella leikattua tukea saa 14 600 toisen asteen opiskelijaa. perusmäärän täysimääräisenä, ilman vähävaraiskorotusta saa 43 400 toisen asteen opiskelijaa. vähävaraiskorotuksen saa vuosittain noin 37 000 toisen asteen opiskelijaa ja 3 400 korkeakouluopiskelijaa. täysimääräisen tuen (perusmäärä+ vähävaraiskorotus) saa noin 15 600 toisen asteen opiskelijaa. Taulukko 9. Opintotuen asumislisän saajat (12/2008, Kelan opintoetuustilasto). Asumismuoto Ammatillinen Lukio Muu oppilaitos Pää/alivuokralainen 24 095 3 969 1 100 Opiskelija-asuntola 4 336 846 114 Muu (esim. asumisoikeus) 67 6 1 Maksullinen opisto 63 1 1 399 Vanhemmalta vuokrattu 465 150 29 Ulkomailla (vaihto) 71 4 13 Yhteensä 29 097 4 976 2 656 19