Lausuntopyyntö OKM/12/010/2014 28.02.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM036:00/2014 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa liitteenä olevasta esityksestä valtioneuvoston asetukseksi opintotukiasetuksen muuttamisesta. Esitys koskee korkeakouluopintojen riittävän edistymisen seurantaa sekä 1 päivänä elokuuta 2014 voimaan tulevan lain opintotukilain muuttamisesta (1243/2013) muutoksia. Opintotukiasetuksessa ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin muiden kuin julkisen valvonnan alaisten oppilaitosten opintotukioikeudesta, opintotukioikeutta koskevasta koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta ja opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen selvittämisestä ja huomioon ottamisesta sekä opintolainahyvityksen maksamisesta. Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen seurannassa ehdotetaan otettavaksi käyttöön lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun kriteeri. Lisäksi opintotukiasetukseen ehdotetaan opintotukilain 7 :n 3 momentin muutoksesta aiheutuvia muutoksia yhden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi myönnettävään tukiaikaan. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 31.3.2014 sähköpostilla opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon (kirjaamo@minedu.fi) sekä Aino Stillille (aino.still@minedu.fi). Lisätietoja asiasta antaa Aino Still, puh. 0295 3 30396. Hallitussihteeri Aino Still Liitteet Asetusluonnos Asetusmuistio
OKM/12/010/2014 2 (2) Jakelu Ammattikorkeakoulut Yliopistot Kansaneläkelaitos Valtiovarainministeriö Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Suomen Lukiolaisten Liitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Alfa-Art Oy Carl Wilhelm Akatemia Hämeen Kosmetologikoulu Oulun Kosmetologikoulu Ky Suomen Kosmetologikoulu Turun kosmetologikoulu Hiustropiikki-koulu Kemin Kaupunki / Kemin taidekoulu Tampereen urheiluhierojakoulu Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Musti Oy Suomen Teatteriopiston Tuki ry Suomen Urheiluhierojaopisto Oy AK Hius & Meikkikoulu Alexander-tekniikan opettajakoulu BEAUTY AVENUE Pro Make-Up School Etelä-Suomen Kosmetologikoulu Glohair Hiusmuotoilukoulu International Maker Academy International Make Up Center Kampaajakoulu Pepe Åhman Kosmetologikoulu Hymy Koulutuskeskus Unika Hairstyle Lahden Hierojakoulu Laulukoulu Oulun Hieroja-akatemia Pohjois-Suomen hiusmuotoilukoulu Prof Hairschool Rakennustekniikan opisto Suomen Hiuskoulutuskeskus Suomen Urheiluhierojaopisto Koulutuscenter Top Studio Hiusmuotoilukoulu Trendy Hair & Beauty TYA-oppilaitokset Kuopion hierojakoulu Make Up For Ever Academy
Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä x päivänä xkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukiasetuksen (260/1994) 4, 6, 7, 14, 15 ja 20, sellaisina kuin ne ovat 4, 6 ja 7 asetuksessa 299/2011 ja 14, 15 ja 20 asetuksessa 400/2007 lisätään asetukseen siitä lailla 1243/2013 kumotun 2 :n tilalle uusi 2 ja asetukseen siitä asetuksella 424/2004 kumotun 3 :n tilalle uusi 3 seuraavasti: 2 Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä opintotukilain 4 a :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on, että; 1) opetus on järjestetty siten, että opiskelijalla on opintojen päätteeksi valmiudet näyttötutkinnon tai sen osan suorittamiseen; ja 2) koulutuksen järjestäjällä on sopimus näyttötutkintojen vastaanottamisesta sellaisen tahon kanssa, jolla on tutkintotoimikunnan myöntämä näyttöjen järjestämislupa. Opintotukilain 4 a :n 2 momentissa tarkoitettuja koulutusaloja, joihin Kansaneläkelaitos voi mainitussa pykälässä säädetyin edellytyksin myöntää opintotukioikeuden koulutuksen järjestäjän hakemuksesta ovat: 1) näyttelijän työ; ja 2) Alexander-tekniikka. 3 Opintotukioikeutta koskeva koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus Opintotukilain 4 a :ssä säädettyä opintotukioikeutta hakevan koulutuksen järjestäjän on ammatillisten ja taloudellisten edellytysten selvittämiseksi liitettävä hakemukseensa; 1) sopimus näyttötutkintojen järjestämisestä sellaisen tahon kanssa, jolla on tutkintotoimikunnan kanssa solmittu näyttötutkintojen järjestämissopimus, jos kyseessä on opintotukilain 4 a :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu koulutus; 2) opetussuunnitelma; 3) selvitys hallinnon järjestämisestä; 4) selvitys opetushenkilökunnan pätevyydestä; 5) viimeisin tarkastettu tilinpäätös ja toimintakertomus tai mikäli näitä ei ole käytettävissä, muu riittävä selvitys taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta; ja 6) muu Kansaneläkelaitoksen erikseen pyytämä selvitys. Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle opintotukioikeuteen vaikuttavista muutoksista sekä toimitettava Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä tarvittavat selvitykset siitä, täyttääkö koulutus edelleen opintotukioikeuden myöntämiseksi säädetyt edellytykset. 4 Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Arvioinnissa huomioidaan seurannan kohteena olevien opintojen aikana suoritetut opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot. Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on seurantalukuvuoden ajalta vähintään 20 opintopistettä (vähimmäissuoritusvaatimus) ja tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään:
2 1) 5 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta; tai 2) 5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Vähimmäissuoritusvaatimusta ei edellytetä opiskelijalta, joka on ottanut seurannan kohteena olevissa opinnoissa opiskelupaikan vastaan seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavasta koulutuksesta. Opintojen katsotaan edistyneen määräajassa riittävästi, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kun opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti tai, jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Opintosuorituksia katsotaan olevan erityisen vähän, jos suorituksia on keskimäärin vähemmän kuin 1 opintopiste tukikuukautta kohti tarkastelujakson ajalta. Tarkastelujakso voi olla seurantalukuvuosi ja sitä seuraava syyslukukausi. Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti koko opiskeluajalta tai jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Jos opintotuki on lakkautettu siksi, että vähimmäissuoritusvaatimus ei ole täyttynyt, katsotaan opintojen edistyneen riittävästi, jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. 6 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika yliopistojen tutkinnoissa Tukikuukausien lukumäärä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään: 1) 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä 2) 37, jos tutkinnon laajuus on enintään 210 opintopistettä. Tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään: 1) 23, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä; 2) 28, jos tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä; 3) 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä on kuitenkin yhteensä enintään: 1) 50, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä; 2) 55, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 330 opintopistettä; 3) 59, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä. Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään: 1) 55, jos tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä; 2) 59, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. 7 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika ammattikorkeakoulututkinnoissa Tukikuukausien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään: 1) 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä; 2) 37, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä; 3) 41, jos tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä; 4) 46, jos tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä. Tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
3 1) 14, jos tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä; 1) 19, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä. 14 Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen selvittäminen Opintolainansaajan on esitettävä pyyntö opintotukilain 15 d :ssä säädetyn opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävän seikan huomioon ottamisesta. Pyyntö on esitettävä opintotukilain 15 e :n 4 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsittelypyynnön tai opintotukilain 15 e :n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä. Pyynnössä on esitettävä selvitys opintotukilain 15 d :ssä säädetyistä pidentämiseen oikeuttavista seikoista. Opintolainansaajan pyynnöstä Kansaneläkelaitoksen tulee tarkistaa sen omista rekistereistä saatavilla olevat tiedot opintolainahyvitykseen oikeuttavista tutkinnon suorittamisajan pidentämiseen vaikuttavista seikoista. 15 Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottaminen Jos opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisajan pidentämiseen oikeuttava olosuhde ajoittuu kahdelle lukukaudelle siten, että pidentämisperuste ei kummankaan lukukauden aikana kestä vähintään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää yhdellä lukukaudella. Pidentäminen kohdistetaan sille lukukaudelle, jonka aikana olosuhde on kestänyt pidempään. Jos olosuhde on kestänyt kummankin lukukauden aikana yhtä pitkään, kohdistetaan se näistä lukukausista ajallisesti ensimmäiseen. Jos opintolainansaajalla on ollut saman lukukauden aikana useita vähintään 30 päivää kestäviä eri perusteista aiheutuvia suorittamisajan pidentämiseen oikeuttavia seikkoja, pidentämisperusteena otetaan huomioon jakso, jonka aikana opintolainansaaja on saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, isyystai vanhempainrahaa. 20 Opintolainahyvityksen maksaminen Kun opintolainahyvitys maksetaan opintotukilain 15 g :n perusteella opintolainansaajan rahalaitoksessa olevan opintolainan lyhentämiseksi, Kansaneläkelaitos suorittaa opintolainahyvityksen määrän rahalaitoksen antamien tietojen perusteella. Kun opintolainahyvitystä maksetaan opintolainansaajalle opintotukilain 15 g :n 4 momentin perusteella, Kansaneläkelaitos maksaa opintolainansaajalle tulevan määrän opintolainansaajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos opintolainansaaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn, Kansaneläkelaitos antaa opintolainahyvityksen suorittamiseksi maksuosoituksen Euroopan unionissa sijaitsevalle rahalaitokselle. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Ennen asetuksen voimaantuloa suoritettujen opintojen riittävän edistymisen arviointiin sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asetuksen 6 ja 7 :n säännöksiä opintotukeen oikeuttavasta ajasta sovelletaan opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Mainittuja lainkohtia sovelletaan myös opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2014 mutta on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Helsingissä päivänä kuuta 2014
4
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 28.2.2014 Aino Still EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI OPINTOTUKIASETUKSEN MUUT- TAMISESTA 1 Johdanto Opintotukilain muuttamisesta annetulla lailla (1243/2013), joka tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014, on tehty muutoksia opintotukilakiin (65/1994), jotka koskevat muun muassa opintotukioikeuden myöntämistä muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa, opintolainavähennysoikeuden poistumista ja opintolainahyvityksen käyttöönottoa sekä korkeakouluopiskelijoiden tutkintokohtaisen tukiajan lyhentämistä. Näiden opintotukilain muutosten johdosta opintotukiasetuksessa ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin opintotukioikeuden hakemisesta, myöntämisestä ja sitä koskevasta selvitysvelvollisuudesta, korkeakoulututkinnon suorittamiseksi myönnettävästä tukiajasta sekä opintolainahyvityksen hakemisesta ja päätöksen antamisesta sekä eräistä opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentäviin seikkoihin liittyvistä asioista ja opintolainahyvityksen maksamisesta. Lisäksi opintotukiasetukseen ehdotetaan tehtäväksi korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen seurantaa koskevia muutoksia. 2 Nykytila ja ehdotetut muutokset 2.1 Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa Voimassa olevassa opintotukiasetuksen 2 :n 3 momentissa säädetään menettelystä, jonka mukaan opintotukea voidaan myöntää myös muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa suoritettaviin opintoihin. Säännöksen mukaan Kansaneläkelaitos voi oppilaitoksen hakemuksesta rinnastaa oppilaitoksen julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen, jos oppilaitoksen antama koulutus tasoltaan vastaa julkisen valvonnan alaisten oppilaitosten antamaa koulutusta. Lisäksi edellytetään, että oppilaitoksella on taloudelliset edellytykset toiminnalleen ja se on toiminut vähintään vuoden ajan. Rinnastamisen perusteella oppilaitoksen opiskelijat ovat oikeutettuja opintotukilain mukaisiin opintoetuuksiin (opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus), jos muut tuen myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Kansaneläkelaitoksen tekemä rinnastuspäätös ei merkitse sitä, että oppilaitos muutoin tulisi julkisen valvonnan alaiseksi. Rinnastamisen edellytyksenä on, että vastaavaa koulutusta järjestetään myös julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen antaman koulutuksen tasoa arvioidaan muun muassa oppilaitoksen opetussuunnitelman, opetushenkilökunnan pätevyyden, oppilaitoksen hallinnon ja opiskelijoiden näyttötutkintomenestyksen perusteella. Koulutuksen tason arvioimiseksi Kansaneläkelaitos pyytää yleensä lausunnon Opetushallitukselta tai aluehallintoviranomaisilta. Lausunto annetaan oppilai-
toksen hakemuksen ja sen liitteenä toimitetun materiaalin, kuten opetussuunnitelman perusteella. Lausunnonantaja voi tarvittaessa pyytää lisäselvitystä myös suoraan oppilaitokselta. Rinnastamispäätös on tällä hetkellä voimassa noin 35:llä toimintaa harjoittavalla oppilaitoksella. Lailla opintotukilain muuttamisesta (1243/2013) on kumottu opintotukiasetuksen 2, jossa säädetään muista opinnoista, joihin voidaan myöntää opintotukea. Asetuksen 2 :ssä esitetään säädettäväksi voimaan tulevan opintotukilain 4 a :ssä olevan valtuussäännöksen nojalla opintotukioikeudesta muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. 1 päivänä elokuuta 2014 voimaan tulevassa opintotukilain 4 a :ssä säädetään opintotukioikeudesta muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Kyseessä on Kansaneläkelaitoksen koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntämästä opintotukioikeudesta sellaiseen koulutukseen, joka ei opintotukilain 4 :n 1 momentin nojalla ole julkisen valvonnan alaista koulutusta. Opintotukilain 4 a :n voimaan tulon myötä muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opintotukioikeuden yhteydessä ei enää käytetä ilmaisua rinnastaminen julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen. Opintotukilain 4 a :n 1 momentin mukaan opintotukea myönnetään Suomessa järjestettyyn muuhun kuin julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen, jos Kansaneläkelaitos on koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntänyt koulutukseen opintotukioikeuden. Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjällä on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset toiminnalleen, koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden ajan ja koulutus valmistaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen näyttötutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen. Opintotukioikeus voidaan opintotukilain 4 a :n 2 momentin mukaan myöntää myös muuhun valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävään kuin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen näyttötutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen valmistavaan koulutukseen, jos koulutus tuottaa yleisesti tunnustetun ammattipätevyyden ja muut opintotukioikeuden myöntämisen edellytykset täyttyvät. Opintotukilain 4 a :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksistä, opintotukioikeuden hakemisesta, myöntämisestä ja perumisesta sekä koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta. Opintotukioikeuden hakeminen ei koske sellaisia koulutuksen järjestäjiä, joilla on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen koulutuksen järjestämislupa, vaan tällainen koulutus katsotaan julkisen valvonnan alaiseksi 2 Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa Opintotukiasetuksen 2 :ssä säädettäisiin tarkemmin opintotukilain 4 a :ssä säädettävästä muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opintotukioikeudesta. 1 momentti
Asetuksen 2 :n 1 momentissa esitetään säädettäväksi tarkemmin niistä edellytyksistä, joilla opintotukioikeus voidaan myöntää opintotukilain 4 a :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen näyttötutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen valmistavaan koulutukseen. Näyttötutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamistapa, jossa ammattitaito osoitetaan aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Näyttötutkinnon tai sen osan voi kuitenkin suorittaa myös työelämässä hankitun kokemuksen kautta osallistumatta koulutukseen. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Näyttötutkinnoista säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998). Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä näyttötutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen valmistavaan koulutukseen olisi momentin 1 kohdan mukaan se, että opetus on järjestetty siten, että opiskelijalla on opintojen päätteeksi valmiuden näyttötutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa määritetään tutkinnon osissa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Opintotukioikeuden myöntämiseksi koulutuksen järjestäjän järjestämän koulutuksen tulisi olla tutkinnon perusteiden mukaista siten, että opiskelijalla olisi opintojen päätteeksi valmiudet näyttötutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Kansaneläkelaitos voisi seurata 1 kohdassa tarkoitetun edellytyksen täyttymistä pyytämällä koulutuksen järjestäjältä selvitystä opiskelijoiden näyttötutkinnon näyttöihin osallistumis- ja läpäisyasteesta. Momentin 2 kohdan mukaan koulutuksen järjestäjällä olisi lisäksi oltava sopimus näyttötutkintojen järjestämisestä sellaisen tahon kanssa, jolla on tutkintotoimikunnan myöntämä näyttöjen järjestämislupa. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat Opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Tutkintotoimikunta sopii näyttötutkintojen järjestämisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen järjestämisluvan saaneiden koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus näyttötutkintojen järjestämiseen. 2 momentti Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohdissa säädettäisiin niistä opintotukilain 4 a :n 2 momentissa tarkoitetuista koulutusaloista, joihin voitaisiin myöntää opintotukioikeus, vaikka kyseellä koulutusalalla ei ole mahdollista suorittaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista näyttötutkintoa, mutta joiden mukaista koulutusta annetaan myös julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa ja jotka antavat yleisesti tunnustetun ammattipätevyyden. Koulusalat, joihin Kansaneläkelaitos voisi 4 a :ssä säädetyin edellytyksin myöntää opintotukioikeuden koulutuksen järjestäjän hakemuksesta olisivat näyttelijän työ ja Alexander-tekniikka. Kyseisten alojen oppilaitoksia on ollut voimassa olevan lainsäädännön nojalla rinnastettuna julkisen valvonnan alaisiin oppi-
laitoksiin ja näitä vastaavaa koulutusta annetaan myös julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa. Koulutukset antavat myös yleisesti tunnustetun ammattipätevyyden. 3 Opintotukioikeutta koskeva koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus Opintotukiasetuksen 3 :ssä ehdotetaan säädettäväksi voimaantulevan opintotukilain 4 a :n 4 momentin asetuksenantovaltuuden nojalla tarkemmin opintotukioikeutta koskevasta koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta. 1 momentti Pykälän 1 momentissa säädettäisiin opintotukioikeutta haettaessa hakemukseen liitettävistä selvityksistä. Opintotukioikeutta hakevan koulutuksen järjestäjän olisi liitettävä hakemukseensa tarpeellinen selvitys opintotukilain 4 a :n 1 momentin 1-3 kohdissa säädettyjen opintotukioikeuden myöntämiselle säädettyjen edellytysten selvittämiseksi. Momentissa mainittuja selvityksiä on jo nykyisin edellytetty toimitettavaksi, kun koulutuksen järjestäjä on hakenut oppilaitoksen rinnastamista julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen. Nykytilaa vastaavasti Kansaneläkelaitos voisi pyytää sille toimitetun selvityksen perusteella muulta viranomaiselta lausunnon opintotukioikeuden myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Koulutuksen järjestäjän ammatillisten ja taloudellisten edellytysten selvittämiseksi opintotukioikeuden myöntämistä koskevaan hakemukseen olisi pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan liitettävä sopimus näyttötutkintojen järjestämisestä sellaisen tahon kanssa, jolla on tutkintotoimikunnan kanssa solmittu voimassaoleva näyttötutkintojen järjestämissopimus, jos kyseessä on opintotukilain 4 a :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen näyttötutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen valmistava koulutus. Momentin 2 kohdan mukaan hakemukseen olisi liitettävä opetussuunnitelma. Kansaneläkelaitos voisi opetussuunnitelman perusteella arvioida sitä, ovatko opinnot järjestetty siten, että opiskelijoilla olisi koulutuksen päätteeksi valmiudet suoriutua näyttötutkinnon mukaisista näytöistä. Kuten nytkin, Kansaneläkelaitos voisi pyytää opetussuunnitelman sisällöstä lausunnon Opetushallitukselta tai aluehallintoviranomaiselta. Momentin 3 kohdan mukaan koulutuksen järjestäjän hakemukseen olisi liitettävä selvitys hallinnon järjestämisestä. Kohdassa tarkoitettu selvitys olisi esimerkiksi yrityksen johtosääntö. Hallinnon järjestämistä koskevasta selvityksestä voitaisiin selvittää koulutuksen järjestäjän toiminnan ammatillisia edellytyksiä ja sitä, miten opiskelijoiden edustus hallinnossa on järjestetty. Momentin 4 kohdan mukaan hakemukseen olisi liitettävä selvitys opetushenkilökunnan pätevyydestä. Opetushenkilökunnan pätevyyttä voitaisiin selvittää tutkinto- ja työtodistuksilla ynnä muilla sellaisilla selvityksillä. Opetushenkilökunnan pätevyydestä saatuja tietoja voitaisiin verrata julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa järjestettävän vastaavan koulutuksen opetushenkilökunnalta edellytettyyn kelpoisuuteen.
Ammatillisen koulutuksen osalta julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opetushenkilökunnan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Momentin 5 kohdan mukaan opintotukioikeuden myöntämistä koskevaan hakemukseen olisi liitettävä koulutuksen järjestäjän viimeisin tarkastettu tilinpäätös ja toimintakertomus tai mikäli näitä ei olisi käytettävissä, muu riittävä selvitys taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta. Kohdassa tarkoitetulla selvityksellä selvitettäisiin koulutuksen järjestäjän taloudellisia edellytyksiä toiminnalleen. Käytännössä yksityisten oppilaitosten ylläpitäjät ovat kirjanpitovelvollisia tahoja. Koska opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden, ei opintotukioikeutta haettaessa ole välttämättä vielä käytettävissä tilinpäätöstä esimerkiksi toiminnan aloittamisesta johtuvan 12 kuukautta pidemmän tilikauden vuoksi. Tällöin koulutuksen järjestäjän tulisi esittää muu riittävä selvitys taloudellisesta tilanteestaan ja toiminnastaan. Momentin 6 kohdan mukaan opintotukioikeutta hakevan koulutuksen järjestäjän olisi liitettävä hakemukseensa muu Kansaneläkelaitoksen erikseen pyytämä selvitys. Käytännössä kohdassa tarkoitettu selvitys voisi olla Kansaneläkelaitoksen jo nykyisin rinnastamismenettelyssä edellytettämä kaupparekisteriote. 2 momentti Opintotukilain 4 a :n 3 momentin mukaan Kansaneläkelaitos voi perua koulutukseen myönnetyn opintotukioikeuden, jos opintotuen myöntämiselle säädetyt edellytykset eivät täyty. Pykälän 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän olisi ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle opintotukioikeuteen vaikuttavista muutoksista sekä toimitettava Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä tarvittavat selvitykset siitä, täyttääkö koulutus edelleen opintotukioikeuden myöntämiseksi säädetyt edellytykset. Kansaneläkelaitos voisi määräajoin pyytää kaikilta opintotukioikeuden saaneilta koulutuksen järjestäjiltä selvitystä opintotukioikeuden myöntämisen edellytysten täyttymisestä ja muutoin erikseen niiltä koulutuksen järjestäjiltä, joiden kohdalla Kansaneläkelaitos katsoisi selvityksen pyytämisen tarpeelliseksi esimerkiksi saatujen asiakaspalautteiden perusteella. Määräajoin pyydettävän selvityksen perusteella Kansaneläkelaitos voisi esimerkiksi pyytää selvitystä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta järjestävän koulutuksen järjestäjän opiskelijoiden näyttöihin osallistumisesta ja niistä läpäisystä osoituksena siitä, että opetus on tosiasiallisesti järjestetty siten, että opiskelijoilla on opintojen päätteeksi valmiudet näyttötutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Opintotukioikeuden myöntämiselle säädettyjen edellytysten täyttyminen ei edellyttäisi, että kaikki opiskelijat osallistuisivat näyttöihin, mutta näyttötutkintojen läpäisyprosentti ei saisi olla merkittävästi alhaisempi kuin yleinen keskimääräinen läpäisyprosentti. 2.2 Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen
Opintotukilain 5 :n mukaan opintotuen myöntämisen yleisiin edellytyksiin kuuluu muun ohella opinnoissa edistyminen. Opintojen riittävästä edistymisestä säädetään opintotukilain 5 b :ssä. Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opiskelijan päätoiminen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määriteltyä tukiaikaa. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuorituksia ei ole riittävästi, jos opiskelija esittää erityisiä syitä, joiden vuoksi opinnot ovat tilapäisesti hidastuneet. Hyväksyttäviä syitä voivat olla opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus, opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa määräaikaisesti, jos opintosuorituksia ei ole riittävästi ja opintojen edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa. Määräajan päätyttyä opintotuki voidaan myöntää, jos opiskelijan opinnot ovat määräajassa edistyneet riittävästi. Korkeakouluopinnoissa opintotuen maksamista voidaan jatkaa enintään lukuvuoden loppuun asti. Opintotuki lakkautetaan, jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai ei esitä hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen. Korkeakouluopinnoissa opintotuki lakkautetaan sen lukukauden lopussa, jonka aikana edistymisen seuranta suoritetaan. Opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti. Opintotuen lakkauttamisen jälkeen tuki voidaan myöntää uudelleen, kun opinnot ovat tuen lakkauttamisen jälkeen edistyneet riittävästi. Opintotukilain 5 b :n 7 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta. Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta säädetään tarkemmin voimassa olevan opintotukiasetuksen 4 :ssä. Voimassa olevan asetuksen 4 :n mukaan vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään 5 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta tai 5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti ja 2 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta. Tukikuukaudella tarkoitetaan opintotukilain 3 :n 3 kohdan mukaan kuukautta, jonka aikana opiskelija saa opintorahaa tai asumislisää. Korkeakouluopiskelijalta opintojen riittävän edistymisen seurannassa edellytettävien opintosuoritusten määrä riippuu näin ollen hänen käyttämiensä opintotukikuukausien määrästä. Opiskelija voi siten olla opintotuen piirissä, vaikka hän suorittaisi lukuvuonna esimerkiksi vain 18 opintopistettä ja nostaisi opintotukea kolmena kuukautena. Hallitusohjelman mukaan opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi myös korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arviointia on syytä uudistaa. Nykyiset riittävän edistymisen edellytykset mahdollistavat opintotuen käytön hyvinkin vähäisellä opintojen edistymisellä eikä opintotuki tällöin voida katsoa kohdistuvan päätoimisesti harjoitettaviin opintoihin. Sen vuoksi olisi aiheellista lisätä korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioimista säätelevään opintotukiasetuksen 4 :ään sellainen vähimmäissuoritusvaatimus, joka opiskelijan tulisi suorittaa lukuvuoden aikana halutessaan nostaa edes yhden tukikuukauden lukuvuodessa.
4 Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen 1 momentti Voimassa olevan opintotukiasetuksen 4 :n 1 momentin mukaan vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot. Opintojen katsotaan edistyvän siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon kyseisiä opintoja varten määritellyssä tukiajassa, jos opintosuorituksia on keskimäärin 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kyseessä on informatiivinen säännös ja kyseistä 5,5 opintopisterajaa ei käytetä opintojen edistymisen seurannan rajana. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin edellä mainittu informatiivinen säännös opintojen edistymisestä kyseisiä opintoja varten määritellyssä tukiajassa. Kyseinen keskimäärin 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti edistyminen ei koske kaikkien tutkintojen tukiaikaa eikä sillä ole merkitystä opintojen edistymisen seurannassa. Opintojen riittävän seurannan arvioinnissa huomioon otettavien opintosuoritusten määritelmää täsmennettäisiin siten, että arvioinnissa huomioitaisiin seurannan kohteena olevien opintojen aikana suoritetut opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot. Sanamuoto ilmaisisi selkeämmin sen, että seurannassa otetaan huomioon vain kyseisten seurannan kohteena olevien opintojen aikana kyseessä olevaan suoritettavaan tutkintoon kuuluvat opinnot. Muilta osin momenttia ei muutettaisi. 2 momentti Opintotukiasetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään opintojen edistymisen seurannan vähimmäisopintopisterajoista, joiden avulla määritellään, ovatko opiskelijan opinnot edistyneet riittävästi opintotuen myöntämiseksi. Voimassa olevan säännöksen mukaan vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään 5 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta tai 5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti ja 2 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus seurantalukuvuodelta. Ehdotettu 20 opintopisteen lukuvuosittainen vähimmäissuoritusvaatimus olisi yksi kolmasosa siitä määrästä, joka korkeakouluopiskelijan tulisi keskimäärin suorittaa lukuvuodessa, jotta tutkinto tulisi suoritetuksi tutkinnon tavoitteellisessa tai laajuuden mukaisessa ajassa. Mainittu vähimmäissuoritusvaatimus vastaisi nykyisen riittävän edistymisen seurannassa neljältä tukikuukaudelta edellytettyä suoritusvaatimusta. Samalla momentin 2 kohdasta poistuisi säännös seurantalukuvuodelta edellytettävästä 2 opintopisteestä tukikuukautta kohti. Opintojen edistymisen seurannassa edellytettäisiin edelleen keskimäärin viiden opintopisteen suorittamista tukikuukautta kohden joko seurantalukuvuoden ajalta tai koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Opintojen edistymistä ei siten voitaisi pitää riittävänä, jos opiskelijalla ei olisi opintosuorituksia seurantalukuvuoden ajalta vähintään 20
opintopistettä ja keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tukikuukautta kohden seurantalukuvuoden ajalta tai koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Jos esimerkiksi kolmatta vuotta opiskeleva opiskelija olisi opiskellut kahtena ensimmäisenä vuonna siten, että hän olisi ensimmäisenä opiskeluvuotenaan suorittanut 40 opintopistettä ja nostanut 5 tukikuukautta ja toisena opiskeluvuotenaan (seurantalukuvuonna) suorittanut 18 opintopistettä ja nostanut 4 tukikuukautta, ei opintojen edistymistä voitaisi pitää riittävänä, vaikka opintosuorituksia on keskimäärin 6,4 opintopistettä tukikuukautta kohden, koska seurantalukuvuoden vähimmäisopiskelun vaatimus ei täyty. Jos opiskelijan opinnot eivät olisi edenneet säädetyllä tavalla, hän voisi selvityspyynnön saatuaan esittää opintojen hidastumiselle mahdollisia opintotukilain 5 b :n 2 momentin mukaisia erityisiä syitä. Lainkohdassa tarkoitettuja hyväksyttäviä syitä voivat olla opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus, opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy. 3 momentti Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimusta ei edellytettäisi opiskelijalta, joka olisi ottanut seurannan kohteena olevissa opinnoissa opiskelupaikan vastaan seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa. Säännös koskisi erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan seurantalukuvuoden keväällä alkavassa koulutuksessa ja sen vuoksi voisivat harjoittaa opintojaan vain yhden lukukauden ajan seurantalukuvuoden aikana. Ensimmäisen vuoden opiskeluvaikeudet on jo nykyisin voitu ottaa huomioon opintotukilain 5 b :n 2 momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä opintojen edistymisen tilapäiseen hidastumiseen. Vähimmäissuoritusvaatimuksen soveltaminen tällaisiin opiskelijoihin voisi aiheuttaa turhaa työtä toimeenpanossa kun alle 20 opintopistettä kevään aikana suorittaneille opiskelijoille lähetettäisiin selvityspyyntökirje, vaikka vähimmäissuoritusvaatimuksen täyttymättä jäämiselle voitaisiin katsoa olevan hyväksyttävä syy. Kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa opintonsa aloittaneilta opiskelijoilta edellytettäisiin kuitenkin edelleen viisi opintopistettä tukikuukautta kohden myös ensimmäisen kevätlukukauden ajalta. 4 momentti Opintotukilain 5 b :n 3 momentin mukaan opintotuen maksamista voidaan jatkaa määräaikaisesti, jos opintosuorituksia ei ole riittävästi ja opintojen edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa. Määräajan päätyttyä opintotuki voidaan myöntää, jos opiskelijan opinnot ovat määräajassa edistyneet riittävästi. Korkeakouluopinnoissa opintotuen maksamista voidaan jatkaa enintään lukuvuoden loppuun asti. Opintojen edistymisen seuranta suoritetaan syyslukukauden aikana. Jos opintosuorituksia ei ole riittävästi ja opintojen edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa, tuen maksamista voidaan jatkaa määräaikaisesti enintään opintojen keston perusteella määräytyvän lukuvuosittaisen tukiajan eli yleensä toukokuun loppuun asti. Voimassa olevan opintotukiasetuksen 4 :n 3 momentin mukaan opintojen katsotaan määräajassa edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5
opintopistettä tukikuukautta kohti sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt. Lukuvuosittaisen vähimmäisopiskelun vaatimuksen käyttöönoton myötä opiskelijan olisi suoritettava vähintään 20 opintopistettä myös silloin, kun opintotuen maksamista on jatkettu määräaikaisesti riittämättömien opintosuoritusten vuoksi. Määräajalla edellytettävistä opinnoista säädettäisiin nykyisen 3 momentin sijaan pykälän 4 momentissa. Opintojen katsottaisiin edistyneen määräajassa riittävästi, jos opintosuorituksia olisi sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Opintojen ei näin ollen voitaisi katsoa edistyneen määräajassa riittävästi, vaikka opiskelija olisi suorittanut vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohden sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, jos opintosuorituksia ei olisi mainitulta ajalta lisäksi vähintään 20 opintopistettä. Voimassa olevassa opintotukiasetuksen 4 :n 3 momentissa säädetään lisäksi siitä, että kun opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti edellä tarkoitetun lukuvuoden alusta lukien tai jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Säännös tulee sovellettavaksi silloin, kun opiskelija hakee tukea uudelleen sen jälkeen, kun tuki on lakannut määräajan päätyttyä, koska opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi. Säännöstä muutettaisiin siten, että kun opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi, opintotuki voitaisiin myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti tai, jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. 5 momentti Voimassa olevassa opintotukiasetuksen 4 :n 4 momentissa säädetään siitä, milloin opintosuorituksia katsotaan olevan opintotukilain 5 b :n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla erityisen vähän. Momentti vastaisi voimassa olevaa 4 momenttia. 6 momentti Opintotukilain 5 b :n 4 momentin mukaan opintotuki lakkautetaan, jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai ei esitä hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen. Korkeakouluopinnoissa opintotuki lakkautetaan sen lukukauden lopussa, jonka aikana edistymisen seuranta suoritetaan. Opintojen edistymisen seuranta toteutetaan syyslukukauden aikana ja jos opiskelija ei vastaa hänelle lähetettyyn selvityspyyntöön tai esitä hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen opintotuki lakkautetaan syyslukukauden lopussa. Opintotukilain 5 b :n 6 momentin mukaan opintotuen lakkauttamisen jälkeen tuki voidaan myöntää uudelleen, kun opinnot ovat tuen lakkauttamisen jälkeen edistyneet riittävästi. Opintotukiasetuksen 4 :n 5 momentissa säädetään siitä opintopistemäärästä, jonka suorittamisen jälkeen opintotuki voidaan opiskelijan hakemuksen perusteella myöntää uudelleen kun tuki on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi. Voimassa olevan asetuksen 5 momentin mukaan
opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti koko opiskeluajalta tai jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Kun opintojen edistyminen on katsottu riittämättömäksi sen vuoksi, että opintosuorituksia on ollut keskimäärin vähemmän kuin 2 opintopistettä tukikuukautta kohti seurantalukuvuoden ajalta, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Tuen lakkauttamisen jälkeen edellytettävistä opintosuorituksista säädettäisiin pykälän 6 momentissa. Säännös opintotuen myöntämisestä uudelleen, kun tuki on lakkautettu siksi, että opintosuorituksia on ollut keskimäärin vähemmän kuin 2 opintopistettä tukikuukautta kohti seurantalukuvuodelta poistettaisiin. Jos opintotuki olisi lakkautettu siksi, että vähimmäissuoritusvaatimus ei ole täyttynyt, katsottaisiin opintojen edistyneen riittävästi jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Muilta osin tuen lakkauttamisen jälkeen edellytettävää opintosuoritusvaatimusta ei muutettaisi. Näin ollen tuen uudelleen myöntämisen edellytyksenä opiskelijalle, jonka tuki on lakkautettu siksi, että opintosuorituksia on ollut vähemmän kuin keskimäärin 5 opintopistettä tukikuukautta kohti, olisi, että opintosuorituksia olisi keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti koko opiskeluajalta tai tuen lakkauttamisen jälkeen vähintään 20 opintopistettä. Jos opintotuki olisi lakkautettu sekä vähimmäissuoritusvaatimuksen että tukikuukausiin suhteutetun suoritusvaatimuksen puuttumisen vuoksi, katsottaisiin opintojen edistyneen lakkauttamisen jälkeen riittävästi, kun opiskelijalla olisi opintosuorituksia keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohden ja hän olisi tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut 20 opintopisteen laajuiset opinnot. 2.3 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika korkeakoulututkinnoissa Yhden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi myönnettävästä tukiajasta säädetään opintotukilain 7 :n 3 momentissa. Voimassa olevan lainkohdan mukaan yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyy kyseisen tutkinnon yliopistolain tai ammattikorkeakoululain nojalla säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä kymmenellä tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta. Lailla opintotukilain muuttamisesta (1243/2013) on toteutettu hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukainen kirjaus, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostetaan kustannusneutraalisti opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennettäessä. 1 päivänä elokuuta voimaan tulevan opintotukilain 7 :n 3 momentin mukaan yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyy kyseiselle tutkinnolle säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä viidellä tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta. Opintotuki-
lain 7 :n 8 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin erilaajuisten korkeakoulututkintojen opintotuen enimmäisajasta. 6 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika yliopistojen tutkinnoissa Voimassa olevassa opintotukiasetuksen 6 :ssä säädetään erilaajuisten yliopistojen tutkintojen enimmäistukiajasta. Tukikuukaudet määräytyvät voimassa olevan opintotukilain 7 :n 3 momentissa säädetyin perustein yliopistolain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) säädettyjen tutkintojen laajuuksien perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä kymmenellä tukikuukaudella. Opintotukilain 7 :n 3 momenttiin tehdyn muutoksen johdosta asetuksen 6 :ssä säädettyjä opintotukeen oikeuttavia enimmäisaikoja yliopistojen tutkinnoissa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee viidellä tukikuukaudella. Näin ollen tukikuukausien lukumäärä olisi asetuksen 1 momentin mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi enintään 32 tukikuukautta, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja 37 tukikuukautta, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Pykälän 2 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi olisi enintään23, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, 28, jos tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä ja 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Momentin 1 kohdasta poistettaisiin säännös enimmäistukiajasta ylemmälle korkeakoulututkinnolle, jonka laajuus on 90 opintopistettä, koska kyseisen laajuinen ylempi korkeakoulututkinto on poistunut yliopistojen tutkintojärjestelmästä valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1039/2013) tultua voimaan. Pykälän 3 momentissa säädetään tukikuukausien lukumäärästä yhteensä, kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä olisi yhteensä enintään 50, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä, 55, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 330 opintopistettä ja 59, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä. Pykälän 4 momentissa säädetään sellaisen ylemmän korkeakoulututkinnon enimmäistukiajasta, johon ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi olisi enintään 55, jos tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä ja 59, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.
7 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika ammattikorkeakoulututkinnoissa Voimassa olevassa opintotukiasetuksen 7 :ssä säädetään opintotukeen oikeuttavasta ajasta ammattikorkeakoulututkinnoissa. Voimassa olevia pykälän säännöksiä ammattikorkeakoulututkintojen enimmäistukiajasta muutettaisiin opintotukilain 7 :n 3 momentin muutosta vastaavasti siten, että tukiaika määräytyy kyseiselle tutkinnolle säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä viidellä tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta. Voimassa olevat opintotukiasetuksen 7 :ssä säädetyt tukiajat lyhenisivät siten viidellä tukikuukaudella. Ammattikorkeakoululain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003) 5 :n mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 14 :n mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa sisäisen turvallisuuden alalla ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat korkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Saman lain 15 :n mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 240 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vähintään 60 opintopistettä ja enintään 120 opintopistettä. Ehdotetun 1 momentin mukaan tukikuukausien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi olisi enintään 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, 37, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä, 41, jos tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, 46, jos tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä. Pykälän 2 momentin mukaan tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi olisi enintään 14, jos tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja 19, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä. 2.4 Opintolainahyvitystä koskevat muutokset Lailla opintotukilain muuttamisesta (1243/2013) opintotukilakiin otettiin uudet 15b-15 g :t, joissa säädetään opintolainahyvityksestä. Samalla lailla kumotaan opintotukilain 16 c-16 f :t, joissa säädetään tuloverotuksessa myönnettävästä opintolainavähennyksestä. Kyseisten opintolainavähennystä koskevien pykälien kumoutuessa, muutettaisiin myös niiden nojalla annettuja opintotukiasetuksen 14, 15 ja 20 :ä. Opintolainahyvityksellä lyhennetään pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneen opintolainansaajan rahalaitoksessa olevaa valtion takaamaa opintolainaa. Opintotukilain 15 c :n 1 momentin mukaan opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen, jos alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukukaudella, sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika
ylittää tutkintojen yhteenlasketun säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn laajuuden mukaisen ajan enintään yhdellä lukukaudella. Voimaan tulevan opintotukilain 15 d :ssä säädetään oikeudesta opintolainahyvitykseen, vaikka opintolainansaajan tutkinnon suorittamiseen käyttämä aika on ollut 15 c :ssä säädettyä pidempi. Opintotukilain 15 d :n 1 momentin mukaan opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on 15 c :ssä säädettyä pidempi, jos lainansaaja on mainitussa pykälässä tarkoitettuna aikana ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta, saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos lainansaaja on ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta tai saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään enintään kahdella lukuvuodella. Lapsen hoitamisen perusteella tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää edellä mainittua enemmän. Tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää vain, jos siihen oikeuttava olosuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää, jolloin hyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään yhdellä lukukaudella. Yhden lukukauden aikana voidaan ottaa huomioon vain yksi pidentämiseen oikeuttava jakso. Opintotukilain 15 d :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottamisesta. Opintotukilain 15 e :n mukaan Kansaneläkelaitos tutkii ilman hakemusta korkeakoulun ilmoittaman opintojen aloittamispäivän ja tutkinnon suorittamispäivän perusteella, onko ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja tutkinnon suorittamisajan perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen. Jos opintolainansaaja on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon tai tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa, Kansaneläkelaitos tutkii oikeuden opintolainahyvitykseen opintolainansaajan hakemuksesta. Jos opintolainansaaja ei ole tutkinnon suorittamisaikaa koskevien tietojen tai rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kansaneläkelaitos antaa asiassa päätösehdotuksen. Ehdotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos opintolainansaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä kirjallisesti asian käsittelemistä uudelleen. Opintotukilain 15 e :n 5 momentin mukaan valtio-