Sivu 1 / 7 RUOTSI-SUOMEN ASUTUSTOIMINTA 1500-LUVULLA 1500-luvulta alkaen vallitsi pula väestöstä, maata oli muttei asuttajia. Varhaisin varsinainen asutustoimi vuodelta 1542 jolloin Kustaa Vaasa antoi käskyn pyrkiä asuttamaan elinkelpoisia alueita. Alun perin rannikkoalueet asutettiin ensin ruotsalaisilla, suomalaiset siirtyivät sisämaahan. Asutustoiminta perinteisesti tahdonvaraista, siirtyvät ottivat viljelykseen elinkelpoisia alueita lähinnä vesistöjen tuntumasta. ASUTUKSEN KEHITYKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 1500-LUVUN LOPULLA Käydyt sodat ja niitä seurannut hävitys autioittivat laajalti ennaltakin harvaan asuttuja alueita. 21.8.1570 18.5.1595 käytiin 25-vuotinen pohjoismainen sota joka alkoi Juhana III ja tsaari Iivana IV Julman keskinäisestä vihamielisyydestä. Koko sodan ajan suoritettiin laajoja miehistön ottoja suomalaisten keskuudesta. Sotatoimista kärsi laajimmin Uusimaa, Karjala sekä Pohjanmaa Oulun korkeudelle. Sodassa menetettiin kymmeniä tuhansia ihmishenkiä sekä hävitettiin asutus laajoilta alueilta. Sota päättyi Täyssinän rauhaan joka solmittiin 18.5.1595 Täyssinässä Venäjällä. SIGISMUNDIN JA KAARLEN ( myöh.kaarle IV ) TAISTELU VALLASTA Juhana III kuoltua 1592 laillisena vallanperijänä oli Puolan kuningas Sigismund ( Sigismund III ), Juhana III:n poika. Kruunattiin kuninkaaksi syksyllä 1593. Mahdollisuudet hallita Ruotsia huonot, Puolan parlamentin (Sejm)vaatimus palata Puolaan. Palasi Puolaan 1594 jättäen valtaneuvoston yhdessä setänsä Kaarleherttuan kanssa hallitsemaan Ruotsia. Kaarle nousi avoimesti Sigismundia vastaan kutsuen koolle valtiopäivät ilman Sigismundin lupaa. Valtiopäivät julisti Kaarlen Valtionhoitajaksi Sigismundin vastustuksesta huolimatta. Tuki; Sigismund Tukholma Suomi Aatelisto Katoliset. Kaarle Protestantit Alemmat säädyt. SUOMI SISÄLLISSODASSA NUIJASOTA 25.11.1596 24.2.1597 Suomessa kuninkaan käskynhaltijana Klaus Fleming joka lukeutui Sigismundin vahvoihin tukijoihin. Pitkäviha joukot jäivät Suomeen lukuisiin linnaleireihin aiheuttaen ylimääräistä harmia kantaväestölle. Linnaleireissä 10 lippukuntaa (yht.n.5000 nihtiä) sekä yht.n. 1900 huovia. Leirien ylläpito oli talonpoikien harteilla ylimääräisten, mielivaltaisten verojen muodossa. Talonpojat valittivat sijaishallitsijalle Ruotsiin osoitetuin kirjein ( n. 40-50). Kaarle-herttua kehoitti karistamaan huovit päältään aidanseipäin ja nuijin. Sysmäläiset talonpojat yhdessä Rautalammilta saapuneiden talonpoikien kanssa muodostivat joukon, jonka vahvuus oli n. 400 miestä aseinaan keihäät, nuijat sekä kirveet.
Sivu 2 / 7 Ensikosketuksen jälkeen joukko siirtyi Asikkalan nuijamäen kautta Padasjoen Nyystölään jossa tukikohta muodostui Verhon kartanoon. N.400-500 miehen huovijoukko johtajinaan Iivari Arvidinpoika Tavasti sekä Akseli Kurki. Useista hyökkäyksistä huolimatta talonpojat pitivät asemansa. Iivari Tavast houkutteli kieroudella talonpojat luovuttamaan aseensa jonka jälkeen talonpojat säälimättä tapettiin viimeiseen mieheen. Sysmäläisiä talonpoikia tapettiin n. 200 miestä ja hävitystä täydennettiin kostoretkillä Sysmään kevään ja kesän 1597 aikana. Retkillä surmattiin lukuisia talonpoikia sekä hävitettiin talonpoikien asujaimistoa. Pahiten Nuijasota koetteli Sysmää ja Jämsää joissa seuraavien vuosien aikana merkittiin useita kymmeniä taloja autioiksi. Kaikkiaan Nuijasota koitui n.3000 talonpojan kuolemaksi joka suhteutettuna nykyväestöön tarkoittaisi noin 70 000 henkeä. Myöhemmin Kaarle ajoi vihollisensa maasta sekä teloitutti kansaa sortaneen aateliston n. 20 henk sekä heitä tukeneita n. 20 henk. Nuijasodan jälkeen alkoi ikään kuin uusi aika, alkoi autioituneiden alueiden ja talonpoikaistalojen asuttaminen kuninkaan siunauksella. BRUNILAN RATSUTILAN SYNTY BRUN ANDERSSON BRUNILAN ENSIMMÄINEN ISÄNTÄ Talollinen Sysmän Otamosta, nimismies. Ensimmäinen aikakirja merkintä v.1603 kesäkäräjien sakkoluettelo. 9 markan sakko mustelman lyömisestä Luhankalaiseen Sipi Jaakonpoikaan. KA 4368:86 Otti viljelyyn 1604 kolme 1 äyrinmaan taloa jotka olivat autioksi merkittyjä vuoden 1603 autioluettelossa. Talollinen maakirjassa v.1604 alkaen. Maksoi vuonna 1605 kymmenysveroa 12 kappaa, 1606 ½ pannia, 1611-15 10 vakkaa ja 1615-16 3 vakkaa ruista, 7 ohraa. Vuonna 1624 omisti hevosen (orin), tamman, härän, 6 lehmää, 4 hiehoa, 8 lammasta, 2 sikaa ja verotettiin 3 tynnyrin kylvöstä. Vuoden 1632 karja- ja kylvöveroluettelon mukaan omisti 3 hevosta, 4 lehmää, 2 hiehoa, 4 lammasta ja 2 karitsaa, 3 vuohta ja sian. Verotettiin silloin 4 tynnyrin kylvöstä, vuonna 1633 viiden tynnyrin kylvöstä. Nimismies vuosina 1613-1638, huolehti kyydeistä, ulosmittasi verorästejä ja jakoi maita kylien talollisten kesken. Määrättiin kestikievariksi talvikäräjillä 1637. Vuoden 1639 ruodutusluettelossa mainitaan ikivanhaksi. Syntymäaika tuntematon. Kuollut n. 1641 Kuoleman jälkeen, 19.2.1643 annettiin laamannikäräjillä tuomio, jonka mukaan Brun Antinpojalle jäi oikeus Matariston (Matarois) maahan. Lapset; kolmesta avioliitosta, puolisoita ei tunneta nimeltä;
Sivu 3 / 7 Bertil Bruninpoika. Ratsutilallinen Sysmän Otamossa, nimismies. Kuollut noin 1653. Maunu (Mågns) Bruninpoika. Ruodutusluettelossa 26.2.1631 mainitaan Brun Antinpojan poikana. Kesäkäräjillä 1641 mainittiin Maunu Bruninpoika Voipalan kylästä kahden äyrinmaan talossa, jonka Brun Antinpoika oli ottanut autiosta. KA Hollola I KOa 4:122v. Karin (Kaarina) Brunintytär, henkikirjassa Brun Antinpojan tyttärenä. Anders (Antti) Bruninpoika. Talollinen Sysmän Otamossa. Ruodutusluetteloissa 1641-1642 talollisena Otamossa. Jöns Bruninpoika. Mainittu itsellisenä (husman) Otamossa vuoden 1635 karjaveroluettelossa. Tod.näk. Brun Antinpojan poika, koska muita Brun-nimisiä ei ole seudulta tunnettu. Johan (Juho) Bruninpoika, mainitaan asutuksen luettelossa Voipalan kylässä v.1636 veljensä Mågns Bruninpojan tilalla. BERTIL BRUNINPOIKA Ratsutilallinen Sysmän Otamossa, nimismies. Brunilan isäntänä karjaveroluettelossa 1636. Verotettiin 3 äyrinmaasta, 2/3 manttaalista ja 4 tynnörin kylvöstä. Mainitaan nimismiehenä 1646-1652. KA Hollola I KOa 4:191,192v. KOa 5:77,127. KOa 6:252. Kuollut n. 1653. Puoliso Karin (Kaarina) Erkintytär. Mainitaan talollisena v.1653. Lapset; Erich (Erkki) Bertilinpoika. Ratsutilallinen Sysmän Otamosta. Hendrich (Heikki) Bertilinpoika. Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. Kuoli Isonvihan aikana. Anna Bertilintytär, elossa ainakin vielä vuonna 1688. ERICH (ERKKI) BERTILINPOIKA Ratsutilallinen Sysmän Otamossa. Ratsutilan isäntänä henkikirjoissa 1662-1676. Puoliso Gertrud (Kerttu) Antintytär. Henkikirjoissa Erkin vaimona vuodesta 1664. K.1688 Lapset; Hindrich (Heikki) Erkinpoika, mainittu Sysmän talvi- ja kesäkäräjillä 1689 Heikki Bertilinpojan vanhemman veljen poikana. Hendrich Bror mainittu henkikirjassa Brunilassa 1694, samoin hänen vaimonsa Maria. Johan (Juho). Johan mainittu veljenpoikana henkikirjassa Brunilassa 1694. Mahdollisuus että on Voipalassa 1636 mainittu Johan Bruninpoika.
Sivu 4 / 7 Caisa (Kaisa) Erkintytär. Synnytti Otamossa aviottoman lapsen helmikuussa 1702. Kuoli ennen Sysmän käräjiä 19.2.1703. HENDRICH (HEIKKI) BERTILINPOIKA Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. Henkikirjoissa isäntänä Brunilassa 1678-1694, maakirjoissa aina 1704 asti. Arvid Hornin komppanian katselmusrullassa 18.7.1675 ilmoitettiin Otamon Bertil Bruninpojan pojaksi. Sysmän käräjillä 14.-15.10.1670 mainittu Erkki Bertilinpojan nuorempana veljenä. Brunilan ratsumies 1666-1676, Saksassa sotapalveluksessa 1676. Brunila oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 120. Kesällä 1680 tulipalo hävitti Heikki Bertilinpojan ja hänen naapurinsa kaiken omaisuuden ja heille määrättiin paloapuna kappa jyviä jokaisesta Sysmän pitäjän talosta. (Matariston rakennukset, uudelleen rakennettiin) Talvikäräjillä 1683 ja 1697 määrättiin nimismies ja lautamiehiä jakamaan pellot ja metsäpalstat Heikin ja hänen naapuriensa välillä. Verotettiin 4 ½ äyrinmaan kruununtilasta 1689. Omisti ainakin vuoteen 1711 asti Tikkalan Orimäen ratsutilan jonka myi 17.6.1711 kirkkoherra Nikolai Burtzille. (KA Porvoo ja Hollola KOa 27:102v, KOa 29:28, KOa 41:113. Heikki Bertilinpoika asui yhteistaloudessa Juho-poikansa kanssa ja omisti; 12 lehmää, 3 vuohta, 4 sikaa, viljaa sekä kaikenlaisia tarvekaluja (KA Porvoo ja Hollola KOa 66:66v). Kuoli Isonvihan aikana. Heikki Bertilinpojan lapset Arvi, Erkki, Maria ja Anna vaativat 1737 talvikäräjillä edesmenneiden vanhempiensa irtaimen omaisuuden jakoa. Juho Heikinpojan laskelman mukaan omaisuus arvo oli 73 kuparitaalaria, 12 äyriä, joka vähänlaisesti riitti hautauskustannuksiin. Osan irtaimesta omaisuudesta oli ottanut jo aiemmin Juhon veli, joka oli jo kuollut (Simon Lifländer) (KA Porvoo Ja Hollola KOa 62:243v, KOa 66:66v) Puoliso; Anna Yrjöntytär. Henkikirjoissa Heikki Bertilinpojan vaimona 1678-1694. Mainittu Sysmän käräjillä 9.-12.12.1724 Simon Lifländerin Ja Juho Heikinpojan äitinä sekä käräjillä 3.-8.2.1726 kapteeni Jakob Bruunin äitinä. Antoi haastaa kesäkäräjiin kirkkoherra Nikolai Burtzin lesken Anna Bratzenian, koska otaksui ettei Heikki Bertilinpoika ollut saanut kirkkoherra-vainajalle myymästään Orimäen ratsutilasta maksua. K. 1736 ( KA Porvoo ja Hollola KOa 57:65 ) Lapset; Johan (Juho) Heikinpoika Brunila (Brun) Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa (rekisteri n:o 2). S. Kuoliniän mukaan n.1673 K. 84-vuotiaana 17.4. 1757 Sysmä, Huitila, Brunila. Haudattu Sysmän kirkkoon 24.4.1757. Jakob Brun (Bruun), kapteeni. Lähti Suureen Pohjan sotaan 1700 Bruun- nimisenä, otti ensimmäisenä käyttöön tuon sukunimen, kruununtilallinen Hartolan Ruskealan Sauvalassa (Brunilan ratsutilan augmentti l. aputila) verotettu 1 äyrinmaasta ja ¼ manttaalista, verovapaus oli myönnetty v. 1728 asti. S. noin 1675, Aliupseerina Otto Wellingks`n jalkaväkirykmentissä 1.12.1701, Aliupseerina Upplannin rakuunarykmentissä 1707, Vänrikki Pohjanmaan Rykmentti 18.12.1712, Luutnantti 11.3.1717, Luutnantti Viipurin läänin
Sivu 5 / 7 jalkaväkirykmentissä 1720, ylennetty kapteeniksi 17.10.1721, eläke 1724, Kuoli 1728 Sysmä Otamo Brunila. (Adam Lewenhaupt: Kaarle XII Upseerit) Puoliso; Elossa isonvihan jälkeen, nimi mahdollisesti Brita Henrikintytär, mainittu Sysmän käräjillä 23-25.9.1709 Jakob Brunin veljien Juhon ja Arvin kälynä. Mahdollisesti kaksi lasta, Carl ja Ulrika, varmennus tekemättä. Arfwed (Arvi) Heikinpoika. Brunilan rakuuna. Lähti Suureen Pohjan sotaan 1700 isännimellä (Heikinpoika). Mainittu Brunilan talollisena yhdessä veljensä Juhon kanssa Sysmän käräjillä 9-12.12.1724. Elossa ainakin vielä 18-26.2.1741 Sysmän käräjillä. Vaati saamatta jäänyttä palkkaansa isonvihan ajalta, jonka oli palvellut rakuunana Brunilan ratsutilan puolesta, Sysmän käräjät 1937 ja 18-26.2.1741. Lijsbetta (Liisa) Heikintytär. S. n.1678 K. 81-vuotiaana 04.10.1759 Sysmä, Nikkaroinen, Kännälä. Haudattu Sysmän kirkkoon 14.10.1759. Anders (Antti) Heikinpoika. Mainittu Heikki Bertilinpojan poikana Sysmän käräjillä 10.12.1707. Erich (Erkki) Heikinpoika. Torppari Sysmän Otamon Brunilassa. S.1682 K. 27.10.1758 76 vuotiaana, Sysmä Huitila (Otamo) Maria Heikintytär. Mainittu kapteeni Jakob Bruunin sisarena Sysmän käräjillä 12-14.3.1723. Oli 23.1.1723 Nikkaroisten Kännälässä aterialla veljensä sekä sisariensa Liisan ja Annan kanssa, kun kapteeni poikkesi Kännälään matkallaan Maakeskeen. Esitti Sysmän käräjillä 21.1.1737 vaatimuksen saamatta jääneestä vanhempiensa perinnöstä. Oli käräjillä 18-26.2.1741, jolloin hänen veljensä Juho esitti perintöä koskevan selvityksen. KA Porvoo ja Hollola KOa 57:65. KOa 62:243v. Annika (Anna) Heikintytär. Simon (Simo) Lifländer (Heikinpoika). S. 1690 Sysmä, Otamo, Brunila. Lähti Suureen Pohjan sotaan 1700 Brunilan rakuunana Lifländer- nimisenä. Palveli Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentissä. Sopi Sysmän käräjillä 9-12.1724 veljensä Juhon kanssa isävainajansa Heikki Bertilinpojan perinnöstä, jota ei ollut vielä saanut. Sopimuksesta luopui äidinperinnöstään. Sai siirron Brunilasta 4.3.1729 Majuri Christian Tollin ratsutilalle (n:o 58) Okeroisiin missä kuoli ennen 10.1.1735, jolloin hänen tilalleen määrättiin uusi rakuuna. Vuoden 1728 pääkatselmusrullan mukaan naimisissa. Puolison nimeä ei tunneta. JOHAN (JUHO) HEIKINPOIKA BRUNILA (BRUUN) Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. S. n.1673. Mainittu tuomiokirjoissa Heikki Pertunpojan ja Anna Yrjöntyttären poikana. Henkikirjoissa isäntänä 1706-1710. Mainittu käräjillä 3-4.6.1707 ratsutilallisena Orimäessä, jossa hänellä oli ollut lampuoti. Löi 6.5.1711 kirveellä naapuriaan Yrjö Olavinpoikaa, joka oli uhannut häntä puukolla ja joka kuoli saamiinsa vammoihin 18.5. Tuomittiin elinkaudeksi vankilaan ja siirrettiin Isovihan aikana Hämeenlinnasta Vaasaan. Lähti vankilasta 19.02.1714 ja ilmoittautui rauhan tultua viranomaisille. Sai kuninkaan armahduksen. KA Porvoo ja Hollola KOa 27:102v. KOa 31:41-42. KOa 35:217-220. Merkitty isännäksi v.1719 jolloin kylvö 2 tynnyriä ruista, 1 tynnyri ohraa ja 15 kappaa kauraa. Brunilassa tuolloin hevonen, 4 lehmää, 4 vasikkaa, 7 lammasta, 4 vuohta ja 3 sikaa. Tilaa verotettiin 3 äyrinmaasta. KA 7067:462.
Sivu 6 / 7 Hyväksyttiin ratsutilalliseksi 5.7.1728 ja sai sijoituskirjeen 31.8. Otamon ratsutilalle, joka oli n:o 120 Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin Ylä-Hollolan komppaniassa. Sai Brunilan kruununtilan perintötilaksi 13.3.1734 korvauksena vihollisen Isonvihan aikana aiheuttamista vahingoista. Allekirjoitti omakätisesti 28.02.1735 erään asiakirjan sukunimellä Brun. KA Porvoo ja Hollola KOa 66:32. Syyskäräjillä 1750 määrättiin Juho Heikinpojan tontti jaettavaksi hänen ja hänen Erkki poikansa välillä. KA Hollola II KOa 1:743v. Määräsi testamentilla talonsa pojilleen Erkille ja Juholle jättäen Heikin perinnöttä. Veljekset jakoivat kuitenkin keskenään tilan siten, että Juho sai 2 äyrinmaata, Erkki 1 ½ ja Heikki 1 äyrinmaan. KA Hollola II Koa 8:945. Kuoli 84-vuotiaana 17.04.1757 Sysmä, Huitila, Brunila. Haudattu Sysmän kirkkoon 24.04.1757 Puoliso Elina (Elin), henkikirjoissa Juho Heikinpojan vaimona 1706-1712, ratsutilan emäntänä 1722. Lapset; Maria Juhontytär. Puoliso Johan (Juho) Antinpoika. Talollinen Sysmän Nikkaroisten Kännälässä. Johan (Juho) Juhonpoika Brunila. Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. S. n.1714 K. 50-vuotiaana 17.06.1764. Haudattu Sysmän kirkkoon 22.06.1764. Anna Juhontytär S. 1719 Sysmä, Otamo, Brunila K. Vatsatautiin 01.03.1787 Sysmä, Otamo, Brunila. JOHAN (JUHO) JUHONPOIKA BRUNILA Ratsutilallinen Otamon Brunilassa (n:o 2) S. noin 1714. Mainittu Juho Heikinpoika Brunilan poikana käräjillä 22.8.1752. (KA Hollola II, KOa 2:1719. Henkikirjoissa Erkki Juhonpojan veljenä vuodesta 1731. Viljeli vanhan isänsä isännyyden alaisena ja yhteisesti veljiensä Erkin ja Heikin kanssa Brunilan ratsutilaa, kunnes Erkki Juhonpoika 1740-luvun lopussa erosi yhteistaloudesta. Omisti 4/9 Brunilan ratsutilasta (2 äyrinmaata). Syyskäräjillä 1755 määrättiin omistajien pyynnöstä nimismies ja lautamiehet jakamaan ratsutilan tontti veljesten kesken äyriluvun mukaisiin osiin. (KA Hollola II, KOa 39:283v, KOa 7:1108v). Kuoli 50-vuotiaana 17.06.1764 Sysmä, Huitila, Brunila. Haudattu kirkkoon 22.06.1764 Sysmä. Puoliso; Vihitty ennen vuoden 1736 henkikirjoitusta Maria Pertuntytär. Synt. rippikirjan mukaan 1718. Syntymävuosi haudattujen luettelossa väärin, 1730. Vanhempia ei tunneta. Valitti Sysmän käräjillä 12.9.1770, että hänen vävynsä oli vienyt häneltä hänen miehensä kuoltua Brunilan ratsutilan 4/9 osan isännyyden, vaikka kuolinpesä oli jakamaton. Kuoli vanhuuden raihnaisuuteen 1788 Sysmä, Huitila. Haudattu 06.04.1788 Sysmä. Lapsia; Maria Juhontytär Snyntynyt 04.07.1741 Sysmä, Otamo, Brunila. Juho (Johannes) Juhonpoika Syntynyt 24.12.1743 Sysmä, Huitila, Brunila Heikki (Hindrichk) Juhonpoika Syntynyt 08.09.1747 Sysmä, Huitila, Brunila
Sivu 7 / 7 Johanna Juhontytär Syntynyt 29.04.1749, kuoli lapsivuoteeseen 1789 Sysmä, Otamo, Brunila. Haudattu 15.03.1789 Sysmä. Tähän koottuna tiedot suoraan ratsutilan vaiheisiin liittyvistä henkilöistä. Tutkimus tästä ajasta aikaan 1900 työn alla ja valmistumassa arviolta 2018-19.