Liite 17 valtuuston 6.10.2003 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA
2 SISÄLLYS Sivu 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 2 LUVANVARAISUUS 3 2.1 Kaava-alueet 2.2 Haja-asutusalueet 2.3 Rakennustoimenpiteiden luvanvaraisuus 2.3.1 Rakennelma 2.3.2 Yleisörakennelma 2.3.3 Liikuteltava laite 2.3.4 Erillislaite 2.3.5 Vesirajalaite 2.3.6 Säilytys- ja varastointialue 2.3.7 Julkisivutoimenpide 2.3.8 Mainostoimenpide 2.3.9 Aitaaminen 3 RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 6 3.1 Rakennusten sijoittuminen 3.2 Tonttiliittymät 3.3 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 3.4 Aitaaminen ja tukimuurit 3.5 Piha-alue 3.6 Osoitemerkintä 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 8 4.1 Rakennuspaikan koko 4.2 Rakentamisen määrä 4.3 Rakennusten sijainti 5 SUUNNITTELUTARVEALUE 9 6 ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 9 6.1 Rakennusoikeus, mikäli kaavassa ei mainittu 7 RAKENTAMINEN POHJAVESIALUEILLA JA RANNOILLA 11 7.1 Varsinaiset muodostumisalueet 7.2 Reuna-alueet 7.3 Rannat 7.4 Öljysäiliöt 8 ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 12 8.1 Tulvakorkeus 8.2 Vesihuolto 8.3 Radon 8.4 Jätehuolto 9 MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN 12 9.1 Määräyksistä poikkeaminen 9.2 Voimaantulomääräys
3 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla edistetään suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamista sekä hyvän elinympäristön toteutumista ja säilymistä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. ( MRL 14 ) Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasioiden ratkaisuissa viranomainen on tekninen lautakunta. Tehtävistä määrätään hallintosäännössä. 2 LUVANVARAISUUS 2.1 Kaava-alueet 2.2 Haja-asutusalueet Ellei muualla toisin määrätä on kaikki rakentaminen kaava-alueilla luvanvaraista. Lupaa ei tarvita alle 100 m 2 :n suuruiselle maatilaan kuuluvalle erilliselle lämpöeristämättömälle varastorakennukselle. Vain yksi varastorakennus rakennuspaikkaa kohden. 2.3 Rakennustoimenpiteiden luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta seuraavasti: Toimenpidelupa haettava x Tapauskohtaisesti selvitettävä 0 ( kirjallinen ilmoitus ) Lupaa ei tarvita - A = asemakaava-alueet B = ranta-asemakaava-alueet C = haja-asutusalueet
4 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijaan edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. ( MRL 129 ) Rakennelma tai laite on: - kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata yleisen alueen käyttöä, - sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön - pidettävä kunnossa ja rikkinäiset korjattava välittömästi tai poistettava Toimenpide: Alue: 2.3.1 Rakennelma A B C - vaja - - - kaava-alueilla alle 10 m 2, sallitulle rakennusalalle ja vähintään 4 m rajasta haja-asutusalueilla alle 25 m 2 ( vajoja saa rakentaa vain yhden rakennuspaikkaa kohden ) - käymälä x - - - esiintymislava 0 0 0 - muu vastaava rakennelma x x 0 2.3.2 Yleisörakennelma A B C - urheilupaikka x x x - kokoontumispaikka x x x - asuntovaunualue tai vastaava x x x - katsomo x x x - yleisöteltta tai vastaava - - - 2.3.3 Liikuteltava laite A B C - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn x x x 2.3.4 Erillislaite A B C - masto alle 15 m x x 0 - masto yli 15 m x x x - piippu alle 10 m x x - - piippu yli 10 m x x x - varastointisäiliö x x 0 - hiihtohissi x x x - muistomerkki x - - - suurehko antenni x x 0 - tuulivoimala x x x - suurehko valaisinpylväs tai vastaava - - - - leikkimökki - - - - grillikatos, huvimaja tai vastaava - - - ( rivitaloilla yksi yhteinen ) maks. 10 m 2 - lasten leikkipaikkojen laitteet - - -
5 2.3.5 Vesirajalaite A B C - suurehko tai maisemakuvaan oleellisesti vaikuttava laituri x x x järvillä yli 10 m pit. / 15 m 2 laaj. tai 1.2 m kork. kapeissa vesistöissä laiturin pituus ei saa ylittää 20 % vesistön leveydestä - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava x x x 2.3.6 Säilytys- tai varastointialue A B C - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue x x x - maakellari ( ei kokonaan maan pinnalla ) - - - - jäteastioiden aitaukset ja katokset 0 - - Maatalouden lantalat ja virtsasäiliöt x x x 2.3.7 Julkisivutoimenpide A B C - rakennuksen julkisivun muuttaminen x 0 0 - kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen x 0 0 - ulkoverhouksen materiaalin tai värityksen muuttaminen x - - - katukuvaan vaikuttava markiisi 0 - - - ikkunajaon muuttaminen 0 0 0 2.3.8 Mainostoimenpide A B C - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa x x x - mikäli kyseinen laite on vähäinen 0 - - alle 3 m 2 2.3.9 Aitaaminen A B C - kiinteä aita maks. korkeus 1,5 m - - - - yli 1,5 m x x x Teollisuusalueiden rakennuspaikat voidaan aidata verkkoaidalla.
6 3 RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Rakennusten sijoittuminen rakennuspaikalla 3.2 Tonttiliittymät Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, asemakaava-alueilla kuitenkin vähintään 4 m ja muilla alueilla vähintään 5 m. Grillikatokset ja huvimajat tulee sijoittaa vähintään 5 m:n etäisyydelle naapurin rajasta ja vesirajasta. Rannassa grillikatokset ja huvimajat tulee sijoittaa ensisijaisesti puuston, istutusten taakse tai muuten suojaisaan paikkaan. Grillikatoksia ja huvimajoja ei saa rakentaa laiturille, eikä muutenkaan veden päälle. Ellei kaava toisin määrää, sallitaan asemakaavan AO-alueilla yksi ajoneuvoliittymä ja yksi jalankulkuliittymä tonttia kohden. Hälytysajoneuvojen pelastustiet on pidettävä avoimina ympäri vuoden. 3.3 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Uudisrakennettaessa tulee piha-alueen käyttö suunnitella käyttötarkoitukselle luonteenomaisella tavalla ja istutuksia tehtävä riittävästi. Pihaalueen käyttö ja istutukset osoitetaan asemapiirroksessa. Rakennukset ja rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä kunnossa. Arvokkailla maisema-alueilla ja rakennetussa kulttuuriympäristössä tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten sijoittamiseen maisemaan ja sopeuttamiseen olemassa olevaan rakennustapaan. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että alueen kulttuuriset ominaispiirteet säilyvät. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kau- neusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rannalle rakennettaessa rantapuustoa ei saa kokonaisuudessaan poistaa. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaastoa on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.
7 3.4 Aitaaminen ja tukimuurit 3.5 Piha-alue Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointitai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista ilmoitetaan kiinteistönomistajille ja haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta asultaan soveltua ympäristöön. Ilman naapurin suostumista aita on rakennettava kokonaan rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapurirakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa rakennuspaikan haltija. Rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitoon ovat kummankin rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa kokonaisuudessaan oman tontin puolelta. Vapaasti kasvava aita tai pensaat on istutettava siten että täysikasvuisen pensaan oksat pysyvät omalla tontilla. Tukimuurin saa rakentaa kiinni naapurin rajaan. Tukimuurin rakentaminen ei saa aiheuttaa putoamisvaaraa. Rakennuspaikan pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pinta- ja kuivatusvedet saa imeyttää rakennuspaikalla maastoon. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.
8 3.6 Osoitemerkintä Talvikunnossapidon yhteydessä lumia ei saa varastoida siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa naapurikiinteistölle. Piha-alueiden käyttö ja istutukset osoitetaan asemapiirroksessa, jota rivitalopihojen yleisten osien sekä kerros- ja liikekiinteistöjen osalta täydennetään luvan käsittelijän harkinnan mukaisesti erillisellä vihersuunnitelmalla. Milloin rakennus ei rajoitu katuun, muuhun liikenneväylään tai rakennuspaikan sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. Osoitenumerointiin liittyvät määräykset antaa tekninen lautakunta. 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 Rakennuspaikan koko 4.2 Rakentamisen määrä Ranta-alueella sekä rakennusjärjestyksen liitekartalla 1 rajausmerkinnöillä H ja S osoitetuilla alueilla on rakennuspaikan pinta-alan oltava vähintään yksi hehtaari. Muilla kuin edellä mainituilla asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan ulkopuolisilla alueilla loma-asunnon rakennuspaikan pintaalan on oltava vähintään puoli hehtaaria. Ranta-alueella on sataa metriä lähemmäksi rantaa ulottuvan rakennuspaikan rannan tai vesijätön vastaisen / suuntaisen rajan oltava pituudeltaan vähintään 80 metriä. Tekninen lautakunta voi esitetyistä erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä. Uudestaan rakentamiseen, peruskorjaukseen tai vähäiseen lisärakentamiseen ei sovelleta rakennuspaikan hehtaarin ja puolen hehtaarin vähimmäispinta-alamääräystä eikä 80 metrin vähimmäisrantaviivamääräystä. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksi asuntoa käsittävän rakennuksen. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala on 7 % tontin pinta-alasta. Alle 2000 m 2 :n tonteilla rakennusoikeus on kuitenkin aina 150 m 2 ja 2000 m 2 :n ja sitä suuremmilla tonteilla vähintään 300 m 2.
9 4.3 Rakennusten sijainti Loma-asunnon ja talousrakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5 % tontin pinta-alasta, kuitenkin vähintään 60 m 2 ja enintään 150 m 2. Erillisen saunan kerrosala saa olla enintään 25 m 2. Loma-asunnon vierasmajan maksimikoko on 15 m 2. Tekninen lautakunta voi myöntää poikkeuksen rakennusoikeutta koskevista määräyksistä. Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 metrin päähän vesistön rantaviivasta. 25 m 2 :n saunan saa kuitenkin sijoittaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Asuinrakennukseen liittyvä ( MRL 72 :n 6 momentin mukainen ) erillinen rantasauna ( maks. 25 m 2, vähintään 15 m rantaviivasta ) saa olla enintään 200 m:n etäisyydellä päärakennuksesta. 5 SUUNNITTELUTARVEALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 :n mukaiset suunnittelutarvealueet osoitetaan rakennusjärjestyksen liitekartalla 1 rajausmerkinnällä S. Alueiden rajaamisen perustelut: - suunnittelutarvealue korvaa osittain aikaisemman rakennusjärjestyksen rakennuspaikan ulottuvuutta koskevan määräyksen ( hehtaarivaatimus ), - määritellyt suunnittelutarvealueet sisältävät alueita, joilla on odotettavissa - suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä, - taajamien liepeille ja pääliikenneväylien varsille tyypillisiä rakentamispaineita, - ympäristöarvojen tai haittojen vuoksi tarpeita suunnitella maankäyttöä, - tärkeitä virkistystarpeita. Tekninen lautakunta ratkaisee erillisessä menettelyssä rakentamista koskevien erityisten edellytysten täyttymisen suunnittelutarvealueella ( suunnittelutarveratkaisu ). 6 ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 6.1 Rakennusoikeus, mikäli kaavassa ei mainittu Kerrostaloa ( AK ), liikerakennusta ( AL ) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa ( ALK ) varten tarkoitetun rakennuspaikan pintaalasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.
Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta ( AR ) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa ( AO ) tai maatilan talouskeskusta ( AT ) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, ei kuitenkaan enempää kuin 250 kem 2. Asunto- ja kasvitarharakennusta ( AV ) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3 000 m 2. Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Moottoriajoneuvojen huoltoaseman ( AM, LM ) rakennuspaikan on oltava vähintään 2 000 m 2. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- ja muita liiketiloja. Rakennus- ja ympäristölautakunnan on rakennusluvan myöntämisen yhteydessä hyväksyttävä rakennuspaikan liikenteen järjestely. Yleistä rakennusta ( Y ) varten tarkoitetun rakennuspaikan pintaalasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Teollisuus- tai varastorakennusten ( T ) rakennuspaikan pinta-alaa tulee olla vähintään 2 000 m 2. Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia ja kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimistohenkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa. Käsiteollisuusrakennuksen ( TK ) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimistohenkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsiteollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi ( MV, MM ) määrätylle alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vä- 10
11 hintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari. Rakennus on sijoitettava vähintään 15 metrin päähän naapurin rajasta ja rakennuskaavassa osoitetusta liikenneväylän alueesta. Kasvitarha-alueen ( MK ) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5 000 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa kasvihuoneita ja talousrakennuksia sekä yhden asunnon kutakin rakennuspaikan 2 500 m 2 kohden. Ryhmäpuutarha-alueen ( MR ) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään yksi hehtaari ja saa rakennuspaikkaa käyttää ainoastaan kasvukautena. Rakennusten tulee olla yhdenmukaisia. Rakennuksen ala saa olla enintään 16 m 2 ja korkeus enintään 3 metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi vartijan asunnon sekä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia. Kioski Viher- tai liikennealueelle voidaan sallia, ellei kaavassa toisin määrätä, maks. 40 m 2 :n suuruisen kioskin rakentaminen. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että kioskista ei aiheudu liikenteellistä tai muuta haittaa ympäristölle. 7 RAKENTAMINEN POHJAVESIALUEILLA JA RANNOILLA 7.1 Varsinaiset muodostumisalueet 7.2 Reuna-alueet Liitekartalla 2 olevilla pohjavesialueilla pohjaveden määrää ja laatua vaarantavat toiminnot tulee ensisijaisesti ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Jos toiminto tai rakennelma joudutaan sijoittamaan pohjavesialueelle, tulee rakenteellisin toimenpitein varmistua siitä, ettei pohjaveden laatua tai määrää vaaranneta. Lisäksi tulee ottaa huomioon alueilla olevat lisämääräykset. Jätevedet tulee johtaa tärkeän pohjavesialueen ulkopuolelle asianmukaiseen käsittelyyn tai kerätä umpisäiliöjärjestelmään. Jätevedet tulee johtaa tärkeän pohjavesialueen ulkopuolelle asianmukaiseen käsittelyyn tai kerätä umpisäiliöjärjestelmään. Kotitalouksien pesuvesien käsittely kiinteistöllä selvitetään erillisessä jätevesien käsittelysuunnitelmassa (kohta 8.2).
12 7.3 Rannat WC-vedet on johdettava umpisäiliöön. Pesuvesien käsittely kiinteistöllä selvitetään erillisessä jätevesien käsittelysuunnitelmassa (kohta 8.2). 7.4 Öljysäiliöt Liitekartan 2 mukaisilla pohjavesialueilla ei sallita maanalaisten öljysäiliöiden asentamista ( ei edes suojabunkkerissa ), lukuun ottamatta ympäristölupamenettelyssä erikseen hyväksyttäviä säiliöitä. 8 ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 8.1 Tulvakorkeus 8.2 Vesihuolto Tulvaraja on otettava huomioon rannalle rakennettaessa. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle rakennettaessa on rakennuslupahakemuksen yhteydessä selvitettävä puhtaan talousveden saatavuus. Samassa yhteydessä on myös jätettävä jätevesien käsittelysuunnitelman hyväksymishakemus. 8.3 Radon Rakentamisessa on huomioitava mahdollinen maaperän radonpitoisuus. 8.4 Jätehuolto Keräysvälineet on tarvittaessa aidattava tai muuten suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. 9 MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN 9.1 Määräyksistä poikkeaminen 9.2 Voimaantulomääräys Ympäristölautakunta voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, mikäli se voi tapahtua syrjäyttämättä olennaisesti määräysten tavoitteita. Silloin, kun poikkeaminen koskee rakennuspaikan vähimmäiskokoa ( kohta 4.1 ), rakentamisen määrää ( kohta 4.2 ) tai suunnittelutarvealuetta ( kohta 5 ), poikkeamisen ratkaisee tekninen lautakunta. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Janakkalan kunnan 27.3.1995 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.12.2003 lukien.