TEM Tilastotiedote 2010:2 Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2009
SISÄLLYSLUETTELO 1. Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 1 2. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2009 5 3. Työttömät työnhakijat vuonna 2009 8 Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilaston vuositilastot
1 TYÖNVÄLITYKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2009 1. AVOIMET TYÖPAIKAT TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOISSA VUONNA 2009 Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä kääntyi nopeaan laskuun vuonna 2009. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2009 avoinna kaikkiaan 426 100 työpaikkaa. Paikkojen määrä oli 140 500 eli 25 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Eniten työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan (162 100), Pirkanmaan (33 100), Varsinais-Suomen (32 400) ja Pohjois- Pohjanmaan (31 700) TE-keskusten alueilla (vuoden 2010 alusta ELY-keskuksia). Edellisestä vuodesta työpaikat vähenivät kaikkien TE-keskusten alueilla; eniten Uudenmaan (-61 500), Pirkanmaan (-17 700), Varsinais-Suomen (-15 100) ja Hämeen (-11 600) TE-keskusten alueilla. Vähiten työpaikat vähenivät Pohjois-Pohjanmaan (-7 %), Lapin (-13 %) ja Kainuun (-16 %) TEkeskusten alueilla. Taulukko 1. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat TE-keskuksittain, vuosina 2009 ja 2008 TE-keskus Avoinna olleet työpaikat Avoinna- Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % ol.kesto 1 km.vrk Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2008 2009 Uusimaa 162 077 38,0 223 611 39,5-27,5 23 Varsinais-Suomi 32 397 7,6 47 541 8,4-31,9 19 Satakunta 14 633 3,4 18 490 3,3-20,9 22 Häme 27 880 6,5 39 461 7,0-29,3 22 Pirkanmaa 33 090 7,8 50 763 9,0-34,8 20 Kaakkois-Suomi 15 454 3,6 20 902 3,7-26,1 26 Etelä-Savo 9 065 2,1 10 926 1,9-17,0 23 Pohjois-Savo 17 560 4,1 20 542 3,6-14,5 21 Pohjois-Karjala 8 869 2,1 11 538 2,0-23,1 16 Keski-Suomi 15 744 3,7 19 298 3,4-18,4 20 Etelä-Pohjanmaa 11 977 2,8 15 341 2,7-21,9 23 Pohjanmaa 19 793 4,6 24 749 4,4-20,0 26 Pohjois-Pohjanmaa 31 687 7,4 34 123 6,0-7,1 17 Kainuu 5 417 1,3 6 433 1,1-15,8 20 Lappi 13 338 3,1 15 335 2,7-13,0 21 Koko maa 2 426 143 100,0 566 608 100,0-24,8 22 1 Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto 2 Sisältää ulkomaan paikat Vuoden 2009 aikana avoimina olleista työpaikoista täyttyi vuoden aikana 383 300 ja työnantaja peruutti 26 000 työpaikan avoinnaolon. Vuoden 2009 lopussa oli avoinna 16 900 työpaikkaa. Täyttyneistä työpaikoista 34 % (143 600) täyttyi työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla ja 3 % täyttyi muuten. Avoinnaolo työ- ja elinkeinotoimistoissa päättyi 53 %:lle paikoista, koska työnhaun määräaika oli loppunut.
2 Työpaikoista 44 % täyttyi kahden viikon kuluessa, 79 % yhden kuukauden kuluessa ja 95 % kahden kuukauden kuluessa. Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto vuonna 2009 oli keskimäärin 22 vuorokautta, mikä on vuorokauden vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avoinnaolon kesto nousi ainoastaan terveydenhuolto ja sosiaalialan työssä (kasvua 5 vrk) sekä muualla luokittelemattomassa työssä (4 vrk). Hallinto- ja toimistotyössä avoinnaolon kesto pysyi ennallaan. Kaikissa muissa ammattiryhmissä keskimääräinen avoinnaolon kesto laski. Eniten avoinnaolon kesto laski rakennusja kaivosalan (-5 vrk) ammateissa. Nopeimmin täyttyivät rakennus- ja kaivosalan työn (16 vrk) ja kaupallisen työn paikat (17 vrk). Työpaikoista 89 % täyttyi työnantajan ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Taulukko 2. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat ammattiryhmittäin, vuosina 2009 ja 2008 Ammattiryhmä Avoinna olleet työpaikat Avoinnaolon Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % kesto 1 km.vrk. Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2008 2009 Tieteellinen, tekninen, ym. työ 38 145 9,0 50 827 9,0-25,0 21 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 73 269 17,2 84 699 14,9-13,5 28 Hallinto- ja toimistotyö 33 743 7,9 46 725 8,2-27,8 19 Kaupallinen työ 125 815 29,5 118 701 20,9 6,0 17 Maa- ja metsätaloustyö 17 122 4,0 20 374 3,6-16,0 28 Kuljetus- ja liikenne 12 755 3,0 24 775 4,4-48,5 21 Rakennus- ja kaivosala 14 708 3,5 25 417 4,5-42,1 16 Teollinen työ 40 046 9,4 92 718 16,4-56,8 23 Palvelutyö 69 825 16,4 101 284 17,9-31,1 24 Muualla luokittelematon työ 715 0,2 1 088 0,2-34,3 20 Yhteensä 426 143 100,0 566 608 100,0-24,8 22 1 Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna eniten kaupallisen työn (30 %), terveydenhuolto- ja sosiaalialan (17 %) sekä palvelutyön (16 %) ammattiryhmien paikkoja. Edellisestä vuodesta lisääntyivät ainoastaan kaupallisen työn (6 %) työpaikat. Vastaavasti avoimet työpaikat vähenivät vuonna 2009 eniten teollisen työn (-57 %), kuljetus- ja liikennetyön (-49 %), rakennus- ja kaivosalan työn (-42 %), luokittelemattoman työn (-34 %) sekä palvelutyön (-31 %) ammattiryhmissä.
3 Taulukko 3. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat työnantajasektorin mukaan, vuosina 2009 ja 2008 Työnantaja Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2008 Valtio 10 820 2,5 13 581 2,4-20,3 Kunta, kuntainliitto 79 606 18,7 95 544 16,9-16,7 Muut 335 717 78,8 457 483 80,7-26,6 Yhteensä 426 143 100,0 566 608 100,0-24,8 Työ- ja elinkeinotoimistojen avoimista työpaikoista 2 % oli valtion, 19 % kuntien ja 79 % yksityisten työnantajien ilmoittamia työpaikkoja. Työpaikkojen määrä väheni edellisestä vuodesta yksityisellä sektorilla 27 %, valtiosektorilla 20 % ja kuntasektorilla 17 %. Taulukko 4. Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat työpaikan työajan mukaan, vuosina 2009 ja 2008 Työaika Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2008 Säännöllinen kokopäivätyö 282 506 66,3 380 552 67,2-25,8 2-vuorotyö 28 669 6,7 48 643 8,6-41,1 3-vuorotyö 16 339 3,8 28 423 5,0-42,5 Osapäivätyö 46 280 10,9 48 796 8,6-5,2 Muu osa-aikatyö 52 349 12,3 60 194 10,6-13,0 Yhteensä 426 143 100,0 566 608 100,0-24,8 Vuonna 2009 avoinna olleista työpaikoista 66 % oli säännöllisiä kokopäivätöitä, 7 % kaksivuorotöitä, 4 % kolmivuorotöitä, 11 % osapäivätöitä sekä 12 % muita osa-aikatöitä, joita ei tehdä viikon kaikkina työpäivinä. Avoinna olleista työpaikoista 48 % oli tarkoitettu yli vuoden kestäviksi, 25 % yli 3 kk mutta alle vuoden kestäviksi, 24 % oli väliaikaisia (alle 3 kk mutta yli 10 vrk kestäviä) ja 3 % oli tilapäisiä töitä (kesto alle 11 vrk). Yli vuoden kestävien paikkojen osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä ja väliaikaisten paikkojen osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.
4 Kuvio 1. Vuoden 2009 aikana avoinna olleet työpaikat täyttymisen syyn mukaan 52,8 % 6,1 % 4,0 % 33,7 % 3,5 % Täyttynyt TE-toimiston hakijalla Täyttynyt muuten Ehdokkaita riittävästi tai hakuaika päättynyt Peruutetut työpaikat Avoinna edelleen 250000 Kuvio 2. Vuoden aikana täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto (vrk) vuosina 2005-2009 työpaikkaa 200000 150000 100000 0-14 15-28 29-60 yli 60 50000 0 2005 2006 2007 2008 2009
5 2. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN TYÖNHAKIJAT VUONNA 2009 Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2009 aikana työnhakijana kaikkiaan 796 500 henkilöä 1. Työnhakijoiden määrä oli 103 700 suurempi kuin edellisenä vuonna. Työnhakijoiden määrä nousi kaikkien TE-keskusten alueella; eniten Uudellamaalla (23 %), Varsinais-Suomessa (20 %) ja Pirkanmaalla (20 %). Työnhakijoiden määrä lisääntyi vähiten Kainuussa (2 %), Lapissa (4 %) ja Pohjois-Karjalassa (6 %). Määrällisesti eniten työnhakijoita oli Uudenmaan TE-keskuksen alueella (174 200). Taulukko 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2009 ja 2008 TE-keskus Työnhakijoiden määrä Työnhaun Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % kesto 2009/ km. vkoa Työnhakijat % Työnhakijat % 2008 2009 Uusimaa 174 213 21,9 142 147 20,5 22,6 35 Varsinais-Suomi 64 564 8,1 53 719 7,8 20,2 38 Satakunta 36 227 4,5 32 506 4,7 11,4 55 Häme 59 614 7,5 50 719 7,3 17,5 45 Pirkanmaa 78 789 9,9 65 614 9,5 20,1 42 Kaakkois-Suomi 55 138 6,9 49 169 7,1 12,1 48 Etelä-Savo 25 619 3,2 23 783 3,4 7,7 46 Pohjois-Savo 42 637 5,4 38 597 5,6 10,5 43 Pohjois-Karjala 32 940 4,1 31 035 4,5 6,1 54 Keski-Suomi 46 484 5,8 42 313 6,1 9,9 45 Etelä-Pohjanmaa 27 747 3,5 23 462 3,4 18,3 34 Pohjanmaa 31 804 4,0 26 876 3,9 18,3 40 Pohjois-Pohjanmaa 66 604 8,4 60 536 8,7 10,0 34 Kainuu 17 316 2,2 16 932 2,4 2,3 52 Lappi 36 843 4,6 35 415 5,1 4,0 39 Koko maa 1 796 549 100,0 692 839 100,0 15,0 41 1 Sisältää ulkomailla olevat työnhakijat Työnhakijoista yli viidennes (22 %) kuului teollisen työn ammattiryhmään. Ammattitaidottomien, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ryhmän (muualla luokittelematon työ) osuus oli 16 %, korkeasti koulutettujen 11 % sekä hallinto- ja toimistotyön hakijoiden 11 %. Työnhakijoiden määrä väheni edellisestä vuodesta ainoastaan terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä (-1 %). Työnhakijoiden määrä lisääntyi eniten teollisen työn (31 %), kuljetus- ja liikennetyön (28 %), rakennus- ja kaivosalan työn (25 %) sekä korkeasti koulutettujen (20 %) ammattiryhmissä. 1 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset.
6 Taulukko 6. Työnhakijat ammattiryhmittäin, vuosina 2009 ja 2008 Ammattiryhmä Työnhakijoiden määrä Vuonna 2009 Vuonna 2008 Muutos % Työnhakijat % Työnhakijat % 2009/2008 Tieteellinen, tekninen, ym.työ 88 288 11,1 73 766 10,6 19,7 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 68 307 8,6 68 720 9,9-0,6 Hallinto- ja toimistotyö 85 639 10,8 76 428 11,0 12,1 Kaupallinen työ 60 605 7,6 52 056 7,5 16,4 Maa- ja metsätaloustyö 22 765 2,9 20 923 3, 8,8 Kuljetus ja liikenne 27 826 3,5 21 786 3,1 27,7 Rakennus- ja kaivosala 62 253 7,8 49 622 7,2 25,5 Teollinen työ 175 754 22,1 133 738 19,3 31,4 Palvelutyö 76 034 9,5 73 534 10,6 3,4 Muualla luokittelematon työ 129 078 16,2 122 266 17,6 5,6 Yhteensä 796 549 100,0 692 839 100,0 15,0 Työnhakijoista alle 25-vuotiaita oli 19 %, 25-39-vuotiaita 29 % ja yli 40-vuotiaita 52 %. Työnhakijoissa alle 25-vuotiaiden osuus on noussut yhden prosenttiyksikön ja yli 40-vuotiaiden vastaavasti laskenut yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Nuorten osuus työnhakijoista vaihteli TE-keskuksittain Uudenmaan 16 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 25 prosenttiin. Työnhakijoista perusasteen koulutuksen saaneita oli 33 %, keskiasteen ammatillisen koulutuksen saaneita 45 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 20 %. Koulutus oli tuntematon 2 %:lla työnhakijoista. Työnhakijat olivat työnvälityksen asiakkaina vuoden 2009 aikana noin 1 080 400 eri työnhaun ajan. Jokaista työnhakijaa kohden oli keskimäärin 1,4 työnhakujaksoa. Työnhaun kesto oli keskimäärin 41 viikkoa eli selvästi alle yksi vuosi. Kesto on lyhentynyt edellisestä vuodesta yhdeksällä viikolla. Pisimpään työnhaut kestivät Satakunnan (keskimäärin 55 viikkoa), Pohjois-Karjalan (54 viikkoa) ja Kainuun (52 viikkoa) TE-keskusten alueella. Lyhin keskimääräinen kesto oli Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla; molemmissa 34 viikkoa. Vuoden 2009 aikana päättyi 1 211 100 työnhakujaksoa. Työnhakujakson päättäneistä 518 200 (43 %) sai työtä avoimilta työmarkkinoilta. Osuus on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä vuonna. Työllistämistoimin sijoitettiin lisäksi työhön 130 500, työvoimakoulutuksen aloitti 70 400 ja muun koulutuksen 19 400, työnhakuun ETA/EU-valtioihin siirtyi 500 työnhakijaa, työvoiman ulkopuolelle (eläkkeelle, kotityöhön) siirtyi 96 900 ja työttömyyseläkkeelle 11 800 hakijaa. Lisäksi 363 500 työnhakujaksoa päättyi niin, ettei työnvälitykselle ilmoitettu syytä. Työ- ja elinkeinotoimiston avulla työtä saaneista 70 % sai työpaikan asuinpaikkakunnaltaan ja 30 % asuinpaikkakuntansa ulkopuolelta. Työnvälityksistä noin 110 suuntautui ulkomaisiin työpaikkoihin.
7 Taulukko 7. Työnhakujakson päättymisen syyt vuosina 2009 ja 2008 Työnhakujakson päättymisen syy Päättyneet työnhakujaksot Vuonna 2009 Vuonna 2008 % % Saanut työtä avoimilta työmarkkinoilta 518 203 42,8 481 494 42,5 Sijoitettu työllistämistoimenpitein 130 458 10,8 131 978 11,6 Aloittanut työvoimakoulutuksen 70 371 5,8 61 925 5,5 Aloittanut muun koulutuksen 19 393 1,6 13 646 1,2 Mennyt työnhakuun ETA/EU-valtioon 467 0,0 415 0,0 Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle 96 903 8,0 96 651 8,5 Työttömyyseläkkeelle 11 809 1,0 12 666 1,1 Muu syy tai ei tietoa 363 486 30,0 335 285 29,6 Yhteensä 1 211 090 100,0 1 134 060 100,0 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2009 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita 51 200, mikä on 7 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä 12 900, Virosta 6 300 ja Ruotsista 1 200. Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (2 400), somalialaiset (2 000), thaimaalaiset (2 000), turkkilaiset (1 400), iranilaiset (1 300) ja afganistanilaiset (1 300). Vuonna 2009 työnhakijoina olleista 796 500 henkilöstä oli 516 900 (65 %) ollut työttömänä. Lisäksi lomautettuna oli ollut vuoden aikana 114 600, mikä on 142 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyseläkettä sai vuoden 2009 aikana 60 400 työnhakijaa, mikä on vajaa 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuvio 3. Työnhakijoiden määrä vuoden aikana TE-keskuksittain vuosina 2008 ja 2009 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2008 2009 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanm Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi
8 3. TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT VUONNA 2009 Vuoden 2009 aikana työnhakijoista oli ollut työttömänä lyhyemmän tai pidemmän aikaa 516 900 henkilöä 1. Määrä on 45 100 suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa työttömänä oli 207 100 työnhakijaa ja uusia työttömiä ilmoittautui työ- ja elinkeinotoimistoihin vuoden 2009 aikana 309 800. Vuoden aikana päättyi 259 800 henkilön työttömyys ja vuoden lopussa oli työttömänä 257 100 työnhakijaa, kun lomautettuja ei lasketa mukaan. Taulukko 8. Työttömät työnhakijat vuonna 2009 TE-keskuksittain ja sukupuolen mukaan TE-keskus Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat Uusimaa 117 912 63 221 54 691 22 208 Varsinais-Suomi 41 649 21 151 20 498 9 238 Satakunta 22 310 10 571 11 739 4 880 Häme 37 593 19 248 18 345 8 326 Pirkanmaa 50 929 25 667 25 262 11 413 Kaakkois-Suomi 34 645 17 619 17 026 7 381 Etelä-Savo 16 035 8 336 7 699 3 488 Pohjois-Savo 27 027 14 178 12 849 6 279 Pohjois-Karjala 22 665 11 799 10 866 4 846 Keski-Suomi 31 335 15 591 15 744 7 229 Etelä-Pohjanmaa 16 070 7 760 8 310 4 119 Pohjanmaa 18 613 9 193 9 420 4 628 Pohjois-Pohjanmaa 43 863 22 301 21 562 11 191 Kainuu 11 325 6 142 5 183 2 400 Lappi 24 915 13 136 11 779 5 558 Koko maa 516 889 265 915 250 974 113 186 Eniten työttömiä työnhakijoita oli Uudenmaan (117 900) ja Pirkanmaan (50 900) TE-keskuksen alueella. Vuoden aikana työttömänä olleiden määrä nousi Kainuuta (-0,4 %) lukuun ottamatta kaikkien muiden TE-keskusten alueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten työttömien määrä nousi Uudellamaalla (18 %), Varsinais-Suomessa (14 %), Pirkanmaalla (14 %) ja Hämeessä (10 %). Vähiten työttömien työnhakijoiden lukumäärä lisääntyi Lapissa (0 %), Pohjois- Karjalassa (2 %) ja Etelä-Savossa (3 %). Työttömistä työnhakijoista oli vuonna 2009 koko maassa naisia 14 900 vähemmän kuin miehiä. Työttömänä työnhakijana olleiden miesten määrä nousi edellisestä vuodesta 17 % ja naisten määrä 3 %. 1 Lukuun eivät sisälly lomautetut eivätkä koko vuoden 2009 työttömyyseläkkeellä olleet.
9 Taulukko 9. Työttömät työnhakijat vuonna 2009 iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % 15-24 113 186 21,9 64 991 24,4 48 195 19,2 25-34 117 496 22,7 58 127 21,9 59 369 23,7 35-44 96 316 18,6 46 322 17,4 49 994 19,9 45-54 99 506 19,3 50 886 19,1 48 620 19,4 55+ 90 385 17,5 45 589 17,1 44 796 17,8 Yhteensä 516 889 100,0 265 915 100,0 250 974 100,0 Työttömistä työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 22 %. Miehillä nuorten osuus työttömistä oli 24 %, mikä on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin naisilla. Nuorten osuus työttömistä oli korkein Etelä- Pohjanmaan (26 %), Pohjois-Pohjanmaan (26 %), Pohjanmaan (25 %) ja Varsinais-Suomen (23 %) TE-keskusten alueella. Alhaisin nuorten osuus oli Uudellamaalla (19 %). Taulukko 10. Työttömät työnhakijat vuonna 2009 koulutuksen ja sukupuolen mukaan Koulutus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Perusasteen koulutus 163 965 31,7 92 807 34,9 71 158 28,4 Keskiasteen koulutus 238 792 46,2 127 287 47,9 111 505 44,4 Alin korkea-aste 37 772 7,3 14 787 5,6 22 985 9,2 Korkeakouluaste ja tutkijakoulutus 64 372 12,5 25 479 9,6 38 893 15,5 Tuntematon 11 757 2,3 5 555 2,1 6 433 2,6 Yhteensä 516 889 100,0 265 915 100,0 250 974 100,0 Vuonna 2009 työttöminä työnhakijoina olleista 32 % oli saanut perusasteen, 46 % keskiasteen ja 20 % korkea-asteen koulutuksen. Perusasteen koulutuksen saaneiden osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä, keskiasteen koulutuksen saaneiden vastaavasti noussut kaksi prosenttiyksikköä ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden säilynyt ennallaan. Työttömillä naisilla oli miehiä korkeampi koulutustaso. Naisista 44 % oli suorittanut keskiasteen ja 25 % korkea-asteen koulutuksen. Työttömillä miehillä vastaavat osuudet olivat 48 % ja 15 %.
10 Vuoden 2009 aikana päättyi 758 400 eri työttömyysjaksoa. Jokaista työttömänä ollutta kohden jaksoja oli keskimäärin 2,0 vuoden aikana. Päättyneistä työttömyysjaksoista 438 400 (58 %) johti työnvälityksen saaman tiedon mukaan henkilön työllistymiseen. Jakson päättymisen syynä oli 356 500 (47 %) tapauksessa työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja 81 900 (11 %) tapauksessa sijoittuminen tukityöhön. Työvoimakoulutuksen aloittaminen päätti 58 200 (8 %) ja muu koulutus 14 400 (2 %) työttömyysjaksoa. Työttömyyseläkkeelle siirtyi 11 200 sekä muulla tavalla työvoiman ulkopuolelle 61 800 työtöntä työnhakijaa. Näiden lisäksi päättyi 174 400 työttömyysjaksoa, joiden päättymissyy ei ollut tiedossa työ- ja elinkeinotoimistossa. Taulukko 11. Vuonna 2009 päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto TE-keskus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Keskimäärin viikkoa Uusimaa 15 16 14 Varsinais-Suomi 12 14 10 Satakunta 16 19 13 Häme 14 16 12 Pirkanmaa 17 20 14 Kaakkois-Suomi 16 20 13 Etelä-Savo 13 16 11 Pohjois-Savo 14 17 11 Pohjois-Karjala 15 20 11 Keski-Suomi 14 19 12 Etelä-Pohjanmaa 10 14 8 Pohjanmaa 12 15 10 Pohjois-Pohjanmaa 12 16 10 Kainuu 13 15 11 Lappi 11 14 9 Koko maa 14 17 12 Vuonna 2009 päättyneiden yhtäjaksoisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli 14 viikkoa, alle neljä kuukautta. Keskimääräinen kesto oli sama kuin edellisenä vuonna. Naisilla työttömyys kesti keskimäärin huomattavasti lyhyemmän ajan (12 viikkoa) kuin miehillä (17 viikkoa). Työttömyyden lyhyemmän keston vuoksi naisia (109 200) oli työttömänä työnhakijana vuonna 2009 keskimäärin kuukauden lopussa selvästi vähemmän kuin miehiä (156 600), vaikka naisia oli lukumääräisesti vuoden aikana työttöminä työnhakijoina lähes saman verran kuin miehiä (kts. sivu 8). Työttömyysjaksot ovat sitä pidempiä, mitä vanhemmasta työttömien ryhmästä on kysymys. Nuorilla alle 25-vuotiailla työttömyysjaksot olivat lyhimmät, keskimäärin 7 viikkoa. 50-60- vuotiailla työttömyys kesti keskimäärin 15 viikkoa (neljä kuukautta) ja yli 60-vuotiailla 65 viikkoa (yli 1,3 vuotta). Alueittain tarkastellen työttömyysjaksot olivat pisimmät Pirkanmaan (17 viikkoa), Satakunnan (16 viikkoa), Kaakkois-Suomen (16 viikkoa), Uudenmaan (15 viikkoa) ja Pohjois- Karjalan (15 viikkoa) TE-keskusten alueella. Lyhimpiä työttömyysjaksot olivat Etelä-Pohjanmaalla (10 viikkoa).
11 Vuoden 2009 aikana pitkäaikaistyöttömiä (henkilöitä, joiden työttömyys oli kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden) oli 90 900. Määrä on vajaa viidesosa kaikkien työttömien työnhakijoiden määrästä. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 58 % ja naisia 42 %. Miesten osuus on noussut ja naisten laskenut edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä. Pitkäaikaistyöttömistä 2 100 (2 %) oli alle 25-vuotiaita. Uusia pitkäaikaistyöttömiä tuli vuoden aikana 51 000. Vuonna 2009 työttömänä olleista työnhakijoista 53 % oli ollut työssä ennen työttömäksi joutumistaan ja 47 % tuli työvoiman ulkopuolelta. Osuudet säilyivät ennallaan edellisestä vuodesta. 25 % kaikista työttömistä tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta tuli 6 %, kaupan alalta 6 % ja rakennustoiminnasta 2 %. Kaikista työttömistä miehistä 18 % tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta 8 % ja rakennusalalta 4 %. Kaikista työttömistä naisista 31 % oli jäänyt työttömäksi julkisista ja muista palveluista sekä 6 % kaupan alalta. Työvoiman ulkopuolelta tulleista työttömistä 50 600 (10 % kaikista työttömistä) oli ollut koulussa tai opiskelemassa ennen työttömäksi joutumistaan. Palkattomasta kotitaloustyöstä tuli 4 % ja asepalveluksesta 2 %. Työttöminä olleista naisista 11 % ja miehistä 9 % tuli koulusta tai opiskelemasta. Taulukko 12. Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuonna 2009 Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Alle 25-vuotiaat Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ 58 642 11,3 27 613 10,4 31 029 12,4 3 665 3,2 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 49 816 9,6 4 812 1,8 45 004 17,9 6 704 5,9 Hallinto- ja toimistotyö 55 261 10,7 18 968 7,1 36 293 14,5 5 882 5,2 Kaupallinen työ 38 004 7,4 14 346 5,4 23 658 9,4 5 008 4,4 Maa- ja metsätaloustyö 15 048 2,9 8 284 3,1 6 764 2,7 1 990 1,8 Kuljetus ja liikenne 15 933 3,1 13 623 5,1 2 310 0,9 1 889 1,7 Rakennus- ja kaivosala 38 116 7,4 36 430 13,7 1 686 0,7 5 706 5,0 Teollinen työ 103 008 19,9 78 970 29,7 24 038 9,6 23 191 20,5 Palvelutyö 51 362 9,9 13 854 5,2 37 508 14,9 9 489 8,4 Muualla luokittelematon työ 91 675 17,7 49 015 18,4 42 684 17,0 49 662 43,9 Yhteensä 516 889 100,0 265 915 100,0 250 974 100,0 113 186 100,0
12 Kuvio 4. Työttömät työnhakijat työttömyyttä edeltäneen toiminnan mukaan vuonna 2009 31,4 % 3,8 % 1,8 % 53,1 % Työssä Koulussa, opiskelemassa Asepalveluksessa Kotitaloustyössä Muualla työv. ulkopuolella 9,8 % Kuvio 5. Päättyneet työttömyysjaksot työttömyyden päättymisen syyn mukaan vuonna 2009 23,0 % Työllistynyt avoimille työmarkkinoille Työllistynyt toimenpitein 9,6 % 47,0 % Aloittanut työvoima- tai muun koulutuksen Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle Muu syy 9,6 % 10,8 %
Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Postitus 2 lk kirje PMM 515427 TEM Tilastotiedote 2010:2 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Ella Laakso 010 604 8051 Petri Syvänen 010 604 8050 sähköposti: etunimi.sukunimi@tem.fi Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: www.tem.fi/tilastojulkaisut ISSN 1797-3708 painojulkaisu ISSN 1797-3732 verkkojulkaisu