Porvoon Kaupunki - Borgå Stad. Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2015-2020



Samankaltaiset tiedostot
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma


AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

HAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

Kaupunginhallitus

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv Voimaantulo

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Oulu,

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta V Arvonen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

Jätevesien käsittely kuntoon

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesikolmio Oy. Yleisesittely Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Esa Kivelä ja

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E Turku

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa Voimaantulopäivä:

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolain uudet säännökset

Porvoon kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2009

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E Tampere

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

Vesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin. Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Transkriptio:

Porvoon Kaupunki - Borgå Stad Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2015-2020 Kaupunginhallitus 180 1.6.2015

1 Sisällys 1 VESIHUOLLON NYKYTILA PORVOOSSA... 4 1.1 Asukasmäärät ja teollisuus... 4 1.2 Vesihuolto Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla... 4 1.2.1 Toiminta- ja palvelualueet... 4 1.2.2 Vesihuoltoverkostojen laajuus ja kulutuspaikkojen määrä... 5 1.2.3 Vedenottamot... 6 1.2.4 Jätevedenpuhdistamot... 7 1.3 Vesihuolto vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueilla... 8 1.4 Liittymisaste keskitettyyn vesihuoltoon... 9 1.5 Vesihuolto toiminta- ja palvelualueiden ulkopuolisilla alueilla... 10 1.6 Yhteistyö vesihuollossa... 10 1.6.1 Yhteistyö kunnan alueella... 10 1.6.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö... 11 2. PORVOON VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 12 2.1 Yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät... 12 2.1.1 Väestöennuste ja maankäyttöä ohjaava kaavoitus... 12 2.1.2 Kuntarakenneuudistus... 13 2.2 Vesihuollon toimintavarmuus... 14 2.2.1 Talousveden laadun varmistaminen... 14 2.2.2 Talousveden riittävyys... 15 2.2.3 Vedenjakelun toimintavarmuus... 16 2.2.4 Viemäröinnin toimintavarmuus... 16 2.2.5 Jätevedenpuhdistuksen taso ja toimintavarmuus... 17 2.3 Verkostojen kunto... 18 2.3.1 Vesijohtoverkosto... 18 2.3.2 Viemäriverkostojen ja jätevedenpumppaamoiden kunto... 19 2.4 Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt... 20 2.5 Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet... 20 2.6 Tarve vesihuollon järjestämiseen nykyisten toiminta- ja palvelualueiden ulkopuolisilla alueilla... 21 2.6.1 Kaavoitettavat alueet... 21 2.6.2 Taajamat ja muut asukastihentymät... 22 2.6.3 Kaava-alueiden välittömässä läheisyydessä olevat reuna-alueet... 23 2.7 Jätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla haja-asutusalueilla... 23

2 2.8 Hulevesien hallinta... 24 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET KUNNASSA... 25 3.1 Porvoon kaupungin strategia ja vesihuolto... 25 3.2 Vesihuollon kehittämisen päämäärät 2015 2020... 25 3.3 Organisatoriset linjaukset... 26 3.4 Vesihuollon suunnittelun kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen... 27 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 28 4.1 Vesihuollon kehittäminen nykyisillä toiminta- ja palvelualueilla... 28 4.1.1 Varautuminen poikkeustilanteisiin... 28 4.1.2 Verkostosaneerauksen lisääminen ja verkostojen toimintavarmuuden parantaminen... 28 4.1.3 Vedenhankinnan kehittämistoimenpiteet... 28 4.1.4 Jätevesien ja lietteen käsittelyn kehittäminen... 28 4.2 Vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueet... 29 4.3 Keskitetyn vesihuollon laajentuminen uusille alueille... 29 4.4 Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely... 29 4.5 Kustannustarkastelu keskitettyyn vesihuoltoon liittymisestä ja kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä... 30 4.6 Toimintaohjelma... 31 4.6.1 Porvoon veden investointiohjelma... 31 4.6.2 Investointiohjelman taloudelliset vaikutukset... 32 5. TIEDOTUS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS... 34 5.1 Tiedotus... 34 5.2 Kehittämissuunnitelman päivitys... 34 6. YHTEENVETO... 35 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Edellisen kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman toteutuminen Toimenpideohjelma 2015 2020 uusien alueiden liittämiselle keskitetyn vesihuollon piiriin Toimenpideohjelman mukaiset laajennusalueet kartalla Ohjeita kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn järjestämiseen Tekstiin liitetyt kartat: Kuva 1. Porvoon veden vesijohtoverkosto 2013 ja toiminta-alueet (siniset viivat) ja osuuskuntien verkostot ja toiminta-alueet (punaiset viivat) Kuva 2 Kylärakennekartta Kuva 3 Porvoon vesijohtoverkoston ikääntymistrendi Kuva 4. Porvoon YKR-taajama-alueet, ruudut, joissa 250 m x 250 m alueella vähintään 6 asukasta sekä pohjavesialueet.

3 ALKUSANAT Vesilaitosten toiminnalle määritetään reunaehdot, velvoitteet ja päämäärät vesihuoltolaissa. Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan 1.9.2014. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain 6 :n mukaan tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Vesihuollon kehittämisen ohjeelliset tavoitteet ja päämäärät sekä niiden mukaiset tulevat toimenpiteet määritellään tässä kehittämissuunnitelmassa, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Tämä Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä työryhmässä, johon kuuluivat Risto Saarinen, toimitusjohtaja Porvoon vesi Mats Blomberg, apulaisjohtaja Porvoon vesi Riitta Silander-Lönnström, projektipäällikkö Porvoon vesi Reetta Kuronen, verkostopäällikkö Porvoon vesi Maija-Riitta Kontio, yleiskaavoittaja Porvoon kaupunki, kaupunkisuunnittelu Kari Hällström, suunnittelupäällikkö Porvoon kaupunki, kuntatekniikka Päivi Kauppinen-Ketoja, rakennusvalvontapäällikköporvoon kaupunki, rakennusvalvonta Hedy Kleiman, ympäristönsuojelutarkastaja Porvoon kaupunki, ympäristönsuojelu Maarit Lönnroth, terveydensuojelusuunnittelija Porvoon kaupunki, terveydensuojelu Valmistelussa kuultiin lisäksi Porvoossa toimivia vesiosuuskuntia. Valmisteluun osallistui myös useita muita henkilöitä Porvoon vedestä ja Porvoon kaupungin organisaatiosta. Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman keskeisimmät kehittämistoimenpiteet ovat viemäriverkoston laajentaminen, vedenhankinnan turvaaminen ja verkostosaneerauksen kasvattaminen. Talousvesiverkostoa Porvoossa on tarpeen laajentaa lähinnä uusille kaava-alueille. Vesiosuuskuntien rooli vesihuoltopalveluiden tarjoajana pienenee suunnitelmakaudella.

1 VESIHUOLLON NYKYTILA PORVOOSSA 1.1 Asukasmäärät ja teollisuus Porvoon väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 49 426. Kaupunkitaajamassa asemakaava-alueella ja viemäröinnin piirissä olevan väestön osuus oli noin 37 000 asukasta. Kyläkeskuksissa kuten Kerkkoossa, Hinthaarassa ja Epoossa on yhteensä noin 1 000 asukasta. Pienemmissä kylissä ja haja-asutusalueilla asuu noin 12 000 asukasta. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Porvoossa keskustassa, Tarmolan - Kaupunginhaan alueella ja Kilpilahden alueella. Suuri osa kaupungin alueesta on maa- ja metsätalousaluetta. 4 1.2 Vesihuolto Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla 1.2.1 Toiminta- ja palvelualueet Porvoon vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa vesihuoltopalveluja eli huolehtia vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä. Palveluja tarjotaan vesihuoltolain mukaan vahvistetulla toiminta-alueella sekä toiminta-alueen ulkopuolisilla palvelualueilla. Vesihuoltolain mukaan kaava-alueilla on erityinen asema vesihuollon kehittämisessä. Yleinen tulkinta onkin, että kunnan vesihuoltolaitoksen on järjestettävä vesihuolto asemakaava-alueilla. Myös Porvoossa asemakaava-alueet on määritetty Porvoon veden toiminta-alueiksi. Toiminta-alueiden rajausten päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 18.11.2013. Toiminta-alueeseen on sisällytetty alueita, joiden kaavoitus on kesken. Näille alueille rakennetaan verkostot sen jälkeen kun kaavat ovat vahvistuneet ja alueen tontit luovutetaan. Toiminta-alueella laitoksella on velvollisuus huolehtia vesihuoltopalveluista toiminta-alueen vahvistamispäätöksen mukaisesti. Vastaavasti toiminta-alueeseen kuuluvilla kiinteistöillä on velvollisuus liittyä verkostoon. Toiminta-alue on jaettu osiin palvelujen saatavuuden perusteella seuraavasti: 1 A: Alue, jossa kiinteistöillä on liittymismahdollisuus vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostoon. Viemäriverkosto voi olla sekaviemäri tai erillisviemäri. 1 B: Alue, jossa on liittymismahdollisuus vesi- ja jätevesiverkostoon, mutta ei hulevesiverkostoon. Näillä alueilla Porvoon vesi ei huolehdi hulevesiviemäröinnistä eikä osoita kiinteistön omistajalle sade- tai kuivatusvesien purkupaikkoja. 2A/2B: Alue, johon tullaan rakentamaan vesi- ja viemäriverkostoja. Verkostot rakennetaan yleensä vasta sen jälkeen, kun alueen asemakaava on vahvistettu ja alueen uudet tontit otetaan käyttöön. Alueella olevien kiinteistöjen osalta liittymisvelvollisuus astuu voimaan vasta sitten, kun vesihuoltoverkostot on rakennettu. Toiminta-alueen ulkopuolella haja-asutusalueilla on toiminta-alueeseen kuulumattomia vesihuollon palvelualueita, joilla on vesijohtoverkosto tai paineviemäriverkosto. Porvoon maalaiskunta aloitti 1970- luvulla vesijohtoverkostojen rakentamisen myös kaava-alueiden ulkopuolelle ja 2000-luvulle mennessä Porvoon veden runkovesijohtoverkosto on kattanut suuren osan haja-asutusalueista. Jakeluverkostot on melko suurelta osin toteutettu useiden kiinteistöjen yhteisesti rakentamina kimppajohtoina.

Siirtoviemäreiden rakentaminen haja-asutusalueille aloitettiin vuonna 2007. Viemärit rakennetaan paineviemäreinä. Vesilaitos tukee runkolinjasta kiinteistöille rakennettavien haarojen rakentamista myöntämällä sitä varten putkiavustuksia. Porvoon veden ja osuuskuntien toiminta-alueet ja runkoverkosto on esitetty kartalla kuvassa 1. 5 Kuva 1. Porvoon veden vesijohtoverkosto 2013 ja toiminta-alueet (siniset viivat) ja osuuskuntien verkostot ja toiminta-alueet (punaiset viivat) Edellisessä, vuonna 2009 vahvistetussa, Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esiteltiin tavoitteellinen viemärien rakentamisen toteutusohjelma vuosille 2010 2017. Kaikki ko. suunnitelmassa vuoteen 2013 mennessä Porvoon veden toteutettaviksi esitetyt kohteet on toteutettu ja vuoden 2014 hankkeet ovat käynnissä (liite 1). 1.2.2 Vesihuoltoverkostojen laajuus ja kulutuspaikkojen määrä Porvoon veden verkostopituudet vuoden 2013 lopussa on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1 Porvoon veden verkostopituudet vuoden 2013 lopussa Vesijohto 511 km Viettoviemäri 199 km Sekaviemäri 11 km Paineviemäri 166 km Hulevesiviemäri 118 km Yhteensä 1005 km 6 Kulutuspaikkoja on Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla yhteensä noin 9300. Näistä kaava-alueilla on noin 6 700 ja sen ulkopuolella noin 2 600. Porvoon veden myymästä vedestä hieman yli 60 % käytetään kotitalouksissa. Veden myynnin tunnusluvut on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2 Kulutuspaikat ja vedenmyynti Porvoon veden toiminta- ja palvelualueilla Käyttötarkoitus Kulutuspaikkoja Laskutettu vesi Laskutettu jätevesi 2013 2013 2013 kpl osuus % m 3 osuus % m 3 osuus % pientalo 8068 86,9 868 275 29,4 688350 29,2 rivitalo 180 1,9 179 986 6,1 179494 7,6 kerrostalo 342 3,7 738 975 25,1 737868 31,3 Asuinrakennukset yht. 8590 92,5 1 787 236 60,6 1605712 68,2 Teollisuus 234 2,5 166 575 5,6 165856 7,0 Palvelutoiminta 439 4,7 444 926 15,1 392005 16,6 Tukkumyynti 21 0,2 550 990 18,7 192158 8,2 Yhteensä 9 284 100 2 949 727 100 2 355 731 100 Kilpilahden teollisuusalueella on alueen teollisuuslaitosten rakentama vesijohtoverkosto, johon Neste Oil Oyj toimittaa vettä. Neste Oil ostaa talousveden Porvoon vedeltä. 1.2.3 Vedenottamot Vedenhankinta perustuu hyvälaatuisen pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Porvoon vedellä on käytettävissään seitsemän vedenottamoa (Taulukko 3), joista kolme on jatkuvassa käytössä ja neljää pidetään varalla. Päävedenottamot ovat Sannainen ja Saksala. Jatkuvassa käytössä olevista vedenottamoista on mahdollista ottaa vettä yhteensä noin 13 500 m³/vrk. Verkostoon pumpattiin vuonna 2013 keskimäärin 9 958 m³/vrk (n. 3,60 milj. m³/v) vettä, mikä vastaa noin 74 % vesivaroista. Sannaisten vedenottamolla muodostetaan tekopohjavettä siten, että Myllykylän ja Bölen raakavedenottamoista pumpataan vettä Bosgårdissa sijaitsevalle imeytysalueelle. Vuonna 2013 pumpattiin kaikkiaan noin 1,05 milj. m³ (2 877 m³/vrk) vettä imeytysalueelle. Tekopohjaveden osuus oli noin 50 % Sannaisista otetusta vesimäärästä ja noin 29 % pumpatun veden kokonaismäärästä. Saksalassa huomattava osa pohjavedestä on Porvoonjoesta imeytyvää vettä. Pohjaveden hyvän laadun ansiosta veden käsittely on varsin yksinkertaista. Saksalan vedenottamolla raakavedestä poistetaan rautaa. Muilla vedenottamoilla säädellään ainoastaan ph-arvoa. Saksalan ja

7 Noriken vedenottamoissa veden alkalointiin käytetään kalkkia, kun taas muissa vedenottamoissa käytetään natriumhydroksidia. Sannaisten ja Saksalan päävedenottamoilla sekä Norikessa käytetään UV-desinfiointilaitteistoja. Lisäksi kaikissa vedenottamoissa on valmius veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla. Sannaisten veden alkaliteetin nostamiseksi veteen on vuodesta 2003 lähtien lisätty hiilidioksidia. Linnamäen varavedenottamolla veden rauta-, mangaani- ja kloridipitoisuudet ylittävät talousveden laatusuositusten raja-arvot ja siksi vedenottamo ei ole käytössä. Taulukko 3 Porvoon veden vedenottamot Pumpattu vesimäärä 2013 Vedenottamot: Vesioikeuden lupa Käyttöast e Kapasiteetti Osuus vedenhankinnasta m³/v m³/vrk m³/vrk % m³/h % Sannainen 2 096 454 5 744 7 000 82,1 370 57,7 Saksala ja Kerkkoo 1 435 075 3 932 6 000 65,5 350 39,5 Norike 103 266 283 500 56,6 30 2,8 Ilola *) 0 300 0 6 Linnamäki *) **) 0 (12 000) 0 400 Sondby *) 4 0 16 Mickelsböle *) 0 (1 000) 0 6 Yhteensä 3 634 799 9 958 13 800 72,2 1 058 100 Raakavedenottamot: Myllykylä 878 209 2 406 ~ 4 000 60,2 200 83,6 Böle 171 997 471 ~ 1 000 47,1 140 16,4 Yhteensä 1 050 206 2 877 ~ 5 000 57,5 100 *) Varavedenottamo **) veden laatu ei täytä kaikkia laatukriteereitä 1.2.4 Jätevedenpuhdistamot Jätevettä käsitellään viidellä puhdistamolla. Kaupungin keskeisten kaava-alueiden jätevedet käsitellään Hermanninsaaren puhdistamossa. Pieniä puhdistamoja on lisäksi Epoossa, Sannaisissa, Hinthaarassa ja Kulloossa (asukasvastineluku alle 100, ei ympäristölupaa). Taulukoissa 4 ja 5 on yhteenveto puhdistamoiden käsittelemistä vesimääristä, lupaehdoista ja puhdistustuloksista. Taulukko 4 Porvoon veden jätevedenpuhdistamot Puhdistamo (lupapäätöksen pvm) Käsitelty vesimäärä 2013 milj. m 3 Liitetyt kiinteistöt 2013 Hermanninsaari (15.12.2006) 4,167 6759 (+osuuskunta n. 190) Epoo (1.6.2012) 0,028 41 Sannainen (18.3.2009) 0,006 37 Hinthaara (4.5.2007) 0,058 220 (+osuuskunta n. 50) Kulloo (ei ympäristölupaa, koska AVL < 100) kpl 0,002 9

Taulukko 5 Porvoon veden jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulokset vuonna 2013 Puhdistamo BOD7 Fosfori Typpi (Lupapäätöksen pvm) 8 ehto tulos ehto tulos ehto tulos ehto tulos ehto tulos mg/l mg/l % tulos mg/l mg/l % % % (vuosikeskiarvo) % (vuosikeskiarvo Hermanninsaari (15.12.2006) < 10 5 > 95 98 < 0,5 0,24 > 93 97 >70 78 Epoo (1.6.2012) 15 7,7 90 96 1,0 0,35 90 94 mahd.hyvä 20 Sannainen (18.3.2009) 15 1,9 90 99,6 0,7 0,24 90 98 40 53 Hinthaara (4.5.2007) 15 17 90 90 0,7 0,86 90 87 - Kulloo (ei ympäristölupaa, koska AVL < 100) Epoon puhdistamo tullaan sulkemaan vuoden 2014 lopulla. Hinthaaran puhdistamo ei täytä asetettuja lupaehtoja ja siitä luovutaan, kun tarvittavat siirtoviemärit saadaan rakennettua. Porvoon vedellä ja Biovakka Suomi Oy:llä on 1.7.2016 saakka voimassa oleva sopimus Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittelystä ja loppusijoituksesta. Hermanninsaaren liete kuljetetaan Turkuun Topinojan biokaasulaitokselle. 1.3 Vesihuolto vesiosuuskuntien toiminta- ja palvelualueilla Porvoossa on 11 vesiosuuskuntaa, jotka huolehtivat vesihuollosta alueillaan (taulukko 6, kuva 1) Osuuskunnat vastaavat vedenjakelusta n. 1900 asukkaalle ja kaikki osuuskunnat ostavat talousveden Porvoon vedeltä. Vuonna 2013 osuuskunnat ostivat yhteensä 101 300 m 3 vettä, mikä vastaa n. 3 % Porvoon veden vedenmyynnistä. Kolmella osuuskunnalla on myös viemäriverkostoja ja näillä osuuskunnilla on vahvistettu vesihuoltolain mukainen toiminta-alue. Porvoon saariston vesihuoltolaitos -osuuskunta hoitaa itse jätevedenkäsittelyn, kun taas Kråkön vesiosuuskunta sekä Hinthaaran Pohjoinen Vesi- ja Viemäriosuuskunta toimittavat jätevetensä Porvoon veden käsiteltäväksi. Osuuskuntien viemäriverkostojen piirissä on arviolta n. 800 asukasta.

9 Taulukko 6 Porvoon vesiosuuskunnat vedenjakelu viemäröinti vesihuolto laitos *) vahvistettu toimintaalue 1 Renum-Jakari vesiosuuskunta x 2 Kråkön Vesiosuuskunta x x x x 3 Mickelsböle x 4 Mickelsböle - Kvarnskogen vesiosuuskunta x 5 Svartbäck Vattenandelslag x 6 Nybacka vattenandelslag x 7 Rånäsin Vesiosuuskunta x 8 Porvoon saariston vesihuoltolaitos osk x x x x 9 Sikilän Vesiosuuskunta x 10 Boen kylän vesiosuuskunta x 11 Hinthaaran Pohjoinen Vesi- ja x x x x Viemäriosuuskunta *) Vesihuoltolain tarkistuksen v. 2014 mukaan vain ne laitokset, joilla on vahvistettu toiminta-alue luetaan lain soveltamispiiriin. 1.4 Liittymisaste keskitettyyn vesihuoltoon Porvoon veden toiminta-alueella liittymisaste vesijohtoon ja viemäriin on käytännössä 100 %. Muutamat kiinteistöt ottavat talousvetensä omasta kaivosta. Liittymisaste hulevesiviemäriin vaihtelee. Vanhoilta kiinteistöiltä puuttuu usein hulevesiviemäriliitos kokonaan tai hulevedet johdetaan nykyohjeiden vastaisesti jätevesiviemäriin. Kun otetaan huomioon sekä Porvoon veden että osuuskuntien verkostoihin liittyneet kiinteistöt oli liittymisaste vesijohtoverkostoon vuonna 2013 noin 89 % (44 000 asukasta). Liittymisaste viemäriverkostoon oli noin 78 % (38 600 asukasta). Asukasmäärät ja liittymisaste alueittain on esitetty taulukossa 7. Lisäksi sekä Porvoon että osuuskuntien verkostoihin on liitetty vapaa-ajan kiinteistöjä, jotka eivät sisälly taulukon asukasmääriin. Taulukko 7 Liittymisaste keskitettyyn vesihuoltoon Porvoossa asukkaita alueella vesijohtoon liittyneitä aste viemäriin liittyneitä Porvoon veden toiminta-alue 36800 36800 100 % 36800 100 % Porvoon veden uudet toimintaalueet 400 220 55 % 80 19 % (osa keskeneräisä) Porvoon veden palvelualueet 6390 5060 79 % vesi Porvoon veden paineviemärialue 3210 970 30 % (osa-alue edellisestä) Osuuskuntien alueet 2280 1840 81 % Osuuskuntien viemärialueet 1000 800 80 % (osa-alue edellisestä) Yhteensä 43920 89 % 38650 78 % Ei liittymää 5505 11 % 10775 22 % Ei liittymismahdollisuutta 3555 7 % 8015 16 % Väestömäärä 31.12.2013 49425 aste

1.5 Vesihuolto toiminta- ja palvelualueiden ulkopuolisilla alueilla 10 Porvoossa on Porvoon veden tai vesiosuuskuntien palvelualueen ulkopuolella noin 3 600 asukasta. Yksityisten kaivojen veden laatu täyttää harvoin kaikkia sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Porvoossa tyypillisiä kaivovesien laatua heikentävä tekijöitä ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet. Veden laatua heikentävät myös kloridi, humus ja rengaskaivoissa liian alhainen ph. Porakaivovesien ongelmia ovat korkeat radonpitoisuudet sekä paikoin korkeat arseeni- ja uraanipitoisuudet. Rengaskaivot ovat porakaivoja alttiimpia pintavesisaastutukselle ja tautia aiheuttavien bakteerien esiintymisriski rengaskaivovedessä on suurempi. Porvoon seudulla tyypillistä on myös kaivoveden liian korkeat fluoridipitoisuudet. Ongelmia kaivoveden käyttäjille voi aiheutua myös veden riittämättömyydestä. Porvoossa on noin 8 000 asukasta, joilla ei ole mahdollisuutta liittyä viemäriverkkoon ja keskitettyyn jäteveden käsittelyyn. Haja-asutuksen jätevesihuolto on hoidettu monin paikoin kiinteistökohtaisin järjestelyin. Jätevesien käsittelymenetelmänä on vanhemmissa kiinteistöissä vieläkin käytössä 2-3-osainen sakokaivo. Vuodesta 1987 lähtien on uusilta kiinteistöiltä edellytetty sakokaivojen lisäksi maasuodatusta tai muuta vastaavaa käsittelyä. Usein on rakennusluvan yhteydessä myös vaadittu WC-vesien erottelu umpikaivoon poisajettavaksi. Kouluilla ja joillakin laitoksilla on omat pienpuhdistamonsa. Sako- ja umpikaivojen liete otetaan vastaan Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistamolla vastaanotettu lietemäärä oli 40 000 m³. Uudistettu valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astui voimaan 15.3.2011. Tämä asetus (209/2011) määrittää vaatimukset talousjätevesistä ympäristöön joutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Jäteveden käsittelyjärjestelmän on sovelluttava käyttökohteeseen ja sitä on voitava käyttää ja huoltaa siten, että saavutetaan asetuksessa annetut käsittelyvaatimukset. Jätevesiasetus edellyttää, että viemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen on kunnostettava kiinteistön jätevesijärjestelmä asetuksen vaatimusten mukaiseksi 15.3.2018 mennessä. Valtioneuvosto päätti siirtymäajan pidentämisestä 26.3.2015, ja ympäristöministerin asettama työryhmä selvittää edelleen mahdollisia lievennyksiä asetukseen. Kiinteistökohtaiset asetuksen mukaiset käsittelyjärjestelmät ovat yleistyneet melko hitaasti ja kiinteistönomistajat odottavat keskitettyjä ratkaisuja useilla alueilla. Uudenmaan ELY-keskus on laatinut luonnoksen Uudenmaan Maaseudun kehittämissuunnitelma 2014 2020. Kehittämissuunnitelman yhtenä strategisena valintana on energiatehokas maaseutu ja puhdas ympäristö, jossa jätevesien puhdistus on yksi kehittämiskohde maaseudulla. ELY-keskus voi myöntää avustuksia hankkeisiin kunnille ja osuuskunnille. 1.6 Yhteistyö vesihuollossa 1.6.1 Yhteistyö kunnan alueella Porvoon vesi toimii läheisessä yhteistyössä alueen vesiosuuskuntien kanssa. Porvoon edustan merialueen vesistö- ja kalataloudellista tarkkailua tehdään Porvoon veden ja Kilpilahden ja Tolkkisten teollisuuslaitosten yhteistarkkailuna. Porvoon vesi osallistuu myös Porvoonjoen ja Mustijoen vesistö- ja kalataloudelliseen tarkkailuun valuma-alueen muiden pistekuormittajien kanssa. Porvoon vesi toimittaa vettä Kilpilahden teollisuusalueelle Neste Oil Oyj:n kanssa solmitun tukkumyyntisopimuksen mukaisesti. Toimitettu vesimäärä oli vuonna 2013 noin 420 000 m 3. Kunnallistekniikan rakentamisessa Porvoon vesi toimii yhteistyössä Porvoon kaupungin kuntatekniikan osaston kanssa.

11 1.6.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Porvoon vedellä on sopimus Askolan kunnan kanssa Askolan jätevesien vastaanottamisesta ja käsittelystä. Jätevesien vastaanotto alkoi vuoden 2007 lopussa. Vastaanotettu jätevesimäärä vuonna 2013 oli noin 175 000 m 3. Porvoon vesi toimittaa myös talousvettä Askolan kunnalle Särkijärvi Huuvari - alueelle. Askolaan myyty vesimäärä vuonna 2013 oli noin 27 000 m 3. Vuoden 2014 aikana on selvitetty mahdollisuuksia toimittaa talousvettä myös Monninkylän-Vahijärven alueelle. Porvoon kaupunki on osakkaana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ssä, joka omistaa Päijänne-tunnelin. Osakkeet oikeuttavat niiden määrän mukaiseen osuuteen tunnelin kautta Päijänteestä johdettavasta vedestä. Kaupungilla on yhteensä 111 osaketta, joka nimellisenä vesivarauksena vastaa noin 4000 m 3 /h. Porvoon Vesi toimittaa asiakkailleen vettä noin 10 000 m 3 /vrk. Porvoon vedelle on varattu 15 osaketta vastaava vesiosuus ja 5 osaketta vastaava vesiosuus on vuokrattu Mäntsälän ja Pornaisten kunnille. Loppuja 91 osaketta vastaava osuus on varattu Kilpilahden alueen teollisuuden käyttöön.

12 2. PORVOON VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 2.1 Yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät 2.1.1 Väestöennuste ja maankäyttöä ohjaava kaavoitus Porvoon väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 49 426. Porvoon kaupungin strategian mukaan väestö kasvaa selvästi. Väestönkasvusta on esitetty erilaisia ennusteita. Tässä suunnitelmassa on käytetty vuosittaisena väestönkasvuna yhtä prosenttia. Tämän oletuksen mukaan Porvoon väkiluku vuonna 2020 olisi noin 53 000. Porvoon kehittämisen tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ohjaamalla suurempi osa väestönkasvusta kaupunkitaajamaan ja hillitä haja-asutusmaisen asutuksen muodostumista. Kaupungin maankäytön ohjauksen perustana ovat seuraavat osayleiskaavat: - Keskeisten alueiden osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (hyväksytty 2004, voimaantulo 2006) - Kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava, oikeusvaikutukseton (hyväksytty 1996) - Kilpilahden osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (vahvistettu 1988) - Emäsalon ja Hakasalon osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (vahvistettu 2001) - Porvoon asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2013 2018 (hyväksytty valtuustossa 2012) - Porvoon kylärakenneohjelma (hyväksytty valtuustossa 2014) Lisäksi Onaksen saariston ja Pellingin saariston osayleiskaavat ovat tekeillä. Muita käynnissä olevia yleiskaavahankkeita ovat Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen osayleiskaava ja Kilpilahden osayleiskaavan muuttaminen. Koko Uudenmaan maakunnan kattava maakuntakaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä, ja kaavassa maankäytön tavoitevuosi on 2035. Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta. Parhaillaan valmistellaan Maankäytön toteuttamisohjelmaa vuosille 2015 2019. Porvoon strategian mukaan tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja vähintään 75 % omakotitaloista ohjataan kaava-alueille. Maaseudun kehittäminen huomioidaan kylärakenneohjelman avulla. Kesäkuussa 2014 hyväksytyn Kylärakenneohjelman mukaan aiempaa suurempi osuus väestönkasvusta ohjataan kaupunkitaajamaan, kaupunkirakenne eheytyy ja tiivistyy. Kaupunkitaajaman lievealueille ei suunnata hajaasutusmaista rakentamista ja väestön määrä ei kaupunkitaajaman lievealueilla kasva. Kylärakenneohjelman kehittämislinjauksissa Porvoon kaupunkitaajaman ulkopuoliset alueet on jaettu kolmeen kategoriaan: palvelukyliin, maaseutuun ja saaristoon. Kylärakenneohjelmassa määriteltiin Porvooseen kuusi palvelukylää, joihin kaupunki keskittää tarjottavia palveluja. Palvelukyliä ovat Kulloo, Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Epoo sekä Fagersta-Gäddrag kyläkeskittymä. Porvoon kaupunkitaajaman ulkopuolinen väestönkasvu pyritään ohjaamaan jatkossa näihin palvelukyliin. Palvelukyliä ympäröivät rauhallisesti kehittyvät maaseutualueet ja saaristo.

13 Kuva 2. Porvoon kylärakenteen kehittämisen päälinjaukset (Lähde: Porvoon kylärakenneohjelma, 2014) Porvoon veden ja osuuskuntien rakentama vesijohtoverkosto on melko kattava paitsi palvelukylien alueilla myös muilla taajama-, kylä- ja pienkyläalueilla. Viemäriverkoston rakentaminen on keskitetty ensisijaisesti pohjavesialueille, minkä vuoksi kattavat verkostot sijaitsevat Epoon ja Hinthaaran kaava-alueiden lisäksi myös Ilolan-Sannaisten sekä Kerkkoon-Kaarenkylän alueilla. Viemäri Fagersta-Gäddrag -kyläkeskittymän alueelle on rakenteilla ja Kulloon alueelle suunnitteilla. Näiden hankkeiden valmistuttua myös viemäriverkosto on kaikkien palvelukylien alueilla. Kesämökkejä Porvoossa on noin 3 700 kappaletta (2012) ja ne sijaitsevat pääosin vesistöjen rannalla. Rantaalueilla keskitettyjen viemäriratkaisujen järjestäminen on etäisyyksien ja vaikeiden maasto-olosuhteiden vuoksi haasteellista ja yleensä myös kallista. Ei ole tiedossa, kuinka monella mökillä on juokseva vesi. Mökkien määrä kasvaa oletettavasti pikkuhiljaa. Mökkien varustelutaso kasvaa koko ajan ja tästä syntyy toiveita vedenjakelun ja viemäröinnin järjestämiseen. 2.1.2 Kuntarakenneuudistus Itä-Uudenmaan kuntien (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) yhdistämismahdollisuuksista on käynnissä selvitys, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Mahdollisen kuntarakenneuudistuksen aiheuttama yhdyskuntarakenteen kehitys aiheuttaa erilaisia seurauksia vesihuollon järjestämiselle. Toiminta-alueiden laajeneminen harvaan asutuille alueille ja

yhdyskuntarakenteen hajautuminen huonontavat teknillistaloudellisia edellytyksiä keskitettyjen vesihuoltopalvelujen järjestämiselle. Verkostojen rakentamiskustannukset kiinteistöä kohden kasvavat hajautumisen myötä. 14 Vesihuollon näkökulmasta edullisimmat yhteistoiminta-alueet eivät välttämättä seuraa kuntarajoja. Toisaalta vesihuoltolaki mahdollistaa toiminnan järjestämisen luontaisten yhteistoiminta-alueiden mukaisesti; kunnan alueella voi toimia useita vesihuoltolaitoksia ja yksi laitos voi toimia monen kunnan alueella. Itä-Uudellamaalla on tehty alueellisia vesihuoltosuunnitelmia mm. Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Kun kuntarakennekuviot selviävät, voidaan alueelliset suunnitelmat päivittää uuden kuntajakoasetelman mukaisesti. Jätevesien käsittelyyn ei kuntarakenneuudistus vaikuta lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä kovin voimakkaasti. Jäteveden käsittely pyritään keskittämään isompiin puhdistamoihin, mutta alueen laajuuden ja pienten jätevesimäärien johdosta laajamittainen keskittäminen on epätodennäköistä. 2.2 Vesihuollon toimintavarmuus 2.2.1 Talousveden laadun varmistaminen Talousveden laatuvaatimukset määritellään sosiaali- ja terveysministeriön Talousvesiasetuksessa 461/2000. Asetuksessa määritellään sekä tekniset että mikrobiologiset laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Laatuvaatimukset on aina täytettävä, mutta suosituksista voi poiketa tietyissä tilanteissa. Vesihuoltolaitoksella on lainsäädännön ja toimitusehtojen perusteella velvollisuus huolehtia siitä, että asiakkaille toimitettu vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset. Vesihuoltolaitoksen vastuu veden laadusta ulottuu liittämiskohtaan, josta eteenpäin kiinteistön omistaja vastaa veden laadusta. Talousveden laatuun vaikuttavat raakaveden laatu, käsittelyprosessi ja verkoston kunto. Kaikilla pohjavesialueilla maankäyttö aiheuttaa riskejä pohjaveden laadulle. Omistamillaan mailla kaupunki voi paremmin hallita alueen käyttöä niin, että riskejä pohjaveden pilaantumiselle voidaan vähentää. Lisäksi pohjavesialueen kautta kulkeva liikenne olisi järjestettävä mahdollisimman turvallisesti. Seuraavassa tarkastellaan tilanne vedenottamoittain (päävedenottamot). Sannaisten vedenottamo: Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistama suoja-alue. Suoja-alueella asutus on melko harvaa eikä alueella harjoiteta kotieläintaloutta. Alueelle rakennettiin paineviemäriverkosto 2009 2010, mutta kaikki kiinteistöt eivät liittyneet verkostoon. Näin ollen suoja-alueen asutuksen jätevesikuormitus aiheuttaa yhä riskin raakaveden laadulle. Pohjavesialueen läpi ja kaivoalueen välittömässä läheisyydessä kulkee paikallistie. Öljy- ja kemikaalikuljetukset muodostavat merkittävän riskin vedenottamolle. Tiehallinnon kanssa on neuvoteltu tieluiskien suojaamisesta sekä pitkällä tähtäimellä tien siirtämisestä. Vuoden 2009 aikana laadittiin esiselvitys tielinjan siirrosta sekä suunniteltiin mahdollisia pikaparannustoimia, mutta toistaiseksi suunnitelmat eivät ole toteutuneet ja riski on edelleen olemassa. Tekopohjaveden muodostamiseksi imeytetään Myllykylänjärven vettä Bosgårdissa. Imeytysvesi otetaan järven laskupurosta, jossa on raakavedenpumppaamo. Laskupuron varren toiminnot (liikenne, piha-alueen käyttö) aiheuttavat riskin imeytysveden laadulle. Turvallisuuden parantamiseksi on tarkoitus siirtää vedenottopiste laskupuron yläpäähän säännöstelypadolle siten, että vesi johdettaisiin putkessa raakavedenpumppaamolle. Ensimmäinen putkiosuus toteutettiin v 2012. Kaivoalue sijaitsee tasolla +3,5 - +5,0 m tasolla. Merenpinnan noustessa tasolle +1,7 tai yli pääsee merivesi kuitenkin kaivoalueen välittömään läheisyyteen. Suojaustoimenpiteitä on

15 vielä tarkoitus täydentää parantamalla Ylikentien liittymien liikenneturvallisuutta. Lisäkaivojen rakentamista on tarpeen harkita sellaisille paikoille, jotka olisivat suojassa meritulvia vastaan. Vedenottamon laitteisto ja käsittelyprosessi on asianmukainen. Saksalan vedenottamo: Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistama suoja-alue. Kaukosuojavyöhykkeellä on runsaasti asutusta, mm. Kerkkoon kylätaajama. Raakaveden mikrobiologinen laatu on pääsääntöisesti ollut hyvä. Vedenottamon laitteisto ja käsittelyprosessi ovat asianmukaisia. Laitoksen prosessitekniikka on saneerattu vuonna 2000. Laitosrakennus on saneeraustarpeessa. Noriken vedenottamo: - Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluetta. Pohjavesialueella ei ole merkittävää asutusta. - Vedenottamon laitteisto ja käsittelyprosessi ovat asianmukaisia. Laitos on saneerattu vuonna 1998. 2.2.2 Talousveden riittävyys Raakavettä pumpattiin vuonna 2013 keskimäärin noin 10 000 m 3 /vrk, joka vastaa 72 % ottamoiden luvanvaraisesta vuorokautisesta vesimäärästä. Liittymisaste Porvoon veden talousvesiverkostoon oli 2013 noin 91 %, jos otetaan huomioon myös osuuskuntien liittyjät. Asumistarkoitukseen käytetään vuorokaudessa noin 6 200 m 3 talousvettä. Jos liittymisaste nousisi 100 prosenttiin, asuntojen vedenkulutus olisi 6 900 m 3 /vrk eli käyttöaste kasvaisi 74 %:iin. Nykyisillä vedenottamoilla pystytään normaalioloissa tyydyttämään Porvoon vedentarve, mikäli väestönkasvu ei muutu olennaisesti nykyisestä ja nykyiset päävedenottamot säilyvät käyttökelpoisina. Vuosien 2002-2003 kuivakausi kuitenkin osoitti, että nykyisten vesilähteiden riittävyyden turvaaminen saattaa poikkeavissa sääolosuhteissa edellyttää erityistoimenpiteitä. Erilaisissa poikkeavissa olosuhteissa voidaan myös joutua turvautumaan varavedenottamoihin, joten niidenkin kunnosta on pidettävä jatkuvasti huolta. Vedensyötön toimintavarmuus on normaaliolosuhteissa hyvä, koska päävedenottamot Saksala ja Sannainen syöttävät verkostoa eri suunnista ja molemmissa on kiinteä varavoimalaite. Lisäksi voidaan käyttää keskustassa sijaitsevaa Linnamäen varavedenottamoa. Noriken vedenottamon vesi voidaan tarvittaessa korvata Sannaisten vedellä. Muut varavedenottamot (Ilola, Sondby ja Mickelsböle) ovat pieniä, mutta niillä voi poikkeusolosuhteissa olla ainakin paikallinen merkitys. Toisen päävedenottamon pitkäaikainen käyttörajoitus, esimerkiksi raakavesilähteen saastumisen vuoksi johtaisi tilanteeseen, jossa kaupungin vedentarvetta ei pystytä tyydyttämään. Mikäli toinen päävedenottamo (Sannainen tai Saksala) on poissa käytöstä, voidaan toisesta ottamosta saada noin 70 % tarvittavasta pumppausmäärästä. Linnamäen varavedenottamon käyttöönotolla pystyttäisiin takaamaan riittävä vesimäärä, mutta veden laatu ei ole riittävän hyvä. Linnamäen laitoksen vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat laatusuosituksia korkeammat. Lisäksi kloridipitoisuus kasvaa laatusuosituksia suuremmaksi pitempiaikaisessa käytössä. Vedenhankinnan toimintavarmuuden tavoitteena on, että minkä tahansa vesilähteen ollessa pois käytöstä, voidaan sen tuottama vesi korvata jollain muilla järjestelyillä ilman, että palvelutaso merkittävästi heikkenee.

16 2.2.3 Vedenjakelun toimintavarmuus Saksalan vedenottamolta tuleva pääsyöttöjohto on kahdennettu, mutta Sannaisista on vain pienempi vaihtoehtoinen yhteys kaupungin suuntaan. Vesijohtoverkosto on pääosin rengasrakenteinen, mutta tiedossa on että eräiden päävesijohtojen tai niiden solmukohtien rikkoutuminen voi aiheuttaa laajoja jakelukatkoksia. Myös haja-asutusalueilla löytyy alueita, jotka ovat yhden syöttöjohdon varassa. Verkostoa mallinnusta kehittämällä voisi tarkastella toimintavarmuutta erilaisissa häiriötilanteissa. Tällöin voidaan ottaa huomioon toimintavarmuustekijöitä tarkemmin myös verkostolaajennusten, täydennysten ja saneerausten suunnittelussa. Verkostoon kuuluu kaksi vesitornia, joiden vesimäärä täyttötilanteesta riippuen on 1 000 4 000 m 3. Vesitorneissa oleva vesi riittää kattamaan muutaman tunnin vedentarpeen. Myllymäen vesitorni on rakennettu vuonna 1968 ja Hamarin (Slätbergin) vesitorni vuonna 1975. Hamarin vesitorni saneerattiin vuoden 2014 aikana. Pääsyöttöjohdot on esitetty taulukossa 8. Vanhemmat johdot on saneerattu tarvittavilta osin ja niissä ei ole akuuttia saneeraustarvetta. Taulukko 8 Pääsyöttövesijohdot Linja Sannainen- Kevätkumpu Saksala- Eestinmäki Saksala- Linnanmäki Halkaisija ja materiaali Pituus Rakennusvuosi 400 mm 7 km 1982 (PVC) 400 mm 4,5 km 1975 (Valurauta) 315 (PEH) 3,8 km 2007 2008 Laitoksella on hyvä valmius verkostovikojen korjaamiseen. Pienempien jakelujohtojen korjaus onnistuu yleensä 12 tunnin sisällä. Laitoksella on neljä pientä siirrettävää vesisäiliötä, jotka riittävät rajoitetun alueen varavedenjakeluun. 2.2.4 Viemäröinnin toimintavarmuus Viemäriverkostoon kuuluu noin 70 jätevedenpumppaamoa, jotka ovat riippuvaisia sähkönsyötöstä. Pitempiaikainen sähkökatkos johtaa yleensä jäteveden ylivuotoon pumppaamon ympäristöön. Porvoon veden varautumissuunnittelun yhteydessä on tunnistettu vaikutuksiltaan merkittävimmät kohteet. Yhdessä pumppaamossa (Staffas) on kiinteä varavoimalaite, koska ylivuoto tässä pumppaamossa valuisi kuormitettuun Veckjärveen. Ilolan pumppaamossa on varastoallas. Neljä pumppaamoa (Rantakatu, Laivurinkatu, Kokonniemi ja Vanhamoisio) on arvioitu sijaintiensa osalta kriittisiksi siten, että ylivuototilanteita pitäisi välttää. Viemäriverkostossa ei ole kahdennettuja tai vaihtoehtoisia yhteyksiä vesijohtoverkoston tapaan eikä sellaisia ole tapana rakentaakaan. Häiriötilanteissa jätevesi voidaan ohjata häiriökohdan ohi tilapäisellä ohipumppauksella tai ajamalla loka-autoilla jätevedenpuhdistamolle. Mikäli Porvoonjoen pinta alajuoksulla nousee yli tason +1,10 alkaa viemäriverkostoon valua jokivettä. Tätä ei voi estää. Tällainen tulva aiheuttaa yleensä Rantakadun pumppaamon tulvimisen, ja lisäksi Hermanninsaareen pumpattavan veden laatu muuttuu laimeammaksi, mikä heikentää puhdistustulosta. Mikäli joen tai meren pinta nousee yli + 1,60 voi vesi tunkeutua matalalla sijaitsevien pumppaamoiden kuivatiloihin ja vaurioittaa laitteistoja. Tulvatilanteista aiheutuvia vahinkoja voi vähentää suojaamalla jätevedenpumppaamoiden sähkökomponentit.

17 2.2.5 Jätevedenpuhdistuksen taso ja toimintavarmuus Hermanninsaaren puhdistamo Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo on ollut toiminnassa vuodesta 2001. Puhdistamo on toiminut hyvin ja ympäristöluvan puhdistusvaatimukset on pääosin täytetty. Suurimmat ongelmat ovat johtuneet suurista tulovirtaamista runsaiden sateiden sekä korkean merivedenpinnan aikoihin. Ongelman pienentämiseksi pitäisi mm. sekaviemäreiden muuttamista erillisviemäreiksi tehostaa, vähentää viemäreiden vuotavuutta ja poistaa vanhojen kiinteistöjen jätevesiviemäriin kytketyt hulevesiliitokset. Koska pääpumppaamot ja osa verkostosta sijaitsevat ranta-alueilla ei meriveden tulvimista verkostoon korkean vedenpinnan aikana pystytä kokonaan estämään. Tällä hetkellä puhdistamolla käsitellään noin 36 000 asukkaan jätevedet Porvoon alueelta sekä noin 3 000 asukkaan jätevedet Askolan alueelta. Lisäksi puhdistamolle tuodaan lietteitä kolmesta pienpuhdistamosta sekä suoraan alueen sako- ja umpikaivoista. Vuonna 2013 puhdistamon laskennallinen asukasvastineluku (avl) oli 43 700. Tulokuormitus on kasvanut jatkuvasti viemäröintialueen laajenemisen myötä. Purkupaikka sijaitsee merellä Svartbäckinselällä. Hermanninsaaren puhdistamon ympäristöluvassa on esitetty vaatimuksia orgaanisen aineen ja ravinteiden poistamiselle. Porvoon vesi on vuoden 2012 loppuun mennessä jättänyt lupahakemuksen lupaehtojen tarkistamiseksi. On mahdollista, että fosforinpoiston jäännöspitoisuusrajaksi asetetaan 0,3 mg/l nykyisen 0,5 mg/l sijasta. Mikäli lupavaatimukset kiristyvät, puhdistamolla on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi. Tämä edellyttää investointeja puhdistustekniikkaan. Hermanninsaaren puhdistamossa on kaksi prosessilinjaa. Puhdistamon sähkönsyöttö on suurimmaksi osaksi maakaapeloitu, mutta päämuuntajan vaurioituminen aiheuttaisi pidempiaikaisen katkoksen puhdistamon toimintaan. Tavanomaiset häiriöt jätevedenpuhdistamon toiminnassa eivät yleensä aiheuta välitöntä terveysriskiä, ja ympäristövaikutukset huomioidaan ympäristölupien mukaisesti kokonaiskuormituksessa. Lietteenkäsittely on tarkoituksenmukaista hankkia tulevaisuudessakin kilpailuttamalla ulkopuoliselta toimijalta. Sannaisten puhdistamo Sannaisten puhdistamo on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 2010. Puhdistamolle tulee noin sadan hengen jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu huomattavasti nykyistä korkeammalle kuormitukselle ja kaksilinjaisesta laitoksesta onkin ollut käytössä vain yksi linja, sekin matalasti kuormitettuna. Puhdistamon toiminta on ollut ympäristöluvan lupaehtojen mukaista. Hinthaaran puhdistamo Hinthaaran puhdistamo on rakennettu vuonna 1964. Puhdistamolle johdetaan tällä hetkellä noin 600 asukkaan jätevedet. Puhdistamon tulovirtaama vaihtelee voimakkaasti lähinnä sulamisvesien ja sateiden seurauksena. Hinthaaran puhdistamon toiminta ei ole ollut ympäristöluvan mukaista. Luvassa asetettuja puhdistusvaatimuksia ei ole pystytty täyttämään. Asian korjaamiseksi Hinthaaran jätevedet johdetaan Hermanninsaaren puhdistamolle ja puhdistamo lakkautetaan. Siirtoviemärin suunnittelutyö on käynnissä ja viemärilinjan arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.

18 Epoon puhdistamo Epoon puhdistamo on rakennettu vuonna 1972. Puhdistamolle johdetaan noin 240 asukkaan sekä Epoon vanhainkodin jätevedet. Puhdistamolle on saatu uusi ympäristölupa vuonna 2012. Puhdistamon toiminta on ollut lupamääräysten mukaista. Epoon puhdistamon jätevedet johdetaan Hermanninsaaren puhdistamolle rakenteilla olevaa siirtoviemäriä pitkin ja puhdistamon toiminta lakkautetaan viimeistään vuoden 2015 alkupuolella. Kulloon puhdistamo Kulloon puhdistamo otettiin käyttöön vuoden 2008 loppupuolella. Kulloon puhdistamo käsittelee pääasiassa Kulloon sivistyskeskuksen jätevesiä, mutta kuormituksen tasoittamiseksi johdetaan puhdistamolle myös sivistyskeskuksen lähialueen kiinteistöjen jätevesiä. Kulloon puhdistamon toiminta lakkautetaan kun parhaillaan suunniteltava viemärilinja Kulloosta Hermanninsaaren puhdistamolle valmistuu arviolta vuonna 2017. 2.3 Verkostojen kunto Parin viime vuosikymmenen aikana verkostojen uudisrakentaminen on ollut erittäin vilkasta. Hajaasutusalueille on rakennettu vesijohtoja ja siirtoviemärilinjoja ja useita uusia kaava-alueita on rakennettu. Verkostojen uudisrakentamiseen on investoitu selvästi enemmän kuin saneeraukseen. Verkostopituus onkin lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997. Porvoon veden verkostojen vanhemmat osat ovat tulleet saneerausikään. Käytössä on edelleen jopa lähes sata vuotta vanhaa verkostoa. Saneeraustarve kasvaa jatkuvasti ja saneeraukseen on investoitava jatkossa huomattavasti aiempaa tasoa enemmän. Saneerausikään ovat tulleet mm. useiden 1960 70 luvun asuntoalueiden johdot. Verkostosaneerauksessa on otettava käyttöön myös uusia toimintatapoja, jotta saneerausvolyymi saadaan nostettua riittäväksi. Saneeraustarpeessa olevista verkosto-osuuksista ylläpidetään listaa, jolta kohteita nostetaan investointiohjelmaan priorisoidussa järjestyksessä. Osa kohteista nousee saneerattavaksi kadunparannushankkeiden yhteydessä, jotta kaupunkilaisille kaivutöistä aiheutuvat häiriöt saadaan minimoitua. Verkostoja on saneerattu noin 3 km/vuosi. Tällä tahdilla niiden uusiutumisikä on yli 300 vuotta. 2.3.1 Vesijohtoverkosto Kuvassa 3 on havainnollistettu Porvoon veden vesijohtoverkoston ikää. Vaaka-akselilla on esitetty putkien rakentamisvuosikymmen (tiedossa noin 80 % putkista). Sininen käyrä esittää summan eri vuosikymmenillä rakennetun verkoston määrästä. Punaisella käyrällä tämä jakauma on siirretty 50 vuotta eteenpäin, jolloin nähdään karkeasti, millä vuosikymmenillä suuri verkostomassa tulee saneerattavaksi. Kuvasta nähdään, että verkostopituus on lähtenyt kasvuun 1960-luvulla ja erityisen suuri harppaus on otettu 1990-2000- vuosikymmenellä, jolloin on rakennettu pitkiä siirtolinjoja haja-asutusalueille. Verkostojen saneeraustarve kasvaa selvästi nykyhetkeä suuremmaksi 2020-luvulta alkaen.

19 Pituus (m) 450 400 350 300 250 Porvoon vesijohtoverkoston ikä Lisäksi noin 110 kilometriä sellaista vesijohtoa, jonka rakennusvuosi ei ole verkkotietojärjestelmässä 50 vuotta täyttäneen verkoston yhteispituus 200 150 Verkoston yhteispituus 100 50 0 1900-1909 1910-1919 1920-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2020 2020-2030 2030-2040 2040-2050 2050-2060 2060-2070 Kuva 3 Porvoon vesijohtoverkoston ikääntymistrendi Vuotovesien osuus vesijohtoverkostoon pumpatusta vedestä on noin 17 %, mikä on lähellä suomalaisten vesilaitosten keskiarvoa. Äkillisiä vesijohtovuotoja tapahtuu vuosittain 10 15 kappaletta, mikä on melko vähän verkostopituuteen nähden. 2.3.2 Viemäriverkostojen ja jätevedenpumppaamoiden kunto Viettoviemäreistä suurin osa on 60- ja 70-luvuilla rakennettuja muovi- ja betoniviemäreitä. Paineviemäreiden osalta saneeraukseen ei ole tarvetta lähivuosina, sillä lähes koko paineviemäriverkosto on rakennettu 2000-luvulla. Viemäriverkoston vuotavuutta ja hulevesien johtamista jätevesiviemäreihin on pyrittävä vähentämään. Viemäreihin vuotava ylimääräinen vesi vähentää verkoston käytettävissä olevaa kapasiteettia ja lisää jäteveden pumppauskustannuksia sekä aiheuttaa rankkasateilla ylivuotoja viemäriverkostosta ja heikentää jätevedenpuhdistusprosessin toimintaa. Keskusta-alueella on vielä noin kymmenen kilometriä sekaviemäriä, johon johdetaan sekä jätevettä että hulevettä. Sekaviemäreistä noin puolet on 60- ja 70-luvulla rakennettuja betoniputkia. Sekaviemärit muutetaan vähitellen saneerauksen yhteydessä erillisviemäreiksi. Yksi tunnetuista vuotovesien suhteen ongelmallisista alueista on Hinthaaran viemäriverkosto. Saneerausohjelman laadinnassa on syytä huomioida pohjavesialueilla sijaitsevat viemärilinjat. Näistä saneeraustarvetta on lähinnä Linnamäen alueella. Jätevedenpumppaamoja on tarpeen saneerata vuosittain 1-3 kpl. Pumppaamojen kaukovalvontajärjestelmää täydennetään tarpeen mukaan.

Hulevesiviemäreiden kunto heikkenee hitaammin kuin jätevesiviemäreiden, koska hulevesi on laadultaan puhtaampaa ja vähemmän rakenteita kuluttavaa. Rankkasateiden lisääntyminen ilmastonmuutoksen seurauksena voi aiheuttaa hulevesiverkoston täydentämis- tai muutostarpeita. 20 2.4 Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä verkostoihin. Liittymisvelvollisuudesta voidaan vapauttaa hakemuksen perusteella, jos vesihuolto on järjestetty riittäväksi katsottavalla tavalla. Porvoon veden vahvistetulla toiminta-alueilla on muutamia kiinteistöjä, jotka ottavat käyttövetensä omasta kaivosta. Muilla palvelualueilla, joissa liittyminen on vapaaehtoista, liittymisaste vaihtelee melko paljon. Vahvistetulla toiminta-alueella on myös joitain kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Jos kiinteistöillä ei ole omaa jätevesiasetuksen vaatimuksen täyttävää jätevesien käsittelyjärjestelmää, edellytyksiä liittymisvelvollisuudesta vapauttamiseen ei ole. Osuuskuntien toiminta-alueilla on edistettävä kiinteistöjen liittymistä verkostoon. Toiminta-alueiden ulkopuolisten palvelualueiden paineviemäriverkostojen kapasiteetti riittää nykyistä suuremman asukasmäärän palvelemiseen. Alhainen liittymisaste on joissain tapauksissa aiheuttanut verkostojen tukkeutumisia, kun virtaamat ovat olleet liian pieniä. Siitäkin syystä liittymisastetta on pyrittävä kasvattamaan. 2.5 Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet Porvoossa toimiville vesiosuuskunnille tehtiin kysely ja järjestettiin työpaja toukokuussa 2014 osuuskuntien kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Joidenkin vesiosuuskuntien toiminta saattaa siirtyä tulevaisuudessa Porvoon veden vastuulle. Osassa osuuskunnista on vain vesijohtoverkosto eikä viemäriverkoston rakentamisesta ole tehty päätöksiä. Vastuuhenkilöiden vähyys aiheuttaa epävarmuutta joidenkin osuuskuntien toimintaan. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 9) on esitetty yhteenveto vesiosuuskuntien kehittämistarpeista. Taulukko 9 Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet Osuuskunta Kehittämistarpeet 1 Renum-Jakari vesiosuuskunta Alueen suuren asukasjoukon jätevesien käsittelyn ratkaisut ovat tekemättä. Alueen halki kulkevan Porvoon veden rakennuttaman siirtoviemärin suunnittelu on käynnissä. Kun viemärin linjaus on selvillä, voidaan arvioida liittymismahdollisuudet kiinteistökohtaisesti. 2 Kråkön Vesiosuuskunta Neuvottelut toiminnan siirtämisestä Porvoon vedelle on aloitettu 3 Mickelsböle Kehittämistarpeita ei tiedossa 4 Mickelsböle Kvarnskogen vesiosuuskunta Kehittämistarpeita ei tiedossa. Toiminnan luovuttamisesta Porvoon vedelle on keskustelu alustavasti.

21 5 Svartbäck Vattenandelslag Osuuskunnan toiminta pitäisi siirtää Porvoon vedelle osuuskunnan perustamissopimuksen mukaisesti tai sopia toiminnan jatkamisesta itsenäisenä osuuskuntana. 6 Nybacka vattenandelslag Vesijohdon loppupäässä liian pienestä kulutuksesta johtuvia laatuongelmia. Viemäriverkoston rakentaminen on käynnistynyt (osa-alue) 7 Rånäsin Vesiosuuskunta Osuuskunta valmistelee vuoden 2014 aikana jätevesiasiat siten, että se voisi vuoden 2015 keväällä liittyä Porvoon veden jätevesijärjestelmään. Viemärilinja on rakennettu, mutta ei vielä liitetty. 8 Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunta Selvitys alueen vesihuollon järjestämisestä on käynnissä. 9 Sikilän Vesiosuuskunta Tarkoituksena on jatkaa Norrkullan tien runkolinjaa (n. 500 m). Osittaisen viemäriverkoston rakentamista selvitetään. 10 Boen kylän vesiosuuskunta Ei erityisiä tarpeita. Viemäröinti ei ole osuuskunnan mukaan ajankohtaista harvan asutuksen vuoksi. 11 Hinthaaran Pohjoinen Vesi- ja Viemäriosuuskunta Ei erityisiä tarpeita. Mietinnän alla voiko osuuskuntamuotoinen toiminta jatkua. 2.6 Tarve vesihuollon järjestämiseen nykyisten toiminta- ja palvelualueiden ulkopuolisilla alueilla 2.6.1 Kaavoitettavat alueet Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille kuuluu Porvoon veden normaaliin toimintaan. Kaava-alueet liitetään Porvoon veden vahvistettuun toiminta-alueeseen. Verkostojen rakentamistarve riippuu kaupungin kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen tahdista ja voi vaihdella vuosittain. Uusien kaava-alueiden vaatimat verkostoinvestoinnit ovat viime vuosina olleet noin 1-2 miljoonaa euroa/vuosi. Toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi ja resurssien järkevän käytön varmistamiseksi vesihuoltoverkostojen yleissuunnittelu tulee kytkeä riittävän aikaisessa vaiheessa kaavoitusprosessiin (jo kaavaluonnoksia laadittaessa). Kaavojen on oltava vahvistettuja, maankäyttösopimukset valmiina ja alueet haltuun otettuja ennen varsinaista vesihuoltoverkoston yksityiskohtaista, rakentamiseen tähtäävää suunnittelua ja rakentamista. Erityisesti täydennysrakentamiskohteissa on ollut haasteita näiden asioiden osalta. Kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen yhteistä prosessia on hiottava sujuvammaksi.

22 Vesihuollon järkevän järjestämisen kannalta on tärkeää, että kaava-alueiden käyttöönotto tehdään verkostojen rakentamisen kannalta mielekkäässä järjestyksessä. Uusilla alueilla rakentaminen on aloitettava olemassa olevan verkoston suunnasta. 2.6.2 Taajamat ja muut asukastihentymät Vesijohto on rakennettu suurimpaan osaan taajamista, mutta osasta taajamia puuttuu vielä keskitetty viemäröinti. Vesihuoltolain mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä, jos suurehkon asukasjoukon tarve sitä edellyttää. Lisäksi harkintaan vaikuttavat terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Tarkempia kriteerejä ei kuitenkaan ole lainsäädännössä määritelty, joten järjestämisvelvollisuuden arviointi jää joka tapauksessa kunnan tai valvontaviranomaisten harkintaan. Yhdyskuntajätevesiasetuksessa (888/2006) määrätään, että taajamat on sisällytettävä viemäröinnin toiminta-alueisiin. Asetuksessa ei mainita, miten taajamakäsite määritellään. Yksi vaihtoehto on käyttää valtion YKR-taajamamäärittelyä, jonka mukaan taajamassa on vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys on yleensä alle 200 m. YKR-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen ylläpitämä yhdyskuntarakenteen seurantaan tarkoitettu tietoaineisto. Järjestämisvastuukysymystä on tarkasteltu edellä mainituista näkökulmista paikkatietotarkastelun avulla. Alla olevassa kuvassa 4 on esitelty Porvoon alueen YKR-taajamaruudut sekä sellaiset asukastihentymät, joissa 250 m x 250 m ruudussa on vähintään 6 asukasta. Voidaan ajatella, että useat vierekkäiset asukastihentymäruudut yhdessä voivat muodostaa alueen, jossa suurehkon asukasjoukon tarve toteutuu. Yksittäiset ruudut sitä vastoin pääsääntöisesti eivät muodosta tarvealueita. YKR-taajamien osalta voidaan todeta, että näiden alueiden viemäröinti on joko toteutettu, tai alueet ovat sisältyneet edellisen kehittämissuunnitelman suunniteltuihin alueisiin. YKR-alueiden ulkopuolisten asukastihentymien osalta voidaan todeta, että toteutettu tai rakenteilla oleva verkosto palvelee näitä alueita varsin kattavasti. Läntisillä alueilla on kuitenkin Anttilassa, Alivekkoskella ja Ylivekkoskella erikseen tarkasteltavia asukastihentymiä. Porvoon vesi laati Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa vuonna 2013 selvityksen haja-asutusalueiden kehittämistarpeista (Haja-asutusalueen kestävä vesihuolto ja arvio toimintaedellytyksistä vuoteen 2030 - Hakeve). Hakeve-projektissa kehitettiin analyysimenetelmä, jonka avulla arvioitiin, mille alueille on taloudellisesti kannattavaa rakentaa yleinen vesihuoltoverkosto. Arvioinnissa otettiin huomioon mm. yhdyskuntarakenne, alueen maaperän rakennettavuus ja vedenkäyttäjien määrä. Laaditun Hakeve-raportin taustalla oli vuonna 2002 laadittu Porvoon kaupungin haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma (Haave-suunnitelma), jossa tarkasteltiin haja-asutusalueiden tarpeita ja millä alueilla on edellytyksiä keskitetyn vesihuollon järjestämiseksi. Haave-suunnitelma tehtiin yhteistyössä kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Itä-Uudenmaan liiton kanssa. Selvitysalueet arvioitiin tuolloin viemäröinnin kannalta käyttämällä painotuskertoimina asukastiheyttä, vesistökuormitusta, hygieenis-esteettisiä haittoja ja pohjavesiriskejä. Porvoon veden ja osuuskuntien rakentama verkosto on melko kattava paitsi palvelukylien alueilla myös muilla taajama-, kylä- ja pienkyläalueilla. Alueet, jossa on tunnistettuja laajentamistarpeita painottuvat läntisille alueille, missä viemäriverkostot vielä puuttuvat täysin. Verkoston laajennusalueita on arvioitu yhdistelemällä eri tekijöitä kuten taajamarajauksia, asukastiheyksiä, verkostojen rakentamiskustannuksia sekä terveydellisiä ja ympäristösuojelullisia tekijöitä. Terveydellisillä tekijöillä on tarkoitettu erityisesti talousveden oton turvaamista eli pohjavesien suojelua. Toimintaohjelma viemäriverkostojen laajentamisesta on esitetty luvussa 4.3 sekä liitteissä 2 ja 3.

23 Kuva 4. Porvoon YKR-taajama-alueet, ruudut, joissa 250 m x 250 m alueella vähintään 6 asukasta sekä pohjavesialueet. 2.6.3 Kaava-alueiden välittömässä läheisyydessä olevat reuna-alueet Monissa paikoissa on asutusta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella melko lähellä kaavaalueiden verkostoja. Tällaisissa paikoissa olisi järkevintä, että viemäröinti toteutetaan liittymällä kaavaalueiden viemäriverkostoon. Liittyminen verkostoon jää pääosin kiinteistönomistajien vastuulle. 2.7 Jätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla haja-asutusalueilla Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jäteveden käsittelyn järjestäminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Valtioneuvoston uudistettu asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Asetus edellyttää että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen