Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 166/2012/1 Dnro LSSAVI/116/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.11.2012 ASIA HAKIJAT Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Multia Autosen Urakointi Oy Talliniementie 114 43500 Karstula Martinsuon Turve Oy Lehtomäentie 393 43500 Karstula HAKEMUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 20.6.2011 saapunut hakemus koskee Haukisuon noin 92 ha:n turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Tuotantoalue sijaitsee Multian kunnan Vehkoon ja Multian kylissä noin 14 km kuntakeskuksesta koilliseen. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Haukisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 5.3.2004 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 27/04/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 30.6.2011 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 5.3.2004 antamallaan päätöksellä nro 27/04/1 myöntänyt ympäristöluvan Haukisuon noin 97 ha:n turvetuotantoalueelle. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1. Haukisuon tuotantoalueen vedet johdetaan ympäristölupavirastoon 9.10.2003 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteestä T2 1:10 000 näkyvien vesiensuojelurakenteiden kautta Rajajokeen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa
Pintavalutuskenttä tulee toteuttaa vähintään 4 ha:n laajuisena. Tuotantoalueen sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset. Sulan maan aikana turvetuotantoalueen vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta vesistöön. Muuna aikana pintavalutuskenttä voidaan ohittaa. Tuotantoalueen kuntoonpano turvetuotantoon on aloitettava rakentamalla vesiensuojelurakenteista pintavalutuskenttä ja laskeutusallas. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista. 2. Tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kuivana aikana. Oikovirtaukset pintavalutuskentällä on estettävä. Kentällä tulee välttää koneilla ajamista. Mikäli Rajajoen tulvavedet nousevat pintavalutuskentälle, tulee kentän ja joen väliin rakentaa penger. Laskeutusallas sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Tyhjennysajankohdat on ennakolta ilmoitettava Multian kunnan ympäristöviranomaiselle. Ojastojen, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. sarkaoja-altaat, päisteputket, pintapuomi) on pidettävä kunnossa. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 16. Luvan saajien on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 200 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. 2 Alueen kaavoitustilanne Haukisuon alueella on voimassa 14.4.2009 vahvistettu Keski-Suomen maakuntakaava. Haukisuon turvetuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi EO/tu. Tuotantoaluetta koskee koko maakunnassa määräys, jonka mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää.
Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Lähimmät Natura 2000-alueet ovat Joensuonkangas (FI0900110) noin 2,5 km:n tuotantoalueelta kaakkoon ja Kulhanvuoren alue (FI0900112) noin 5 km tuotantoalueelta pohjoiseen. Iso-Kalettomanlammen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 2,9 km tuotantoalueelta itään. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Haukisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Tuotantokelpoinen pinta-ala on 81,5 ha. Auma-alueiden pinta-ala on 3,8 ha ja pintavalutuskenttien pinta-ala on 6,55 ha. Alueen kokonaispinta-ala on noin 91,9 ha. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 2004 ja tuotanto 2005. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta imuvaunumenetelmällä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 45 000 m 3. Turpeen käyttöpaikkoja ovat Jämsässä, Jämsänkoskella, Jyväskylässä ja Äänekoskella sijaitsevat voimalaitokset. Tuotantopäiviä on vuodessa 30-50 toukokuun alusta elokuun loppuun. Lisäksi kesäaikaan on tuotantoa valmistelevia päiviä 10-20 sekä keväisin ja syksyisin tuotantoalueen kunnossapitotöitä 5-10 päivää. Työaika ajoittuu klo 7-22 väliseen aikaan. Turve kuljetetaan Kallio-Nikaran tien kautta Sipilä-Multia-Uurainen tielle (nro 627), Multia-Petäjävesi tielle ja edelleen Petäjäveden kautta joko Jämsänkoskelle ja Kaipolaan tai Jyväskylään. Osa turpeesta kuljetetaan Uuraisten kautta Äänekoskelle. Täysperävaunullisia turvekuormia tulee vuodessa enimmillään 450. Turpeen poiskuljetus tapahtuu pääosin lokamaaliskuussa. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueesta on poistunut noin 9,6 ha. Vuosittain tuotannosta poistuu 3-8 ha. Tuotantoalueen todennäköisin jälkikäyttömuoto on metsätalous. Hakija on arvioinut tuotannon päättyvän noin vuonna 2028. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat voimassaolevan luvan mukaan ympärivuotinen pintavalutus, virtaamansäätöpadot (3 kpl) ja laskeutusallas. Vesiensuojelumenetelmiä tehostetaan tekemällä toinen pintavalutuskenttä (1,6 ha) ja toinen laskeutusallas (300 m 2 ). Lohkon 1 (tuotantoalue 34,6 ha) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 1 (1550 m 2 ) kautta luontaisesti ja ympärivuotisesti uuden pintavalutuskentän (1,6 ha) kautta. Kentän turvepaksuus vaihtelee 0,20-1,0 m. Lohkon 2 (41,40 ha) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 2 (300 m 2 ) kautta olemassa olevalle pintavalutuskentälle 1 (4,95 ha) luontaisesti ja ympärivuotisesti. Kentiltä vedet johdetaan Rajajoen kautta Pengerjokeen ja edelleen Jämsänveteen. Vuosittain käytettävän polttoaineen määrä on noin 45 000 l. Pääosa traktoreiden huollosta ja korjauksesta tehdään muualla, joten jäteöljyä ja öljysuodattimia ei tule. Aumamuovia syntyy noin 1 000 kg vuodessa, ongel- 3
majätettä vähäisiä määriä. Aumamuovit kerätään kasoihin ja varastoidaan auma-alueella olevalle varikkoalueelle ja käytetään myöhemmin mm. energiantuotannossa. Muu ongelmajäte varastoidaan samalla aumaalueella olevassa keräilypisteessä ja hävitetään asianmukaisesti. Hakemukseen sisältyy kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Haukisuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Pengerjoen valuma-alueen (14.54) Rajajoen osavaluma-alueella (14.546). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Rajajoen ja Pengerjoen kautta Jämsänveteen, jonne on tuotantoalueelta matkaa noin 30 km. Pengerjoen valumaalueen koko on noin 410 km 2 ja Rajajoen valuma-alueen noin 24,2 km 2. Pengerjoen keskivirtaama laskussa Jämsänveteen on 4,1 m 3 /s. Hakemuksessa on esitetty vuosien 2005-2010 vesinäytteiden tulokset. Hakijan esittämän arvion mukaan vuosien 2005-2010 vesinäytteiden keskimääräinen kiintoainepitoisuus on 10,8 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 1 230 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 60 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 52 mg O 2 /l. Tarkkailujaksolla Haukisuon alapuolisen tarkkailuaseman vedestä analysoidut pitoisuudet ovat olleet suuremmat tai selvästi suuremmat kuin Haukisuon yläpuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet. Vuoden 2011 Haukisuon alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatutulokset ovat keskimääräinen kiintoainepitoisuus 1,5 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 910 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 26 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 52 mg O 2 /l. Haukisuon yläpuolisen tarkkailuaseman vastaavat luvut vuodelta 2011 ovat keskimääräinen kiintoainepitoisuus 1,1 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 718 µg/, kokonaisfosforipitoisuus 19 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 47 mg O 2 /l. Haukisuon kuormitustarkkailunäytteet otetaan Rajajoesta tuotantoalueen ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Molemmille tarkkailupisteille tulee runsaasti ulkopuolisia vesiä, joten tulokset eivät kuvaa ainoastaan Haukisuon turvetuotantoalueen aiheuttamaa kuormitusta. Haukisuon keskimääräiset vuosittaiset laskennalliset nettopäästöt vesistöön ovat vuosina 2005-2010 olleet 2 420 kg kiintoainetta, 525 typpeä ja 15,8 kg fosforia. Lähtevien vesien pitoisuudet ovat olleet keskimäärin samat tai alhaisemmat kuin Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun pysyvien tarkkailuasemien vesissä keskimäärin. Hakija on arvioinut tuleviksi nettovuosipäästöiksi 2 700 kg kiintoainetta, 750 kg typpeä ja 21 kg fosforia. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan perustuvassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty, että olemassa olevien tuotantoalueiden vesiensuojelua tulee tehostaa ensisijaisesti pintavalutuskentällä. Mikäli pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, vesiensuojelua tehostetaan virtaaman säädöllä, kasvillisuuskentällä, kosteikolla tai yhdistämällä erilaisia vesiensuojeluratkaisu- 4
Pöly ja melu Tarkkailu ja. Toimenpideohjelman mukaan Pengerjoen-Merovenjoen tila on tyydyttävä. Hakijan arvion mukaan hankkeen vaikutukset vesistöön ovat vähäiset, eikä hankkeella ole vaikutusta veden laatuun. Vuonna 2009 suoritetun kalastustiedustelun perusteella Pengerjoella kalastaa muutama talous lähinnä vapavälineillä ja katiskoilla. Saalis koostuu ahvenista ja hauista. Rapuja tiedustelualueella ei esiinny. Kalastuksen vähyys johtuu lähinnä Pengerjoen veden heikosta laadusta, pyydyksien limoittumisesta ja kalojen vähyydestä. Haukisuon turvetuotantoalue kuuluu Pengerjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailuohjelmaan 2011-2018. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee tuotantoalueen eteläpuolella noin 600 metrin etäisyydellä. Tuotantoaluetta ympäröivät kiinteistöt ovat metsätalouskäytössä. Hakijan arvion mukaan tuotannosta ei aiheudu pöly- tai meluvaikutuksia. Hakemus sisältää Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2008-2013. Kalataloustarkkailu on toteutettu osana Vapo Oy:n Kulhanjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan paras käyttökelpoinen tekniikka toteutuu ympärivuotisella pintavalutuksella, virtaamansäätöpadoilla, laskeutusaltailla ja virtaamansäätöaltaalla. 5 Vahingot Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattava haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 30.4.2012 kartalla kuivatusvesien kulkeutumisesta vesistössä, arviolla pintavalutuskenttien vesien käsittelytehosta, tiedolla uuden pintavalutuskentän turvepaksuudesta, selvityksellä Rajajoen uoman poikkileikkauksesta ja vedenpinnan tasosta uuden pintavalutuskentän kohdalla, kartalla päästö- ja vesistötarkkailun näytepisteiden sijainneista, tiedoilla turvetuotannon kuntoonpanon ja toiminnan aloitusvuosista, selvityksellä toteutuneista tuotantomääristä, arviolla lupajakson aikana poistuvan alueen pinta-alasta sekä tuotantoalueen kaavoitustilanteesta.
6 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Multian kunnassa 21.6.-17.8.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 20.6.2012 Suur-Keuruu -lehdessä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Multian kunnalta ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että hakemuksessa esitetyt vuoden 2009 nettovuosikuormitusluvut ovat vääriä, joten kyseiset lasketut nettopäästöt 2005-2010 ovat hieman virheellisiä. Koska pintavalutuskenttä rajautuu Rajajokeen, ei Haukisuon tuotantoalueen todellisia päästöjä ole voitu mitata. Hakemuksessa tulisi esittää myös bruttokuormitukset, sillä taustakuormituksen suuruudesta ei ole luotettavaa tietoa. Hakemuksessa tulisi myös laskelmin arvioida vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Pengerjoki-Merovenjoki on luokiteltu vesienhoidon suunnittelussa tyydyttävän tilaan. Jokimuodostuman vesientilaa heikentäviksi tekijöiksi on esitetty turvetuotantoa ja hajakuormitusta, mitkä aiheuttavat rehevöitymistä. Joen tilaan vaikuttaa myös hydrologis-morfologisten muutosten aiheuttama elinympäristön muuttuminen. Hyvän tilan tavoite on arvioitu saavutettavan vuoteen 2027 mennessä, joka edellyttää kaikilta toimijoilta tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä. Haukisuon vaikutukset ulottuvat myös Pengerjokeen yhdessä muiden turvetuotantoalueiden kanssa. Vesienkäsittelyrakenteita koskeva uusi suunnitelma on jo osittain toteutettu vuonna 2011 siten, että lohkon 2 vedet johdetaan gravitaatiolla ympärivuotisesti uuden altaan kautta vanhalle pintavalutuskentälle eli niitä ei ole enää johdettu sinne pumppaamalla vain sulan maan ajan. Myös uusi pintavalutuskenttä on tehty ja vedet on johdettu sinne viime talvena lohkolta 1. Pintavalutuskentät täyttävät pinta-alavaatimukset eli vanha kenttä (4,95 ha, F=47,1 ha) olisi 10,5 % sen valuma-alueesta ja toinen kenttä (1,6 ha, F=38,5 ha) vastaavasti 4,2 %. Valuma-alueiksi on laskettu lohkot, tuotannosta poistuneet alueet ja auma-alueet, mutta ei 4,4 ha:n ja 1,1 ha:n kokoisia lohkoja. Esitetty suunnitelma on huomattava parannus ja toimintavarmempi (gravitaatiolla ympäri vuoden) entiseen vesienkäsittelyyn verrattuna, vaikka pintavalutuskentät eivät kaikilta osin vastaa mitoitusohjeita (mm. kentän muoto, turvepaksuus). Vanhan pintavalutuskentän puhdistustehoa ei tiedetä. Kenttä rajautuu Rajajokeen, joten kentältä lähtevän veden pitoisuutta ei voi mitata.
Uuden suunnitelman mukaan vanha laskeutusallas, josta kuivatusvesi on tähän asti pumpattu jako-ojaan (toiminut kesäaikana pumppausaltaana) ja edelleen pintavalutuskentälle sulan maan ajan, muutetaan laskeutusaltaaksi lohkon 1 vesille. Altaan pitkälle sivulle tulee vesiä lohkon 1 useista sarkaojista, joten allas ei ole suunniteltu mitoitusohjeiden mukaan. Kyseisten sarkaojien päät tulee tukkia ja rakentaa niille poikkiputkitus siten, että vedet niistä ohjataan altaan yläpäähän tai mikäli maaston kaltevuussuhteet eivät tätä mahdollista, lohkon 1 vesille tulee tehdä uusi laskeutusallas vanhan altaan ja pintavalutuskentän jako-ojan väliselle osuudelle. Tällöin on varmistettava, ettei ulkopuolisia vesiä johdeta altaaseen. Tuotantoalueen eri pinta-aloissa on epäselvyyttä. Vanhassa tuotantoaluekartassa ja alueelta otetussa ilmakuvassa ei ole 4,4 ha:n ja 1,1 ha:n kokoisia lohkoja. Nämä lohkot ovat uusia kunnostettavia alueita, josta kuitenkaan hakemuksessa ei ole mitään mainintaa. Uusille kunnostettaville alueille ei tule myöntää ympäristölupaa. Ottaen huomioon edellä mainitut vesienhoidon tavoitteet ja käytettävät vesiensuojelumenetelmät (pintavalutuskenttien puhdistustehoja ei tunneta) sekä sen seikan, että päästöjä ja kenttien puhdistustehoja ei voi luotettavasti mitata, ei uusien alueiden kunnostamiselle ole edellytyksiä. Tuotantoalueen ylä- ja alapuolisten pisteiden väliin Rajajokeen on tullut ulkopuolisia vesiä Rajajoen molemmin puolin. Tuotantoalueen yläpuolinen piste tulee siirtää pintavalutuskentän suojapenkereen kohdalle (ollut vähän tätä ylempänä niin, että myös ulkopuolisia vesiä on tullut pisteiden välille). Alapuolinen piste voi olla sama eli Kallio-Nikaran tien kohdalla. Tällöin uuden vesiensuojelusuunnitelman mukaisesti ylä- ja alapuolisen pisteiden välille ei tule muita ulkopuolisia vesiä kuin Rajajoen itäpuolelta. Huhti- ja toukokuussa näytteet on haettava kaksi kertaa kuukaudessa, muulloin entiseen tapaan eli kesä-marraskuussa kerran kuukaudessa. Muilta osin velvoitetarkkailu voidaan toteuttaa entiseen tapaan. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että lupa voidaan myöntää seuraavin velvoittein: - Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Lupavelvollisen tulee 3 kk:n kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta esittää ELY-keskukselle miten tarkkailu tullaan suorittamaan (esitys tarkkailun jatkamiseksi tuolloin mahdollisesti voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti tai tarvittaessa uusi tai muutettu tarkkailuohjelmaesitys). -Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle 1 300 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran 7
sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. -Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskenttien ja laskeutusaltaiden toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. ELY-keskus on määrittänyt Pengerjoen ja siihen laskevat Merovenjoen, Lihajoen ja Ohrajoen kalastusasetuksen 51b :n mukaisiksi lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Järvitaimen on todettu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (2010) erittäin uhanalaiseksi napapiirin eteläpuolella. Keski- Suomen tärkeimmillä taimenvesillä tehtyjen selvitysten mukaan taimenkannat ovat yleisesti ottaen Keski-Suomessa edelleen huolestuttavan alhaiset. Taimenkantojen tilaa ei tulekaan vaarantaa niillä alueilla, joilla sitä luontaisesti esiintyy. Ekologisen luokituksen mukaan Pengerjoki ja Merovenjoki on luokiteltu tyydyttäviksi. Tuotantoalue sijaitsee Rajajoen vesistöalueella, jolta vedet laskevat Pengerjoen kautta Jämsänveteen. Pengerjoen valuma-alueella on tällä hetkellä tuotannossa tai kuntoonpanovaiheessa yhteensä n. 520 ha turvetuotantoalueita. Pengerjoen kokonaisfosforipitoisuus on vuonna 2007 vaihdellut välillä 18-35 µg/l, kokonaistyppipitoisuus välillä 570-760 µg/l ja väriluku välillä 150-200 mg Pt/l. Veden ph-luku on vaihdellut välillä 5,7-6,5. Pengerjokeen on istutettu 2000-luvulla eri-ikäisiä järvitaimen poikasia ja kirjolohta. Hankkeella voidaan arvioida olevan vaikutuksia Pengerjoen kalatalouteen erityisesti turvetuotantoalueen perustamisen aikana. Kun turvetuotantoalue on perustettu, kalasto ja kalataloudellisten vaikutusten voidaan arvella vähentyvän, jos vesiensuojelutoimet toteutetaan parhaita tiedossa olevia menetelmiä käyttäen. Pengerjoki on seudun merkittävimpiä virkistyskalastuskohteita ja sen kehittämiseksi on tehty istutuksia ja rakennettu palveluvarustuksia. Jokeen kohdistuu voimakas hajakuormitus ja sen virtaamavaihtelut ovat suuria. Näin ollen joen taimen- ja muu arvokalakanta elää herkässä ekosysteemissä, jossa pienilläkin ympäristötekijöiden muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus. Tuotantoalueen valumavedet aiheuttavat alapuolisessa vesistössä rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä mm. pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen ja ravustuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät varsinkin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä. Kaloihin ja rapuihin vaikuttavia rehevöitymisen aiheuttamia muutoksia ovat sedimentaation eli pohjalle kerääntyvän aineksen lisääntyminen, happitilanteen heikkeneminen, veteen liuenneen hiilidioksidi- ja happipitoisuuden sekä ph:n vuorokausivaihtelun lisääntyminen, veden samentuminen ja suurvesikasvillisuuden lajistossa ja määrissä tapahtuvat muutokset. Ne muuttavat kalojen lisääntymismahdollisuuksia, ravinnon lajikoostumusta ja ravinnon määrää. Muutoksia tapah- 8
tuu lisäksi lajien välisessä kilpailussa ravinnosta ja habitaateista sekä petosaalissuhteissa, kalojen kasvussa ja kalakantojen tuottavuudessa. Rehevöityminen muuttaa kalastoa vahvistaen vähempiarvoisten särkikalojen kantoja. Riittävän tehokkaat vesiensuojelumenetelmät (BAT) vähentävät haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Esitetyn suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Koska Haukisuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita aina Pengerjoen tärkeille taimenen lisääntymisalueille (Riuttakoski, Karjokoski) saakka, on sillä turvetuotannolle ominaisia haitallisia vaikutuksia niiden kalakantoihin. Pengerjoki tulisi olemaan kokonaisuudessaan turvetuotannon vaikutusten alainen. Tämäkin huomioon ottaen kalatalousmaksun määrääminen on perusteltua. Maksulla voitaisiin esim. istuttaa kaloja kompensoimaan kalojen heikentyvää lisääntymistä ja limoittumisen mm. katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Maksulla voidaan lisäksi suorittaa mm. vesialueen kalkitsemista ja vesikasvien niittoa. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua on tarkoituksenmukaista jatkaa turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. 3) Multian kunnan ympäristölautakunta on todennut, että tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Pengerjokeen, jonka valuma-alueella sijaitsee useita turvetuotantoalueita. Pengerjoen tila on tyydyttävä ja hyvä tila on tarkoitus saavuttaa 2021 mennessä. Pengerjoen vedenlaadulla on erittäin tärkeä merkitys seudun virkistyskalastukseen ja muun virkistystoiminnan kannalta. Virkistyskalastuskäytöstä on laadittu suunnitelma ja vesistöön on istutettu vuosittain järvitaimenta ja harjusta. Multian kunnan ym. teettämässä Pengerjoen kuormitusselvityksessä todettiin mm. että Pengerjoen yläosassa ph on alhainen ja ettei siellä koekalastuksen perusteella ole enää kalastoa. Vesi on nykyisellään erittäin hapanta. Vesiensuojelun tehostaminen Pengerjoen valuma-alueella on tarpeen Pengerjoen tilan edistämiseksi. Hakemus on paikoittain epäselvä ja puutteellinen. Esimerkiksi vesien suojelurakenteita tulee selvittää tarkemmin. Kaikkia pintavalutuskenttien laadullisia tekijöitä ei ole selvitetty hakemuksessa. Hallitsemattomien päästöjen ehkäisemiseksi vesiensuojelumenetelmien tulee olla ympärivuotisia kuten esitetty. Tuotanto voi jatkua vasta kun uusi vesiensuojelutekniikka on käytössä. Vesiensuojelurakenteiden tulee kaikkina aikoina vastata parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan tulee varautua häiriötilanteisiin ja jatkuvasti huolehtia vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta. Vesistötarkkailun tulee olla oikea-aikaista siten, että vaikutukset tunnistetaan ja näytteistä saadaan edustava kuva kuormituksesta. Mikäli tarkkailun perusteella todetaan ennakoitua suorempaa vesistökuormitusta, vesiensuojelujärjestelyjen riittävyyttä on aiheellista tarkastella uudelleen. 9
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan tulee vastata täysimääräisesti kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista haitoista. 4) Multian kunta ei ole antanut lausuntoa hakemuksen johdosta. 5) AA:n kuolinpesän (RN:o 14:1, Multia) osakkaat viittaavat 18.11.2003 päivättyyn muistutukseensa ja vaativat, että siinä esitetyt asiat huomioidaan myös tarkistetuissa lupamääräyksissä. Tilalla asutaan edelleen ympärivuotisesti. 5) Keuruun kalastusalue vaatii, että turvetuotannolle ei tule myöntää uutta lupaa ja turpeen kaivaminen on lopetettava. Hakemuksessa ei ole pystytty esittämään ratkaisevia perusteluita, että Haukisuon turvetuotannon aiheuttamien ja vuosia jatkuneiden merkittävien ja kohtuuttomien haittavaikutusten ja vesistövahinkojen syntyminen estyisi, ja että alapuolisen vesistön tila ei heikkenisi edelleenkin rajusti siitä, mitä se tällä hetkellä tai aikaisemmin on ollut. Hakemuksessa arvioitu kuormitus alapuoliseen vesistöön perustuu virheellisesti esitettyihin karttapiirroksiin, täydellisesti vanhentuneeseen arviointimenetelmään ja vanhaan turvetuottajien sekä heidän konsulttiensa kehittämään tilastointiin ja epätarkkoihin hypoteettisiin olettamiin sekä keskiarvo- ja ominaiskuormituslukuarviointeihin, mitkä eivät millään tavoin eivätkä missään mittasuhteissa vastaa viime vuosien tai vuosikymmenten kuluessa toteutunutta ja puolueettomasti selvitettyä faktaa. Haukisuon eteläpuolelle vuonna 2008 tehdyn, nyt lohkon 1 vesille tarkoitetun, väärin karttaan piirretyn ja liian pienialaisen pintavalutuskentän (pvk 2) (kartassa 1,60 ha, todellinen koko noin 0,7 ha) sijoittaminen ohutturpeiselle tai täysin turpeettomalle ja ojitetulle sekä vankkaa tukkipuuta (tyvipaksuus noin 50 80 cm) kasvavalle hyvin kapealle (noin 20 50 m) Rajajoen reunavyöhykkeelle ei ole suodattanut turvevesiä lainkaan, vaan on lisännyt alapuolisen vesistön kuormitusta. Tällä kapealla kentällä on vanhoja ja syviä metsäojia, joita ei ole tukittu mitenkään ja joita pitkin Haukisuolta etelään valutettavat turvevedet oikovirtaavat esteittä Kallio-Nikaran maantien ojaan ja suoraan Rajajokeen täysin käsittelemättöminä! Tämä kenttä on vuosia toiminut ja toimii nyt seuraavasti: - Kentän pohjoispään ylimmät neljä jakoputkea johtavat turvevedet täysin käsittelemättöminä ja oikovirtauksena noin 20 metrin matkan tukkikuusikon läpi suoraan Rajajokeen. - Seuraavat neljä jakoputkea päästävät kuormitusvedet täysin käsittelemättöminä ja oikovirtauksena arviolta vain 5 metrin matkan suoraan tukkikuusikon vanhaan metsäojaan, mitä pitkin vedet valuvat maantieojan kautta suoraan Rajajokeen. 10
-Kaikki kentän alimmat putket ja kaivurilla tehdyt kampaojat jakavat loput turvevedet täysin käsittelemättöminä ja oikovirtauksena noin 10 15 metrin matkan suoraan vanhaan metsäojaan, jota pitkin ne valuvat maantieojaan ja edelleen suoraan Rajajokeen. Lupahakemuksessa on esitetty kenttä ulottuvaksi aina Kallio-Nikaran tiehen saakka, vaikka kenttä ja sen huoltotie päättyy noin 80 m ennen tietä. Näin ollen kentän todellinen pinta-ala on vain noin 0,7 ha. Karttaan piirretty kentän pohjoispään suojapenger puuttuu täysin ja eteläpään suojapenger on käytännössä vanhan maantien ojapenkka, jonka läpi ja sivuitse vanhat metsäojat ja tien reunaoja johdattavat käsittelemättömät turvevedet suoraan Rajajokeen! Huoltotien ylä- ja länsipuolelle karttaan merkittyä ojaa ei ole kaivettu koko tien osuudelle, ja turpeenkaivualueen ulkopuoliset vedet pääsevät sekoittumaan turvekentän päästövesiin. Haukisuon alkuperäinen pintavalutuskenttä (pvk 1 = 4,95 ha) on toteutettu ojitetulle suoalueelle, jonka yläosassa on 15-16 suurta avointa eli tukkimatonta vanhaa, noin 50 80 m pitkää metsäojaa. Nämä avo-ojat oikovirtaavat nyt lohkon 2 käsittelemättömiä turvevesiä jako-ojan reunavalliin upotettujen putkien kautta ilman mitään estettä kohtisuoraan lähes Rajajoen reunaan asti. Saman kentän pohjoispäähän karttaan merkittyä suojapengertä ei ole olemassa, vaikka Haukisuo on toiminut jo vuodesta 2004 alkaen. 11 Hakijan vastine Rajajoki ja Pengerjoki on hakijan toimesta puhdistettava viipymättä ja haitankärsijöille aina Jämsänveden rannoille asti on korvattava täysimääräisesti kaikki hakijan aiheuttamat kalastolliset, virkistykselliset ja kiinteistöjen arvonalennuksesta aiheutuneet vahingot. 1. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnosta hakija on todennut että suoraan vanhaan laskeutusaltaaseen (lohkon 1 eteläpäässä) laskevat sarkaojat tukitaan päistä ja vedet johdetaan poikkiojalla laskeutusaltaan yläpään kautta. Eroavaisuudet pinta-aloissa johtuvat siitä, että koko voimassa olevassa ympäristöluvassa olevaa aluetta ei ole vielä kunnostettu vaan ollaan kunnostamassa vasta uuden luvan aikana. Luvan jo saaneille, mutta vielä kunnostamatta oleville alueille tulee myöntää lupa. Myös jo kauan tuotannossa olleen tuotantoalueen reuna-alueet tulisi hyödyntää. 2. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausunnossa esitetyn tarkkailun yhteistarkkailuohjelman mukaisesti johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. Esitetty kalatalousmaksu 1 300 euroa / vuosi on hakijan mielestä liian suuri. Kalatalousmaksuksi esitetään 500 euroa / vuosi. Hakija ottaa huomioon vesiensuojelumenetelmien kehittymisen ja kiinnittää erityistä huomiota pintavalutuskenttien ja laskeutusaltaiden toimivuuteen.
3. Multian kunnan ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on todennut, että vesiensuojelua on tehostettu jo nykyisellä lupakaudella (toinen laskeutusallas ja toinen pintavalutuskenttä), joten jo nyt kaikki vedet menevät ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Muilta osin uusi vesiensuojelutekniikka voidaan ottaa käyttöön vasta uuden luvan saatua lainvoiman. 4. AA:n kuolinpesän muistutuksen johdosta hakija on todennut, että hyväksyy edelleen edellisen lupahakemuksen yhteydessä tehdyn sopimuksen. 5. Keuruun kalastusalueen muistutuksesta hakija on todennut, että lupaehtojen lisäksi on tehty toinen pintavalutuskenttä, joka ei kuitenkaan ole vielä lupahakemuksen mukainen. Pintavalutuskenttä on toiminut vain lisäkenttänä. Jos lupahakemus hyväksytään hakemuksen mukaisena, hakija kunnostaa uuden pintavalutuskentän suunnitelman mukaiseksi. Lohkolta 2 tulevat vedet johdetaan uuden laskeutusaltaan kautta jakoojaan (ei käsittelemättömänä) ja edelleen vanhalle pintavalutuskentälle. Kampaojat on tehty sen takia, että vesi jakautuisi tasaisesti koko pintavalutuskentän alueelle. Kaikkien kampaojien päät on kaivettu vaakituskoneen avulla samaan tasoon kuin kaikkien jakoputkien päät. Näin vesi jakautuu tasaisesti koko pintavalutuskentän alueelle. Pintavalutuskenttä laskee paitsi Rajajokeen myös etelään päin. Vanhoihin metsäojiin on tehty pintavalutuskentän teon yhteydessä katkot tai ne on tukittu kokonaan oikovirtausten estämiseksi. Mitään suoria virtauksia suoraan Rajajokeen ei ole esiintynyt koko aikana. 12 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 27/04/1 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto tarkistaa Haukisuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 5.3.2004 antaman ympäristölupapäätöksen nro 27/04/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 92 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä T1 olevan, 29.4.2012 päivätyn, kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Rajajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 10 A olevan, 29.4.2011 päivätyn piirustuksen Tuotantoaluekartta sekä hakijan vastineen yhteydessä toimittaman, 19.9.2012 päivätyn, piirustuk-
Päästöt ilmaan ja melu sen Pintavalutuskenttä 1 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kahden pintavalutuskentän (4,95 ha ja 1,6 ha) avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Vanhan laskeutusaltaan (1 550 m 2 ) pitkällä sivulla sijaitsevien lohkon 1 sarkaojat tulee tukkia päistään sekä niihin tulee rakentaa poikkiputkitus siten, että vedet ohjataan altaan yläpäähän. Ulkopuolisten vesien pääsy laskeutusaltaaseen tulee estää. Jako-ojat ja kampaojat tulee pitää kunnossa sekä varmistua siitä, että vesi jakaantuu niistä tasaisesti pintavalutuskenttien koko alalle. Molemmilla pintavalutuskentillä olevat ojat tulee tukkia vähintään 10 m:n välein kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla, jotta vesi jakaantuu tasaisesti kenttien koko alueelle ja oikovirtaukset estyvät. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.8.2013 mennessä ja ne on otettava käyttöön 31.10.2013 mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 13
14 Varastointi ja jätteet 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vesistövaikutuksia noudattaen Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmassa vuosille 2008-2013 esitettyjä periaatteita. Tarkkailupisteet on valittava siten, että ne antavat mahdollisimman hyvän kuvan toiminnan vaikutuksista. Vuotta 2014 ja sitä seuraa-
via vuosia koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. 11. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 12. Kalataloustarkkailu on toteutettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 13. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Keuruun kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava Rajajoen mahdolliseen kunnostukseen siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain 750 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuo- 15
den ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan saajan on viimeistään 30.11.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. 16
17 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Tarkkailut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston 5.3.2004 antamassa päätöksessä. Toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Päästöjen arvioidaan hieman vähenevän toisen pintavalutuskentän rakentamisen myötä. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesien pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Vesienhoitosuunnitelmassa Pengerjoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tämän luvan mukainen toiminta kokonaisuutena arvioituna ei vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on pintavalutuskenttä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräyksen 10 mukaisesti, koska nykyisellä tarkkailulla ei ole riittävästi pystytty selvittämään tuotantoalueen päästöjen vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien
Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Kalataloudellisten haittavaikutusten kompensoimiseksi kalatalousmaksua korotetaan lupamääräyksen 15 mukaisesti. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto on otettu huomioon vesienkäsittelyn osalta lupamääräyksissä 1, 2 ja 3, tarkkailun osalta lupamääräyksissä 10, 11 ja 13. Hakemuksen mukainen tuotantoalue sisältyy voimassaolevan luvan mukaiseen tuotantoalueeseen. Haukisuon turvetuotantoalueella ei ole uutta tuotantoaluetta. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausunto on otettu huomioon tarkkailun osalta lupamääräyksessä 12 sekä kalatalousmaksun osalta lupamääräyksessä 15. Kalatalousmaksun suuruutta arvioitaessa on otettu huomioon tuotantoalueen päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. 3) Multian kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon vesienkäsittelyn osalta lupamääräyksissä 1 ja 2, tarkkailun osalta lupamääräyksissä 10, 11 ja 13. 4) AA:n kuolinpesän muistutuksen osalta viitataan muistuttajan (AA) ja hakijan välillä edellisen lupahakemuksen yhteydessä tehtyyn edelleen voimassaolevaan sopimukseen, joten siihen ei ole tarpeen vastata. 5) Keuruun kalastusalueen muistutus on otettu huomioon perusteluista ilmenevin perustein, vesienkäsittelyn osalta lupamääräyksissä 1 ja 2 sekä kalataloudellisten vaatimusten osalta lupamääräyksessä 15. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. 18
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a ja 103c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Jätelaki 8,13 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksuasetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. 19 Päätös Autosen Urakointi Oy Martinsuon Turve Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Multian kunta Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on lähetetty hakemuksesta erityistiedonanto sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Multian kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suur-Keuruu sanomalehdessä.
20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kartta (pintavalutuskenttä 1) Stefan Nyman Katja Söderlund Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman. Asian on esitellyt ympäristölakimies Katja Söderlund KS/TKa
VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.12.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Tuotantoalueen kartta Liite 2
HAUKISUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Lohkot 1 ja 2 Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan Rajajoesta ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Tuotantoalueen yläpuolinen piste tulee siirtää lohkon 2 pintavalutuskentän ylemmän suojapenkereen kohdalle. Vesinäytteet otetaan 1.4.-31.12. kuukauden välein. Vuosittain on vähintään yksi näyte otettava rankkasateen yhteydessä. Näytteistä määritetään alla mainittu analyysivalikoima. Analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N
ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Päästöarvio tehdään Rajajoesta otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
Liite 4