Nikula, Riitta 1993: Rakennettu maisema. Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Otava. Helsinki



Samankaltaiset tiedostot
TIETOA JA TOIMINTAA. KOULUPUUTARHAYHDISTYS Valtakunnallinen käytännön puutarhatietoutta. ja hoito-ohjeita sekä opastaa viljelymenetelmissä.


SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry. Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta

RAKENNUSTAITEEN SEURA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

MILLOIN ASIKKALAN VANHA RISTIKIRKKO RAKENNETTIIN?

Kiintiö/quo ta/kvot. Kieli/language/spr åk

Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen. Lataa

Lataa Vuoden luontokuvat Lataa

Ma Ti Ke To Pe. Periodin alku yhteisen opetuksen yksikön opetusta: 9 Havainto-taidejakso viikot Otakaari 1 & Miestentie 3

An Architectural Present. Seven Approaches. Eds.: Marja-Riitta Norri, Maija Kärkkäinen. Museum of Finnish Architecture 1992.

Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 2

Säätiöiden jakamat apurahat taiteelle ja kulttuurille 2010, 2013 ja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta 2019

GUNNEL ADLERCREUTZ s. 1941

TEA henkilökohtaiset suunnistusmestaruuskilpailut 2006 Vantaankoski Miehet H21 5,3 km

RAKENNUSTAITEEN SEU RA

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2012 Taidehistoria Helsingin yliopisto

Havainto-taidejakso Tarkempi aikataulu kurssiohjelman mukaisesti Opetuspaikkana Otakaari 1A

SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2011

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

7 Taide. Käsityöt. Taidekäsityö. Arkkitehtuuri. Hautausmaat. Musiikki. Kirkkomusiikki.

Yleisen lähdekirjallisuuden lisäksi tulee hankkia omaa aihepiiriä koskevaa kirjallisuutta.

Mitä kirkkojen katot kertovat?! Keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteiden tutkimus ja korjaaminen! Restaurointimestarit Huttunen & Saarinen,

Puutiojärvi

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot

Tampereen Keilailuliitto Ry Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu ( ) Valvoja:

Kuvat Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson

Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi

Ympäristö. & Arkkitehtuuri

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet Summa / Nro

TEA:n henkilökohtaiset suunnistusmestaruuskilpailut 2009 Kalajärvi Miehet H21 (5.2 km)

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman Tilkan keskussotilassairaalan RHS

ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

9 Historia. Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki

Tilannepäivä Tilausaika :15 Tunnus Nimi AO-laji Määrä % Äänet %

Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.

Henkilökohtainen kilpailu joukkuekisan yhteydessä

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Kansallinen 25 tikkaa Saarijärvellä järjestäjä Paavon Tikka ry

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A Espoo

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

EL Valtakunnalliset Keilakilpailut 2016 Jyväskylä osanottajat

Sijoitus Nimi Työpaikka Aika 1 Seppo Lamminmäki TietoEnator Lauri Keltikangas TietoEnator Hylätty

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Mts 8 Minna Kursi Minna Paavonsalo

Kansallinen tikkaa Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry

Taidetta Turun taidemuseossa

/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/ Toimittanut eduskuntatiedotus

Kotiseutuni KIRJOITUKSIA KOTISEUDUN & HIIDENKIVEN SADALTA VUODELTA TOIMITTANEET PEKKA LAAKSONEN & 1 LASSI SARESSALO

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Tilannepäivä Tilausaika :15 Tunnus Nimi AO-laji Määrä % Äänet %

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää , klo 10.

Kirkolliskokous maallikot 2016

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Lataa Seurasaari. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Seurasaari Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Kotimaan tilastot Miehet 100 m

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään

Hiippakuntavaltuusto maallikot 2016

YMPÄRISTÖKLUSTERI / EKO-INFRA / Matala-Tiivis MAT-TI Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet

Maisema-arkkitehtuurin mallilukujärjestys kandi 1. vsk

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

Kansalliset 25 ja 125 tikkakilpailut Hämeenlinna, Lammi

LARS PETTERSSONIN ARKISTO

Tilannepäivä Tilausaika :15 Nimi AO-laji Määrä % Äänet %


Maisema-arkkitehtuurin mallilukujärjestys kandi 1. vsk

Kirkkorakentajat Suomessa ja Unkarissa. Josef Stenbäck ja Imre Makoveczin

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi Lieksa, FL Asko Saarelainen

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.

Tulostettu: :03 TULOSL-AS-KENTA v 2.1 (c) K Nimi Tonteri Joni Emit: Hyvinkään poliisilaitos

päivitetty klo 8.50

Iin hiihdot

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Pekka Koskivirta. Nieminen. Mts 8 Piia Moisio Pekka Koskivirta. Minna Paavonsalo Pekka Koskivirta

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot Kimmo Levä pääsihteeri

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA

Naiset. B 1 Leinonen Pekka Oulu 72 B

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

Senior Finnish Epee Team Championships Men Espoo

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus

Kotimaan tilastot Miehet 100 m. Miehet 300 m. Miehet 500 m. Kauden paras. Sukunimi Etunimi Seura. Paikkakunta

Stormin Avoin Teräsmieskisa

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Oikeuskirjallisuus Eduskunnan kirjastossa

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Transkriptio:

KIRJALLISUUSLUETTELO - LUE NÄMÄ Yleistä: Nikula, Riitta 1993: Rakennettu maisema. Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Otava. Helsinki Tai vaihtoehtoisesti: Nikula, Riitta 2005: Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava. Helsinki Kansanrakentaminen: Niilo Valonen, Osmo Vuoristo: Museovirasto. Vammala 1994 Suomen kansanrakennukset Seurasaaren ulkomuseon pohjalta. Keskiaikaiset kirkot: Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. SKS, Helsinki 2007. (lue erityisesti kirjan alkuosan johdanto) Puukirkot: Lars Pettersson. Suomalainen puukirkko. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1989. Puukaupungit: Henrik Lilius. Suomalainen puukaupunki. Rungstedt Kyst 1985. 1900-luvun arkkitehtuuri: Standertskjöld, Elina. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet: 1900 1920. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö, 2006. Helsinki. Standertskjöld, Elina. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet: 1930 1950. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö, 2008. Helsinki. Standertskjöld, Elina. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet: 1960 1980. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö, 2011. Helsinki. Halutessasi koottua tietoa tietyn (edesmenneen) arkkitehdin elämäntyöstä löydät sitä Rakennustaiteen museon sivuilta arkkitehtitiedostosta http://www.mfa.fi/arkkitehdit.

KIRJALLISUUSLUETTELO - TÄYDENTÄVÄÄ y l e i s t ä Suomen rakennustaiteesta on nykyisin saatavissa monta erilaista yleiskatsausta. Niitä voidaan lukea rinnan tai vaihtoehtoisesti. Selkeän kokonaiskuvan saa seuraavasta kokoomateoksesta, joka nykyisin on saatavissa sekä ruotsiksi (alkuperäisteksti) että suomeksi (käännös). Teos soveltuu hyvin kertaukseen. Tiedoissa on otettu huomioon uusi tutkimus. Sixten Ringbom (toim. alunp.), Suomen taiteen historia. Helsinki 1998 sama, Konsten i Finland från medeltid till nutid. Helsingfors 1998 (alunp. 1978) Siitä suositellaan luettavaksi ainakin seuraavat luvut: luvusta I Keskiaika Medeltiden C.J. Gardberg, Johdanto ja Rakennustaide Inledning sekä Byggnadskonst, ss. 11-34 luvusta II Uskonpuhdistuksesta isoonvihaan Från reformationen till stora ofreden Inledning, ss. 69-71 C.J. Gardberg, Rakennustaide ja ympäristö Byggnadskonst och miljö, ss. 72-84 luvusta III Uudenkaupungin rauhasta vuoteen 1809 Från freden i Nystad till 1809 Inledning, ss. 100-102 C.J. Gardberg, Rakennustaide ja ympäristö Byggnadskonst och miljö, ss. 103-119 luvusta IV Suuriruhtinaskunnan aika Storfurstendömet Inledning, ss. 132-138 C.J. Gardberg, Empire, Empiren ss. 139-148 Sixten Ringbom, Uusgotiikka, teollisuusarkkitehtuuri ja uusrenessanssi Nygotik, industriarkitektur och nyrenässans, ss. 149-168 Sixten Ringbom, Jugend, kansallisromatiikka ja rationalismi Jugend, nationalromantik och rationalism, ss. 231-244 luvusta V Itsenäisyyden aika Självständighetstiden Rolf Nummelin, Johdanto Inledning, ss. 263-268 Sixten Ringbom, 1920-luvun myöhäiseklektisisismi ja rationalismi Sen eklekticism och rationalism under 1920-talet, ss. 269-278 Mona Schalin, Arkkitehtuuri ja rakennuskulttuuri 1930-luvulta 1990luvulle Arkitektur och byggnadskultur 1930-1990, ss. 363-395. Perustavaa laatua oleva yleiskatsausten sarja on Ars Suomen taide. Siihen ja sen kuvitukseen kannattaa tutustua kursorisesti kokonaisuudessaan, erityisartikkeleita myöten. Teoksesta on kuitenkin vaikea saada

kokonaiskuvaa, joten kertaukseen suositellaan suppeampia yleisteoksia. Varsinaista tenttikirjallisuutta ovat seuraavat luvut: Ars. Suomen taide 1. Keuruu 1987, luvut C.J. Gardberg, Johdanto. Suomi keskiajalla, ss-. 10-13 C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide, ss. 28-65 Antero Sinisalo, Myöhäiskeskiaikaiset kivikirkot, ss. 66-99 Antero Sinisalo, Myöhäiskeskiaikaiset linnat ja linnoitukset, ss. 100-115 C.J. Gardberg, Johdanto: Vaasa-ajan renessanssi, ss, 268-269 Henrik Lilius, Vanhemman Vaasa-ajan kaupunkirakennustaide, ss. 270-283 Antero Sinisalo, Vanhemman Vaasa-ajan linnoitusarkkitehtuuri, ss. 284-295 C.J. Gardberg, Linnasta palatsiksi, ss. 296-307 Ars. Suomen taide 2. Keuruu 1988, luvut, ss. 12-15 Teppo Korhonen, Kansanomainen rakennustaide keskiajalta 1800-luvun lopulle, ss. 16-47 Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide suurvalta-ajalla, ss. 48-87 Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide 1743-1775, ss. 88-103 Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide kustavilaisella ajalla 1775-1809, ss. 104-133 Pekka Kärki, Kaupunkien asuntokulttuuri myöhäisbarokin kaudella, ss. 134-141 Pekka Kärki, Porvarisarkkitehtuuri 1700-luvulla, ss. 142-155 Rainer Knapas, Vanhan Suomen kaupungit 1743-1809, ss. 156-167 Rainer Knapas, Linnoitusten rakentaminen ja sotilasarkkitehtuuri 1721-1808, ss. 168-195 Olof af Hällström, Viapori, ss. 196-213 Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri, ss. 214-233 Rainer Knapas, Puutarhataide Suomessa 1750-1810, ss. 234-243 Henrik Lilius, Kivikirkot 1600- ja 1700-luvuilla, ss. 320-323 Lars Pettersson, Puukirkkojen varhaisvaiheita, ss. 324-359 Ars. Suome taide 3. Keuruu 1898, luvut Rainer Knapas, Johdanto. Suomi vuoden 1809 jälkeen, ss. 11-13 Henrik Lilius, Maan uuden pääkaupungin asemakaavoitus, ss. 15-19 Kalevi Pöykkö, C.L. Engelin Helsinki, ss. 20-49 Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1850-luvulle, ss. 184-227 Lauri Putkonen, Teollisuuden arkkitehtuuri 1809-1880, ss. 228-241 Lars Pettersson, Ristikirkot, ss. 242-337 (kursorisesti) Ville Lukkarinen, Kirkkoarkkitehtuuri 1809-1865, ss. 338-361 (kursorisesti) Ars. Suomen taide 4. Keuruu 1989, luvut Kerstin Smeds, Johdanto. Uudistuva Suomi 1870-1905, ss. 9-11 Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide 1800-luvun jälkipuoliskolla, ss. 12-45 C.J. Gardberg, Kartanoita ja kesähuviloita, ss. 46-65 Pirjo Uino, Puutarhataide 1810-1910, ss. 68-72 Maunu Häyrynen, Kaupunkipuisto 1800-luvulla, ss. 72-75 Eeva Maija Viljo, Kaupungistuvan yhteiskunnan rakennustaide, ss. 76-111 Ritva Wäre, Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa, ss. 112-181 Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkukymmenille, ss. 294-342 (kursorisesti)

Ars. Suomen taide 5. Keuruu 1990, luvut Kerstin Smeds, Johdanto. Suomalaisuutta etsimässä, ss. 8-11 Riitta Nikula, Rakennustaiteen 1920- ja 30-luku, ss. 86-153 (kursorisesti) Ars. Suomen taide 6. Keuruu 1990. luvut Pekka Tarkka, Johdanto. Taide, valtio, kauppa, ss. 9-13 Asko Salokorpi, Arkkitehtuuri vuoden 1940 jälkeen, ss. 14-75 (kursorisesti). Erinomainen, suppeaan kertaukseen sopiva teos, joka osoittaa kuinka paljon oleellista voi sanoa vähällä: Nils Erik Wickberg, Suomen rakennustaidetta. Helsinki 1959 (on myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi) Lisäksi: Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja, Ympäristöministeriö, Museovirasto, Rakennustieto Oy, Hämeenlinna 2001 C.J.Gardberg, Kivestä ja Puusta, Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja, Keuruu 2002 K a u p u n k i r a k e n t a m i n e n Suomen kaupunkilaitoksen historia 1-3, Vantaa 1981, 1983, 1984, sisältää katsaukset kaupunkilaitoksen ja kaupunkirakentamisen historiaan; niitä voi lukea täydennykseksi (erityisesti Gardbergin,Jutikkalan, Liliuksen, Nikulan ja Salokorven luvut). Helsinkiä koskeva klassikko-perusteos: Sven-Erik Åström, Samhällsplanering och regionsbildning i kejsartidens Helsingfors. Helsingfors 1959 K i r k o t Lars Pettersson ym., Suomalainen puukirkko. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1989. Lars Pettersson, Kansallisia ja kansainvälisiä aineksia Suomen vanhassa puukirkkoarkkitehtuurissa, julkaisussa Abacus 1, Suomen rakennustaiteen museon vuosikirja 1979, ss. 11-55 Seuraavat Petterssonin ja Hiekkasen teokset tarjoavat yleisteoksia (Suomen taiteen historia, ARS Suomen taide ym.) perusteellisemman kuvan kirkkorakennusten historiasta. Hiekkasen teoksissa lisäksi on saanut huomiota kivikirkkojen ajoitus, joka poikkeaa selvästi traditionaalisesta tutkimusperinteestä. Lars Pettersson, Kaksikymmentäneljäkulmaisen ristikirkon syntyongelmia, Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 79, Helsinki 1978 Lars Pettersson, Templum Saloense, Pohjalaisen tukipilarikirkon arvoitus, Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 90, Helsinki 1987 Markus Hiekkanen, Suomen kivikirkot keskiajalla. Otava, Keuruu 2003 Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS, Helsinki 2007

L i n n a t j a l i n n o i t u k s e t C.J. Gardberg - P.O. Welin, Suomen keskiaikaiset linnat. Keuruu 1993 (kertaukseen) Olof af Hällström, Sveaborg Viapori Suomenlinna. The Island Fortress off Helsinki. Rungsted Kyst 1986 U us k l a s s i s u u s Nils Erik Wickberg, Uusklassisuus Suomen rakennustaiteessa. Oma maa 9. Porvoo 1959, ss. 48-69 Nils Erik Wickberg, Carl Ludvig Engel. Näyttelyluettelo. Helsinki 1973 Nils Erik Wickberg, Senaatintori. Rungsted Kyst 1981 Ku l t t u u r i m a i s e m a ja k a n s a n r a k e n t a m i n e n Lars Pettersson, Kulttuurimaisemamme, kirjassa Rakennusmuistomerkkimme ja niiden suojelu. Porvoo 1964, ss. 13-38 Lars Pettersson, Suomen kansanomainen rakennustaide, Oma maa 4. Porvoo 1959, ss. 421-440 Po h j o i s m a a t j a I t ä m e r e n p i i r i Aihepiiristä ei valitettavasti ole nykyaikaisia ja selkeitä yleiskatsauksia. Suositellaan, että laajasta kirjallisuudestaperehdytään ainakin joihinkin maakohtaisiin yleiskatsauksiin. Niistä esimerkkejä: Gunnar Bugge og Christian Norberg-Schulz, Stav og laft i Norge. Oslo 1969 Tobias Faber, Dansk arkitektur. København 1963 (useita painoksia, on myös englanniksi) Henrik O. Andersson & Fredric Bedoire, Swedish Architecture. Drawings 1640-1970. Stockholm 1986 H. Arman (toim.), Eesti arhitektuuri ajalugu. Tallinn 1965 (selailtavaksi) Pietarin kaupunkirakenteen ja arkkitehtuurin tuntemus kuuluu myös asiaan. Hakuteoksista tai valistuneista matkaoppaista voi olla apua. Pari yhteenvetoa: Mikko Heikkilä (toim.), Kuinka Pietaria on rakennettu. Pietarin arkkitehtuurin historia ja kulttuuriheijastumia. Saarijärvi 1999. Artikkelikokoelma, erityisesti Pöykön ja Helanderin artikkelit Pietari. Arkkitehtuurin historian opintoretki 25. - 28. 5. 2000. Arkkitehtuurin historian moniste, TKK. Monen vaiheen kokenut tietopaketti eri vuosikymmeniltä.