Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Samankaltaiset tiedostot
Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Ilmavaivaista betonia?

Robust Air Tutkimus betonin ilmamäärän kohoamiseen vaikuttavista tekijöistä

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Good Vibrations-projekti

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Kovettuneen betonin ilmamäärän määrittäminen

BETONIPÄIVÄT. Minna Torkkeli

Betonin valamisen vaikeudesta

Tuoreen betonin ilmamäärän automaattinen mittaaminen Diplomityö Aalto-yliopistossa

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana.

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Good vibrations Tutkimus betonin tiivistettävyyteen vaikuttavista tekijöistä

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

Johanna Tikkanen, TkT

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Sisäkuori- ja ontelolaattabetonit Rakennusfysikaaliset kosteusominaisuudet Laatija: Olli Tuominen, TTY

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

HUOKOSTETUN BETONIN VALMISTUS

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Rakennekoekappaleista suunnittelulujuuteen

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Vesi-sementtisuhteen määrittäminen betonista

Betonin huokostus. Pirjo Tepponen, Semtu Oy

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

BLY Arkistot Aki Kyckling

Muutokset tuoteryhmäohjeissa TR14:2017 ja TR15:2017

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Nestesäiliöelementit, massiivibetoniset laattaelementit ja muut massiivibetoniset elementit

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

Ilmahuokosanalyysien vertailutestit

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Huokostin-notkistin-yhdistelmien käyttäytyminen itsetiivistyvässä betonissa

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Itsetiivistyvä betoni, ITB

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

Betoniaseman laadunvalvonta automaattiseksi? Ilmamäärän, vesi-sementtisuhteen ja kiviaineskosteuden automaattinen mittaus. Vesa Anttila 30.5.

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: TIE 402

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

BETONILABORANTTI JA -MYLLÄRI pätevöitymiskurssi. Paikka: Technopolis Espoo, Osoite: Tekniikantie 12 ja Vaisalantie 6 ( ), Otaniemi, Espoo.

BETONILABORANTTI JA -MYLLÄRI pätevöitymiskurssi. Paikka: Technopolis Espoo, Osoite: Tekniikantie 12, Otaniemi, Espoo.

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Betonirakentamisen laatuketju kuntoon

Mistä on pienet kuplat tehty? TkT Anna Kronlöf VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

TIIVEYS-Projekti. Prof. Terhi Pellinen, Ph.D., Eur. Ing. Rakennustekniikan laitos

Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO ja (3 pv) 3. JAKSO (3 pv) 4. JAKSO

Betonirakentamisen laatuketju kuntoon

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Duraint:Mitä kenttäkokeista on opittu?

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Betonin korjausaineiden materiaalivaatimukset

100 siltaa - mitä opittiin

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen.

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Betonimatematiikkaa

Betonimatematiikkaa

Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt

Betoninen härkäveistossarja

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

Muovipäällysteisten lattioiden vaurioituminen kosteuden vaikutuksesta

NOTKISTAVIEN LISÄAINEIDEN KÄYTTÖ BETONISSA

Vesi-sementtisuhde 100 vuotta

Betonisiltojen lujuustutkimukset Siltatekniikan päivät Jani Meriläinen

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

HB VALMIS. HB-VALMISBETONI HINNASTO 2013 alkaen HB-Valmisbetonin tilaukset puh. (014) VALMISBETONI

Betonilaborantin ja betonimyllärin pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

Selvitys Kostamontien alikulkusillan betonin alilujuuteen vaikuttaneista syistä

kuva Vladimir Pohtokari 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (3 pv)

Kun teet betonia tee se oikein

29. Annossekoittimet Kollerisekoitin. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

Betonipaalujen lyöntikokeet

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

Transkriptio:

Robust Air Projektin lyhyt esittely Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy 19.9.2017

Robust Air Taustaa Kohonneet ilmamäärät: Kohonneita ilmamääriä havaittu satunnaisesti jo muutaman vuoden ajan 1%-yks. ilmaa 5% (3..6%) puristuslujuudessa Kesällä 2016 Kemijärven silta ja TYKS Haluttiin varmistaa huokostuksen stabiilisuus Ilmamäärä vaikuttaa lujuuteen, mutta lujuuspuutteiden taustalla muitakin tekijöitä Tutkimuksen rahoittajat: Liikennevirasto Betoniteollisuus r.y., VB-jaosto SBK-Säätiö BASF Oy Oy Sika Finland Ab Finnsementti Oy Semtu Oy GCP Applied Technologies Mapei Oy Ha-Be Rudus Oy Ruskon Betoni Oy Lujabetoni Oy 2

Robust Air Projektin vaiheet 1. Kirjallisuusselvitys - Selvitettiin lähinnä huokostuksen stabiilisuuteen vaikuttavia tekijöitä 2. Betonikokeet (Betonin ominaisuuksien vaikutukset) - Yksi lisäaineyhdistelmä - Vaihdeltiin betonin koostumusta 3. Lisäainekokeet (Lisäaineiden vaikutukset) - Betonin koostumus vakiona (3 betonia) - Vaihdeltiin lisäaineita (7 notkistin-huokostin-yhdistelmää) - CiDRA AIRtrac-testaukset 4. Kokeet betoniteollisuudessa 5. Johtopäätökset ja suositukset 3

Robust Air Koejärjestelyt Simuloitiin PV-rakenteen valmistusta Sekoitusaika: 2 min (5 min) jonka jälkeen alkumittaukset 30 min kohdalla 1 min sekoitus + mittaukset 60 min kohdalla 1 min sekoitus + mittaukset 60 min jälkeen lisättiin tehonotkistinta ja mittaukset 75 kohdalla Betoni väliajat sekoittimessa Ilmamäärän mittaus: 0, 30, 60 ja 75 min Mittaukset: Painekokeella Laskennallisesti tiheyden avulla CiDRA AIRtrac-laitteella sekoittimesta Betonin erottumisherkkyys: 0, 60 ja 75 min Koelieriön (h = 300 mm) ylä- ja alapinnasta koekappaleet (50 mm) Tiheys (ja lask. ilmamäärä) Ilmamäärä ohuthieestä Ilmamäärä painekyllästyksellä 19.9.2017 4

Robust Air - Koetulokset Ilmamäärä ajan funktiona Havaittiin selkeää ilmamäärän nousua Korkeimmat ilmamäärät > 15% Koejärjestelyt luultavasti kasvattivat vaikutuksia, ilmiöt kuitenkin samat kuin teollisessa tuotannossa Ilmamäärän nousuun vaikuttavat tärkeimmät tekijät: Betonin notkeus Lisäaineyhdistelmä PLUS, F5 PLUS, S3 5

Robust Air - Koetulokset Betonin erottumisherkkyys Top 11 kg betonia Havaittiin varsin suuria tiheyseroja koekappaleen sisällä Bottom > 100 kg/m3 Yllättävän suurta vaihtelua Tiheyserot johtuvat sekä ilman että kiviaineksen erottumisesta Ilmamäärän laskeminen koekappaleen tiheyden avulla on epäluotettavaa 6

Robust Air - Koetulokset CiDRA AIRtrac Reaaliaikainen ilmamäärän mittaus Perustuu äänen nopeuteen huokosia sisältävässä nesteessä Anturi kiinteästi sekoittimessa Aalto, d-työ: Teemu Ojala Tutkittiin mm. sekoitusajan ja huokostinannostuksen vaikutuksia 2 ja 5 min sekoitusaika Normaali (100%) ja 50% huokostinannostus Air amount (%) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mixer ON PL-16-F5-@2-100 PL-16-F5-@5-100 PL-16-F5-@2-50 PL-16-F5-@5-50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Batch time (min) 5.7 % 7

Robust Air - Koetulokset Kokeet betoniteollisuudessa Betoniteollisuus ry pyysi jäseniään tekemään kesällä -17 kokeita liittyen betonin ilmamäärään ja sekoitusaikaan Periaatteet: Sekoitetaan tuotantobetonia (huokostettu) normaalisti ja mitataan ilmamäärä ja notkeus Jatketaan sekoitusta niin että kokonaissekoitusaika on 6 min. Mitataan ilmamäärä ja notkeus Saatiin yhteensä 35 tulosta Ilmamäärä kasvoi keskimäärin 1,7% ja max. 7,5% (ilmaa 12,0%) Sekoitusaika keskimäärin 127 s (85 220 s) Yli 3% kasvu 11% tapauksissa 8

Robust Air - Koetulosten tulkintaa Ilmamääräpotentiaali 1. Jokaisella betonilla in Ilmamääräpotentiaali Ilmamääräpotentiaali riippuu Lisäaineista (notkistin, huokostin ja annostukset) Betonin koostumuksesta Betonin notkeudesta 2. Varsin pitkä sekoitusaika tarvitaan jotta koko potentiaali saadaan käyttöön Laboratoriokokeissa tarvittiin 5 min, riippuu sekoittimesta (tehosta) 3. Mikäli ilmamääräpotentiaalia ei saavuteta varsinaisen sekoituksen aikana, on riski että ilmamäärä kasvaa kun - Betonia sekoitetaan autossa - Betonin valun yhteydessä 9

Robust Air - Koetulosten tulkintaa Ilmamääräpotentiaali Ilmamäärä Ilmamääräpotentiaali Lyhyt sekoitusaika Korkea huokostinannostus Ilmamääräpotentiaali Pitkä sekoitusaika Alhainen huokostinannostus Sekoitus autossa työmaalla Time 19.9.2017 10

Robust Air Kehitystarpeita 1. Lisäaineiden kehittäminen 2. Betonisekoittimien kehittäminen 3. Betonin valmistusprosessi 4. Betonin erottumisherkkyys 5. Betonin laadunvalvonta 6. Vaatimukset pakkasenkestävälle betonille 11