1984 vp. - HE n:o 50 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

1983 vp. - HE n:o 141

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

S :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 124/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 125/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 125 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Perustuslakivaliokunta keskiviikko / HE 123/2017 vp

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

SISÄLLYS. N:o 977. Laki sotilasvammalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö vp

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 74

HE 160/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 27 ja 27 b :n väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1985 vp. - HE n:o 125

1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1984 vp. - HE n:o 260 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 73 ESITYKSEN P ÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusuudistuksen

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilijaprofessorin

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

HE 23/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eduskunnalle. LAKIALOITE 17/2000 vp. Laki kansaneläkelain muuttamisesta. LA 17/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

1985 vp. - HE n:o 56 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

1984 vp. -HE n:o 140

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai / HE 123/2017 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 154/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Rintamalisät

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

1988 vp. - HE n:o 230

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

HE 176/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

1982 vp. n:o 80. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1984 vp. - HE n:o 132

1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.

HE 161/2004 vp. rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1989 vp. - HE n:o 169

1992 vp - HE 281 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Transkriptio:

1984 vp. - HE n:o 50 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien rintamaveteraanien asemaa. Täysimääräinen rintamasotilaseläke koeotettaisiin vastaamaan kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan sekä kansaneläkkeensaajalle maksettavan rintamalisän yhteismäärää. Rintamasotilaseläkkeen tulosidonnaisuus ehdotetaan porrastettavaksi siten, että tulojen vaikutus on joko 70 tai 50 % vuositulon määrästä riippuen. Täysimääräiseen rintamasotilaseläkkeeseen oikeuttava tuloraja alennettaisiin vastaamaan kansaneläkkeen lisäosassa sovellettavaa markkamaaraa. Rintamasotilaseläkelakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että puolison työtulot eivät vaikuttaisi rintamasotilaseläkkeen määrään niissä tapauksissa, joissa puoliso ei ole eläkkeensaaja. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että kansaneläkkeensaajalle maksettava rintamalisä voitaisiin myöntää myös Suomessa asuvalle ulkomaan kansalaiselle. Rintamasotilaseläkkeeseen ehdotetut muutokset parantaisivat noin 12 000 rintamaveteraanin asemaa. Rintamalisän myöntämisperusteiden laajennus koskisi noin 400 kansaneläkkeensaajaa. Valtiolle muutoksista aiheutuisi noin 40 miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset, joista rintamalisäkustannukset olisivat vajaa miljoona markkaa. Vuonna 1985 lisäkustannukset olisivat noin 20 miljoonaa markkaa. Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985. PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne 1.1. Rintamasotilaseläke Rintamasotilaseläkelain (119/77) 1 :n mukaan voidaan rintamasotilaseläke myöntää sellaiselle rintamasotilaalle tai rintamapalvelukseen osallistuneelle naiselle, joka on Suomen kansalainen ja jolle on annettu rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnus. Rintamasotilaseläke on tulosidonnainen eläke. Sitä maksetaan tulojen ja omaisuuden määrästä riippuen 5 5-64-vuotiaalle rintamasotilaalle tai rintamapalvelukseen osallistuneelle naiselle, joka ei saa kansaneläkettä, leskeneläkkeen jatkoeläket- tä eikä invalidirahaa. Alle 60-vuotiaalta rintamasotilaalta ja rintamapalvelukseen osallistuneelta naiselta edellytetään lisäksi, ettei hän alentuneen työkykynsä vuoksi pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toimeentuloa turvaavaa työtä. Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rintamasotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota hakijan tai jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan. Lisäksi vuosituloksi luetaan 10 % siitä määrästä, jolla omaisuuden arvo ylittää yksinäisellä 192 500 markkaa ja naimisissa olevalla puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus 284 900 markkaa. 4384002651

2 1984 vp. - HE n:o 50 Vuosituloksi luetaan kaikki jatkuvat rahana saatavat tai rahanarvoiset etuudet kuten työ- ja yrittäjätulo, maatalousyrittäjätulo, eläkkeet ja korvaukset sekä omaisuudesta saatavat tulot, jollei niitä rintamasotilaseläkelain 8 :n 3 ja 4 momentin perusteella ole kokonaan tai osittain jätettävä huomioon ottamatta rintamasotilaseläkettä määrättäessä. Jos rintamasotilaseläkkeensaajanpuoliso ei saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä, hänen työtulonsa vaikuttaa puolison eläkkeeseen vain siltä osin kuin se ylittää 1 966 markkaa kuukaudessa. Rintamasotilaseläke maksetaan täysimääräisenä, kun rintamasotilaseläkettä varten vahvistettu vuositulo ei ylitä rintamasotilaseläkelain 4 : ssä säädettyä markkamäärää. Tämä tuloraja on yksinäisellä henkilöllä 603 markkaa ja naimisissa olevalla 966 markkaa kuukaudessa. Täysimääräinen rintamasotilaseläke on yksinäisellä rintamasotilaana tai rintamapalvelukseen osallistuneella naisella ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 219 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 1 148 markkaa kuukaudessa. Eläke on samansuuruinen myös silloin, kun naimisissa olevan rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso ei saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä. Jos molemmat puolisot saavat rintamasotilaseläkettä tai toinen puolisoista saa kansaneläkettä, rintamasotilaseläke on täysimääräisenä 80 % eläkkeen täydestä määrästä. Rintamasotilaseläkettä korotetaan 104 markalla kuukaudessa kutakin alle 16-vuotiasta lasta kohti. Kun vuositulo ylittää täysimääräiseen rintamasotilaseläkkeeseen oikeuttavan tulorajan, eläkkeestä vähennetään puolet vuositulon ja tulorajan erotuksesta. Jos puoliso saa kansaneläkettä tai rintamasotilaseläkettä, vähennetään neljännes puolisoiden vuositulon ja tulorajan erotuksesta. Rintamasotilaseläkkeen antamaa toimeentuloturvaa on yleisesti pidetty riittämättömänä. Myöskään vuoden 1982 heinäkuun alusta voimaan tullut rintamaveteraanien varhaiseläkelaki (13/82) ei ole siihen myöhemmin tehtyine parannuksineenkaan kaikissa tapauksissa taannut rintamaveteraaneille tyydyttävää toimeentuloturvaa. Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksella parannetaan vanhuuseläkeiän saavuttaneiden ja työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavien rintamaveteraanien eläketurvaa. Heikkoon taloudelliseen asemaan ovat kuitenkin edelleen jääneet pelkän rintamasotilaseläkkeen varassa elävät veteraanit. Rintamasotilaseläkkeen alhaisen tason lisäksi epäoikeudenmukaisena on pidettävä sitä, että työssä olevan puolison työtulot pienentävät rintamasotilaseläkkeensaaj an eläkettä. 1.2. Rintamalisä Kansaneläkkeen saajalle, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai veteraanitunnus, maksetaan rintamasotilaseläkelain 9 :n mukaan rintamalisää, jonka suuruus on 139 markkaa kuukaudessa. Rintamalisä myönnetään vain kansaneläkettä saavalle Suomen kansalaiselle. Sen sijaan ulkomaan kansalainen ei voi sitä saada. Epäkohtana onkin pidettävä sitä, että vaikka veteraani on Suomen kansalaisena osallistunut vuosien 1939-1945 sotiin hänellä muun maan kansalaisuuden saavutettuaan ei ulkomaalaisena ole enää oikeutta rintamalisään, vaikka hän asuisi Suomessa. 2. Ehdotetu t muutokset 2.1. Rintamasotilaseläke Edellä olevan perusteella ehdotetaan rintamasotilaseläkejärjestelmän kehittämistä siten, että pyrittäisiin erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa olevien rintamaveteraanien eläketurvan parantamiseen. Tämä toteutettaisiin korottamalla rintamasotilaseläke vastaamaan kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteismäärää. Toisaalta rintamasotilaseläke ei saisi nousta maksettavaa kansaneläkettä suuremmaksi. Rintamasotilaseläke säilyisi edelleen verovapaana ja tulosidonnaisena eläkkeenä. Täysimääräinen rintamasotilaseläke korotettaisiin vastaamaan kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan sekä kansaneläkkeeseen maksettavan rintamalisän yhteismäärää. Lisäosan markkamääränä pidettäisiin tällöin kansaneläkeuudistuksen II B vaiheen mukaista, vuoden 1984 tammikuun tasokorotuksen jälkeistä määrää. Täysimääräinen rintamasotilaseläke olisi tällöin yksinäisellä henkilöllä ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 771 markkaa kuukaudessa. Tulouoman tai aivan pienituloisen rintamasotilaseläkkeensaajan kohdalla muutos korottaisi rintamasotilaseläkettä yli 500 markalla kuukaudessa. Edellä selostettujen tavoitteiden saavuttamiseksi myös rintamasotilaseläkkeen tulosidonnaisuusjärjestelmää muutettaisiin alentamalla täyteen rintamasotilaseläkkeeseen oikeuttavaa tulo-

1984 vp. - HE n:o 50 3 rajaa ja määrittelemällä tulosidonnaisuusprosentti uudelleen. Tuloraja, josta lähtien täysimääräinen rintamasotilaseläke alkaisi pienentyä, alennettaisiin vastaamaan kansaneläkkeen lisäosan tulorajaa. Tuloraja olisi näin ollen 157 markkaa kuukaudessa. Kuten lisäosassakin, tuloraja olisi sama eläkkeensaajaa perhesuhteista riippumatta. Rintamasotilaseläkkeen tulosidonnaisuus määriteltäisiin kaksivaiheiseksi siten, että tulosidonnaisuusprosentti muuttuisi eläkkeensaajan tulojen noustessa. Yksinäisellä henkilöllä tulosidonnaisuus olisi 70 % 21 590 markan vuositulorajaan saakka, jonka jälkeen tulosidonnaisuus olisi 50 %. Jos molemmat puolisot olisivat eläkkeensaajia, olisi tulosidonnaisuusprosentti 35 aina 30 620 markan vuosituloon saakka, jonka jälkeen se olisi 25. Jos puoliso ei saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä, tulosidonnaisuus muuttuisi 70 % :sta 50 % :ksi vuositulon ylittäessä 10 710 markkaa. Esityksessä ehdotetaan, ettei puolison työtulo vaikuttaisi lainkaan toiselle puolisolle maksettavan rintamasotilaseläkkeen määrään. Tällöin kuitenkin edellytetään, että työtuloja saava puoliso ei itse saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä. Työtulon etuoikeuden myöntäminen ei ole perusteltua rintamasotilaseläkejärjestelmän tulosidonnaisuusperiaatteen huomioon ottaen, jos kumpikin puoliso saa eläkettä. Rintamasotilaseläkelakia ehdotetaan muutettavaksi lisäksi siten, että rintamalisää alettaisiin maksaa myös kansaneläkettä saavalle Suomessa asuvalle ulkomaan kansalaiselle. Muilta osin rintamalisän myöntämisedellytykset säilyisivät ennallaan. Tällaisen henkilön muutettua ulkomaille rintamalisän maksamiseen sovellettaisiin kansaneläkelain 41 :n säännöksiä, joiden mukaan kansaneläkelaitos päättäisi eläkkeen maksamisesta ulkomaille. 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset Edellä esitetyt muutokset parantatstvat noin 11 000 rintamasotilaseläkkeen saajan asemaa ja toisivat järjestelmän piiriin noin 1 000 uutta eläkkeensaajaa. Rintamalisän myöntämisperusteiden laajennus parantaisi noin 400 kansaneläkkeensaajaa asemaa. Muutoksista aiheutuneet vuotuiset lisäkustannukset olisivat nykyisessä tasossa arvioituna noin 40 miljoonaa markkaa, mistä rintamalisää koskevan muutoksen osuus olisi vajaa miljoona markkaa. Vuonna 1985 lisäkustannukset olisivat noin 20 miljoonaa markkaa. Kustannuksista vastaisi valtio. Kaikki tämän hallituksen esityksen perusteluissa olevat markkamäärät vastaavat 1 päivänä tammikuuta 1984 voimaan tulleen kansaneläkeindeksin pistelukua 770. Lakiehdotuksen markkamäärät vastaavat 1 päivänä lokakuuta 1976 voimaan tulleen kansaneläkeindeksin pistelukua 393. 2. 2. Rintamalisä 4. Voimaan tulo Ehdotetut muutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 1984 vp. - HE n:o 50 Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 8 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82), ja muutetaan 1 :n 3 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 ja 5, 6 :n 1 momentti ja 8 :n 3 momentin 4 ja 8 kohta sekä 17 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 4 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 3 :n 1 momentti ja 17 :n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (106/82) sekä 6 :n 1 momentti ja 8 :n 3 momentin 4 kohta mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa, sekä lisätään 8 :n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1980 ja 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetuilla laeilla (1085/80 ja 575/82) sekä mainituilla 5 päivänä helmikuuta ja 30 päivänä joulukuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 12 kohta seuraavasti: 1 Rintamasotilaseläke ja rintamalisä myönnetään Suomen kansalaiselle. Rintamalisään on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella. 2 Rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osaliistuneelle naiselle, joka on täyttänyt 55 vuotta mutta ei 60 vuotta ja joka ei alemoneen työkykynsä vuoksi pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toimeentuloaan turvaavaa työtä, samoin kuin rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osallistuneelle naiselle, joka on täyttänyt 60 vuotta mutta ei 65 vuotta, maksetaan rintamasotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 10 848 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 10 416 markkaa. Rintamasotilaalle tai rintamapalvelukseen osaliistuneelle naiselle, jonka puoliso saa rintamasotilaseläkettä tai kansaneläkettä, maksetaan rintamasotilaseläkettä, joka täysimääräisenä on 80 prosenttia 1 momentissa säädetyistä markkamääristä. 3 Rintamasotilaseläke myönnetaan sen kunnan kuntaryhmän mukaisena, jossa eläkkeenhakija asuu eläkkeen alkamisajankohtana. 4 Rintamasotilaseläke maksetaan tayslmaaräisenä, jos henkilön vuositulo tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden vuositulo ei ylitä 960 markkaa. 5 Jos vuositulo ylittää 4 :ssä säädetyn tulorajan, mutta ei ylitä 11 020 markkaa, täysimääräisestä rintamasotilaseläkkeestä vähennetään 70 prosenttia tulorajan ylittävästä vuositulon osasta. Jos vuositulo ylittää 11 020 markkaa, tämän tulon mukaan määräytyvästä rintamasotilaseläkkeen maarasta vähennetään 50 prosenttia 11 020 markkaa ylittävästä osasta. Jos rintamasotilaseläkkeensaaja on naimisissa eikä hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä eikä kansaneläkettä, edellä 1 momentissa mainittu markkamäärä on 5 470 markkaa. Jos molemmat puolisot saavat rintamasotilaseläkettä tai toinen puolisoista saa rintamasotilaseläkettä ja toinen kansaneläkettä ja vuositulo ylittää 4 :ssä säädetyn tulorajan, mutta ei ylitä 15 630 markkaa, täysimääräisestä rintamasotilaseläkkeestä vähennetään 35 prosenttia tulorajan ylittävästä vuositulon osasta. Jos vuositulo ylittää 15 630 markkaa, tämän tulon mukaan määräytyvästä rintamasotilaseläkkeen määrästä vähennetään 25 prosenttia 15 630 markkaa ylittävästä osasta. Rintamasotilaseläkettä ei myönnetä, jos sen määrä kuukaudessa jäisi pienemmäksi kuin 20 markkaa. 6 Jos rintamasotilaan tai rintamapalvelukseen osallistuneen naisen tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa hänen kanssaan tahi jos rintamasotilas tai rintamapalvelukseen osallistunut nainen tahi hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta, lasketaan rintamasotilaseläke siten, että 2 :n mukaisia

1984 vp. - HE n:o 50 5 täysimääräisen rintamasotilaseläkkeen määriä korotetaan 636 markalla vuodessa kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohden. Vuosituloksi ei lueta: 4) toimeentulotukea; 8 8) avioliitosta johtuvan elatusvelvollisuuden perusteella annettua elatusta eikä sukulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen suhteeseen verrattavan muun syyn takia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta, mikäli sen määrä yhdessä muiden huomioon otettavien tulojen kanssa ei sanottavasti ylitä sosiaalihuoltolain mukaan omaiselle annettavan elatuksen määrää; 17 Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain 35, 37-42, 43, 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84-88 a :ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/56) on säädetty. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985. Aikaisemmin myönnetty rintamasotilaseläke muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 1985 tämän lain mukaiseksi rintamasotilaseläkkeeksi. Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan lokakuussa 1976 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 12) rintamasotilaseläkkeensaajan puolison työtuloa, jos puoiiso ei saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa

6 1984 vp. - HE n:o 50 Liite Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 8 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82), ja muutetaan 1 :n 3 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 ja 5, 6 :n 1 momentti ja 8 :n 3 momentin 4 ja 8 kohta sekä 17 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 4 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 3 :n 1 momentti ja 17 :n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (106/82) sekä 6 :n 1 momentti ja 8 :n 3 momentin 4 kohta mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa, sekä lisätään 8 :n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1980 ja 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetuilla laeilla (1085/80 ja 575/82) sekä mainituilla 5 päivänä helmikuuta ja 30 päivänä joulukuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 12 kohta seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 1 Rintamasotilaseläke ja rintamalisä myönnetään vain Suomen kansalaiselle. Rintamasotilaseläke ja rintamalisä myönnetään Suomen kansalaiselle. Rintamalisään on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella. 2 Rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osal Iistuneelle naiselle, joka on täyttänyt 55 vuotta mutta ei 60 vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toimeentuloaan turvavaa työtä, samoin kuin rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osallistuneelle naiselle, joka on täyttänyt 65 vuotta, maksetaan rintamasotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 7 464 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 7 032 markkaa. 3 Rintamasotilaseläke myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa rintamasotilas asuu eläkkeen alkamisajankohtana. 2 Rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osal Iistuneelle naiselle, joka on täyttänyt 55 vuotta mutta ei 60 vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toimeentuloaan turvaavaa työtä, samoin kuin rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen osallistuneelle naiselle, joka on täyttänyt 60 vuotta mutta ei 65 vuotta, maksetaan rintamasotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 10 848 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 10 416 markkaa. Rintamasottfaalle tai rintamapalvelukseen osal Iistuneelle naiselle, jonka puoliso saa rintamasotilaseläkettä tai kansaneläkettä, maksetaan n'ntamasotilaseläkettä, joka täysimääräisenä on 80 prosenttia 1 momentissa säädetyistä markkamääristä. 3 Rintamasotilaseläke myönnetaan sen kunnan kuntaryhmän mukaisena, jossa eläkkeenhakija asuu eläkkeen alkamisajankohtana.

1984 vp. - HE n:o 50 7 Voimassa oleva laki 4 Rintamasotilaseläke maksetaan täysimääräisenä sellaiselle henkilölle, jonka vuositulo ei ylitä 3 700 markkaa. Naimisissa olevalle maksetaan rintamasotzlaselåke täysimäåräisenä, jolleipuolisoiden vuositulo ylitä rajatuloa, joka on 60 prosenttia suurempi kuin 1 momentissa tarkoitettu rajatulo. Rintamasotilaalle tai rintamapalvelukseen osal Iistuneelle naiselle, jonka puoliso saa kansaneläkettä, maksetaan rintamasotzlaselåkettä, joka tåysimääräisenä on 80 prosenttia eläkkeen täydestä määrästä. jos molemmat puolisot saavat rintamasotzlaseläkettä, hezlle määrätään yhteinen rintamasotilaseläke, joka on täysimääräisenä 60 prosenttia 2 :ssä mainittuja markkamääriä suurempi. Yhteinen rintamasotzlaseläke maksetaan puoliksi kummallekin puolisoista. Rintamasotzlaseläkkeen puolzkkaasta on szlloin voimassa, mitä rintamasotzlaseläkkeestä on säädetty. Ehdotus 4 Rintamasotilaseläke maksetaan taystmaaräisenä, jos henkzlön vuositulo tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden vuositulo ei ylitä 960 markkaa. 5 Vuositulon ylittäessä 4 :ssä mainitun rajatulon, suoritetaan rintamasotilaseläkkeenä määrä, joka saadaan, kun täysimääräisestä rintamasotilaseläkkeestä vähennetään puolet vuositulon ja rajatulon erotuksesta. Jos rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso saa kansaneläkettä, on edellä mainittu vähennys neljännes puolisoiden vuositulon ja rajatulon erotuksesta. Rintamasotilaseläkettä ei kuitenkaan makseta, jos sen määrä kuukaudessa jää 20 markkaa pienemmäksi. 5 jos vuositulo ylittää 4 :ssä säädetyn tulorajan, mutta ei ylitä 11 020 markkaa, täysimääräisestä rintamasotilaseläkkeestä vähennetään 70 prosenttia tulorajan ylittävästä vuositulon osasta. jos vuositulo ylittää 11 020 markkaa, tåmän tulon mukaan määräytyvästä rintamasotzlaseläkkeen määrästä vähennetään 50 prosenttia 11 020 markkaa ylittävästä osasta. jos rintamasotzlaseläkkeensaaja on naimisissa ezkä hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä ezkä kansaneläkettä, edellä 1 momentissa mainittu markkamäärä on 5 470 markkaa. jos molemmat puolisot saavat rintamasottlaseläkettä tai toinen puolisoista saa rintamasotilaseläkettä ja toinen kansanelåkettä ja vuositulo ylittää 4 :ssä säädetyn tulorajan, mutta ei ylitä 15 630 markkaa, täysimääräisestä rintamasotilaseläkkeestä vähennetään 35 prosenttia tulorajan ylittävästä vuositulon osasta. jos vuositulo ylittää 15 630 markkaa, tämän tulon mukaan määräytyvästä rintamasotzlaseläkkeen miiårästä vähennetään 25 prosenttia 15 630 markkaa ylittå'västä osasta. Rintamasotilaseläkettä ei myönnetä, jos sen määrä kuukaudessa jäisi pienemmäksi kuin 20 markkaa.

8 1984 vp. - HE n:o 50 Voimassa oleva laki 6 Jos rintamasotilaan tai rintamapalvelukseen osallistuneen naisen tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa hänen kanssaan tahi jos rintamasotilas tai rintamapalvelukseen osallistunut nainen tahi hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta, lasketaan rintamasotilaseläke siten, että 2 :n ja 4 :n 3 momentin mukaisia täysimääräisen rintamasotilaseläkkeen määriä korotetaan 636 markalla kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohden. Yhteistä rintamasotilaseläkettä miiiirättiiesså' korotetaan 4 :n 4 momentin mukaista rintamasotilaseläkettä 1 272 markalla kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohden. Ehdotus 6 Jos rintamasotilaan tai rintamapalvelukseen osallistuneen naisen tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa hänen kanssaan tahi jos rintamasotilas tai rintamapalvelukseen osallistunut nainen tahi hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta, lasketaan rintamasotilaseläke siten, että 2 :n mukaisia täysimääräisen rintamasotilaseläkkeen määriä korotetaan 636 markalla vuodessa kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohden. 8 Vuosituloksi ei lueta: 4) huoltoapua; 8) avioliitosta johtuvan elatusvelvollisuuden perusteella annettua elatusta eikä sukulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen suhteeseen verrattavan muun syyn takia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta, mikäli sen määrä yhdessä muiden huomioon otettavien tulojen kanssa ei sanottavasti ylitä huoltoapulain mukaan omaiselle annettavan elatuksen määrää; jos rintamasotzlaseläkkeensaajan puoliso ei saa kansaneläkettä eikä rintamasotzlaseläkettä, luetaan puolison työtulosta vuosituloksi vain se osa, joka ylittiiii 12 040 markkaa. 4) toimeentulotukea; 8) avioliitosta johtuvan elatusvelvollisuuden perusteella annettua elatusta eikä sukulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen suhteeseen verrattavan muun syyn takia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta, mikäli sen määrä yhdessä muiden huomioon otettavien tulojen kanssa ei sanottavasti ylitä sosiaalihuoltolain mukaan omaiselle annettavan elatuksen määrää; 12) rintamasotilaseläkkeensaajan puolison työtuloa, jos puoliso ei saa kansaneläkettä eikä rintamasotzlaseläkettä. (4 mom. kumotaan) 17 Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain 3 5, 37-40, 42, 43-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84-88 a :ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/56) on säädetty. 17 Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain 3 5, 37-42, 43, 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84-88 a :ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/56) on säädetty.

1984 vp. - HE n:o 50 9 Voimassa oleva laki Ehdotus Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985. Aikaisemmin myönnetty rintamasotzlaseläke muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 1985 tämän lain mukaiseksi n ntamasotzlaseläkkeeksi. Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan lokakuussa 1976 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 2 4384002651