Keuda'^ Järvenpään kaupunginvaltuusto Keravan kaupunginvaltuusto Mäntsälän kunnanvaltuusto Nurmijärven kunnanvaltuusto Pornaisten kunnanvaltuusto Sipoon kunnanvaltuusto Tuusulan kunnanvaltuusto Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Ohessa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen ehdotus perussopimuksen muutoksista kaupungin-/kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Terveisin Maarit Rlihck asianhallintapäällikkö puh. 0500 837 357 LIITTEET Yhtymähallituksen pöytäkirjanote liitteineen Silielii. kniiviyli 55 A, 044BI) Järvenpää Uutiskatu 2. 00240 llclsmki. Al. imalllkoillunkaii l. 04410 Jarvei. paa Sibeliukseil. Syl.1 55 B. 04400 Jftvei. pla. Wänsilänk«u 7. 04410 Järvenpää. Wäns,länkau 63. 04440.lil^enpiä. Keskikatu.1 «, 04200 Kcn»a. Kulasepäl.kalu 5. 04250^Kcr.va Sarviniilvilkalu 9. 04200 Kerava Lukklrillpolku 2. 04600 Mäntsälä. Lopenl. t 20. 01860 Peniula MänKäli Saaren kanau, Plromnkuja 20. 04920 SaarenUus. Iso Kylälle 14. 04130 Sipoo Kirkkotie 31. 04310 Tuusula Pekka Halosen akateiiiia. Kaiisanopistontic 60, 04380 Tuusula v;w. -/ k^iiri.i fi
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus _ 47 Pöytäkirjanote 07. 06. 2017 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 163/00.01.01/2017 Yh07.06.2017 47 Perussopimus ja siinä ilmaistu jäsenkuntien tahto on kuntayhtymän toiminnan lähtökohta. Jäsenkunnat päättävät perussopimuksessa keskeisistä kuntayhtymän toimintaan ja hallintoon liittyvistä asioista. Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Perussopimus on kuntien välinen sopimus, ja kuntayhtymä ei ole sopimusosapuoli, vaikka usein käytännössä valmistelua suoritetaan kuntayhtymässä. Uuden kuntalain (410/2015) kuntien yhteistoimintaa koskevat säännokset poikkeavat joiltain osin vuoden 1995 kuntalain (365/1995) säännöksistä. Kuntien yhteistoimintasopimukset, ml. kuntayhtymien perussopimukset, on uuden kuntalain siirtymäsäännöksen (147 ) mukaan saatettava kuntalain 8 luvussa säädetyn mukaiseksi. Tästä syystä myös Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimusta on osin muutettava ja täsmennettävä. 4. 6. 7. 8. 9. 10. 11 Kuntalain (410/2015) 56 :ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksen vähimmäissisällöstä: Perussopimuksessa on sovittava ainakin: 1. kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista; 2. kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 :ssä tarkoitetun Jarjestämisvastuunsiirtymisestä; 3. yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärasta ja äänivallan perusteista; kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta; siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa. kuntayhtymää ia tekee sen Puolesta sopimukset, sekä siitä, millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoinamiseen päätetään; jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista; kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien j'äsenkuntien asemasta; kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta; menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta; talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus _ 47 Pöytäkirjanote 07. 06.2017 Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja että sopimuksessa määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö. Nyt laaditussa perussopimusluonnoksessa on on huomioitu uuden kuntalain aiheuttamat muutokset sekä soveltuvin osin noudatettu Kuntaliiton perussopimusmallia. Ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamia muutoksia on ennakoitu täsmentämällä toiminnan rahoitus-kohtaa sekä lisäämällä kuntayhtymän tehtäviin seuraava kirjaus: "Koulutusta voidaan toteuttaa myös muiden kuin jäsenkuntien alueella ja myös koulutusvientinä." Lisäksi tehtäviin on lisätty, että kuntayhtymän tehtävänä on myös tuottaa tutkintoja edeltäviä osaamisen kehittämis- ja koulutuspalveluja. Kuntayhtymän johtaja on esitellyt perussopimusta ja siihen tehtäviä muutoksia KUUMA-kuntien sivistysjohtajilla 28. 4. 2017. Tämän jälkeen perussopimuksen luonnos on lähetetty kuntiin kommentoitavaksi, saadut kommentit on otettu soveltuvin osin huomioon nyt liitteenä olevassa versiossa. Liitteenä on tällä hetkellä voimassa oleva perussopimus, johon ehdotetut lisäykset on merkitty punaisella fontiliä ja poistot yliviivauksin. Tarkoituksena ei ole ollut avata perussopimusta laajemmin, mutta siinä on huomioitu tarkemmin uuden kuntalain yhteistoimintaa koskevät säännökset. Perussopimusluonnoksessa kuntien äänivaltasuhteet on pidetty ennallaan. Jatkoa ajatellen äänivallan perusteet tulisi sopia kuntien kesken ja kirjata sitten seuraavien muutosten yhteydessä perussopim ukseen. Kuntayhtymän johtaja: Päätös: Esitän, että yhtymähallitus päättää lähettää oheisen liitteen mukaisen ehdotuksen perussopimuksen muutoksista kuntayhtymän jäsenkuntien kaupungin/kunnanvaltuustojen hyväksyttäväksi. Lisäksi esitän, että tämän pykälän osalta pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan esitys. Otteen oikeaksi todistaa: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 8.6. 2017 ^ -^ Maarit Flii Asianhalfintapäällikkö
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus 1 luk" Koski Uudenmaan lioulutuokuntayhtymäja ocn-baumt» Jäsenkunnat ja tehtävä l Nimi, kotipaikka ja jäsonlsunnat Kuntayhtymän nimi on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Päivittäisessä toiminnassa voidaan käyttää lyhennystä Keuda. Sen kotipaikka on Järvenpään kaupunki. Son jaacnlcunnat ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo jo TuuGula. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. 3 Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannaita tarpeellista ammatillista-ja kansanopistokoulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Lisäksi tehtävänä on tuottaa tutkintoja edeltäviä osaamisen kehittämis-ja koulutuspalveluja. ^Kuntayhtymä toteuttaa koulutuksen Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossaja Tuusulassa sijaitsevissa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän koulutu:, 'l;:i käissä Gokä Kouda oppicopimuslioekukaocga toimipisteissä. AikuiskoulutuEta voidaan totcut taa myös muidon kuin jäsonkuntion ahreetia- Koulutusta voidaan toteuttaa myös muiden kuin jäsenkuntien alueella ja myös koulutusvientina. Erikseen sovittaessa kuntayhtymä voi jaqestää tuottaa Goppilas-ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) mainittuja kuraattori-ja koulupsykologipalveluita. Kuntayhtymä on osakkaana Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:ssä. Yhtymähallitu: '. oi tar. -itta ossa muuttoa kuntayhtymän oreanisaatiota. Tässä yliviivattu kohta on siirretty kohtaan 11 Lisäksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä omistaa, olla osakkaana tai jäsenenä osakeyhtiöissä tai muissa yhteisöissä ja yhdistyksissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtävää. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä esitys kuntayhtymän hallitukselle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuftamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnanjoka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Yksittäisellä jäsenkunnalla on oikeus erota kuntayhtymästä siten kuin kuntalaissa on säädetty. Jäsenkunta voi erotessaan kuntayhtymästä tai muutoin luovuttaa jollekin muulle jäsenkunnalle osuutensa kuntayhtymän varoista asianomaisten kuntien kesken sovitusta kor-
vauksesta. Muussa tapauksessa eroavalle jäsenkunnalle palautetaan peruspääomaa yhtymävaltuuston päättämä määrä ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspääomasta, alennetaan peruspääomaa vastaavasti. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta/ koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa. Korvaus kunnan osuudesta tai kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Jäsenkunta on erotessaan kuntayhtymästä velvollinen vuosittain suorittamaan kuntayhtymälle jäsenkunnan osuuden syntyneistä eläkemenoperusteisista ja varhaiseläkemenoperusteisista eläkevastuista. 2 luku Yhtymävaltuusto 3 Hallinto 5 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylintä päätösvqltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi. Kuntayhtymällä on yhtymähallitus. Lisäksi yhtymähallitus voi tarvittaessa asettaa toimialakohtaisia johtokuntia/toimielimiä määräajaksi tai tiettyä tehtävää varten. Ellei johtokuntia tai vastaavia ole asetettu, hoitaa yhtymähallitus niiden tehtäviä, ellei tehtäviä ole siirretty viranhaltijoille. 4 5 Yhtymävaltuusto 6 Yhtymävaltuuston jäsenten valinta Yhtymävaltuustoon valitsevat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta kukin neljä edustajaa/ Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat kukin kolme/ Sipoon kunta kaksi ja Pornaisten kunta yhden jäsenen sekä kukin jäsenkunta kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu. Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä. 7 Aänivolto 7 Jäsenten äänivalta Äänivalta yhtymävaltuustossa määräytyy siten, että kullakin jäsenkunnalla on edustajiensa lukumäärää vastaava äänimäärä, joka jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenkunnan edustajien kesken.
8 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto'on päätösvoltameft; kun vähintään puolet (1/2) jäionistä on läsnä-ketot*. scssajo otto hoidan odustamanso äänimäärä on vähintään 11/21 osaa koko äänimaaf.asta- Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä. 9 Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa. Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain (410/2015) 14 :ssä, jota noudatetaan soveltuvin osin. Tämän lisäksi yhtymävaltuuston on l) viimeistään kesäkuussa käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samain kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; 2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähalli- (ukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta; 3) marraskuun loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, ottaen huomioon yhtymäkonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi; Lisäksi yhtymävaltuusto: 4) valitsee yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan; 5) asettaa tarkastuslautakunnan ja valitsee tilintarkastajat / tilintarkastusyhteisön tarkastuslautakunnan esityksestä; 6) hyväksyy kuntayhtymälle määräajoin yhtymästrategian; 7 ) hyväksyy kuntayhtymän hallintosäännön; 8) valitsee kuntayhtymän johtajan; 9) käsittelee muut hallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat 3 luku Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja 5 5 Yhtymähallitus 10 Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä Yhtymähcil!ituk&G55a on 9 JäGontä ja hqnkiiökohtais^ litsqo yhtymävottuuoton t&w astoovaksi ajal(gi. i. Jotka yhtymävoltuusto VQ Yhtymähallituksessa on 9 jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet yhtymävaltuusto valitsee yhtymävaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymävaltuusto nimeää jäsenistä vatitusts puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (l) ääni. Jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien edustavuus yhtymähallituksessa toteutetaan siten, että kunkin jossakin jäsenkunnassa valtuustopaikkoja saaneen rekiste^
röidyn puolueen osuus yhtymähallituksen paikoista määräytyy puolueen kaikissa jäsenkunnissa edellisessä kunnallisvaaleissa yhteensä saaman äänimäärän ja kunkin valtuustopaikkoja saaneen yhteislistan osuus kuntakohtaisen äänimäärän mukaan siten, että osuudet lasketään kunnallisvaalilain mukaan laskettujen vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä (ns. d Hondtin suhteellisuusperiaate). Lisäksi on otettava huomioon naisten ja miesten tasa-arvasta annetun lain asettamat vaatimukset. 11 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää ja käyttää kuntayhtymän puhevaltaa sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa, siltä osin kuin se ei kuulu yhtymävaltuustolle tai laista ei muuta johdu. Yhtymähallitus valmistelee yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka kuntalaissa tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai tarkastuslautakunta on valmistellut. Yhtymähallitus vastaa yhtymävaltuuston päätösten laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta. Muista yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta Ja kootlekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa toimikuntia tai jaostoja/ joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä, Lisäksi yhtymähallitus voi tarvittaessa asettaa toimialakohtaisia johtokuntia/toimielimiä määraajaksi tai tiettyä tehtävää varten. Ellei johtokuntia tai vastaavia ole asetettu, hoitaa yhtymähaliitus niiden tehtäviä, ellei tehtäviä ole siirretty viranhaltijoille. Yhtymähallitus voi tarvittaessa muuttaa kuntayhtymän organisaatiota. 6' PäätösvQlto Yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymän hokintosäännön, vuotuiseotalousarvion, tilinpäätök&on jo määräajoin kuntayhtymän kchittämi55uunnttgtfr!qn/ päättää vagtuuvopaudon myöntämi50 itä, päättää virkojen perustamisesta sekä väiitsco-ybty-mä-b^ituksqn puhqonjoh. to^on; var.opyj= <3njohtajQnja kuntayhtymän tilintarkastoiot. Muilta os^-el-let fatsta muuta johdu, kunt-äy^y-^än päätäntävaltaa käyttää yhtymä h ali itus sekä kuntayhtymän toimintaöäännössä määritellyissä tapauksissa viran- Ja toimenhaltijat. S-4 12 Nimenkirjoitusoikeus Yhtymähallitus valvoo kuntoyhtymän ctuo, cdu5too'kuntayhtymää jo tqkoo Gon puolesta sopimuköqt, mikäli no korikovot l<' )ko kuntayhtymää tai merkitsevät 5itoutum45to'tatousorviovuotta pitcmpiaiko!5jin to!oudcl!t5iin VQlvoittQisiin. MUUGGQ tqpouksqqqd yhtä oppilaitosta tai toimialaa koskevat &opimuk50t tckgc y^yfnävältuugton määnttofomän tulosoluoon osinnjqs. Kuntayhtymän nimen kirjoittavat yhdessä kuntayhtymän johtako jo toious }a-hallintoiohtaj3. Yhtä oppiloitosto toi toimioloo ko5kcvj&50 05ioi55a yhtymöva(tuu&ten-määf^te4emän tuloöalu een esimieheltä on itsenäinen nimenkirjoitusoikeus. Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. 13 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä ja muista johtajaa koskevista asioista määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 4 luku Muut toimielimet 14 Muut toimielimet Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. Yhtymähallitus voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. 5 luku Omistajaohjaus 15 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtyman talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuudet. 16 Konserniohje Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Konserniohje ja siihen tehtävät muutokset on sovittava neuvottelumenettelyssä ennen niiden hyväksymistä yhtymävaltuustossa. 34uku-4 luku Talous ja toiminnan rahoitus sekä hallinnon ja toloudon tofkastus S- 17 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän Pperuspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän on vahvistanut yhtymävaltuusto. Kuntayhtymän tilinpäätöksessä investointeihin kirjatut valtionosuudet eivät vaikuta peruspääoman jakautumiseen kuntien kesken. Yhtymävaltuusto päättää uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttä laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta pääomasta. Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ilmenevät kuntayhtymän ylläpitämästä rekisteristä jäsenkunnittain eriteltynä. 10 Jäsonkunticn oiuudot ja voituu 18 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkunnan osuu!; kuntovhtvmän varoihin nplf-i "-rtiiu.. "i-. ;- :- poruspäaomaosuuldion suhtoosso. Kuntalain 83 5:scä tarkoitqttujcn m omaoguukcicn suhtoogqa. Jäscnkuntion pcruspääomao5uudot ili retty pykälään 17. iy*nv :eisto määräytyvät peruspaci hstä rekisteristä. Siir- Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. H-& 19 Talousarvioja-tateussuunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman marraskuun loppuun mennessä. TalouQorvtO on toimitottovo jäsgnkunnillo tiodokgi ennen es-ianomaisen voroinhoitovuodon Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustalle ja jäsenkunnille viimeistään 15. 11. mennessä. Talousarviovuoden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava palvelujen käytössä tai talouden yleisissä perusteissa jo tapahtuneisiin tai odotettavissa oleviin muutoksiin. 20 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmäjolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. -21 Tilinpäätös ja toimintakertomus Kultakin tilikaudelta laaditaan kuntalain edellyttämä tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka on saatettava yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessa. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tarkastuskertomus toukokuun loppuun mennessä. Tilinpäätöstiedot onnotaan jasqnkunnillo tilikoutto seuraavan helmikuun loppuun mcnnoisä. Tässä yliviivattu kohta on siirretty kohtaan 28 22 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 :n mukaisesti. ^^ - 23 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. M-& 24 Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Käyttötalous-ja tuloslaskelmaosan menot katetaan rahoituslainsäädännön mukaisella rahiotuksella, valtionosuuksilla, EU-Ja muulla hankerahoituksella, opetus-ja koulutuspalvelujen sekä muiden palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla ja muilla tuloilla vakiolta tulcvallo yksikköhinnai^a ja kuntayhty-män om. iua tutoilla. Valtiolta tuleva rahoitus sisältää sekä laskennallisen valtionosuuden että kunnilta perityn asukaskohtaisen kuntaosuuden. Kuntayhtymä veloittaa kuntia sopimusten mukaisesti erikseen sovittujen opiskelijahuoltopalvelujen tuottamisesta. Tuloslaskelman tilikauden yli-/alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. 4-5- L 25 Investoinnit ja pääomarahoitus tien rohoittaminen Korvausinvestoinnit rahoitetaan kuntayhtymän omalla rahoituksella.
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta uus-ja laajennusinvestointeihin valtionosuutenä. Investointivarauksin, rahastoin, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Kuntien rahoitusta käytetään vain erikseen niin sovittaessa. 4*4 26 Rahastot Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja. Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. W-^ 27 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 28 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä. 5 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 28 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan 3 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 1S-. 29 Hallinnon ja talouden tarkastominon tarkastus Kuntayhtymän hallinnon ja talouden t3rl:3;tnmikuntalaissa (365/35) ja ffta rtavbf 'kostu&säännöggö- :'ä on säädöt Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä. Yhtymavaltuucto valitsoo vhdon tai ut-imman-tau ishollinnonja tploudcn tilint kastajia) tai yhtqisöjä. ajion tuloc olio 3-luku 6 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 4&- 30 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamioosta oäättävat-ia yhtymävaltuugto päättää tykson kuctonnustefl-ti hunnille niiden pcruspääo soon GQkä sitoumuctqn t; vcluolligja Guorittomaon oro^ E-)< tarvita loppugqlvi- -><»t6«- 3)a suurempi, ji :510n GUhtCOGGO. lymyman purliautucsia enjootaan JäGon. ovat Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta
sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tan/ittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa. Yksittäisellä jä5cnkunno)lo on Otkous Qrota kuntayhtymägtä sitqn k-yifi-kyf^atetssa on &äädotty. Jäsenkunta voi erotessaän kuntayhtymästä toi muutoin (uovuttoa joflokin m-fctytie->ä- GQnkunnalJo osuutcnsci-kuntayhtymän voroisto ti5!onomoi5tcn kuntien kc5kcn GovituGta kor vouk5g-&to. MUUSGQ topq ukgoeiqo Qroavallo jäqcnkuftnahe palautetaan peruspääomao yhtymävaltuuston päättämä määrä. Tässä yliviivattu kohta on siirretty 2 :ään 31 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. 32 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Helsingin hallinto-oikeudessa, 4 luku 6 luku Voimaantulo 33 30 Voimaantulo Ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan x. x. 2017 ja sillä kumotaan 1. 8. 2015 voimaan tullut perussopimus. Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tämä perussopimus on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuuston XX, Keravan kaupunginvaltuuston XX, Mäntsälän kunnanvaltuuston XX, Nurmijärven kunnanvaltuuston XX/ Pornaisten kunnanvaltuuston XX, Sipoon kunnanvaltuuston XX ja Tuusulan kunnanvaltuuston XX tekernillä yhtäpitävillä päätöksillä.