Avoin tiede ja tutkimus hankkeen strategiaryhmän 18. kokous

Avoin tiede ja tutkimus hankkeen strategiaryhmän 18. kokous Aika: 29.9.2017 klo 10-12 Paikka: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kokoushuone Kalevala, Meritullinkatu 10, Helsinki Kutsutut: Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö (puheenjohtaja) Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö (varapuheenjohtaja) Virve Hokkanen, ympäristöministeriö Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto Kai Husso, työ- ja elinkeinoministeriö Seppo Kangaspunta, työ- ja elinkeinoministeriö Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Kimmo Koski, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Sari Löytökorpi, valtioneuvoston kanslia Heikki Mannila, Suomen Akatemia Anne Miettinen, liikenne- ja viestintäministeriö Tuomo Mäki, valtiovarainministeriö Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö Suvi Ryynänen, maa- ja metsatalousministeriö Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tuire Santamäki-Vuori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hanna-Miina Sihvonen, sisäministeriö Viveca Still, opetus- ja kulttuuriministeriö Timo A. Tanninen, sosiaali- ja terveysministeriö Tuuli Toivonen, Open Knowledge Finland ry Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto Pirjo-Leena Forsström, CSC Tieteen tietotekniikan keskus (pysyvä asiantuntija) Anne Kauhanen-Simanainen, valtiovarainministeriö (pysyvä asiantuntija) Anne Björklund, CSC Tieteen tietotekniikan keskus (sihteeri) Vierailijat: Jukka Haapamäki, OKM Anu Nuutinen, Suomen Akatemia Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto 1

Liitteet: Liite 2: Edellisen kokouksen muistio Liite 3: Tutkijan meritoituminen Liite 4: Datanhallinnan ja laskennan kehitysohjelma Liite 5: Tutkimustietovarannon tilannekatsaus Liite 6: Lakiuudistusten kokonaistilanne Liite 7: Avoimen tieteen foorumi Liite 8: FinElib-tilannetietoa ASIALISTA 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Kokouksen puheenjohtaja Juha Haataja avasi kokouksen ja toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi. Esityslista hyväksyttiin ilman lisäyksiä tai muutoksia. 2. Edellisen kokouksen 30.5. pöytäkirja, Liite 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjaan ei ollut huomauttamista ja se hyväksyttiin sellaisenaan. Keskusteluasiat: 3. Tutkijan meritoituminen ja kannusteet (Eeva Kaunismaa), Liite 3 Keskusteltiin komission työryhmäraporteista. Opetusneuvos Eeva Kaunismaa opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli EU-komission työryhmäraportteja aiheesta Avoimuus tutkijankoulutuksessa ja uralla. Raporteissa käsitellään mm. tutkijoiden koulutusta, uralla etenemistä, liikkuvuutta, rahoitusta ja palkitsemisjärjestelmiä. Avoimen tieteen asiat ovat nousseet vahvasti agendalle (esim. Open Science Policy Platform). Raporteissa esitetyt asiat ovat suosituksia ja toiveita hyvistä käytännöistä. Korkeakoulut ovat itsenäisiä ja tekevät omat ratkaisunsa. Päätösvalta on niin delegoitu ja tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien käsissä. Tarkoitus on 2

levittää tietoa ja pyrkiä ohjaamaan ehdotusten ja suositusten suuntaan. Tässä on kyseessä vain pehmeät keinot. Paljon pyritään sopimaan kansallisesti. Tässä ohjataan esimerkeillä. Suomi on ehkä kehityksessä vähän edellä. Yksittäisiä esimerkkejä on. Muuten tilanne on hyvin heterogeeninen. On keskusteltava siitä, mitä voidaan tehdä kansallisella tasolla. Raportti: Providing researchers with the skills and competencies they need to practise Open Science Raportin suositusten mukaan avoimuuden politiikkoja on vahvistettava, Tarvitaan ohjeistusta avoimuuden toimeenpanoon ja toimenpiteitä avoimuuden edistämiseksi tutkijoiden koulutuksessa. Avoimuuden politiikat jakautuvat KV-tason, EU-tason ja kansallisen tason sekä institutionaalisen tason politiikkoihin. Miten yhteiskunnassa avoimuus nostetaan keskusteluun ja miten se saadaan paremmin esille tutkijan koulutukseen ja urakehitykseen? Esimerkiksi EU-tasolla on kokemuksia innovatiivisen koulutuksen tohtorikoulusta (Saltzburg), jossa noudatetaan yleisesti hyviä periaatteita. Lisäksi organisaatioilta tarvitaan tutkijoille tukea avoimuuteen. Linkki raporttiin: https://cdn1.euraxess.org/sites/default/files/policy_library/ecrtd_os_skills_report_final_complete_2207_1.pdf Raportti: Evaluation of Research Careers fully acknowledging Open Science Practices Raportti käsittelee mm. tutkijoiden rekrytointia, rahoitusta ja arviointia. Tutkijan arviointi liittyy edelleen vahvasti suljettujen lehtien julkaisuihin (viittausindeksit). Raportin suositusten mukaan mm. arviointia tulee monipuolistaa tutkimusprosessin eri vaiheissa. Avoimuuden tulee olla esillä rekrytoinneissa, uralla etenemisen arvioinneissa ja rahoituksen hakemisessa. EU-tason T&Ipuiteohjelmaan tulee osoittaa erityisrahoitusta ja velvoitteita avoimuuden edistämiseen. Linkit: https://euraxess.ec.europa.eu/jobs/charter https://cdn1.euraxess.org/sites/default/files/policy_library/osrewards-wgreport-final_integrated_0.pdf 3

Keskustelu: - Todettiin, että materiaalit ovat kiinnostavia ja niistä kannattaisi tiedottaa tutkijoille laajemman keskustelun herättämiseksi. - Todettiin, että European Open Science Policy Platform toimii aktiivisesti asiassa. Linkki: (https://ec.europa.eu/research/openscience/index.cfm?pg=openscience-policy-platform). - Esitettiin kommentti, että kohderyhmä tässä on kapea, kun koskee vain tutkijoita. Toimenpiteitä ja suosituksia tarvitaan kaikkien tutkimuksen tekemiseen osallistuvien keskuudessa. - Pohdittiin, miten tutkijoita saataisiin houkuteltua Suomeen. Onko tutkimusorganisaatioiden näkökulmissa jotain, mikä voisi innostaa hakemaan tänne tai tuomaan rahoitusta tänne? Toimintamallit ovat erilaisia, pystymmekö hyödyntämään positiivista fiilistä. - Todettiin, että tässä on sen verran uusi kenttä ja suuri muutos, että keskustelua on jatkettava. Rahoitukseen ja käytäntöihin liittyen on käyty keskustelua Akatemian kanssa tutkijan CV:stä. UNIFI on käynnistänyt oman työnsä avoimuuden edistämiseksi. - Todettiin, että kun ministeriö tekee jotain, ne ovat suosituksia, yliopistot voivat päättää tahollaan. Ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen jatkuu. - Todettiin, että tilanne on tällä hetkellä se, että tutkijoille tulee aika ristiriitaisia viestejä. Vaatii pohdintaa, kun meillä on kansallinen JUFO-luokitus. Jos on tarkoitus luoda yhtenäinen kenttä, ei pitäisi viedä laitostasolle vaan tehdä asioita yhdessä yliopistojen kesken. 4. Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma (Anu Nuutinen), Liite 4 Keskusteltiin kehitysohjelman tavoitteista. Johtava tiedeasiantuntija Anu Nuutinen Suomen Akatemiasta esitteli datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelman rahoittamiseksi on puoliväliriihessä 2017 saatu päätös panostuksista, yhteensä 33 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on saatu rahoitusta kehittämisohjelman käynnistämiseen 2 milj. euroa. 4

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kesäkuussa 2017 datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmalle ohjausryhmän toimikaudelle 1.9.2017-31.12.2021. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Erja Heikkinen (OKM) ja asiantuntijasihteerinä Anu Nuutinen. OKM sopinut Suomen Akatemian kanssa kehittämisohjelman ohjaamiseen ja koordinointiin tarvittavasta työpanoksesta. Syksyn agendalla ovat erilaiset sidosryhmätapaamiset, tutkimusinfrastruktuurikomitea 26.10., selvitys tutkimuslaitosten datanhallinnan ja laskennan tarpeista, kehittämisohjelman viestinnän suunnittelu ja tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden työpaja 13.11. Ohjausryhmän seuraava kokous on tammikuussa 2018. Kehittämisohjelman tavoitteena on: Investoida datanhallinnan ja laskennan infrastruktuureihin ja niihin liittyviin palveluihin. o Päivittää infrastruktuurit kansainvälisen yhteistyön varmistamalle tasolle. o Parantaa tutkimuksen ja koulutuksen palveluita (ml. valtion tutkimuslaitosten huomiointi). o Toteuttaa hallitusohjelman digitalisaatiotavoitetta. Huomioida alan eurooppalainen kehitys Osaamistasoa nostamalla ja kyvykkyyksiä lisäämällä tukea julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän hyötyjä. Nuutisen mukaan kehittämisohjelmassa avoin tiede on keskeinen periaate. Keskustelu - Nuutinen totesi, että yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla: korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset. - Todettiin, että hanke on saanut merkittävää rahoitusta, josta osa varataan osaamisen kehittämiseen. Toteutukseen tarvitaan mm. ittyyppistä kompetenssia. Selvitystyö on käynnissä, mm. Turo Kilpeläinen KAMK:ista on saanut selvitystyön tämän osalta tehtäväkseen. - Todettiin, että kansalliset raportit on tunnistettu, priorisointia tarvitaan ja rajausta pitää tehdä. Huomioitava myös MyDatan mahdollisuudet: vaatii paljon yhteistyötä. 5

- Esitettiin kysymys, onko agendalla datan semanttinen yhteentoimivuus. Nyt dataa käsitellään siiloissa. Todettiin, että semantiikka ja käsitteistö on yhdistävä, olennainen mahdollistaja tässä teemassa. - Todettiin, että Kansalliskirjastolla on kuvailun ohjausvastuu (tietomallit, standardien kehittäminen, ). Tähän löytyy heiltä osaamista. Puheenjohtaja kiitti Anu Nuutista esityksestä ja totesi, että kaikkea osaamista pitää pyrkiä tässä hyödyntämään ja edistämään saatavuutta. Kommentteja ja kysymyksiä aiheesta voi lähettää Anu Nuutiselle (anu.nuutinen (at) aka.fi) tai Juha Haatajalle (juha.haataja (at) minedu.fi). 5. Tutkimustietovarannon tilannekatsaus (Jukka Haapamäki), Liite 5 Keskusteltiin tutkimustietovarantotyön etenemisestä. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki (OKM) esitteli toteutettavaa valtakunnallista tutkimustietovarantoa. Kokonaisuus liittyy tietovirtoihin ja tiedonkeruuseen. Suunniteltu tietovaranto kokoaa yhteen esimerkiksi julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita/projekteja ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja. Tutkimustietovarannon avulla voidaan yhdistää tällä hetkellä erilliset metatietovarannot toisiinsa. Tietovarantojen metatietojen yhdistäminen tutkimustietovarannossa tarjoaa yhden yhteisen, avoimen ja kattavan näkymän kaikkeen Suomessa tehtävään tutkimukseen, josta kuka tahansa voi hakea metatietoa. Tavoitteena on mm. koota ja välittää jo olemassa olevaa metatietoa, koordinoida niiden tietovirtoja ja edistää tietojen avaamista ja hyödyntämistä. Nykytilanteessa metatietoja kerätään hajautetusti useisiin paikkoihin, kuten korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden järjestelmiin, OKM:n tiedonkeruut, tutkimusaineisto- ja julkaisuarkistoihin, tutkimusrahoittajien rekistereihin, hankerekistereihin, tieteellisten kustantajien palveluihin, kirjastojen tietokantoihin. Toistaiseksi tiedot ovat olleet vaikeasti löydettävissä ja hyödynnettävissä. Eri tietovarantojen sisältämiä metatietoja ei ole linkitetty toisiinsa eikä tarjolla ole yhtä yhteistä näkymää Suomessa tehtävään tutkimukseen. Toteutettavan tutkimustietovarannon tavoitteena on mm. yhdistää tällä hetkellä erilliset metatietovarannot toisiinsa, koota ja välittää jo olemassa olevaa metatietoa (ei lisätä tiedonkeruita tai raportointia), tarjota väylä 6

tutkimustiedon lähteille, luoda yhteinen, avoin ja kattava näkymä Suomessa tehtävään tutkimukseen, koota ja yhdistellä tutkimusta kuvaavia metatietoja siten, että ne ovat yhteismitallisia ja helposti hyödynnettävissä, tarjota menetelmä metatietojen sujuvaan siirtoon ja hyödyntämiseen erilaisissa palveluissa ja prosesseissa ja vähentää samojen tietojen syöttämistä käsin useaan paikkaan. Tutkimustietovarannon toteuttaminen tulee helpottamaan tutkijan työtä, tutkimuksen hallinnollinen ohjaus helpottuu ja tutkimuksen vaikuttavuus lisääntyy. OKM on asettanut vuosille 2017-2020 tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät. Johtoryhmän puheenjohtaja on Erja Heikkinen (OKM) ja ohjausryhmän puheenjohtaja on Jukka Haapamäki. Sekä johto- ja ohjausryhmän sihteerinä toimii Hanna-Mari Puuska (CSC). Ohjausryhmän tehtävä on ohjata tutkimustietovarannon kehittämistä sekä toimeenpanna valtakunnallista yhteistyötä tutkimustietojen hallinnassa. Ohjausryhmä kokoontuu 5-7 kertaa vuodessa. Lisätietoa tutkimustietovarannosta ja ohjausryhmien kokoonpanoista: https://wiki.eduuni.fi/display/cscttv/tutkimustietovaranto Keskustelu: - Todettiin, että yhteentoimivuuden haaste on merkittävää. Mitkä voisivat olla ne välttämättömät ehdot, että saadaan kaikki toimimaan? - Todettiin, että kokonaisuus on todella iso. Tarvitaan osaamisen kehittämistä, tunnisteet ja tietomallit ja koko ketju pitkäaikaissäilyttämiseen. - Todettiin, että vielä isompi muutos tarvitaan toimijoiden keskuudessa ja prosesseissa. - Todettiin, että tässä on mahdollisuus lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta. Voitaisiin tarjota käyttöliittymät esim. myös toimittajille. Tämä lisäisi tutkimustulosten näkyvyyttä. - Todettiin, että keskiössä on tässä nyt tutkimushanke. Hanke on lyhytkestoinen ja väliaikainen. Olisi hyvä miettiä, miten ihmisen historia näkyy tässä kokonaisuudessa. Puheenjohtaja kiitti Haapamäkeä esityksestä. Kommentteja ja kysymyksiä tutkimustietovarannosta voi lähettää Jukka Haapamäelle (jukka.haapamaki (at) minedu.fi). 7

6. Lakiuudistusten kokonaistilanne (rinnakkaistallennus, tietosuoja, tekijänoikeusdirektiivi) (Sami Niinimäki ja Maria Rehbinder), Liite 6 Keskusteltiin mahdollisista vaikutuksista oikeusvarmuuteen tutkimuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 15.12.2016 varatuomari Marja-Leena Mansalan arvioimaan, miten parhaiten edistettäisiin tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamista julkisiin arkistoihin, julkaisujen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Selvityksen mukaan tekijänoikeuslakiin tulisi lisätä säännös, jolla rajoitetaan tieteellisen julkaisun alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan oikeutta luovuttaa kaikki julkaisuun liittyvät taloudelliset oikeutensa määräämättömäksi ajaksi. Säännös mahdollistaisi sen, että tutkijoilla olisi mahdollisuus antaa julkaisunsa yliopiston tai muun julkisen toimijan ylläpitämään ei-kaupalliseen tietokantaan. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-263-461-0. OKM lähetti 19.6. 113 organisaatiolle lausuntopyynnön selvityksestä. Ylitarkastaja Sami Niinimäki (OKM) esitteli lausuntopyynnön tuloksia. Lausunnoista saatiin mahtava tietopohja asian jatkokäsittelylle. Niinimäen mukaan selvitys on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Lausunto.fi-palvelun kautta saatiin määräaikaan mennessä 65 lausuntoa. Yksi lausunto tuli OKM:n kirjaamoon. Lausunnot ovat luettavissa osoitteessa: https://www.lausuntopalvelu.fi. Uudella säädöksellä on tarkoitus vahvistaa tutkijoiden tekijänoikeutta eikä mitään pakoteta tekemään. Muutos on mieto vaikutuksiltaan. Toimintaa ohjataan avoimuuden suuntaan rinnakkaistallennuksen kautta. Kaiken kaikkiaan selvittäjän ehdotus ratkaisuvaihtoehdosta sai vahvaa kannatusta. Lausunnon antajista selvittäjän ratkaisuvaihtoehtoa, muutosta tekijänoikeuslakiin, kannatti 50 vastaajaa, ehdotusta vastusti 12, kolme ei ottanut selkeää kantaa (esim. toivottiin vielä lisäselvitystä). Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kannattivat selvittäjän ehdotusta. Ammattiliitot, tekijänoikeusjärjestöt ja kustantajat eivät yhtyneet selvittäjän ratkaisuehdotukseen. 8

Kustantajien lausunnoissa esitettiin huoli kotimaisten kustantajien toiminnasta, mikäli ratkaisuehdotus viedään eteenpäin esitetyllä tavalla. Kielteisesti suhtautuvissa lausunnoissa oltiin lisäksi sitä mieltä, että kyseessä on tekijänoikeuden rajoitus, joka kohdistuu tekijöiden oikeuteen määrätä omasta perustuslain suojaamasta omaisuudestaan. Selvityksestä puuttuu tekijänoikeuksien omistajien eli tutkijoiden näkökulma. Puoltavissa lausunnoissa todettiin mm., että tekijänoikeuslakiin lisättävä säännös selkeyttäisi nykytilannetta huomattavasti, siitä tulisi kustannussäästöjä ja että esitetty ratkaisuehdotus rinnakkaistallentamisen edistämiseksi on hyvin perusteltu ja on hyvin linjassa avoimen tieteen päämäärien kanssa. Osassa lausuntoja arvioitiin, että ehdotettu muutos hankaloittaisi tutkijoiden pääsyä kansainväliselle tasolle. Niinimäki totesi, että tästä ei kuitenkaan ole evidenssiä. Niinimäki totesi, että on ehkä syntynyt väärinkäsityksiä siitä, että tämän piiriin halutaan tiedekirjat. Tämä ei kuitenkaan muuta tilannetta. TSV:n ja Kansalliskirjaston yhteinen KOTILAVA-hanke etsii ratkaisuja avoimen tieteellisen julkaisemisen rahoitukseen ja esim. kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-portaali (https://journal.fi) avattiin vuoden 2017 alussa. Lakitekninen esitys ei ole lopullinen malli. Asialle on kuitenkin jo vahva kannatus ja vahva tuki. Niinimäen mukaan asiaa on tarkoitus viedä eteenpäin tällä hallituskaudella. Todettiin, että rinnakkaistallentaminen on vain mahdollisuus, tarvitaan lisäksi tutkijoiden toimia. Muutos tulee parantamaan tutkijoiden asemaa ja lisäämään tutkijan päätösvaltaa. Tarvitaan myös organisaatioiden tuki. Keskustelu - Todettiin, että ehdotettu ratkaisuvaihtoehto on EU:n vaatimusten mukainen ja sillä on OKM:n vahva tuki. Vastaavanlaisia lakeja on jo muissa maissa, eivätkä uhat ole toteutuneet. - Todettiin, että Suomi on saanut mainetta rinnakkaistallentamisen edelläkävijämaana. - Todettiin, että tieteen vapaus, tietosuojalaissa, on oikein tulkittuna avointa tiedettä vahvistava. - Todettiin, että ainoa ratkaisu olisi kansallinen rinnakkaistallennusalusta. Suunta olisi isompia kokonaisuuksia kohti. 9

- Todettiin, että DSN on muuttumassa enemmän kustantajien suuntaan, uusi kustantajien lähioikeus, astuisi takautuvasti voimaan 20 vuodeksi. Platform-oikeus tulee vaikuttamaan kaikkiin avoimen tieteen julkaisualustoihin. - Todettiin, että Liber on ollut aktiivinen ja annettiin tiedoksi tiedonlouhintaan liittyviä linkkejä: 1. TDM Open Letter: http://libereurope.eu/blog/2017/09/26/liber-signs-open-letter-callingrevised-text-data-mining-tdm-exception/ 2. TDM-viestit pähkinänkuoressa: http://libereurope.eu/blog/2017/09/25/copyright-reform-help-us-ensureeffective-tdm-exception/ Tietosuoja ja tekijänoikeusdirektiivi Tekijänoikeusasiamies Maria Rehbiner Aalto-yliopistosta kertoi EU:n tietosuojauudistuksen tilanteesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnon ehdotuksista ja tarvittavista säännöksistä tietosuojalakiin OKM:n sektorin osalta. Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa (30.6.2017) yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudeksi tietosuojalaiksi. Lausuntoaikaa on annettu 29.9.2017 saakka. TATTI-raportti ja lausuntopyyntö on luettavissa lausuntopalvelu.fi:ssä osoitteessa: https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid =1d738195-b96a-47b8-8a74-6ddda342da60 EU:n tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25.5.2018. Asetus pitää sisällään monia uudistuksia tutkimuksen kannalta, joka on tutkimuksen kannalta hyvä asia. OKM katsoo lausunnossaan mm., että: tutkimuksen ja arkistoinnin toimintaedellytykset on turvattava tietosuojaasetuksen mahdollistamalla kansallisella lainsäädännöllä kattavasti. Sääntelyssä on otettava huomioon kansainväliset pyrkimykset avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen sekä mahdollisuus hyödyntää viranomaisten ja muiden toimijoiden laajoja tietoaineistoja tehokkaasti tutkimuksessa. Kansallisella lainsäädännöllä on luotava selkeyttä erityisesti tutkimuksen ja 10

arkistoinnin toimintakentän käsittelyperusteisiin. Suomen ei tule asettaa tietosuoja-asetusta tai sen kansainvälistä tulkintaa tiukempia vaatimuksia tietojen käsittelylle. OKM esittää myös vakavan huolensa ns. arkaluonteisten tietojen käsittelyoikeuden kattavasta sääntelystä. EU:n tietosuoja-asetus puhuu paljon käytännesäännöistä. Tämä antaa liikkumavaraa. Käytännesäännöt voidaan tehdä yhdessä esim. korkeakoulujen osalta. Tärkeätä on se, että resitaaleissa (artikloiden perustelut) kerrotaan, että tässä luodaan European Research Area ja noudatetaan yhdenmukaisuusperiaatetta. Suomen vaivoina ovat olleet tutkimuksen kannalta hankalat tulkinnat. Nämä eivät tule jatkossa haittaamaan. Tässä tullaan seuraamaan KV-ohjeistusta. Rehbinderin mukaan lausunnossa nojaudutaan vahvasti Ruotsin 515-sivuiseen lausuntoon (SOU 2017:50). Ruotsissa on laki tutkimusdatasta ja rekisteritutkimukselle käsittelyperuste. OKM:n toimialalla tarvittavat kansalliset säännökset tietosuojalakiin koskevat arkaluontoisten tietojen käsittelyä ja tutkimus- ja arkistokäyttöä. Kun arkaluonteisen tiedon käsittelyssä on kyse yleisen edun mukaisesta tieteellisestä tutkimuksesta, voidaan poiketa kyseessä olevan asetuksen säännöksistä, samoin kuin rekisteröidyn oikeuksista. Yleisen edun mukaisuutta on korostettava. Maria Rehbiner uskoo, että lopputulos tietosuojauudistuksesta on tutkimuksen kannalta hyvä. Puheenjohtaja kiitti Niinimäkeä ja Rehbinderiä esityksistä. Puheenjohtaja kiitti lisäksi Maria Rehbinderiä aktiivisuudesta ja hyvin tehdystä työstä ja totesi että lainsäädäntöpuoli on haastava. Pitää varmistaa, että asiat Suomessa toimivat. Päätösasiat: 7. Avoimen tieteen foorumi, (Pirjo-Leena Forsström) Liite 7 11

Tämänvuotinen Avoimen tieteen foorumi järjestetään kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa Helsingissä 16.11.2017. Foorumi pidetään pääosin suomenkielisenä. Pirjo-Leena Forsström esitteli foorumin alustavan ohjelman. Foorumin teemana on tänä vuonna Tiedon avoin saatavuus - Miten avoimuuden edistymistä voidaan johtaa, fokuksena tieteellinen julkaiseminen. Ohjelmassa on aiheena myös tiedekustantajien kypsyystasoselvitys, jonka tulokset saadaan foorumiin mennessä. Strategiaryhmä kommentoi paneelikeskustelun tiukkaa aikataulua. Todettiin, että paneelikeskustelu tulee viedä tiiviisti läpi ja aikataulu mahdollistaa vain lyhyet, tiiviit kommentit. Päätös: Strategiaryhmä hyväksyi ohjelman. 7.1 Avoimuuden palkinto Pirjo-Leena Forsström esitteli vuoden 2017 avoimuuden palkinto ehdotukseen liittyvää kutsua. Kutsussa pyydetään ehdottamaan palkittavaksi yhteisöä tai seuraa, jonka toiminta on edistänyt avoimuutta julkaisemisessa. Ehdotuksia pyydetään verkkosivun ja yhteistyöverkostojen kautta 31.10. mennessä. Strategiaryhmä tekee päätöksen palkittavasta ehdotuksesta marraskuun alussa viikolla 45. Päätös: Strategiaryhmä hyväksyi etenemisen esitetyllä tavalla. Tiedoksi: 8. FinElib-tilannetietoa (Kristiina Hormia-Poutanen), Liite 8 Johtaja Kristiina Hormia-Poutanen (Kansalliskirjasto) kertoi kustantajien kanssa käydyistä neuvotteluista. Vuonna 2017 FinELib on käynyt neuvotteluja mm. seuraavien lehtikustantajien kanssa 12

American Chemical Society, Elsevier, Emerald, Institute of Electrical and Electronics Engineers, Lippincott Williams & Wilkins, SpringerNature, Wiley-Blackwell. Neuvotteluilla pyritään kohtuullistamaan tilaushintoja, jotka ovat nousseet jyrkästi viime vuonna. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot maksoivat vuonna 2016 35 miljoonaa euroa tieteellisten julkaisujen e-aineistoista. Yksittäisistä kustantajista Elsevierille maksettiin eniten, yli 10 milj. euroa. Neuvotteluilla halutaan lisäksi lisätä tiedon avointa saatavuutta (OA). FinELib saanut lähes kaikilta tarjouksen, jossa mukana OA-julkaiseminen. Neuvottelut jatkuvat vielä mm. hinnasta, monissa tarjouksissa kokonaishinta vielä liian korkea, julkaistavien artikkeleiden määrästä, lisensseistä, OAjulkaisuprosessista. Elsevierin kanssa on päästy vihdoinkin sopimukseen kolmen vuoden neuvottelujen päätteeksi. Yksityiskohdista neuvotellaan vielä, mutta tämä on paras sopimus tähän mennessä. Hintoja on kohtuullistettu ja sopimukseen on sisällytetty OA-elementti. Hormia-Poutanen korosti, että tähän ei olisi päästy ilman tutkijoiden panosta. Hyvä että Suomessa oli kannanotot sekä tutkijoilla että organisaatioilla. Hyviä aloitteita tähän liittyen on ollut myös Saksassa ja Ruotsissa. Lehdistötiedote asiasta on työn alla. Hormia-Poutasen mukaan neuvotteluista on opittu mm. seuraavaa: kustantajat haluavat nähdä OA:n mahdollisuutena lisätuloon, jotkut kustantajat vähättelevät tutkijoiden halua siirtyä avoimeen julkaisemiseen, julkisella keskustelulla iso merkitys kustantajille, tavoitteet voi saavuttaa vain, jos on valmis kävelemään pois neuvottelupöydästä (tästä olemassa KV-esimerkkejä), kansainvälinen yhteistyö ja tiedon avoimuus tärkeää. Keskustelu - Todettiin, että on todella tärkeätä, että tultiin päätökseen ja on päästy tähän lopputulokseen. - Todettiin, että ACP-kustannukset ovat nousussa ja kokonaiskustannuksia on vaikea pitää kurissa. - Todettiin, että nyt pitää seurata mikä vaikutus näillä sopimuksilla alkaa olla. Ymmärrys vaikutuksista opitaan ajan kanssa. Lisätietoa sopimusneuvotteluista: https://www.kiwi.fi/display/finelib/tiedelehtien+sopimusneuvottelut 13

Puheenjohtaja kiitti Hormia-Poutasta ja muita neuvotteluihin osallistuneita ja myös tutkijoita, jotka olivat esittäneet kantansa. Asioita on todella hienosti edistetty yhdessä. 9. Vuoden 2017 kokousaikataulu Viimeinen kokous to 30.11.2017, Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6): KDK-ATT-hankkeiden yhteiskokous klo 13-14 ATT-strategiaryhmän oma kokous jatkuu samassa salissa (505) klo 14-15.30 10. Muut asiat Ei muita asioita. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.00. 14