Pohjois Savon biotalousosaajat Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopäätöksistä 28.11.2014 1
Sisällys 1. Biotalouden keskeiset osaamis ja kehittämistarpeet Pohjois Savossa... 2 1.1. Biotalouteen liittyvät kehittämisteemat... 2 1.2. Valittuihin teemoihin liittyvät osaamis ja kehittämistarpeet... 3 1.2.1. Orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka aineiksi... 3 1.2.2. Puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka aineena, puubiomassan kemiallinen hyödyntäminen 6 2. Suunnitelma, miten tunnistettuihin osaamis ja kehittämistarpeisiin voidaan vastata... 11 2.1. Orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raakaaineiksi... 11 2.2. Puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka aineena, puubiomassan kemiallinen hyödyntäminen... 12 3. Suunnitelma alueellisten oppimisympäristöjen kehittämisestä ja hyödyntämisestä... 14 1. Biotalouden keskeiset osaamis ja kehittämistarpeet Pohjois Savossa 1.1. Biotalouteen liittyvät kehittämisteemat Helmikuussa (5.2.) järjestettiin Pohjois Savon biotalousosaajat hankkeen aloitusseminaari. Seminaariosuuden jälkeen työskentelyä jatkettiin työpajoissa, joiden tavoitteena oli tunnistaa ja priorisoida biotalouden edistämiseen liittyviä kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia Pohjois Savossa. Työskentelyn pohjana oli hankkeessa tehty esiselvitys, johon koottiin maakunnan strategioista ja kehittämisohjelmista sekä avainhenkilöiden haastatteluiden pohjalta biotalouteen liittyviä maakunnan kehittämistavoitteita (liite 1). Työpajan tulosten pohjalta valittiin kehittämisteemat, joihin Pohjois Savon biotalousosaajat hankkeessa keskityttiin. Eniten kannatusta saivat seuraavat kehittämisteemat: 1. Edistetään puun hyödyntämistä uudenlaisena raaka aineena, puukuidun kemiallinen hyödyntäminen 2. Karjatalouden lantaongelman ratkaiseminen (ml. maatilan omien ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen, biokaasutuslaitosten perustaminen) 3. Edistetään ja kehitetään puun jatkojalostusta energiakäyttöön (esim. pelletit, kaasu ja nestemäiset biopolttoaineet) 4. Orgaanisten materiaalien kierrätyksen ja hyötykäytön kehittäminen energiaksi ja biomateriaalien raakaaineiksi 5. Asutusalueiden uusiutuvan, hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksien ja toteuttamistapojen selvittäminen (aurinko, tuuli, maa/vesilämpö, ilmalämpöpumput) 6. Maakunnan energiatekniikan osaamiskeskittymän vahvistaminen 7. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen (mm. yhteistyön helpottaminen T&K toimijoiden kanssa, yhteistyö markkinoinnissa, tuotteistamisessa ja viennin edistämisessä) 2
8. Energiapuun / puubiomassan saatavuuden, toimitusvarmuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen 9. Metsäluontoon perustuvan yritystoiminnan edistäminen 10. Maatalouden uusien toimintatapojen ja mallien sekä yritysmuotojen edistäminen ja mallintaminen maataloudessa 11. Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen maataloudessa 12. Lähiruoan käytön edistäminen ja markkinoille saaminen Näistä valittiin teemoja hieman yhdistellen seuraavat kaksi kehittämiskohdetta, joihin Pohjois Savon biotalousosaajat hankkeessa keskityttiin: Puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka aineena, puubiomassan kemiallinen hyödyntäminen uusien korkean lisäarvon jalosteiden kehittäminen biomateriaaleiksi puun jatkojalostus energiakäyttöön (esim. kaasu ja nestemäiset polttoaineet) Orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka aineiksi esim. karjanlanta, puhdistamolietteet, biojätteet, teollisuuden orgaaniset jätevirrat yms. lannan sekä muiden bioenergiajakeiden energiankäyttö ja jalostustapojen kehittäminen Jälkikäteenkin arvioituna nämä teemat ovat perusteluja kehittämiskohteita Pohjois Savossa. Molempiin teemoihin liittyen maakunnassa on osaamista, toimijoita sekä raaka ainepotentiaalia ja teemoihin kytkeytyvää yritystoimintaa (metsätalous, puunjalostus, maatalous, elintarviketeollisuus). Valittujen teemojen osalta tilanteet ovat hyvin erilaisia: puubiomassan uusien hyödyntämismahdollisuuksien osalta ollaan paljolti vasta T&K vaiheessa ja tutkimusta tarvitaan vielä paljon ennen laajamittaista kaupallista tuotantoa. Orgaanisen jätteen hyödyntämisen osalta jotkut hyödyntämismuodot (esim. biokaasutuotanto) ovat jo mm. teknologian osalta hyvin valmiit, mutta tuotannon laajamittaiseen edistämiseen tarvitaan muita tuki ja kehittämistoimenpiteitä. (ks. laaja yhteenveto 5.2. pidetystä seminaarista sekä työpajatyöskentelyn tuloksista: http://biotalousosaajat.blogspot.fi/2014_02_01_archive.html) 1.2. Valittuihin teemoihin liittyvät osaamis ja kehittämistarpeet Työpajassa valittuihin kehittämisteemoihin perehdyttiin hankkeessa opintokäyntien sekä seminaarin kautta. Näiden pohjalta osaamis ja kehittämistarpeita tunnistettiin ja koottiin teematyöpajoissa. 1.2.1. Orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka aineiksi Opintokäynnit: Kuopion biotehdas 24.4. (ks. yhteenveto http://biotalousosaajat.blogspot.fi/2014/05/kooste 2442014 opintokaynnista.html) Bioenergian oppimisympäristö Biosampo ja maatilamittakaavan biokaasulaitos Juvan Bioson Oy 7.5. (ks. yhteenveto http://biotalousosaajat.blogspot.fi/2014/05/kooste 752014 opintokaynnista.html) Sybimarin suljetun kierron konsepti ja ST1:n Bionolix laitos 13. 14.5. (ks. kooste http://biotalousosaajat.blogspot.fi/2014/06/koonti 13 145 opintokaynnista.html) Teematyöpaja 5.6. (ks. kooste http://biotalousosaajat.blogspot.fi/2014/06/v behaviorurldefaultvmlo.html) 3
Työpajassa tunnistetut kehittämistarpeet Biokaasutuotantoon liittyviä haasteita, ongelmia ja kehittämistarpeita koottiin toimija ja prosessikarttaan (ks. kuva 1). Informaatio ohjaukseen eli mm. neuvontaan ja koulutukseen tunnistettiin liittyvän seuraavia haasteita: biomassatiedon saatavuus on rajallista, joten eri vaihtoehtojen hahmottaminen on vaikeaa mahdollisuuksien tunnistamisen ja tuntemuksen puute maatiloilla, tarvetta koulutuksen ja neuvonnan lisäämiseen investointia suunnitteleville kohdennettua tietoa ja osaamista keskeisen tiedon löytämiseksi tietoviidakosta tiedon ja hyvien esimerkkien puute laitoksen toteuttajan näkökulmasta tarvitaan osaajia yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamisalueiden välimaastosta, esim. yhteistä opetusta ns. kielikurssit käyttöön Investointien rahoitukseen liittyviä haasteita: biokaasulaitosinvestoinnin korkea hinta ja pitkä takaisinmaksuaika monimutkaiset energia ja ilmastotuet, hankala suunnitella investointia pitkällä aikavälillä tukikeinojen riittämättömyys biometaanituotannolle biokaasusähkön takuuhintalain ala raja (100kVA) rajaa suurimman osan maatiloista pois investointitukiin tarvitaan selkeyttä ja valtakunnallisesti yhteneväisiä linjauksia investointien kehittämisrahoituksiin prosessimainen ajattelutapa (eli ei liian jäykät ehdot, jos esim. suunnitelmia joudutaan muuttamaan kesken prosessia) Suunnittelua ja käyttöä ohjaavan sääntelyn haasteita: lupakäytäntöihin kaivataan valtakunnallisesti yhteneviä linjauksia uusia energiatuotteita pidetään uhkana nykyisille tuottajille (esim. liikennepolttoaineet) veroedut puuttuvat sääntelyn selkeyttäminen, omituisuudet pois (esim. hoitokalastuksen saaliina saatua roskakalaa ja kalastuksen sivuvirtana saatua roskakalaa käsitellään lainsäädännössä eri tavoin) sääntelyn helpottaminen ja keventäminen 4
yli 50 kva:n piensähköntuotannosta joudutaan maksamaan sähkövero ja siirtomaksu myös omasta kulutuksesta, minkä seurauksena 50 100 kva:n laitoksia ei ole eikä tule tarvitaan osaamista myös viranomaisille (esim. palo ja pelastusviranomaisille, miten biokaasulaitaoksiin tulisi suhtautua) Laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä haasteita: toimivien teknologisten ratkaisujen tunteminen ja prosessilaitteiden valinta laitosta perustettaessa mittalaiteteknologian luotettavuus toimijoiden yhteistyö ja verkostot, esim. suunnittelijat ja laitetoimittajat olemassa olevien ja suunnitteilla olevien laitosten verkostoituminen, jaetaan osaamista mm. toimivista ja toimimattomista ratkaisuista (vai ovatko yrityssalaisuuksia?) bioenergiayrittäjyyden mahdollisuuksien kartoitus ja yrittäjyyden lisääminen (eli laitoksen toiminnasta vastaisi erillinen yrittäjä, ei osa maatilan/maatilojen toimintaa), vaihtoehtona myös biokaasuosuuskunnat Laitoksen käyttöön ja ylläpitoon liittyviä haasteita: laitosten ylläpito ja prosessin tuntemus, tarvitaan koulutusta ja neuvontaa tiloille laitoksen ajossa tarvitaan käytännön ongelmanratkaisukykyä, tarvitaan osaavia laitosmiehiä Syötteisiin liittyviä haasteita: biohajoavien jätteiden pienet määrät ja hajanainen sijainti maatalouden osalta erilliskerätyn kotitalousjätteen huono laatu (tarvitaan neuvontaa ja käsittelyprosessien kehittämistä) kalabiomassan (hoitokalastussaaliin) hyödyntämisketjun kehittäminen Syötteiden prosessointiin ja tuotantoon liittyviä haasteita: prosessien hoidon ja ylläpidon kehittäminen toimintavarmaksi biokaasuprosessin analyysipalvelut (tällä hetkellä ei tarjolla kotimaisia palveluita prosessien analyysiin ja korjaamiseen) hivenaine/ravinnelisän tarjonta puuttuu Suomesta prosessin stabiili operointi on line mittausparametrit biokaasuprosessista/kaasulinjasta Lopputuotteiden jakeluun ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita: liikennepolttoaineen vähäinen kysyntä ja harva jakeluverkosto biokaasusta tuotettavaa sähköä ei voi myydä tai antaa esim. naapurille vaan se on myytävä sähköyhtiölle lämmönkulutuskuorman puute maaseutualueilla rajoittaa biokaasupohjaisen CHP:n käyttöönottoa ylijäämälämmön hyödyntäminen paikallisesti teollisten sivujätevirtojen ympäristölupaehdot voivat rajoittaa peltolannoitekäyttöä biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen osalta tarvitaan lopputuotteen käytön selkeyttämistä (yhteislaitokset) lannoitteella (käsittelyjäännöksellä) ei tällä hetkellä markkinoita Ehdotetut kehittämistoimenpiteet Ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistamisen jälkeen valittiin yhteisesti neljä kehittämistarvetta, jotka toisaalta koettiin keskeisimmiksi biokaasutuotannon edistämisen kannalta ja joihin toisaalta olisi mahdollisuus vaikuttaa myös Pohjois Savon tasolla ja jopa työpajaan osallistuneiden tahojen toimesta. 5
Ensimmäiseksi kehittämistarpeeksi valittiin maakunnallisen tahtotilan vahvistaminen ja varmistaminen biokaasutuotannon edistämiseksi. Tavoitteena olisi varmistaa eri toimijoiden ja hallinnonalojen tukitoimintojen koordinointi samansuuntaisiksi biokaasutuotannon edistämiseksi. Eri hallinnonaloilla tulisi myös tunnistaa keinot ja yhteistyömahdollisuudet biokaasutuotannon tukemiseksi. Tarvittava tuki voisi olla mm. investointitukia laitosten perustamiseen ja muiden, esim. ympäristöperustaisten tukien suuntaaminen. Taloudellisten tukien lisäksi tarvitaan myös muuta hallinnollista ohjausta, esimerkiksi suurten navettahankkeiden rakennus ja ympäristölupien myöntämisessä voitaisiin kannustaa lietteen prosessointiin biokaasulaitoksessa (esim. prosessoidulle lietteelle riittäisi pienempi levitysala). Tärkeää olisi myös hallinnollisten esteiden tunnistaminen ja poistaminen, esimerkiksi ympäristötukien tulisi olla yhteismitallisia sekä lannan että biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen peltolevitykselle. Toiseksi kehittämistarpeeksi nousi maatalousyrityksille suunnattu yrityskohtainen neuvonta ja koulutus. Investoinnista kiinnostuneet viljelijät tarvitsevat faktoja päätöksenteon tueksi sekä vertaistukea ja kokemustenvaihtoa muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Neuvonnan ja koulutuksen tueksi tarvitaan myös hyviä esimerkkikohteiden kuvauksia erilaisista biokaasulaitosten toteutuksista, sekä teknologisista että liiketoiminnallisista ratkaisuista (esim. omistajapohja ja ylläpito). Myös laskenta ja tietopalveluja tulee kehittää. Yrityskohtaisessa neuvonnassa ja ohjauksessa on tärkeää varmistaa toimijoiden riippumattomuus esim. laitevalmistajista. Neuvontapalveluiden tuottajina voivat olla esim. konsultti ja suunnittelutoimistot ja oppilaitokset. Kolmanneksi kehittämistarpeeksi nostettiin toimijoiden koulutus ja osaamisen kehittäminen. Kevään opintokäynneillä tunnistettiin, että toimijat vaihtavat hyvin vähän kokemuksia keskenään esim. toimivista teknologisista ratkaisuista ja usein asiat on opittava ns. kantapään kautta. Biokaasualan toimijat tarvitsevat osaamista mm. biokaasuprosessista ja siihen liittyvästä mikrobiologiasta, erilaisten syötteiden vaikutuksesta prosessiin ja prosessin stabiloinnista sekä toimivista teknologioista. Koulutuksen tulisi olla käytännönläheistä ja edistää toimijoiden verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa. Koulutus olisikin hyvä toteuttaa eri koulusateiden välisenä yhteistyönä. Neljänneksi kehittämistarpeeksi valittiin biokaasutuotantoa ohjaavan politiikan pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden edistäminen pitkällä tähtäimellä. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan mm. verotukseen, tukiin ja sääntelyyn. Tätä pidettiin erittäin tärkeänä tekijänä biokaasutuotannon edistämisessä, jotta pitkän tähtäimen investointeja uskalletaan tehdä. Toisaalta tähän vaikuttaminen maakunnan tasolla tai yksittäisten toimijoiden tasolla on vaikeaa, sillä monet toimintaa ohjaavat linjaukset tehdään joko valtakunnan tai jopa EU:n tasolla (esim. maataloustukien ehdot). 1.2.2. Puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka aineena, puubiomassan kemiallinen hyödyntäminen Tähän teemaan liittyen ei hankkeessa järjestetty opintokäyntejä, koska mahdollisia vierailukohteita ja toiminnassa olevia laitoksia on hyvin vähän emmekä päässeet niihin yrityksistä huolimatta vierailulle (esim. FORTUM, Joensuu) Teemaan syvennyttiin sen sijaan 7.10. järjestetyssä seminaarissa, jossa kuultiin kahden puubiomassaa jalostavan yrityksen esitykset (Metsä Group ja Green Fuel Nordic), sekä esityksiä tutkimuksen näkökulmasta: millaisia mahdollisuuksia puubiomassan jalostukseen liittyy. Seminaariosuuden jälkeen teematyöpajoissa tunnistettiin teemaan liittyviä osaamis ja kehittämistarpeita. (ks. kooste seminaarista, esitykset sekä työpajojen yhteenveto os. http://biotalousosaajat.blogspot.fi/2014/10/yhteenveto 710 seminaarista ja.html) 6
Työpajassa tunnistetut kehittämistarpeet Työskentelyn pohjana oli toimija ja prosessikartta (ks. kuva 2), johon tunnistetut ongelmat ja kehittämistarpeet sijoitettiin. Informaatio ohjaus Tiedot olemassa olevista bioraaka aineista, mm. biopohjaisista sivuvirroista, pitäisi saada helposti saataville esim. tietokantaan (Biomassa atlas) Tarvitaan laatusertifikaatit uusille tuotteille ja tuotantotavoille, ovat usein edellytys markkinoille pääsylle Biopohjaisten tuotteiden kestävyyskriteerit ovat liian tiukkoja suuren mittakaavan tuotannossa (esim. raaka aineiden jäljitettävyys) Kuluttajien tietämys, miten biojalosteiden kestävyys tuodaan esille kuluttajaviestinnässä Taloudellinen ohjaus Rahoituksen varmistaminen biotalousinvestoinneille ja uusille yrityksille Tukipolitiikan tarkoituksenmukaisuus: tuet eivät saa ohjata kehittämään kannattamatonta tuotantoa vaan lähtökohtana tulee olla liiketoiminnan kannattavuus ilman tukia Verotuksen ja tukien pitkäjänteisyys, varmuutta investointien toteutukseen Suhdanteiden vaikutus > vaikutus rahoitukseen, myös raaka aineiden hintoihin ja kannattavuuteen Hallinnollinen ohjaus Kansallisen kokonaisedun ajattelu ja etujen ajaminen EU:ssa, biojalostus tulee saada hyödyntämään kansallisia etuja (esim. biojalostuksella saadaan aikaiseksi kansallisesti päästövähennyksiä ja voidaan tuoda välillisesti helpotusta muille toimialoille) Pienille yrityksille REACH lupaprosessi ja muut vastaavat säädökset voivat olla liian vaativia ja kalliita ja tuotteita ei edes saada markkinoille. Tähän tarvittaisiin kansallista tukea pienille biojalostusyrityksille (esim. tuotteiden hyväksyttämiseen REACH prosessissa) Energiapolitiikka, esim. miten eri energianlähteitä suositaan tai verotetaan 7
Raaka aineen tuotanto ja logistiikka Koko ketju täytyy saada tehokkaaksi ja löytää kokonaisuuden kannalta optimaalinen toimintatapa (esim. missä varastointi, esikäsittely tms. kannattaa tehdä, myös mitta ja laatuvaatimukset) Kuljetuskustannusten pysyminen kohtuullisina, raaka aineen saaminen lähialueilta jalostamoille Suhdanteiden vaikutus raaka aineen saantiin Prosessointi ja jalostus Kun siirrytään T&K:sta kaupalliseen tuotantoon, miten varmistetaan, että skaalaus toimii? Miten tätä voidaan tukea, esim. osataanko valita oikea tuotanto ja jalostustekniikka? Prosessien optimointi niin, että maksimoidaan lisäarvo (esim. saadaan eniten arvokasta lopputuotetta) Yrityskumppanuuksien löytäminen, eri puun fraktioiden jalostajien yhteen saattaminen, jotta 100% puuraaka aineesta voidaan hyödyntää. Yhteistyö prosessiketjun eri vaiheisiin ja eri sivuvirtojen hyödyntämiseen Ympäristövaikutusten hallinta (laki sekä asiakkaiden vaatimukset) Lopputuotteiden myynti, kysyntä ja markkinat Asiakkaat tulisi saada mukaan jo varhaisessa vaiheessa T&K prosessiin, että osataan priorisoida, mitä kannattaa tuottaa ja mille on markkinoita Puuraaka aineen tuotanto Metsäinformaation tehokkaampi hyödyntäminen koko jalostusketjussa, keinona esimerkiksi biotalouden raaka aineiden tietokanta ja sen hyödyntäminen, tiedon kulku molempiin suuntiin tuottajilta jalostajille ja päinvastoin (mitä/millaista raaka ainetta tarvitaan ja mitä on tarjolla) Haasteena metsien yksityisomistuksen pirstaleisuus Raaka aineen korjaus, keruu ja kuljetus Tarvitaan paljon uusia osaajia, työntekijöitä ja yrittäjiä puunhankintaketjuun, n. 15%:n lisäys nykyiseen työntekijämäärään Biojalostuksessa raaka aineen laatu on usein kriittinen tekijä, joten lopputuotteen asettamat raakaaineen laatuvaatimukset tulee ottaa huomioon jo korjuuvaiheessa, esim. eri puulajien ja muiden puun ominaisuuksien tarkempi tunnistaminen jo korjuuvaiheessa Jos oksat yms. nyt vähemmän arvokkaat puun osat muuttuvatkin arvokkaammaksi raaka aineeksi, tarvitaan uudenlaisia korjausmenetelmiä ja laitteita Haasteena pirstaleisten palstojen hajanaisuus, puun korjuu on kallista Harvennustukien tärkeys pienpuun korjuussa, vaikuttaa raaka aineen tuotantoon Tulevaisuudessa tavoitteena hajautetun jalostuksen malli, jotta raaka ainetta ei kuljeteta enää pitkiä matkoja Raaka aineen kuljetusmuoto, edullisempi logistiikka Haasteena raaka aineen tasalaatuisuus, edellyttää hyvää laadunvarmistusta koko ketjussa Raaka aineen esikäsittely Terminaalitoimintaa tulisi kehittää, esim. raaka aineiden laadunvarmistus ja jaottelu eri käyttötarkoituksiin Tukin kysynnän väheneminen vähentää myös biojalostuksen raaka ainetta (mm. hake, puru) Sahojen sivuvirrat voidaan saada kuluerästä tuotoksi, jos niille löytyisi hyödyntäjä. Edellyttää kuitenkin, että sivuvirtoja hyödyntävät laitokset sijaitsevat lähellä sahoja Prosessointi ja tuotanto Laadunvarmistusosaamista tarvitaan koko prosessissa Eristetty tai puhdistettu uusi tuote, onko koko ketjuun tarvittava teknologia olemassa? Tarvitaan osaamista häiriötilanteiden hallintaan 8
Jatkojalostus lopputuotteiksi ja palveluiksi Tarvitaan vielä paljon tutkimusta ja tuotekehitystä nykyisten biojalosteiden jatkojalostamisessa uusiksi lopputuotteiksi Sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen (esim. ligniini) Tuotteiden myynti ja markkinointi Biotalouden brändääminen (esim. biotalous vrt. Cleantech) Myynti ja markkinointiosaaminen Vienti kansainvälisille markkinoille vaatii myös osaamista, markkinoiden tunteminen Tuotteiden lisäksi myös palveluiden ja osaamisen myynti kansainvälisille markkinoille Tuotteiden käyttö Tuotantoa ei vielä ole, joten ostaa ei vielä voi Ostajia ja kysyntää olisi esimerkiksi lainsäädännön takia, mutta ei ole vielä tuotantoa, mitä myydä Jos biotuotteilla korvataan jo markkinoilla olevia synteettisesti valmistettuja tuotteita, hinta ja tuotantomäärät, kannattavuus? Osaaminen myös uusien tuotteiden käyttöön Tutkimus (perus ja soveltava tutkimus) Tutkimuksella ja kehityksellä on keskeinen rooli juuri nyt, tavoitteena kehittää uusia tuotteita Tutkimuslaitosten akateeminen rahoitus riippuu julkaisuista, pitäisikö rahoitusperusteita muuttaa kannustamaan myös tuotekehitykseen NIH politiikka: miten muualla on ratkaistu ongelma, kaikkea ei tarvitse kehittää tai keksiä uudelleen itse Tarvitaan tutkimus, kehitys ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä, jotta saadaan koko osaamisketju kuntoon Ehdotetut kehittämistoimenpiteet Ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistamisen jälkeen molemmissa ryhmissä priorisoitiin kehittämistarpeet ja valittiin niistä kolme, joihin tulisi ensisijaisesti vastata, jotta biojalostukseen pohjautuvaa liiketoimintaa voitaisiin Pohjois Savossa edistää. Tutkimus ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä tukea tutkimustulosten kaupallistamiseen ja skaalaukseen kaupalliseen tuotantoon Yksi valittu kehittämistarve oli alueen tutkimus, kehitys ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö. Tätä voisi edistää esim. julkisten rahoittajien toimesta niin, että yhteistyötä suositaan mm. hankerahoituksessa. Ideoiden varastamisen riskiä voidaan pienentää tiukentamalla salassapitoa. Tarpeen mukaan tulee myös pohtia, pitäisikö paikallista osaamisverkostoa täydentää myös esim. LUKE:n, LUT:n ja VTT:n osaamisella. Yhteistyön lisääminen edellyttää ennen kaikkea asenteiden muokkausta niin, että yhteiset toimintaympäristöt saadaan käyttöön. Tarvittavia kehittämistoimenpiteitä ovat mm. yhteinen toimintaympäristön ja mallin rakentaminen olemassa olevien resurssien pohjalta. Näin verkosto voisi toteuttaa koulutusta, kehitystä ja tutkimusta yhdessä yritysten kanssa. Vastuutahoina tässä ovat tutkimus, kehitys ja koulutusorganisaatiot yhdessä työelämän ja avainyritysten kanssa. Myös poliittinen koneisto ja vaikuttajat on saatava asiasta tietoisiksi ja edistämään tätä tavoitetta. 9
Keskeiseksi kehittämistarpeeksi valittiin myös biojalostuksen prosessien ja toiminnan skaalaaminen tutkimusmittakaavasta kaupalliseen tuotantoon. Tähän tarvitaan mm. mallintamisen kehittämistä ja mallien kytkemistä kokeellisen toimintaan. Tämän tavoitteen osalta kehittämistoimenpiteet ovat osin samoja kuin edellisessä kehittämistavoitteessa: tarvitaan koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä pienen kokoluokan testauksissa. Yhteistyön edistämiseksi tulee eri toimijoiden tehtäväkuvia selkeyttää, tehostaa laitteistojen yhteiskäyttöä, lisätä luottamusta verkoston toimijoiden kesken sekä päivittää koulutusta vastaamaan työelämän haasteisiin. Tutkimuksella uusia tuotteita Toinen valittu kehittämistarve on tutkimuksen ja tuotekehityksen edistäminen. Tutkimuksessa tulisi vahvistaa ongelmalähtöistä lähestymistapaa ja vahvistaa asiakasnäkökulmaa jo varhaisessa vaiheessa. Tätä voitaisiin edistää mm. suuntaamalla strategiaa ja tutkimusrahoitusta tuotekehitykseen ja asettamalla keksinnöt samalla viivalle tieteellisten julkaisujen kanssa. Lisäksi tarvitaan luonnollisesti yrityksiä, joka ovat halukkaita ja valmiita satsaamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimusrahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä niin, että varmistettaisiin tutkimus ja kehitys koko ketjuun: perustutkimuksesta soveltamiseen, tuotteen testaamiseen ja pilotointiin sekä tuotannon skaalaukseen. Koko ketjun saaminen tehokkaaksi Neljäs tarkasteluun valittu kehittämistarve oli koko arvoketjun saaminen tehokkaaksi ja ketjun toiminnan kokonaisoptimointi nykyisen osaoptimoinnin sijasta, jossa kaikki toimijat tarkastelevat mm. laatua ja taloudellisuutta vain omasta näkökulmastaan. Kokon ketjun kannalta tulisi tarkastella mm. missä ja miten on järkevintä hoitaa varastointi, puutavaran lajittelu, prosessointi ja esikäsittely, mitkä olisivat optimaaliset puun mitta ja laatuvaatimukset jne. Tämä edellyttää toimijoiden yhteistyötä koko arvoketjussa raakaaineen kasvatuksesta esikäsittelyyn, kuljetukseen ja jalostukseen. Avoimen keskustelun ja neuvottelun myöstä voidaan löytää koko ketjun kannalta optimaalinen toimintatapa ja jakaa myös kustannukset ja hyödyt oikeudenmukaisesti. Tähän tarvitaan asenne ja kulttuurimuutosta ja siirtymistä kumppanuusajatteluun. Vastuullisina tahoina tässä ovat etujärjestöt ja yrittäjäjärjestöt. Rahoituksen turvaaminen uusille yrityksille Biojalostusliiketoiminnan kannalta tärkeäksi kehittämiskohteeksi valittiin myös rahoituksen saannin varmistaminen uusille biojalostamoyrityksille, uusille tuotteille ja innovaatioille. Kehittämistä tarvittaisiin sekä rahoitusta hakevissa yrityksissä että rahoittajien toiminnassa. Yritysten tulee selvittää ja varmistaa riittävällä tasolla tuotteensa markkinat jo T&K vaiheessa, jotta tuotanto saisi helpommin rahoitusta. Monissa yrityksissä tarvittaisiin myös enemmän osaamista rahoituksen hakemisessa. Rahoittajilta puolestaan kaivattiin läpinäkyviä rahoituskriteerejä ja rahoitettavien hankkeiden puolueetonta arviointia. Jo ennen kaupallista tuotantoa tarvitaan rahoitusmahdollisuuksia uusien tuotteiden ja laitosten demoille ja pilotoinnille. Rahoituksen lisäksi uudet pienet ja keskisuuret biojalostusalan yritykset tarvitsevat myös muuta tukea esimerkiksi lupaprosesseihin. Kansallisten etujen varmistaminen biotaloudessa Kuudentena kehittämistarpeena nostettiin tarkasteluun kansallisen edun varmistaminen biotaloudessa. Suomen tulisi pystyä hyödyntämään biomassaa tehokkaasti kansallisella tasolla. Tämä edellyttää mm. vaikuttamista ja edunvalvontaa EU:ssa. Kehittämistoimenpiteinä ovat esimerkiksi biomassan kestävän hyödyntämisen etujen esiin tuominen. Esimerkiksi poliitikoille ja kansalaisille tulisi tuoda kansantajuisesti 10
esille tutkimustuloksia metsän hoidon ja puubiomassan käytön hiilitaseesta, jotta biomassan hyödyntämistä Suomessa haluttaisiin edistää. Olisi tärkeää kansallisella tasolla osoittaa, että Suomessa tuotetaan ja käytetään biomassaa kestävästi, ettei tämä jäisi jää pienten, yksittäisten yritysten todistustaakaksi. Viestin viejiksi tarvitaan laajasti mm. poliitikoita, tutkijoita, järjestöjä ja yrityksiä. Kansallisten etujen turvaamiseksi tulisikin koota näistä toimijoista laaja yhteistyö ja lobbausverkosto. 2. Suunnitelma, miten tunnistettuihin osaamis ja kehittämistarpeisiin voidaan vastata 2.1. Orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka aineiksi Asiantuntijatyöryhmässä 15.8. käytiin läpi työpajassa tunnistettuja osaamis ja kehittämistarpeita ja suunniteltiin niiden pohjalta ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi eri koulutusasteilla. Maatalousyrittäjien osaamisen ja tiedon lisääminen Perustietoa lietteisiin tai muihin orgaanisiin jätteisiin pohjautuvan bioenergiantuotannon mahdollisuuksista, eduista, ratkaisuista, kannattavuudesta jne. tarvittaisiin kaikille maatalous, erityisesti karjatalouden yrittäjille. perustiedot biokaasutuotannosta tulee sisällyttää jo maatalousalan ammatilliseen peruskoulutukseen (SAKKY) neuvontaa ja tiedotusta maatalousyrittäjille tulisi olla tarjolla esim. olemassa olevien neuvontaorganisaatioiden kautta. Neuvonnassa olisi hyvä tuoda esiin myös erilaisia toteutusmalleja biokaasutuotantoon, mm. bioenergiayrittäjyys ja biokaasuosuuskunnat (esim. Pro Agria) Biokaasulaitosta suunnittelevien toimijoiden osaamisen lisääminen Biokaasutuotantoa suunnitteleville maatalous ja muille yrittäjille tulisi olla tarjolla syvällisempää ja kohdennettua koulutusta, jossa käydään tarkemmin läpi sekä laitoksen suunnittelua ja toteutusta että myös laitoksen ylläpitoa ja prosessin hoitoa. Koulutuksen yksi tärkeä tavoite tulisi olla myös alueen biokaasutoimijoiden, sekä olemassa olevien että suunnitteilla olevien laitosten verkostoituminen ja kokemusten jakaminen. Pohjois Savossa on jo tällä hetkellä paljon osaamista aiheesta ja mahdollisuus koulutuksen toteutukseen eri toimijoiden yhteistyönä (esim. UEF, Savonia, Sakky, Envitechpolis). Koulutus olisi mielekästä suunnitella ja toteuttaa jos/kun riittävän suuri joukko toimijoita olisi suunnittelemassa biokaasulaitosinvestointeja. Tunnistettuja osaamistarpeita ja mahdollisia koulutussisältöjä olisivat ainakin: biomassatiedot, alueellinen saatavuus (UEF, MTT) toimivien teknologisten ratkaisujen tunteminen ja oikeiden prosessilaitteiden valinta laitosta perustettaessa (SAKKY, Envitechpolis) laitosinvestointien rahoitus ja kannattavuus hyviin laitosesimerkkeihin ja käytännön ratkaisuihin tutustuminen biokaasuprosessin tunteminen ja tarvittavat mittaukset ja analyysit (Savonia) prosessien stabiili hoito ja ylläpito, myös erilaisten häiriö ja vikatilanteiden ratkaiseminen (Savonia, SAKKY) 11
Koulutuksen lisäksi tulisi tarjolla olla myös jatkuvaa tila /laitoskohtaista neuvontaa ja ohjausta biokaasuprosessiin ja laitoksen toimintaan liittyvissä ongelmissa. Mikäli biokaasutuotanto lisääntyy, korostuu myös analyysipalveluiden tarve. Neuvontaa ja analyysi ym. asiantuntijapalveluita voisivat tarjota esim. neuvontajärjestöt tai alueen oppilaitokset. Laaja alaisen ja koulutusasteet ylittävän osaamisen kehittäminen Työpajassa todettiin, että biokaasutuotannon edistämiseksi ja laajemminkin monipuolisen biojalostuksen edistämiseksi tarvitaan osaajia ja osaamista eri koulutusasteiden: yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen osaamisalueiden välimaastosta. Monissa työtehtävissä tulisi hallita toisaalta teoreettista osaamista esim. yliopisto ja ammattikorkeakouluopinnoista, mutta samaan aikaan tulisi hallita myös käytännön taitoja, joita tarjotaan ammatillisessa koulutuksessa. Tämä edellyttäisi enemmän eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä käytännön opetuksessa. Myös tutkimusta ja eri koulutusasteiden opetusta voitaisiin toteuttaa enemmän yhteistyössä. Tavoitteena olisi mm. yhteinen kieli ja ammattisanasto eri toimijaryhmien välillä, tutkijoiden, suunnittelijoiden ja käytännön prosessin hoitajien välillä. Toteutusmuotona voisi olla esimerkiksi yhteinen projektikurssi, johon osallistuisi eri koulutusasteiden opiskelijoita. Muita koulutuksen kehittämistarpeita Korkeakoulutukseen (sekä yliopisto että ammattikorkeakoulutasolle) tulisi sisällyttää ainakin perustiedot projektirahoituksesta ja sen hakemisesta. 2.2. Puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka aineena, puubiomassan kemiallinen hyödyntäminen Asiantuntijaryhmässä 6.11. pohdittiin lokakuun työpajan tulosten pohjalta, miten tunnistettuihin osaamistarpeisiin vastataan ja mikä voisi olla eri koulutusasteiden rooli näihin kehittämistarpeisiin vastaamisessa. Tutkimus ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä tukea tutkimustulosten kaupallistamiseen ja skaalaukseen kaupalliseen tuotantoon Keskeisin keino osaamis ja kehittämistarpeisiin vastaamisessa valittiin jatkokäsittelyyn jo 7.10. työpajassa, eli tutkimus, kehitys ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö (UEF, Savonia AMK, SAKKY). Tarvittavia kehittämistoimenpiteitä tähän liittyen ovat mm. yhteinen toimintaympäristön ja mallin rakentaminen olemassa olevien resurssien pohjalta. Eri toimijoiden tehtäväkuvia tulee selkeyttää, laitteistojen yhteiskäyttöä tehostaa, lisätä luottamusta verkoston toimijoiden kesken sekä päivittää koulutusta vastaamaan työelämän haasteisiin. Näin verkosto voisi toteuttaa koulutusta, kehitystä ja tutkimusta yhdessä yritysten kanssa. Tarpeen mukaan tulee myös pohtia, pitäisikö paikallista osaamisverkostoa täydentää myös esim. LUKE:n, LUT:n ja VTT:n osaamisella. Eri koulutusasteiden välisen yhteistyön kautta voitaisiin tarjota kootusti kehittämispalveluita biojalostusalan yrityksille, alkaen tuotekehityksestä aina tuotannon suunnitteluun ja prosessihenkilöstön kouluttamiseen asti. Tämä voisi osaltaan nopeuttaa biojalostuksen prosessien ja toiminnan skaalaamista tutkimusmittakaavasta kaupalliseen tuotantoon. 12
Asiakasnäkökulman vahvistaminen jo tuotekehityksessä Työpajassa nousi esiin, että jo tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tulee varhaisessa vaiheessa ottaa entistä paremmin huomioon kehitettävän tuotteen markkinat, kysyntä ja asiakkaat. Näin osattaisiin paremmin priorisoida, mitä kannattaa tuottaa ja mille on markkinoita. Tätä voitaisiin edistää mm. suuntaamalla strategiaa ja tutkimusrahoitusta tuotekehitykseen ja asettamalla (kaupalliset) keksinnöt samalla viivalle tieteellisten julkaisujen kanssa. (UEF) Uusille biotuotteille tulisi tehdä markkinaselvityksiä, joita voisi hyödyntää jo tutkimus ja tuotekehitysvaiheessa ja erityisesti siinä vaiheessa, kun laajempaa kaupallista tuotantoa suunnitellaan. Myös tuotteisiin liittyvien palveluiden ja osaamisen myynnissä kansainvälisille markkinoille tarvitaan tietoa markkinoista. Nämä sopisivat hyvin esim. liiketalouden opintojen aiheiksi ja harjoitus tai opinnäytetöiksi (Savonia AMK, SAKKY). Osaamisen kehittäminen puun korjausketjussa ja tuotantoprosessissa Lisääntyvä puun biojalostus vaikuttaa myös puun tuotantoon ja korjuuseen. Puunhankintaketjuun tarvitaan paljon uusia osaajia, työntekijöitä ja yrittäjiä. Myös laadulliset osaamistarpeet muuttuvat: biojalostuksessa raaka aineen laatu on usein kriittinen tekijä, joten lopputuotteen asettamat raaka aineen laatuvaatimukset tulee ottaa huomioon jo korjuuvaiheessa. Jos oksat yms. nyt vähemmän arvokkaat puun osat muuttuvatkin arvokkaammaksi raaka aineeksi, tarvitaan myös uudenlaisia korjausmenetelmiä ja laitteita. Näitä tulevia muutoksia määrällisissä ja laadullisissa osaamistarpeissa täytyy seurata ja ottaa huomioon alan ammatillisessa koulutuksessa (SAKKY, luonnonvara alan, metsäopetus). Muutosten ennakoinnissa kannattaa hyödyntää Itä Suomen yliopiston metsäosaamista. Työpajassa nostettiin esiin, että biojalosuksen prosessien ylläpidossa tarvitaan mm. laadunvarmistusosaamista sekä osaamista häiriötilanteiden hallintaan. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon mm. prosessitekniikan ammatillisessa koulutuksessa (SAKKY). 13
3. Suunnitelma alueellisten oppimisympäristöjen kehittämisestä ja hyödyntämisestä Pohjois Savon biotalousosaajat sekä ISBTP hankkeiden puitteissa on kartoitettu yhteistyömahdollisuuksia eri koulutusasteiden olemassa olevien oppimis ja tutkimusympäristöjen hyödyntämisessä yli koulutusasterajojen. Myös eri koulutusasteiden opetuksessa on tavoitteena lisätä yhteistyötä. Yhteistyömahdollisuuksia on suunniteltu seuraavien tilaisuuksien yhteydessä: Itä Suomen yliopiston edustajien vierailu Savon ammatti ja aikuisopiston prosessitekniikan opetustiloissa 19.6. (ks. muistio, liite 2) Vierailu ja tutustuminen Savonia amk:n ja Itä Suomen yliopiston tutkimus ja opetustiloihin ja laitteisiin 26.9. (ks. muistio, liite 3) Eri koulutusasteiden yhteistyötä pyritään jatkossa viemään eteenpäin hankeyhteistyön kautta. Itä Suomen yliopisto on valmistellut Demoverstas hanketta, jonka yksi keskeinen tavoite on koota yhteistyöverkostoa ja kehittää yhteistyön muotoja maakunnan muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Hankkeessa painotus on työpanoksen rahoittamisessa ja laitteistoinvestointien osuus on hyvin pieni. Tarkoitus on hyödyntää pääasiassa olemassa olevaa laitekantaa. Savon koulutuskuntayhtymä ja Savonia AMK hakevat hankekokonaisuuteen liittyvää omaa osuuttaan erillisellä hakemuksella, todennäköisesti vuoden 2015 puolella. Em. organisaatiot ovat tehneet kuvauksen omista tavoitteistaan ja omasta mahdollisesta roolistaan yhteistyöverkostossa. Näissä myöhemmin haettavissa täydentävissä hankehakemuksissa yksi mahdollinen kehittämiskohde olisi käytännön opetusyhteistyön kehittäminen eri koulutusasteiden välillä, esim. koulutusasteiden yhteiset projektikurssit tai prosessinhoidon ammatillinen koulutusjakso ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoille. (SAKKY) 14