Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki 26.4.2017
Kausivaihtelu
8 Puunkorjuun kausivaihtelu (m 3 /kk) 1981-2016 7 6 Resurssimitoitus 5 4 3 2 1 0 1981/08 1982/06 1983/04 1984/02 1984/12 1985/10 1986/08 1987/06 1988/04 1989/02 1989/12 1990/10 1991/08 1992/06 1993/04 1994/02 1994/12 1995/10 1996/08 1997/06 1998/04 1999/02 1999/12 2000/10 2001/08 2002/06 2003/04 2004/02 2004/12 2005/10 2006/08 2007/06 2008/04 2009/02 2009/12 2010/10 2011/08 2012/06 2013/04 2014/02 2014/12 2015/10 2016/08 * 1 000 000 m3 Kausivaihtelun huippu mitoittaa resurssin. Kausivaihtelu on pahin kannattavuutta nakertava tekijä. Lähde: Luke metsätilasto 3
Kapasiteetin käyttö (henkilöstö ja koneet) % 100 90 80 70 60 50 40 30 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu kaikki 2016 keskimäärin 2016 kaikki 2015 Keskimäärin 2015 4
Aina on hyvä hetki hakata asenne Puun ostajien ja myyjien asenne Tunnistetaan kohteet, jossa korjuuta voidaan tehdä myös muulloin kuin talvella Varastopaikat suunnitellaan siten, että paine ajo-urastolle on mahdollisimman pieni. Kokoojaurat mahdollisuuksien mukanaan kankaille Annetaan isoissa leimikoissa vapaus kokeilla ja valita, mitkä osiot hakataan kesällä Kuljettajien osaaminen Maastokartta ja sen päälle viety korjuukelpoisuuskartta. Tummanvihreät alueet ovat kelirikkoaikaan, punaiset talviaikaan ja vaalean vihreä sekä sininen kesäaikaan korjattavissa. Lähde: Arbonaut Oy / Metsäteho Oy 5
Edellytyksiä ja tekniikkaa Kuinka kesäaikaisia hakkuita voitaisiin lisätä Tiestön kantavuus huomioitava Hakkuun toteutus turvemaiden kesähakkuussa Ajosiltojen ja kumimattojen käyttö upottavissa kohdissa ja varastojen läheisyydessä sekä purojen ylityksessä havutus ja lyhyet kannot riittävä leveys, kantavuudeltaan haastavilla kohteilla keskimäärin 4,5 5,0 m suoruus, ei mutkittelua ajotekniikka ajo raiteen vierestä, eli ajouran leveyden hyödyntäminen vajaakuormien käyttö ja koneen painojakauman hallinta urakohtaisten ajokertojen säätely. Kaluston tekniset ratkaisut (telat, lisäakselit yms.) 6
Miten käytännössä?
Puunkorjuu Toteuttamisohjeista ja vastuista Maastomerkinnöissä puutteita kaikilta osin Kulkuoikeuksien ja varastopaikkojen selvitys puutteellista MH- ja MP-työt Puutteita työohjeissa ja maastomerkinnöissä Kulkureittien merkintä erityisesti Rajapyykkien merkintä Aikataulut mahdottomia, kaikki työt kerralla ja paljon seisokkeja Vastuut tilaajaorganisaatiossa. Työmaat tuntemattomia vastuuhenkilöille. SOVITTAVA, KUKA TEKEE JA PIDETTÄVÄ KIINNI SOVITUSTA! 8
Työmaiden koko vaikuttaa Ensiharvennustyömaat ovat pienentyneet vuodesta 2015 vuoteen 2016 koneyrittäjien asiakastahokyselyn mukaan. Myös kunnostusojitushankkeiden toteutusmäärät/hanke ovat pienentyneet. Työmaan pienetessä muiden töiden suhteellinen osuus kasvaa. Työmaiden aloitus- ja lopetustöiden, omavalvonnan ja siirtomatkojen suhde kasvaa heikentää koneyritysten tulosta. 9
Kunnostusojitushankkeiden kokonaismäärät Kemeratoteutukset (km) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 11871 12591 11254 11726 12231 10996 2016 6369
Asiakkaan maksuvaikeudet vuonna 2016 Asiakastahokyselyn mukaan lähes kaikilla asiakkailla on ollut maksujen viivästyksiä vuonna 2016. Suurimmat euromääräiset maksuvaikeudet keskittyvät muutamalle toimijoille. Koneyritysten kannattavuus heikko toiminta ei siedä pitkiä maksukatkoja. 11
Mitä töiden vähenemisestä ja asiakkaiden maksuvaikeuksista on seurannut? Metsänhoito- ja metsänparannustöiden osuus yritysten liikevaihdosta on pienentynyt selvästi vuodesta 2015 vuoteen 2016. Maanrakennustöitä tekevät yritykset voivat hakeutua rakennustyömaille. Kysymys on siitä, palaavatko takaisin metsätöihin? 12
70 Ainespuun hakkuumäärien kehitys; teemme hakkuuennätyksiä, paine suometsien hakkuisiin kasvaa 60 50 * 1 000 000 m3 40 30 20 10 0 (Lähde: Luke metsätilasto 2000-2015) 13
Kuinka helppo on kasvattaa hakkuita 10 % Yli 90 % yrityksistä olisi vähintään melko helppo kasvattaa hakkuita 10 % Nykyiset 60 milj. m 3 /vuosi olisi nostettavissa helposti yli 65 milj. m 3 /vuosi. 14