Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi -sivustolla
Matkamaalle.fi myyntikanava maaseutumatkailutuotteille
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry Ympäri vuoden ympäri Suomen www.smmy.fi Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien yhteinen yhdistys vuodesta 1995 Jäsenyrityksinä majoitus-, ohjelma-, ruokapalveluja tuottavia yrityksiä, jäsenmaksutuotot toiminta, jäsenmaksu 100 /vuosi
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry Kannattajajäseninä maaseutumatkailun toimijoita ja kehittäjiä Yrittäjien välinen yhteistyöfoorumi, kannanottaja, edunvalvonta Yhteistyökumppani markkinointitoimenpiteisiin, messut Tapahtumat: yrittäjätapaamiset, valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, ulkomaan opintomatka Vuoden Kellokas ja Kehittyvä maaseutumatkailuyritys
Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys korostuu erityisesti maaseudulla + Väljästi asutulla maaseudulla matkailun kasvavat vetovoimatekijät - puhdas luonto, tila ja hiljaisuus - ja toimintaympäristö ovat parhaimmillaan Maaseutumatkailu monialaisen maaseutuyrittäjyyden ja vihreiden elinkeinojen kasvun osana
Maaseutumatkailuyritysten tarjoamat palvelut tuovat lisäarvoa ja ainutlaatuisuutta koko matkailukenttään + persoonallinen, laadukas palvelu koko maan kattavassa matkailupalvelujen verkostossa, perheyrittäjyys Pääosa matkailutarjonnasta ja suuri osa kysynnästä on suurten keskusten ulkopuolella
Yöpymiset alueittain asukastiheyden mukaan vuonna 2012 yöpymiset yhteensä Asukastiheys määrä osuus Taajaan asuttu alue 8 004 460 39 % Alue, jossa keskimääräinen asukastiheys 4 462 470 22 % Harvaan asuttu alue 7 850 652 39 % Yhteensä 20 317 582 100 % Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto
Matkailutoimialat työllistävät n. 140 000 työntekijää Maakuntakohtaisesti jopa 9 % maakunnan työllisistä, matkailuala työllistää erityisesti nuoria Työpaikoista noin 10 % on maaseudun matkailun mikroyrityksissä, joita on arviolta 5000 kappaletta Majoitus, maatilamatkailu, mökkimatkailu, ruokapalvelut, aktiviteetit ja ohjelmapalvelut, käyntikohteet
Matkailu paikkasidonnaisena elinkeinona Maaseutumatkailu on paikallista toimintaa, työpaikat ja tulot syntyvät paikallisesti Matkailualan työpaikkoja ja paikallista kehittämistyötä ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Matkailu pysyy työvoimavaltaisena.
Maaseutumatkailun kerrannaisvaikutukset Erityisesti maaseudulla matkailu aikaansaa monia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille Rakennustoiminta Elintarvikkeet ja niiden jatkojalostus, maaseutumatkailu lähiruuan edistäjänä Palvelut (esim. vähittäiskauppa, kyläkaupat, hyvinvointi), kädentaidot, taksit
Maaseutumatkailun kerrannaisvaikutukset Tuo monipuolisemmat palvelut paikallisille asukkaille Auttaa ylläpitämään perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää muuta elinkeinotoimintaa
Tiedontarve maaseutumatkailun tulo- ja aluevaikutuksista Matkailuliiketoiminnan liikevaihtotiedot Matkailuliiketoiminnan työllistävyystiedot Tulovaikutukset ml. kerrannaisvaikutukset Kapasiteettitiedot, yritysmäärät/toimialat/tuoteryhmät
Tiedontarve maaseutumatkailun tulo- ja aluevaikutuksista Hyviä yrityksiä tarpeellisen tiedon saamiseksi ja kokoamiseksi maaseutumatkailua koskien: Matkailun alueelliset tietovarannot http://www.uef.fi/fi/matkailun-alueelliset-tietovarannot -2013 saakka Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa (sis. valtakunnallista vertailua) 2004 2012, (2013 tulossa marraskuu 2014) http://www.esavoennakoi.fi/pagefiles/maatilojen_matkailutulot_etela_savossa_2004_2012.pdf
Miten tuloja lisää maaseutumatkailuun? Laatu, tuotteistaminen, markkinointi, myynti, yhteistyö! Matkailu, mukaan lukien maaseutumatkailu, on merkittävä suomalainen vientituote Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja Matkailu on ainoa viennin ala, jonka kulutus tapahtuu Suomessa ja joka maksaa toiminnastaan arvonlisäveroa
Suhdannekysely maaseutumatkailuyrittäjille: Touko-elokuussa 2014 ulkomailta saapuneiden matkailijoiden merkittävin lähtömaa; vastaajia 95, syyskuu 2014 Sveitsi 3% Ranska 3% Espanja Hollanti 1 % Japani Puola Tanska Liettua 2% Belgia 2% Italia 3% Viro 8 % Venäjä 42 % Ruotsi 11 % Saksa 21 %
Kaikki mainitut lähtömaat Vastaajia 95, syyskuu 2014 Espanja 3 % Itävalta Liettua 2 % 1 % Muut 6 % Puola 3 % Sveitsi 4 % Latvia 3 % Venäjä 19 % Italia 5 % Englanti 5 % Saksa 16 % Hollanti 5 % Ranska 6 % Ruotsi 10 % Viro 12 %
Maat, joihin suuntautuvaan markkinointiin tulisi erityisesti panostaa vastaajia 81, toukokuu 2014
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Matkailijamäärät touko-elokuussa 2014 verrattuna toukoelokuuhun 2013 vastaajia 110, syyskuu 2014 5=kysyntä kasvoi merkittävästi 4=kysyntä kasvoi 3=kysyntä pysyi samalla tasolla 2=kysyntä väheni jonkin verran 1=kysyntä väheni huomattavasti
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Arvio tulevasta kysynnästä syys-joulukuussa 2014 verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan vastaajia 107, syyskuu 2014 5=kysyntä kasvaa merkittävästi 4=kysyntä kasvaa jonkin verran 3=kysyntä ennallaan/tasaisella tasolla 2=kysyntää jonkin verran 1=kysyntä vähäistä/vähenee
Markkinoihin ja matkailupalvelujen kysynnän muutoksiin vaikuttavat keskeiset tekijät maaseutumatkailuyrityksessä 2014 vastaajia 75, syyskuu 2014 Sään vaihtelut Yleinen taloustilanne Ukrainan kriisi Ruplan kurssi Venäläisten viisumivaikeudet Verotus Korkeat kustannukset Liikenneyhteydet Sesonkivaihtelut Muutokset ulkomaalaisten määrissä Kilpailutilanteen muutokset Lyhentyneet varausajat ja muutokset viipymässä Yhteistyö ja alueen tapahtumat Onnistunut markkinointi Uudet rakennusinvestoinnit Laadukkaat tuotteet ja tuotekehitys Yrittäjän ikääntyminen Ei vaikutusta, ei merkittäviä muutostekijöitä 0 5 10 15 20 25 30 35
Rahoituksen suuntaaminen uudella EU-ohjelmakaudella vastaajia 59, toukokuu 2014 Tärkeimmäksi koettiin myynnin ja markkinoinnin lisääminen sekä sähköisen median laajempi hyödyntäminen. Rahoitus tulisi myös ensisijaisesti suunnata jo olemassa olevien yritysten toimintojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Byrokratian toivotaan vähentyvän (viranomaistahot).
Kiitoksia!