Matkailu on merkittävä toimiala ja kasvulle on erinomaiset edellytykset Jouni Vihmo, ekonomisti Skål International, SEA LIFE 12.11.2013 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry
Sisältö Matkailu on merkittävä toimiala Ajankohtaiset asiat Matkailun strateginen ohjelma Viisumivapaustutkimus Matkailu tilastojen valossa Matkailu-ja ravintola-alan kasvu on lähivuosina hidasta
Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu-ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia kaikkialla Suomessa huomattavasti nykyistä enemmän. Suomi matkailumaana kovassa nosteessa Matkailu-ja ravintola-ala on paikallinen toimija; työpaikat ja tulot syntyvät paikallisesti Matkailu-ja ravintolaalan työpaikat pysyvät Suomessa 25 000 Toimipaikkaa ympäri Suomen Venäläisten viisumivapaus merkittävä mahdollisuus koko Suomen matkailulle Matkailu-ja ravintola-alan verotulot valtiolle ja kunnille5,2 miljardia euroa Matkailualat 3,8 prosenttia BKT:stä 14,4 Miljardia euroa matkailutuloa josta 4,4 miljardia euroa ulkomaista matkailutuloa Matkailutoimialat työllistävät 140 000 työntekijää Majoitus-ja ravintola-alan työllisyys on kasvanut 35 % vuosina 1995-2012 Jopa 9 prosenttia maakunnan työllisistä 7,6 miljoonaa ulkomaista matkailijaa Suomessa vrt. Suomen Matkailu- ja Ravintolapalvelut tavaravienti MaRa 57 ry miljardia euroa (2012)
Suomella on matkailun kasvulle erinomaiset edellytykset 7,3 7,6 Venäläiset tekivät vuonna 2012 Suomeen 4 miljoonaa matkaa. Vuonna 2025 matkoja odotetaan kertyvän 12-14 miljoonaa. 4,3 4,7 4,6 4,9 5,3 5,7 6,1 6,2 5,7 5,0 3,8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomeen saapuneet matkailijat, miljoonaa matkailijaa Lähde: Tilastokeskus Ulkomaisten matkailijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kaikkien kasvumaiden osalta näkymät ovat positiiviset. Suurin potentiaali venäläisissä - myös aasialaisten matkailijoiden määrä kasvaa. Venäläisten matkailijoiden määrän ja venäläisten Suomeen jättävän matkailutulon odotetaan yli kolminkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. Ulkomainen vientiin rinnastettavissa oleva matkailutulo voi kasvaa vuoden 2012 yli 4 miljardista 7-8 miljardiin euroon vuonna 2025. Matkailualoille odotetaan 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen Matkailu- ja Ravintolapalvelut 2020 mennessä. MaRa ry
Matkailu on merkittävä suomalainen vientituote Eräiden tavaroiden viennin arvo ( ) ja muutos (%) 2012 Miljardia euroa 10,9 mrd. -2 % 13,3 mrd. +7 % +6 % 1,4 mrd. 7,3 mrd. -4 % -0 % tavaraviennin muutos yhteensä 4,4 mrd. +10 % 8,3 mrd. -2 % Metsäteollisuus Kemia Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Matkailu Metalliteollisuus Lähde: Tulli, Suomen pankki, Tilastokeskus
Matkailu on yksi Suomen nopeimmin kasvavista vientituotteista Indeksi eräiden toimialojen viennin kehitys 2008=100 140 130 Matkailu 120 110 100 90 80 70 60 4,4 miljardia euroa ulkomainen matkailutulo (2012) 50 40 2008 2009 2010 2011 2012 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Metsäteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Ulkomainen matkailutulo Lähde: Tulli, Suomen pankki, Tilastokeskus
Matkailutulo kasvaa ulkomaisten matkailijoiden myötä Osuus matkustustaseen tuloista 2012, % Venäjä 44,7 Ruotsi 10,2 Saksa 5,4 Iso-Britannia 3,3 Yhdysvallat 3,5 Norja 2,1 Japani 2,2 Miljoonaa euroa 8000 7000 6000 5000 Matkailumenot 4000 3000 2000 Matkailutulot 1000 Netto 0-1000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012-2000 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki
Matkailun strateginen ohjelma Tavoitteena 1) vahvistaa matkailualan kilpailukykyä, 2) seurata ja ennakoida toimialan kehitystä ja tehdä ehdotuksia matkailualan toimintaedellytysten parantamiseksi ja 3) huolehtia, että eri ministeriöt ottavat matkailualan huomioon päätöksiä tehdessään ja lainsäädäntöä valmistellessaan Strategiselle ohjelmalle nimettäisiin ohjelmajohtaja, joka olisi päävastuussa em. tavoitteiden toteuttamisesta. Nimettäisiin ohjelmalle toimialan ja ministeriöiden edustajista neuvottelukunta
Mitä ohjelma voisi sisältää? Kokonaiskuvan luominen matkailualasta ei sitä tunteville Saavutettavuuden parantaminen ja markkinointiresurssien parantaminen esim. EU:n rakennerahastorahat jaetaan liian moniin hankkeisiin, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia Kilpailukyvystä huolehtiminen: hallitusta on vaikeaa saada sitoutumaan tähän oikea lähestymistapa voisi olla hinta- ja verotuksen tason vertailu kilpailijamaihin (sekä ulkomaalaisten että suomalaisten matkustajien näkökulmasta) Sääntelyn purkaminen: vaalikaudella kaiken matkailu- ja ravintola-alaa koskevan sääntelyn tarpeen kriittinen läpikäyminen ja vähentäminen Investoinnit: miten investoinnit kohdistetaan tuottaviin kohteisiin 9
Mitä ohjelma voisi sisältää? Koulutus: alan koulutuspaikkoja (etenkin ammattikorkeakouluissa) on leikattu. Alan kasvu tarvitsee riittävän määrän myös aloituspaikkoja. Venäjän kieleen ja kulttuuriin panostaminen Viisumivapaus: sujuvaan liikenteeseen vieläkin enemmän panostuksia Matkailututkimuksen ja tilastoinnin kehittäminen Alueiden markkinointiyhteistyön kehittäminen: eri alueilla markkinointiorganisaatiot hyvin eri tasoisia Matkailuun liittyvän viitoituksen kehittäminen: sinänsä pienempi asia kuin muut edellä mainitut, mutta maan eri puolilla hyvin erilainen käytäntö, venäjänkielisen viitoituksen kehittäminen 10
Viisumivapauden vaikutukset (2013) Mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen-matkailuun Selvitys toteutettiin haastattelemalla Pietarissa, Leningradin Oblastissa sekä Moskovassa yhteensä 4 000 henkilöä tiedustellen mahdollisen viisumivapauden vaikutusta heidän matkustuskäyttäytymiseensä Lisäksi suomalaisia viranomaisia ja päättäjiltä kysyttiin mielipiteitä viisumivapaudesta saataviin hyötyihin ja haittoihin Selvityksen teki Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Selvitystyön rahoittivat Matkailun edistämiskeskus MEK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Kaupan liitto, VR, Raha-automaattiyhdistys RAY, Global Blue Finland, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, S-Ryhmä, Scandic Hotels, Restel sekä Holiday Club Resorts.
Helsinki on lähin länsimainen pääkaupunki Pietari 7 milj. Moskova 12 milj.
Viisumivapauden vaikutus venäläisten matkoihin miljoonaa matkaa 8 7 6 5 4 3 2 1 0 rekkakuskit (K-S raja-asemat) muut kuin rekkakuskit (K-S raja-asemat) matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta matkat kaikkien raja-asemien kautta 3,2 3,0 3,4 2,8 2,3 2,1 0,2 0,2 0,3 0,5 0,6 0,8 0,9 0,9 1,1 1,2 1,5 1,5 1,6 1,7 1,9 2,2 2,4 2,0 2,0 4,4 4,8 3,2 3,6 4,0 7,1 Lähde: Viisumivapaustutkimus (2013) / TAK Oy
Venäläisten matkat Suomeen yli kaksinkertaistuisivat etenkin Moskovalaisten matkat lisääntyisivät Miljoonaa matkaa 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 7,9 8,4 matkat Suomeen vähimmillään matkat Suomeen enimillään 4,0 3,0 3,1 3,5 2,0 1,0 1,2 0,6 0,0 Pietari Moskova Leningradin alue Lähde: Viisumivapaustutkimus (2013) / TAK Oy
Viisumivapaus toisi matkailu- ja ravintola-alalle lähes 800 miljoonaa euroa työvoimavaltaisella alalla kysynnän lisäys heijastuu heti työllisyyteen kysynnän/työllisyyden lisäys mara-alalla, prosenttia 14 12 10 12 % 10 % 8 6 4 2 800 miljoonaa euroa 7 900 työllistä 0 Kysyntä Työllisyys kysynnän kasvu verrattuna vuoden 2012 toteumaan toimialojen kysynnän kasvu keskimäärin - viisumivapauden vaikutukset painottuisivat Itä-Suomeen ja Uudellemaalle matkailu- ja ravintola-alan kasvu lähivuosina ilman viisumivapautta selvästi maltillisempaa (vuosina 2013-2017 keskimäärin 1-2 prosenttia) Lähteet: TAK Oy, Tilastokeskus, MaRa
Matkailuala odottaa valtiolta 1. Itä-Suomen rajaliikenteen sujuvuuden parantamista, 2. Matkailun edistämiskeskuksen markkinointimäärärahojen tuntuvaa nostamista, 3. venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämistä Suomessa kaikissa kouluasteissa, 4. matkailualan kilpailukyvyn turvaamista ja 5. viisumivapauden aktiivista ajamista EU:ssa.
Saksalaiset matkustavat Euroopan eniten kiinalaisten matkailukulutus on maailman suurin Euroopan suurimmat lähtömaat 2012 tuhatta matkaa Kansainvälinen matkailukulutus 2012 Miljoonaa dollaria 1.Saksa 73 503 1.Kiina 102,0 2.UK 56 867 2.Saksa 83,8 3.Ranska 31 258 3.USA 83,5 4.Venäjä 27 181 4.UK 52,3 5.Hollanti 23 195 5.Venäjä 42,8 (+32%) 6.Italia 20 816 6.Ranska 37,2 7.Sveitsi 18 069 7.Kanada 35,1 8.Espanja 15 987 8.Japani 27,9 9.Belgia 15 749 9.Australia 27,6 10.Puola 14 705 10.Italia 26,4 Lähde: IPK, European Travel Monitor 2012 Lähde: UNWTO Tourism Highlights 2013 17
Venäjän ja Aasian markkinat kasvavat perinteiset vahvat markkinat Euroopassa ja Skandinaviassa laskevat Yöpymisten lukumäärä 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 Viime vuonna ulkomaisista yöpymisistämme 49 prosenttia tuli EU:n alueelta 26 prosenttia Venäjältä 14 prosenttia Skandinavian maista ja 9 prosenttia Aasiasta 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Eurooppa EU Eurooppa pl.venäjä Skandinavia Aasia Amerikka Oseania Afrikka 1997 2002 2007 2012 Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
Venäläisten yöpymisten kasvu Suomessa on omaa luokkaansa Yöpymisten lukumäärä 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1997 2002 2007 2012 Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
Venäjä ja Aasia kasvavat Yöpymisten muutos kaikissa majoitusliikkeissä tammi-elokuussa 2013 28,0 21,5 12,1 7,6 0,1-0,5-0,7-2,2-3,7-4,2-5,7-6,2-6,4-10,8-16,3-23,1 Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
Suomen matkailun pohja tukevoituu Suomi on kesämatkailumaa, mutta ero talveen kapenee Osuus, prosenttia 65,0 % 60,0 % Kesäsesonki 55,0 % 50,0 % 45,0 % Maiden välillä on merkittäviä sesonkikohtaisia eroja. 40,0 % 35,0 % Talvisesonki 30,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Matkailun edistämiskeskus
Matkailu-ja ravintola-alan kasvu lähivuosina hidasta Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut MaRa MaRa ry ry
Kansainvälinen talous toipuu Suomen talous näivettyy Kansainvälinen talous toipuu - hitaasti ja epäyhtenäisesti Euroalueen luottamus voimakkaassa kasvussa. Velkakriisi hidastaa kasvua vielä pitkään. USA:n ja Aasian / Kiinan taloudet selvässä kasvussa. Nousevien maiden talouksista huonoja uutisia. Venäjän talousennusteita korjattu alaspäin Suomen elinkeinoelämän näkymät lokakuussa edelleen harmaat Suomessa kaikkien toimialojen luottamus tällä hetkellä Euroopan pohjalukemissa Teollisuuden odotukset lähestyneet normaalia tasoa, mutta tilauskanta on heikko Henkilöstön määrä vähenee kaikilla päätoimialoilla Suomen teollisuustuotanto supistuu Euroopan nopeinta tahtia Suomen talous kasvoi huhti-kesäkuussa, mutta kokonaistuotanto (BKT) on ehtinyt supistua 15 kuukautta peräkkäin vuoden 2006 tasolle Kokonaistuotanto laskuun heinäkuun jälkeen Vientiteollisuuden ongelmat siirtyneet kotimarkkinasektorille Kaupan odotukset erittäin synkät Teollisuuden tilassa stabiloitumisen merkkejä -palveluiden alamäki jatkuu Teollisuuden loppuvuoden tuotanto-odotus siirtyi ensi vuoden alkuun
Maailman talous kasvaa epäyhtenäisesti Kasvuerot näkyvät osakekursseissa Kehittyneet taloudet Euro Stoxx Yhdysvallat Japani Nousevat taloudet 160 Indeksi, 4.1.2010 = 100 150 140 130 120 110 100 90 80 70 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg.
Euroalueen kriisi pysyy aisoissa korkojen nousu heijastaa jo kasvuodotuksia 18 16 14 12 10 8 6 4 2 % Yhdysvallat Japani Saksa Italia Espanja Suomi Portugali Portugalin talouden epävarmuus näkyy korkotasossa, mutta ei enää tartu muihin euromaihin Turvalliset Maat pahin ohi 0 2010 2011 2012 2013 Valtioiden 10 vuoden oblikaatiokorkoja. Lähde: Reuters.
Yksityinen kulutus laskee kuluvana vuonna yksityisen kulutuksen kasvu hidasta myös ensi vuonna vuosimuutos, prosenttia odotukset, saldoluku 7 14 5 Yksityinen kulutus 12 3 10 1 8-1 -3-5 Etla: Yksityinen kulutus supistuu kuluvana vuonna 0,4 prosenttia. Ensi vuonnakin kasvua kertyy vain 1,2 prosenttia. Kuluttajien luottamus omaan talouteen 6 4 2-7 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, kuluttajabarometri
Ravintoloiden liikevaihto kasvaa majoituksen laskee myynnin määrä laskenut koko vuoden alkupuoliskon Liikevaihdon 4,0 muutos ed.v, % 3,0 2,0 1,0 1,4 0,3 1,2 1,1 1,0 2,2 3,1 3,1 2,4 0,0-1,0 Majoitus Ravintolat -2,0-3,0-1,9-1,4-2,8-1,6-4,0-5,0-4,3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu kesäkuu Heinäkuu Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtokuvaaja
Kaikkien päätoimialojen myynti laski kuluvan vuoden alkupuoliskolla myynnin lasku tasaantui keväällä ja alkukesällä Myynnin lasku tasaantunut kaikilla muilla toimialoilla paitsi henkilöstöruokailussa -9,5% -3,1 % 2013 1.puolivuosi myynnin määrän muutos ed.v (%) -2,2 % Mara-ala yhteensä *Hotellit Pikaruokailu Henkilöstöruokailu Toinen neljännes puolitti anniskeluravintoloiden myynnin laskun -2,9 % -2,4 % *Anniskeluravintolat *Ennakkotieto Lähteet: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
Hotelleilla heikko kesä eurokriisi näkyy EU-maiden matkailussa KESÄ-ELOKUU, tunnusluvut muutos ed.v., prosenttia KESÄ-ELOKUU, yöpymiset muutos ed.v., prosenttia 22,1 Yöpymiset yhteensä -1,1 % 2,7-0,8-1,8-0,9-1,4-1,1-8,1 Kotimaat Ulkomaat EU (27 maata) Aasia Venäjä -2,5 Käytetyt huoneet Käyttöaste Keskihinta Revpar Lähteet: Tilastokeskus, majoitustilasto
Ravintoloiden kustannuskehitys on sietämätön kannattavuus on kääntynyt laskuun kannattavuusodotus, saldoluku käyttökate, %-yksikköä liikevaihdosta 140 120 100 80 60 40 20 8,8 8,5 6,1 5,3 Käyttökate Kannattavuusodotus 6,5 5,7 5,4 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kustannusten muutos 2012 (%) Ruoan raakaaineet Alkoholijuomat Vuokrat Palkat 3,6 3,1 5,0 9,5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 Lähteet: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto, MaRa
Suhdannenäkymät ennakoivat laskusuhdanteen jatkuvan myynti loppuvuonna suurin piirtein ennallaan 0 0-30 +30-30 +30-60 +60-60 +60 Suhdannetilanne on alle normaalin -24(-30) Lokakuu 2013 Suhdanneodotukset ovat hieman aiempaa paremmat -12(-34) Lokakuu 2013 Myynti väheni odotusten mukaisesti heinä-syyskuussa Henkilöstön määrä lievässä laskussa kustannusten nousun odotetaan edelleen jatkuvan Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto, MaRa
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne on vaikea, mutta pitkän aikavälin näkyvät ovat hyvät Matkailu on merkittävä toimiala ja sillä on potentiaalia työllistää ja tuoda taloudellista hyvinvointia merkittävästi nykyistä enemmän Matkailu- ja ravintola-alan painoarvo kasvaa Venäläisten viisumivapaus toisi matkailu- ja ravintola-alalle 800 miljoonaa euroa ja 7 900 työllistä lisää Matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne jatkuu vaikeana vielä ensi vuoden alun
Kiitos! Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut MaRa MaRa ry ry