Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2017 1 (6) 20 Pelastuslautakunnan päätös oikaisuvaatimuksesta pelastuskomentajan päätökseen vahingonkorvausasiassa, veneen pohjakosketus, Suomenlinnan venekerhon satama-allas HEL 2016-012603 T 03 01 00 Päätös Perustelut Korvaushakemus Meritoiminnan vastaus päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen. Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai näyttöä, joiden perusteella voitaisiin todeta hakijan veneen pohjakosketuksesta aiheutuneen vahinkotapahtuman johtuneen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen aluksen päällikön tai miehistön korvausvastuun synnyttävästä toiminnasta. Hakija on vaatinut korvaamaan Suomenlinnan pelastusaseman aluksen ja hakijan veneen lähitilanteesta ja pohjakosketuksesta hakijalle aiheutuvat kustannukset, jotka ovat tässä vaiheessa 216,15 euroa. Pelastuslaitoksen meritoiminnan vastauksessa esitettyyn vaatimukseen on kiistetty kaikilta osin pelastuslaitoksen osallisuus haveriin. Pelastuskomentajan päätös Oikaisuvaatimus Pelastuskomentaja on 30.12.2016 päättänyt hylätä vahingonkorvaushakemuksen ja todennut, että Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei ole lakiin perustuvassa korvausvastuussa vahingon kustannuksista eikä perusteita vahingon korvaamiseen ole. Hakija on 9.1.2016 saapuneella oikaisuvaatimuksella vaatinut pelastuskomentajan päätöstä oikaistavaksi siten, että hänelle korvataan pohjakosketuksen aiheuttama vahinko esitettyjen tositteiden mukaisesti. Hakija on perustellut vaatimustaan muun muassa laajalla merenkulun kokemuksellaan, pelastuslaitoksen aluksen päällikön kanssa käymällään keskustelulla sekä päätöksessä esiintyneillä useilla ristiriitaisuuksilla. Hakijan mukaan pelastuslaitoksen alus rikkoi ainakin seuraavaa kahta hyvään merimiestapaan liittyvää määritelmää: - Muun liikenteen huomioon ottaminen vaaratilanteiden ja vaurioiden välttämiseksi; alus oli turvallisesti kiinnittyneenä ja irrotti huomioimatta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2017 2 (6) Meritoiminnan vastaus ahtaassa satama-altaassa perän takana lähestynyttä alusta - Aluksen miehistön ja laitteiden tarkoituksenmukainen ja määrätietoinen käyttö; kansihenkilöstöä olisi tullut käskeä ilmoittamaan takana olevista aluksista, mikäli oma näkyvyys taaksepäin oli rajattu tai kansihenkilöstö ei ilmoittanut takana olevasta veneestä Hakijan mukaan pelastuslaitoksen veneenkuljettaja oli kertonut hakijalle, ettei hän ollut havainnut hakijaa ennen kuin oli hakijan rinnalla. Pelastuslaitoksen aluksen vesisuihkupropulsion, vedenkorkeuden ja tuulen vuoksi hakijalla ei ollut mahdollisuutta pysähtyä vaan oli pakko mennä kapeasta raosta pelastuslaitoksen aluksen ja aallonmurtajan välistä yhteentörmäyksen välttämiseksi. Satama-altaassa irrottamaan ryhtyvän on tarkastettava, että hän voi irrottaa turvallisesti ja muille vaaraa aiheuttamatta (Meriteiden säännöt, hyvä merimiestapa). Pelastuslaitoksen aluksen kuljettaja on laiminlyönyt irrottaessaan riittävän tähystyksen taakse ja aiheuttanut pohjakosketukseen johtaneet tapahtumat. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on saapunut ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Hakijan oikaisuvaatimuksen johdosta 16.1.2017 antamassaan lausunnossa pelastuslaitoksen merimestari toteaa, että pelastuslaitos ja pelastuslaitoksen aluksen päällikkö kiistää kaikilta osin osallisuutensa hakijan haveriin. Pelastuslaitoksen alus on ollut suorittamassa virkatehtävää. Kyseessä on ollut kiireetön virkatehtävä, jolloin tapauksessa väistämisvelvollisuus ja esteettömän kulun antaminen perustuu meriteiden sääntöihin ja sisävesisääntöihin, ei vesiliikennelain mukaiseen hälytystehtävään. Meriteiden säännön 1 sekä sisävesisäännön 1 mukaan satama-altaassa noudatetaan meriteiden sääntöjä ja sisävesisääntöjä. Pelastuslaitoksen alus on ollut näiden sääntöjen mukaan alus, joka voi navigoida vain itse ahtaassa kulkuväylässä. Alle 20 metrin alus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä. Hakijan alus on ollut alle 9 metrin vene, jonka olisi tullut antaa esteetön kulku pelastuslaitoksen alukselle. Pelastuslaitoksen aluksen irrottautuessa laiturista hakijan alus on saadun selvityksen mukaisesti ollut satama-altaassa noin 20 metrin päässä. Hakijan lähettämässä kuvassa alus on noin 50 metrin päässä kun pelastuslaitoksen alus irrottaa. On syytä olettaa, että pienempi alus pystyy antamaan esteettömän kulun isommalle alukselle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2017 3 (6) Korvausvelvollisuuden arviointi Hakija ei ollut pysäyttänyt venettään turvallisella etäisyydellä, vaan jatkanut etenemistään kohti pelastuslaitoksen alusta. Meriteiden säännön 6 mukaan jokaisen aluksen on aina kuljettava turvallisella nopeudella niin, että se voi suorittaa asianmukaisen ja tehokkaan toimenpiteen yhteen törmäämisen välttämiseksi ja pysähtyä vallitseviin olosuhteisiin nähden sopivalla etäisyydellä. Hakijan mukaan se, ettei hän kyennyt antamaan esteetöntä kulkua, johtuu kovasta sorrosta ja satama-alueen mataluudesta. Hakija on lähtenyt laiturista, vaikka alus ei ole sääolosuhteisiin nähden ollut pysäytettävissä. Kuitenkin hän kertoo pystyneensä palaamaan laituriin rikkoontuneella potkurilla. Pelastuslaitoksen aluksen päällikkö on tähystänyt taakse. Meriteiden sääntöjen mukaan jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteen törmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin. Sisävesisääntöjen mukaan kun kaksi konealusta kohtaa toisensa ahtaassa kulkuväylässä niin, etteivät ne voi vaaratta sivuuttaa toisiaan, on paikalle myöhemmin saapuneen aluksen odotettava, kunnes toinen alus on sen sivuuttanut. Alusten on tällöin annettava 14 :ssä säädetyt äänimerkit. Milloin kaksi konealusta kohtaa toisensa väylässä, jossa on vuolas, ohjailuun vaikuttava virta, on vastavirtaan kulkeva alus velvollinen odottamaan tai väistämään myötävirtaan kulkevaa alusta. Pelastuslaitoksen alus oli paikoillaan kun hakijan huvivene sivutti aluksen. Kyseisessä tapauksessa molemmat alukset ovat olleet samassa satama-altaassa. Edellä mainittu huomioiden pelastuslaitos katsoo, että se ei ole osallinen hakijan haveriin eikä vaatimuksille ole perusteita. Merenkulkua koskevan säännöstön mukaan vahingonkärsineen tulee näyttää toteen vahingonkorvausvelvollisuus. Korvausvelvollisuuden selvittämiseksi on siis arvioitava, onko hakija näyttänyt vahingon aiheutuneen pelastuslaitoksen aluksen päällikön/miehistön korvausvastuun synnyttävästä toiminnasta. Pelastuskomentaja on aiemmin päätöksessään katsonut, että korvaushakemus on perusteeton ja ettei pelastuslaitoksella ole tässä asiassa korvausvelvollisuutta. Pelastuslaitoksen korvausvelvollisuuden edellytykset eivät oikaisuvaatimukseen liittyvä uusikaan selvitys huomioon ottaen täyty. Hakija ei ole näyttänyt, että vahinko olisi johtunut pelastuslaitoksen aluksen päällikön/miehistön korvausvastuun synnyttävästä toiminnasta. Pelastuslaitoksen aluksen irrottamisen ja hakijan veneen pohjakosketuksen väliltä puuttuu korvausvastuun perustava syy-yhteys.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2017 4 (6) Hakijan merenkulun kokemuksella kuten myöskään hänen mahdollisilla pelastuslaitoksen aluksen päällikön kanssa käymillä pelastuslaitoksen korvausvelvollisuutta koskevilla keskusteluilla ei ole korvausasian ratkaisun kannalta oikeudellista merkitystä. Pelastuslaitoksella korvausasian ratkaiseminen kuuluu johtosäännön mukaan pelastuskomentajalle ja pelastuslautakunnalle. Koska hakija ei ole esittänyt mitään pätevää perustetta, minkä vuoksi päätöstä tulisi muuttaa, pelastuskomentaja esittää, että lautakunta päättäisi hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen. Tämä päätös on kaupungin kannanotto korvausasiaan. Mikäli hakija haluaa saada korvausasiasta kaupunkia oikeudellisesti sitovan hänen tulee haastaa kaupunki Helsingin käräjäoikeuteen sillä tavoin kuin vastapuoli haastetaan. Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Tomi Kuula, lakimies, puhelin: 310 30040 tomi.kuula(a)hel.fi Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Tomi Kuula, lakimies, puhelin: 310 30040 tomi.kuula(a)hel.fi Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2017 5 (6) Ote Hakija Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Tiedoksi Tiedoksisaajat Päätöshistoria Pelastuslaitos Pelastuskomentaja 30.12.2016 87 HEL 2016-012603 T 03 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Pelastuskomentaja päätti hylätä vahingonkorvaushakemuksen Suomenlinnan venekerhon satama-altaassa 23.10.2016 tapahtuneesta veneen pohjakosketuksesta. Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei ole lakiin perustuvassa korvausvastuussa vahingon kustannuksista eikä perusteita vahingon korvaamiseen ole. Hakija on 25.10.2016 sähköpostiviestillä ilmoittanut 23.10.2016 tapahtuneesta Suomenlinnan pelastusaseman veneen ja hänen veneensä lähitilanteesta ja pohjakosketuksesta. Viestin liitteenä oli meriselitys ja selitykseen liittyvät kuvat erillisenä tiedostona. Hakija on 1.11.2016 sähköpostiviestillä tarkentanut korvausvaatimuksekseen, että pelastuslaitos korvaisi vahingoittuneen potkurin hankintahinnan (mikäli akseli ei ole vääntynyt) sekä ilmoittanut tässä vaiheessa aiheutuneiksi kustannuksiksi 216,15 euroa. Viestin liitteenä oli valokuva Vmax Oy:n 27.10.2015 päivätystä 216,15 euron suuruisesta laskusta sekä OP verkkopankin tositteesta. Pelastuslaitoksen merimestari on 7.11.2016 ilmoittanut kuulleensa pelastuslaitoksen aluksen päällikköä 23.10.2016 tapahtumasta ja kertonut, että hänen ymmärryksensä mukaan mitään syytä ei pelastuslaitoksen aluksen päälliköllä ole tapahtumaan. Pelastuslaitoksen alus oli paikallaan kun hakijan huvivene sivutti pelastuslaitoksen aluksen. Pelastuslaitoksen meritoiminnan vastauksessa esitettyyn vaatimukseen kiistetään kaikilta osin pelastuslaitoksen osallisuus haveriin. Pelastuslaitos on ollut suorittamassa sille kuuluvaa tehtävää. Hakijan alus on ollut meriteiden 9 säännön tarkoittama alle 20 metriä pitkä alus, joka ei saa estää minkään aluksen kulkua, joka voi navigoida vain itse ah-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2017 6 (6) taassa kulkuväylässä. Lisäksi hakijan esittämä rajoitettu ohjailukyky ei ole meriteiden 3 säännön mukainen aluksen työstä aiheutuva ohjailukyvyn rajoite. Hakija ei ole kuljettanut alusta säännön 6 mukaisesti turvallisella nopeudella, koska hän kuitenkin kertoo pystyneensä pysäyttämään aluksen ja ajamaan takaisin laituriin. Hakija ei antanut meriteiden säännön 34 mukaista äänimerkkiä, mikäli hän on ollut epätietoinen siitä, ryhtyykö toinen alus toimenpiteisiin yhteen törmäämisen välttämiseksi. Lisäksi hakija on jatkanut matkaansa merelle vaikka on havainnut aluksen ohjailukyvyn olevan heikko johtuen vallitsevasta tuulesta. Merilain 6 luvun 3 ja 3a mukaan päällikkö on velvollinen ennen matkan aloittamista huolehtimaan siitä, että alus on matkaan ja vuodenaikaan nähden merikelpoinen ja aluksen päällikön on ennakoitava haitalliset sääolosuhteet. Lisäksi päällikön on merilain 6 luvun 9 mukaisesti huolehdittava siitä, että alusta kuljetetaan ja käsitellään hyvän merimiestavan mukaisesti. Edellä mainittu huomioiden pelastuslaitos ei ole osallinen haveriin eikä vaatimuksille ole perustetta. Pelastuslaitoksen lakimies toteaa, että saadun selvityksen perusteella ei voida osoittaa, että pelastuslaitoksen alus olisi jättänyt noudattamatta meriteiden sääntöjä, sisävesisääntöjä tai hyvää veneilytapaa tai, että aluksen päällikkö tai miehistö olisi muuten tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut vahingon. Pelastuslaitos ei ole lakiin perustuvassa korvausvastuussa hakijan veneen pohjakosketuksesta aiheutuneista vaurioista eikä perusteita vahingon korvaamiseen ole. Lisätiedot Tomi Kuula, lakimies, puhelin: 310 30040 tomi.kuula(a)hel.fi