LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2015 1/9 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki 2. Ottopaikka Lappeenranta, Jänhiälän kylä, tila Lohjan sora RN:o 2:68 (405-536-2-68). Tilan RN:o 2:68 omistaa luvanhakija. Ottoalueen pinta-ala on 24 700 m 2. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus, jonka hakija on päivännyt 11.12.2014, on leimattu saapuneeksi ympäristötoimeen 11.12.2014. Lupaa haetaan soran ja hiekan ottamiseen. Hakija on hakenmut lupaa aloittaa ottosuunnitelman mukainen otto ottosuunnitelmaa noudattaen ennen luvan lainvoimaistumista. 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Hakemuksen liitteenä ovat maa-aineksen ottamissuunnitelma 3.12.2014, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 20.11.2014, rekisteriotteen tiedot 17.11.2014, rasitustodistus, lainhuutotodistus, 5 kpl karttoja (yleiskartta, nykytilannekartta, suunnitelmakartta, jälkihoitokartta ja leikkauspiirroksia). Vuonna 2010 vahvistetussa maakuntakaavassa alue on osoitettu maa- ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottamisalue sijaitsee Aholan paikallistien (14855 ) itäpuolella. Tarkempi sijainti selviää liitekartasta. Liikenne alueelle on Aholan paikallistieltä rakennettavan liittymän kautta.
Suunnitellun ottoalueen molemmilla puolilla on maaaineksen ottoa (itäpuolella hiekan sekä soran ottoa ja länsipuolella kiviaineksen ottoa). 2/9 6. Ottotoiminta ja sen laajuus Lähimmät kiinteistöt (vapaa-ajan kiinteistöjä) sijaitsevat vt- 6:n pohjoispuolella noin 350 m:n päässä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat ottoalueesta kaakkoon noin 465m:n päässä. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöä. 6.1 Maa-aineksen otto 6.1.1 Toiminnan vuosi- ja kokonaistuotanto Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema on +87 ja ottosyvyys maksimissaan 11m, kokonaisottomäärä on 170 000 k-m3 ja vuotuinen otto maksimissaan 170 000 k-m3, keskimäärin 17 000 m3 ja ottoaika 10 vuotta. 6.1.2 Toiminta-ajat Maa-ainesten ottamiseen liittyvää toimintaa harjoitetaan ja myyntikuljetuksia on pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 06:00 22:00 ja lauantaisin klo 07:00-20:00 välisenä aikana. Edellä poikkeavista ajoista tapahtuvaa toimintaa on vain poikkeustilanteissa, kuten hätätyönä tehtävissä tilanteissa tai yön yli kestävissä betonivaluissa. 6.1.3 Toiminta Otto aloitetaan suunnitelman mukaan alueen kaakkoisreunalta yksitasoisesti kohti länttä ja pohjoista. Alin kaivutaso olisi + 91. Ottoalueen luoteispuolella sijaitseva Joutseno- Imatra yhdysvesijohtolinja on huomioitu ottosuunnitelmassa. Maaperä on selvityksen perusteella soraa ja hiekkaa. 6.2 Jälkihoito ja maisemointi Alueen maisemointi etenee rinnakkain ottotoiminnan kanssa. Maisemoinnissa hyödynnetään vastaanotettavia puhtaita ylijäämämaita, joilla luiskataan ottamisalueen reunarinteitä enintään kaltevuuteen 1:3. Maisemoinnin jälkeen alue palautuu pääosin metsätalouskäyttöön. 6.3 Varotoimenpiteet, polttoaineet ja jätteet
Maa-aineksen ottoalueen ympärillä kiertää lippusiima ja alueella on varoituskylttejä varoittamassa jyrkistä reunoista ja putoamisvaarasta. Lisäksi työmaatiellä on asiattomilta pääsy kielletty -kieltotaulu. 3/9 7. Hakemuksen käsittely Alueella olevat polttosäiliöt ovat lukittuja kaksoisvaippasäiliöitä. Tukitoiminta-alueella on paksulla, öljynkestävällä muovilla suojattu alue öljysäiliöitä, tankkausta ja pieniä huoltotoimenpiteitä varten. Öljyvuotojen varalta alueella on lapio ja öljynimeytysainetta. Alueelle laaditun kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteitä ei synny. 6.4 Toiminnan ympäristövaikutukset Maa-ainesten ottotoiminnan ei arvioida vaikuttavan alueen pohjavesiolosuhteisiin, sillä tilanne ei merkittävästi muutu alueen nykytilanteesta. Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua tarkkaillaan asennettavasta pohjavesiputkesta ottosuunnitelman mukaisesti. Toiminnasta aiheutuu hienoa pölyä, joka leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Suurin pölylaskeuma tulee ottoalueen lisäksi sitä lähellä sijaitseville alueille. Maa-ainesten ottosuunta, ympäröivän maaston muodot sekä pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet estävät pöly- ja meluhaittojen leviämistä ottoalueen puolelle. Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla 17.12.2014-16.1.2015 välisenä aikana ja kuulutus on julkaistu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja Etelä-Saimaa- lehdessä. Naapureita ei ole erikseen kuultu, koska alueella on ollut maa-aineslupa jo aiemmin ja lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu ilmoitustaululla sekä maakunnan lehdessä. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Maa-ainestenottolupahakemukseen on pyydetty lausunto Lappeenrannan kaupungin kaavoitukselta, palvelutuotannolta, kiinteistö- ja mittausosastolta Lappeenrannan Energialta. Lappeenrannan kaupungin Kiinteistö- ja mittaustoimi, Lappeenrannan Energia ja Kaavoitus ilmoittaa ilmoittaa, ettei niillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.
4/9 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt tarkastuksen paikan päällä 12.11.2014. Tarkastuksesta laadittiin tarkastuspöytäkirja. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Rudus Oy:lle,osoite PL 49 00441Helsinki maaainesluvan Lappeenrannan kaupungin Jänhiälän kylään Lohjan Sora RN:o 2:68-tilalle ottosuunnitelmaa noudattaen seuraavin ehdoin: 1. Ottamisalue Ottamisalue on suunnitelman mukaisesti 2,5 ha. Ottamistoimintaa ei saa ulottaa 12 metriä lähemmäksi paikallistien keskilinjaa. Ottamistoiminnassa tulee huomioida länsireunalla sijaitseva yhdysvesijohto Imatralle sekä alueen eteläreunalla sijaitseva maakaasuputki. Suoja-alueella tulee säilyttää puusto. 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys on +91. Kaivua ei kuitenkaan saa missään olosuhteissa ulottaa 4 metriä lähemmäs ylintä pohjavedenpintaa, vaikka lupa antaisikin siihen mahdollisuuden. Luvanmukainen ottomäärä on 170 000 k-m3. (Maa-aineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan massakasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa tai pölyhaittaa asutukselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä tulee vähentää kastelulla. Oton aikana ja oton keskeytyessä tulee kielekkeet pudottaa
alas.(maa-aineslaki 11 ). 5/9 4. Pohjaveden tarkkailu ja suojelu Pohjaveden pinnan korkeutta ja laatua on seurattava ottosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Jos pohjaveden laadussa ei tutkimusten perusteella havaita poikkeamia, tarkkailusuunnitelmaa voidaan lupaviranomaisen toimesta tarkentaa. Pohjavesinäytteestä tulee tutkia ainakin ph, sameus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpi- ja fosforiyhdisteet, sähkönjohtokyky, kloridi sekä öljy-yhdisteet. Luvan saajan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan saa tuoda pohjavesille haitallisia aineita. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita pohjavesille haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai pohjaveteen. Näitä aineita ei saa säilyttää tai varastoida alueella ilman asianmukaisia suojarakenteita. Myös koneiden ja ajoneuvojen huolto, tankkaus tai säilytys alueella on sallittua vain tiiviillä alustalla, josta öljy ei pääse maaperään. Alueella ei saa polttaa jäteöljyä. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan ympäristöviranomaiselle. (Maa-aineslaki 11 ). 5. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen. 6. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Jälkihoitoa tulee tehdä kaivun etenemisen kanssa rinnan. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3 alueelta saatavalla kivennäismaalla. Mikäli kivennäismaata ei ole tarpeeksi, voidaan luiskien maisemointiin käyttää muualta tuotuja puhtaita kivennäismaa-aineksia. Maisemoinnissa
käytettävän maa-aineksen tulee soveltua alueelle ottosuunnitelmassa esitetyn jälkihoidon kasvualustaksi. 6/9 Maisemointia varten tarvittavia muualta tuotavia massoja saa tuoda alueelle sitä mukaa kuin maisemointia tehdään. Maisemointiin käytettävien massojen varastointiaika voi olla enintään kolme vuotta. Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta. (Maa-ainesasetus 7 ). 7. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on ennen oton aloittamista asetettava 15 000 euron arvoinen hyväksyttävä vakuus, joka on voimassa kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty. (Maa-aineslaki 12 ja maaainesasetus 8 ). 8. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä luvan voimassaoloajan vuosien määrällä. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-ainesasetus 9, maaainestaksa 1.1.2014). 9. Liikennejärjestelyt Kulku alueelle tapahtuu Aholantieltä rakennettavaa tieyhteyttä käyttäen. (Maa-aineslaki 11 ) 10. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee ottoalue olla merkittynä ja vakuuden hyväksytty (Maa-ainesasetus 9 ). 11. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastais-
ta tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. 7/9 Ottotoiminta ei saa myöskään aiheuttaa liiallista häiriötä ympäröivälle luonnolle. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maaaineslaki 11 ). 12. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ). 13. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 18.03.2025 saakka. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 14. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 2 843,50 euroa. Maksu sisältää kuuluttamiskulut ja MAL 21 :n mukaisen päätöksen Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankoh-
tana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 10.12.2013 134 (Maa-aineslaki 23 ). 8/9 2. Päätöksen perustelu Maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-ainesten ottaminen alueella on todettu mahdolliseksi jo aiemman lupakäsittelyn yhteydessä vuonna 2005. Ottamistoiminta ei turmele maisemakuvaa, eikä alue kuulu arvokkaiden harjualueiden listaukseen. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien ja maisemaan kohdistuvien vahingollisten vaikutusten minimoimiseksi. Alueen maankäyttöä ohjaa lainvoimainen maakuntakaava. Pohjaveden tarkkailu on alueella tarpeen, vaikkei alue ole luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjaveden tarkkailuun asennetaan alueelle pv-putki. Maa-ainesten ottosuunnitelmassa esitetty jälkihoito palauttaa alueen metsätalouskäyttöön ja maisemaan ei jää merkittäviä muutoksia oton loputtua. EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä vain pintamaat ja kannot ja hakkuutähteet. Tässä tapauksessa kaivannaisjätettä ei alueella synny. Määräyksessä 9 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan maaainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. 3. Sovelletut oikeusohjeet
Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b, 21 ja 23 Asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 9/9
Ottoalue ja häiriintyvät kohteet