ä^m
f H i l. O K Raksi puhetta flänioikeuöesta pitänyt n. K. a f U r s in D Y Qulusfa R ein o Drocfcilan kustan nu ksella. t y ö v ä e n l i i k k e e n k i r j a s t o
Suomen työväenpuolueen perustam isen m uistoksi 20. 7. 1905 toimitettu julkaisu. Oulussa, Kalevan Uubessa kirjapainossa 1905. Sensu urin hyväksym ä Oulussa 25.7. 1905.
eteenpäin. (spulje pibettp Durussa VsOö.) Sftahtama mirtaus käypi läpi atkakauben, je on kuin jättiläiskotkan fiipien Suhina ilntasfa: kanfat kokonaifuu besfaan pyrkimät omaa kohtaloansa itfe ohjaamaan. SRans fan fuurisfa mallankumoukfis{a keksittiin Je tepjiroä keino, Jolla kanjat omat ryhtyneet ottamaan kohtalonsa omiin käsiiniä ja siten mäbitellen Syrjäyttäneet kaikki juuret ja pienet fortajanfa. yleinen, Suorunuinen ia yhtäläinen äänioikeus on melkein kaikissa SiuRstysmaisfa pääsjyt maltaan, jos kohta mielä muutamia jälkiä manhasta orjuuben tilasta onkin jälellä. SHanskasfa, Sm eitfisiä, ^Imeriikasja, Sakjasfa, @s= panjasja, Tanskasia, Sftorjasfa mallitjee tämä yleinen ääni oikeus; Staliasja, 23elgiasfa, (Snglannisja, Serbias}a, mielä pä öollannisja, ^Ruotjisja ja Stäm allasfa on e nähtämästi toteutumaijillaan. SJtutta Unkarilaifet ja Suomalaiset, ainoat Suomenjukuijet kanjat (Suropasja ne omat mielä Suuresti takapajulla. >äpeän puna noujee Suomalaijen kasmoille, kun puhumattakaan aatelis ja pappisfääbpistä ajattelee, että (Suomen kaupungeisja m. 1900 kirkonkirjojen mukaan oli 3 2 6,709 henki*öä, mutta että näistä ainoastaan 2 3,4 6 9:llä eli 7,2 /o:lla oli äänestysoikeus pormarisfää tyyn ja että 2 /3 kaupunkien mäestöstä jäi tyytyä 2 5 äänen ääniasteikkoon ja 800 Smk. J e n s u k j e e n, maikka ainoastaan 1 0 o/ työmäestöstä pääjec 1,000 Smk. mu ojituloihin; että maalaismäestön 2 miljoonasta noin 100,000 eli
4 tuskin 5 o/o malitft ebustajia toälillifesti talonpoikaisfäätppn. 1882 ttmoben maltiopäimillä tekiraät Suomen fääbpt anomuksen maltiopäimäjärjestpkfen muuttamisesta äänioikeuteenkin nabben. hallitus antoikin esitpkfen 1885 muo* ben mattiopäimille, josfa ebbotettiin 800 mk. fenfus, korkein äänimäärä 25:kji ja poisiuljettatoakfi äänioikeubesta ainoasi taan naifet, toapaaiukui(et ja papit, Sotilaat, palkolliset fekä: kunnallistoeronia Suorittamattomat. 9Jkutta kiimaitten otte- luitten perästä tämäkin toanboillinen e(itps fäätpjen phtei- fesiä istunnosja (plenum plenorun^isfa) bplättiin. 1894 muoben maltiopäimillä ejitetdin ufeampia anomukfia ääni- oikeuben laajentamiseksi, mutta lakitoaliokunta ilmoitti, ettei Se ole ebtinpt tutkia afiaa eikä akkakaan muka ollut Sopima tämmöifille uubistukfille, jonka täbben anomukset olifimat bpljättämät; mikä tapahtuikin. 9flutta tämä me- ruke ei auttanut; im aam illa maltiopäimillä m. 1897 tul- mimalla tulmi anomuksia tästä afiasta, niin että fääbpt (aimat kun Saimatkin pleifillä fanoilla laufutun anomuksen toimeen, että äänioikeus laajennettai(in ja tarkemmin määriteltäisiin. Kuten jokainen tietää, oli tämmöinen hallitukien efitps efillä tämän muoben maltiopäimillä. 9Jkutta niinkuin m. 1894 ei nptkään ollut Sopima aika afian ratkaife- mifeen: laillifia oloja ei m aasja mallinnut. 9ftpönnettäköön empimättä, että ebuskunta oli täpfin oikeutettu käpttämään tpölakkoakin ja merojenkieltoa, kuten 1860-lumulla Unkarissakin tehtiin, pakoittaakieen hallitusta laillisten olojen palauttamiseen. Oftutta kun ei {ittekään laillifia oloja }aatu, ei huomen fanhan ebuskunta ollut m illään tum alla oikeutettu jättäm ään ratfaifem atta koko fuuren fanfan elin- kpfpmp^tä, ääntoikeu^aftaa, fitä afiaa, joka enemmän kuin mikään mnn olift tnkennt koko kanfammc olemaäfa- oloa ja etinomaifesfa m ää räeifä lifännijt faman fan fan nm3tu3tu3kpkpä«sflpt tuo pieni kermaluokka feifoo pkfin fen
5 sijaan, että äänioikeuben fuomiiella kansan fotoille ritoeille uo= men kanja olifi Seifonut kuin pkfi mies kaikkea fortoa toastaan. (Si tarroitse mätääkään epäillä, että Seuraamilla toal= tiopäitoillä, jolloin äänioikeusafia taas tulee efille, fe toas= tustajien puolelta kptketään pbteen täpbeliifen ebuskunta? uubistukfen kansfa kakji= tabi, jos tabbotaan käpbä oikein kanfamoaltaifilta, pk(ikamarijärjestelmäksi. Suutta minä ke= koittamalla keboitan tpömäkeä ja kanjan ft>roiä ritoejä: älkää tarttuko tätjän koukkuun. Jättäkää kerrassaan kaikki bou= railut kakfo ja pkjikamarijärjestelmästä, jotka kpllä närjttä- mät kauniilta, mutta jotka toaan miiropttätoät roälttämätöntä uubistusta ebkä 1 0 2 0 to u o 11 a. $kfikamarijärjestelmä, joka npkpään toallitfee ainoastaan kolmesfa {iraistpsmaassa on toijeksi kuroin kaukainen ikänne ja aateli pnnä papisto muobostaroat meillä npt jo parempaakin pläkuo* nctta kuin jonkunlainen pläkuone taroallifen mallin mukaan. (Susin fiis ilman roerukkeitta ja roiiroptpstä p o r to a r i s= ja talonpoikaisfäätpjen k a n S a n = roaltaistuttaminen ja fi11e roasta e b u s k u n= talaitokfen täpbeuinen uubistus. älkäämme kannattako mitään kauniita roerukkeita. 9Jte takbomme ebelleenkin tarmokkaasti roaikuttaa Ja ib lisien _olojen palauttamifek i, mutta muistakaamme se npt on äänioikeusafia ckbottoma^ti afetettam a enfi fu jakle! (Si mitään tinkimistä täsfä fukteesfa! (Se, joka ei fuostu pleiseert ja pkkäläi}een äänioikeuteen, f e olkoon uomen tpötoäen Suoranainen to a s- t u s t a j a, toaikka l)än muuten pukuifikin enkelien kie* lellä! STpöläifet, älkää unoktako tätä! Sftutta ennen kaikkea älkäämme unoktako, että jokaifcn uubistuksen toteuttamifekfi roaabitaan tpötä, uupumatonta tpötä! (gnfi maitiop äim illä on äänioikeusasia ajettaroa loppuun, rntstä kinnasta taljansa ja {itä roarten on rpk= bpttäroä mitä tarmokkaimpiin toimenpiteisiin, jotka kerras= faan työtuät maakuu ja m urtam at kaiken mastitkfeu*
6 niikfi tulee maltiopäimillä rauenneen äänioikeusafian johbosta toimeenpanna pii maan juuri a kanjakokouk* S jjj, joisja tästä kpspmpkfestä tebbään tuleroaifuuben ma* ralte päätöksiä. 3 u agitatjioonin bproäkii täsfä asiasja on rahankeräpkfiä mitä Suurimmalla innolla toimeenpan* tatoa. ( USi toaltiopäitoien aikana, jolloin ajia päätetään on ainakin 5 0, 0 0 0:n ihmisjoukko a f e t e 11 a m a toastaan ottamaan maltiopäimämiehiä, kun be päätöksestä palaamat. Soijekii omat, kuten SRuotjisSakin tapahtui m. 1893 ja 1896, aikaanjaatamat tamalliiet kanfanmaltio* päimät, joihin ebustajat malitaan pleifen ja phtäläi- Sen äänioikeuben perusteella. 9kämä maltiopäi* mät, jotka olijimat kutsuttamat kokoon muoben kuluesja, pa* nemat mpöskin juuren ääntenkeräpkfen mi reille. Sitten on mpöskin n. j. pleinen lakko niisiä ammateisja, jotka tuntumammin, maikuttamat pleiieen Hik* keejeen, otettama makaman hörkinncm uluijeksi, jiksi aikaa, kun enji maltiopäimät pleijestä äänioikeubesta päättämät. SRutta jotta tämmöijestä Suurlakosta moitaijiin puhua, on ammattijärjestö lujitettama ja pleinen am^ mattiphbistpshallinto toimeen jaatama ai* roan kohta, joka keskipisteestä tätä ammattijärjestöä ke* hi 11 ä ä. allitukfen tulee mpöskin miippmättä mahmistaa kaikki raastumankokousten kautta pppbetpt parannukjet ääni* oikeusoloisfa ja uujia raastumankokoukjia jitä marten pibet* tämä. S illä muuten on pelkääminen, että enji maltiopäi* mille liian monesta kaupungista malitaan maan rutiman* hoiltifia ebustajia. Niinikään tulee huuitukjen mitä pikem* min palauttaa laillijuus koko laajuubesfaan, ettei ääni* oikeuben mastustajille jäifi ainakaan tämä keppihevonen, maan ainoastaan ebuskunnan täpbelli* nen uubistus.
7 p arasta on, että tpökanfa äänioikeusajian ajamifesja etupääsfä luottaa omaan tooimaanja. Kotoin rnastus tulee koitumaan toanbotllifesta ruotsalaispuolueesta. 9flitä {Utä tacotta on obotettama näyttämät efim. ijerrojen eimbergerin ja 3?. Heikelinkin pormarisfääbpsiä ejittämät lauiunnot toiime toaltiopöitoillä ja bra rotenfeltin aate= lisfa. 3 a toielä paremmin käp eräästä to. 1903 julaistusta roanboillisruotsinmielifestä julkaisusta Jekmille, mitä tpömäen (opii toitooa tältä nurkkakunnalta ( ito. 63): näpttää fel= toältä, että Suoranainen liittpminen tpötoäenpuolueeieen eritpiiine toaltiollisine tarkotukfineen ei otoellu pbteen jäse* nppben kans{a ruotialaiies(a puolueessa! Zo\in oroat muutamat, kuten brat oon 93orn, 3lug. Sftpbergh ja Scbpbergsion ijiukan Suopeampia äänioikeusa{ian Suhteen, mutta tuskin pääsetoät tooitollc. abarfinaifet nuorruotia= laifet ja tpötoäenajian Snofijat, kuten efim. 3toar Heikel,. cbauman,. SRattsfon, H- ummerus, 21. 9Jlöme omat enemmän tai mäbemmän äänioikeusreformin puolella. 6a= maa täptpp mpös Sanoa (uomenmielifestä hallituspuolueesta (berrat 2)anielsion, 2llin, pnen p. m.), olkoon ]v)x) mikä tahania. Jonkunlaista poliitista miiiautta Se on kaikisja tapaukiisja, että ajois{a, kuten englannin koniermatiimien joukosja, tiebetään antaa perää ajan maatimukfille. 9luor= Suomalainen puolue on, kuten jokainen rabikaalinen porma= rispuolue, juuresia määrin taipumainen pleijen ja pijtäläifen äänioikeuben mpöntämijeen muistettakoon herroien 3 n9= manin, Mikkolan ja Stahlbergin lauiunnot, mutta tä= män puolueen on ainakin täsjä kpipmpkiesjä jprkästi ajetuttama erilleen manhoillisruot{alai}esta rphmästä; muu= ten ei kanja jiitä mälitä. Kokemus, ejim. SRuotSista, Norjasta p. m., omasta maastammekin, on ojoittanut, että äänioikeuben mastusta= jät Saamat teljbä Suurempia mpönnptpkfiä, mitä enemmän uubistusta miimptetään. (SnSi maltiopäimiin ei ole pitkä
aita, mutta fikji ehtii afiamme mielä enemmän kypfyä. 8 Silloin tulee kanfan fymien ritoien p a k o i 11 a a m astustajat myöntymään yleijen ja yhtäläifen äänioikeuben fäätämijeen. (Symät rimit omat nyt jo niin fuutukfissaan miimytyk= iestä, (fen tiebän, kun eri kaupungeisfa olen ollut läsnä tämmöifisfä kokouksisfa) että on puhuttu kimistä, mutta mi= ha mastustamia ebusmiebiä mastaan moi aiman belposti enji maltiopäimillä, jos yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suorastaan ^ Iät ään, käybä niin mattamakfi, että (Suomen kanjan ebusmies ehkä tarmitjee pansja= ripaitaakin] jotakin hurjistunutta] yläöpäätä mastaan. Kuka ottaa Silloin ebesmastuun päällensä? (Suomen kanian (ymät rimit! 3 a Ainoastaan yleifen ja yhtäläijen äänioikeuben kautta moitte kohottaa omaa tilaanne moitte kobottaa lapjienne, lastenlapjienne ja koko kanjanne tilaa. Ailanne on oikea. Cri tinkimistä mäljääkään äöastatkoot tämän oikean ajian m astustajat Sen^unkiista! jo lle i yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta jaamuteta enji* maltiopäimillä, jaamme fitä ehkä obottaa tuomiopäimään Saakka. R iu tta mc odotamme a in o a lta a n enfi m aitia* painuin faakka ci päim äakään f en taaemmin* (Siä köön yleinen, Suoranainen ja yhtäläinen äänioikeus (Suo* mesiä!
(Dikä on pääasia? (spupe pibettp K uopiossa 4/ö ja O ulussa 24/ö 1905.) 1848 umoöert mallankumous hanskassa spntpi siitä, että hallitus ei tahtonut suostua minkäänlaiseen äänioikeu* ben laajennukseen. 3 a sen mainingit ulottuivat useampiin muihinkin maihin, mpöskin Saksaan. Siellä sääbettiin melkein pleinen ja phkäläinen äänioikeus, mutta jo seuraa* toina muosina pääsi taantumus mailalle aina muoteen 1 8 5 8, jolloin SBilhelm, mpöhemmin Saksan ensimmäinen keisari tuli preussin hallitsijaksi, illoin taas joku uubem* man ajan tuulaljbus ja mapaamielisppben puolueen mer* iitps kasmoi. SJtutta tämä ei kestänpt monta muotta. preussin huilitun rupesi puuhaamaan 'uutta sotajärjestelmää ja maati siihen uusia meroja ebuskunnalta. huoituksen ja ebuskunnan mäli rikkoutui auttamattomasti, kun jälkimäi* nen asettui jprkästi kieltämälle kannalle. Qrbuskunta mäitti, että hullliukiellu ollut mitään oikeutta tämmöiseen sotajärjestelmän säätämiseen mastoin ebuskunnan tahtoa ja Ilman sen mpöntpmistä. 91iita mapaamielisten eli perus* tuslaillisten käsitpksen mukaan ei ollut muuta kuin riita paremmasta oikeubesta. Siiloin astui taistelutantereelle Saksan suuri tpömäen* agitaattori Q-erbinanb Kassalle* h än mäitti empimättä esitelmässään Ueber Slerfassungsmesen (maltiomuotojen luonteesta), että jokainen maltiomuoto riippuu asianomai* sista maltasuhkeista, että maltiomuotokpspmpkset eimät ole oikeubenkpspmpksiä, että tobellisuubessa tämmöisissä asioissa mielä oikeus on sama kuin malta ja että
10 huutaminen: hallitusmuoto on m aarasfa ei auta, jos ei ole olemasfa toastaaroia rooimia fen tukemifek{l 3 a toi* esfa puljeesfaan 2Bas nun? (9Kitä npt) hän efittää mi* I)in keinoihin olifi rphbpttämä, jotta nämä kartfallifet moi* mat kasmaifimat: keinot omat muka toifet (Snglannisfa, toifet Sakfasfa j. n. e. fiasjallen mäite herätti ääretöntä huomiota. Sak* fan perustuslailliset kiljuimat roihasta, maikka Sasfalle ei ollut laufunut muuta kuin mitä jokainen reaalipolitikko oi* keakfi tunnustaa ja maikka hän ei fuinkaan ollut fanonut eikä tahtonutkaan fanoa, että tuo tofiafia on hptoäkfpttämä ja niinkuin fen olla pitää. R iitta Seuraus tästä huökkäpk* iestä öasfallea mastaan oli Se, että hän mieraantui perus* tuslaillifista phä kauemmaksi 3>a tpömäki itfe teki Samoin mapaamielisten pmmärtämättömän käptökfen joljbosta pleen* Sä. Siihen asti oli tpömäki enimmäkseen käpnpt hallitukien mastustuspuolueen, mapaamielisten manamebesjä: Je oli ku* ten Sasfalle itfe fanoo,,ber felbstlofe Sbor unb SRefonans* boben ber Fortschrittspartei (ebistpspuolueen maatimaton kööri ja kumupohja). olemasfa. SJkutta itfenäifppben oireita oli jo Spömäestö pppfi en{in päästä mapaamielisten kanjallisphbistpkfen jäfeniksi; Siihen mastattiin näiben puolelta, että tpömäestö on katfottama Sen kunniajäjenikii ja kun ehbotettiin äänioikeusolojen korjaamista kanfanmal* taijempaan Suuntaan ha^ u s oli näet muuttanut pleifen äänioikeuben *Preusfisfa mieläkin mallitiemakii pien raha* maltaisekii kolmiluokkajärjestelmäksi, niin enemmistö oli Sitä mieltä, että tämä kpfpmps ei ollut polttama: olihan tuo manhoillinen ebuskunta ponte* masti mastustanut h H tu s ta. Silloin loppui tpömäestön kärfimällispps. S e päätti ajettua aiman itfe* näifelle kannalle, kun fe felmään huomafi, että mapaamie* listen tarkoitus oli perustusiaillifesfa kpipmpkfesfä käpttää köphälistöä ainoastaan fen merran kuin heibän omat luok*
11 föcbut roaatimat: köppälistö faifi kpllä pakea kastanjat tules- ta, Siinä kaikki; mannastaan (e ei faifi Sen enempää. akfan proletariaatti päätti npt kokoontua pleifeen kokoukseen asiain tilasta neumottelemaan. SJkutta tätä pleistä kokousta mastusti* toat mapaamielifet jprkästi. eibän äänenkannattajansa julisti: juuri npkpään on tpömäen liike (opimaton, jos Sillä pleenfä on joku toaikutus, moi Se maan olla mapingollinen. 9fte elämme mitä totifimman toaltiollisen taistelun aikana, meibän mal= tioelämämme on koreasti upattu; npt tulee kaikkien, jotka pitämät uskolli(esti kiinni maltiomuobostamme, pptpä mitä moimakkaimmin mastustamaan mastustajien ppökkäpkfiä. pämäestön tulee käpttää koko moimansa pisteen Suuteen päämaaliin, joka on koko kanfan Spbämmellä, nimittäin pen= ki{een taisteluun maltiomuobosta. Xämä kuului Sangen ppmältä ja otollifelta; ikämä maan, että itfekkäifpps koko alastomuubessaan loistaa tämän tofiaan kauniin merpon takana. akfan tpömäestö pani fen takia tuumanja kaikista näistä maroitukjista puolimatta toimeen. 3 a öasfalle kämi kirjoituksellansa Dffenes 5Intmort* cpteiben" alkaneen liik= keen etunenäs{ä. ä s jä kirjoituksesfa, josta akfan npt niin maptama tpömäenliike on faanut ensimäijen alkunia, pän maptamin kaunopupeliain janoin toitottaa tpömäes= tön konniin, että fen tulee muobostua itfenäifekfi, maltiolli= Sekit puolueeksi ja afettaa pleifen, pptäläijen ja fuoranaijen äänioikeuben tämän puolueen periaatteelliseksi tunnusjanakji ja fotalipukii". 3 u Sasfalle puntaa akfan ja kaikkien maitten tpömäelle: pleinen ja Suoranainen äänioikeus ei ole maan teibän maltiollinen, maan mpöskin teibän pp= teiskunnallinen perusopjeenne, kaiken Sojiaalijen amun perus? eptona. e on ainoa keino, millä moi parantaa tpömäes* tän aineellista tilaa... Särjestpkää laillista ja raupal* lista, mutta mäipmätöntä, pptämittaista agitatjioonia marten pleifen ja fuoranaifen äänioikeuben Saamuttarnifekfi. iitä tuokiosta asti, jolloin liitosfamme on 100,000 tpömies^
12 ta, on Se jo olema malta joka jokaifen täptpp ottaa lu= kuun. öemittäkää tämä buuto joka tel)taafeen joka kplään, joka mökkiin. 2Buobattakoot kaupunkilais tpömiehet kor= keampaa tietoansa ja {imistpstänfä rnaalaistpömäestöön. Puhukaa, keskustelkaa kaikkialla, joka päimä lakkaamatta, herkeämättä rauhaltifisfa julkijisfa, kuten pkjitpifisfäkin ko= koukfisfa pleifen ja fuoranaifen äänioikeuben mälttämättö* mppbestä. tökitä enemmän teibön äänenne miljoonittain kaikuu, itä mastustamattomakfi käp en paino, perustakaa kasfoja, joibin jokaifen tulee makfaa ofuutenfa. perustakaa näillä kasfoilla, jotka huolimatta ofuukfien pienuubesta muo= bostamat agitatiioonitarkoituksia marten fuuretnrnoisen rahallifen m o irn an... lentokirjasta, palkatkaa näillä malmilla agentteja, jotka miemät pmrnärtämäifppttä maan joka fopukkaan, tunkeumat tällä hnubolla jokaisen tpönteki* jän, jokaifen rnäkitupalaifen, jokaisen peltomiehen pbämmeen. 9Jkak{akaa näistä maroista kormausta femrnoifille tpörmehille, jotka tämän toiminnan kautta omat kärfineet maljinkoa ja mainoa. Uubistakaa joka päimä tätä antaa, uubistaen tätä antaa, aina tätä farnaa! Sota enemmän itä uubis= tetaan, {itä enemmän {e lemiää, itä rnahtamarnrnakfi kas maa en moima. Käptännöllifen menestpkfen koko taito on fiinä, että joka kerta kootaan koko moima phkeen kohtaan tärkeimpään kohtaan eikä katfota oikeaan eikä mafempaan. $lkää katfoko oikeaan eikä ma= {ernpaan, olkaa kuuroja kaikelle, jonka ei ole pleistä ja fuo* m naista äänioikeutta tahi on en pkstepbesfä \a fiihen jobs b a tta a...3 o s 88 96 /o koko mäestöstä käfittää pleistä äänioikeutta matfakpfpmpkfekft ja lemittää sitä matfan lämmöllä koko kanfallisruumiifeen oi* kaa hu leti, ei löpbp itä moimaa, joka kauan moifi tätä mastustaa. Jäm ä on fe merkki, jonka teibän tulee ppstpt* tää. Jä m ä on e merkki, josfa temoitatte. heillä ei ole mitään toista!
I 13 uomen fania on fekin taistellut taistelunfa ifiltä perittyjen oikeukfien puolesta. 3 a jokainen, jonka filmät otoat olleet auki, on näbnpt, että oikeus aina toielä on fa= rna kuin roalta. Sftitenkä tooi uomi tulla moimakkaammakfi? mrne moi npt ottaa lukuun kanuunoja ja muita murbaaieita. uomen kanfa tooi tulla tooimakkaammakfi pääa}ialtiiesti fiten, että koko kanfa jaa ottaa ofaa pleisten afioittem määräämiseen ja ifänmaan menestykfen luomifeen te l) ok* kaalia, a k t i i to i S e 11 a t a to a 11 a. 3 a Se tapabtuu etu* pääsjä pleifen ja nbtäläifen äänioikeuben uomifella kaikille täpfmkäifille kansalaifille ilman eroitukfetta. Dikeukfia kai* kille, ei maan melmollisuukiia ja marfinkin kanialtifuu* ben kallein aarre, pleinenjapbtäläinenää* nioikeus kaikille! SBaltiopäimät, kanfan ebuskunta, omat koettaneet puolustaa kanfan oikeukfia. SKutta tämä ebuskunta ei ole* kaan kanfan ebuskunta, maan ainoastaan muutamien bar* mojen etuoikeutettujen kanfalaistenebuskunta. Olkoon tämä felraänä ainakin uomen köttyälistölle! 3 a älköön tuo pieni joukkio robjetko nimittää itfeänfä uomen kanfan ebuskun* nakfi! ämetköön toki! Kanfan Juuri, malta* ; ma enemmistö ei ole tätä ebuskuntaa m a l i n*! nut, tämä kantajoukko ei milloinkaan tule j tunnustamaan Semmoista rabamattaisten joukkiota uomen kanfan" ebustajakfi. SRai* mottakoon tätä mäitettä mastaan niin paljon kuin tabbo* i taan, ei fe fiitä muutu, e on Jittekin tofi ja tofi ei tulesfa* kaan pala, loistamalla otfalla feifoo aina totuus typnenä kaikkia parjaajia mastaan! Ebuskunta on puoltanut oikeukfiamme. gpm ä! SDtutta e ei ole bankkinut fitä, mitä öasfalte maati, oikeukfien tukemifekfi. e tekee kuin perustuslailliset ^reusfisfa. ebuutaa oikeukfia, mutta fe ei banki mattaa; 3 u malta on. meillä pleinen, Suoranainen \a täkäläinen äänioikeus.
14 (St ole laillisia oloja maasjamme. Ao niin! Sen takia on jarrutus pantaioa toimeen toaltiomuobon fuojele= mifekfi. >ptoä! Akutta roaltaa tartoitaan mpös.,,5dliöfä tämä ristiriita on olemasfa", fano fictsfalle, fiinä on kirjoitettu reaktiomuoto ei mikään 3>umala eikä mikään huuto to oi itä auttaa auttamattomasti bukasfa!" 3 a to a 11 a on meillä, toistan fen toielä kerran pteinen, Suoranainen ja phkäläinen äänioikeus. Aateliston ja porroariston päätös roiime toaltiopäi= töillä oli jen takia ttmftiohittett tpbmppo. S illä kun be eiroät tahtoneet bankkia tooimaa tukemaan kanjan ebus* kunnan ja itfe kanfan roaltaa, pcttiim t be isänmaania ja kanjanfa. S e tulee olemaan bistorian labjoamaton tuomio. Akutta Se ei ollut ainoastaan toaltiollinen tpljmpps, toaan }e oliroaltiollista itjekkäifppttä, tahallista luokkaegoismia. )man maan ja oman kanian roaltiollista ahdinkotilaa käptettiin näbtätoästi keppihetoo}ena äänioikeus ben Sprjäpttämi(ek{i, omien luokkaetujen tukemifekfi. $lei{en äänioikeuben roastustajat eitoät enää 20:llä touosiiaballa Kristuksen Spntpmifen perästä kehtaa Suorastaan toas* tustaa Jitä, toaan käpttäroät kaikenlaifia roerukkeita, ajiän tpkkäpstä, ebuskunnan täpbellistä uufimista ja koko kan= fan roaltiollista abbinkotilaa. 3 a laillisten olojen palauttaminen ei ole, totta to* Saan muuta kuin toeruke, }illä jokainen reaalipolitiikko tie* tää, että, mitä laillifemmikii olot m aasja käpioät, jitä Suu* remmakji kastoaa pleijen äänioikeuben to a s= tustajien roastustus, Jitä toäbemmin on pläluokka päästpään pälkähästä hukuku* luotouttamaan mitään,,toal= tastansa". Akutta kun pläluokka on häbäsfä, Silloin fe hu= kee turmaa alaluokankin ritoeistä, mutta päästpään to a* paammilte toeiille, fe ei anna fille mitään tästä atoustuk= festa. otuuben nimessä täptpp mpöntää, että Je on ääni* oikeuben laajentamiselle meillä Juuri etu, että hallitus on
15 fuustä tai toifesta ajettunut fen fubteen Suopealle kannalle, jos kobta fen ebbetus ei ole kullin pitkälle menemä. Sangen merkillinen }eikka on, että muutamat hallitusta lä= hellä Seiioroat miehet, kuten eikm. bra $anielsfon, maltio= päimillä omat puolustaneet jotenkin pitkälle käumää reformia täsfä fui)teesfa. 93kikä hullunkurinen mastakobta ja Samalla mikä bäpeä: hallitus ehbottaa äänioikeuben laajennusta, fitä lähellä {eijomat miehet jitä puolustamat ja kanfan ebus= lu nta h9*kuä kanjan maltan laajentam ista! o mores! 3 a O tempera, ( i mikään muu a{ia tohista niin fel= mästi, että meiltä puuttuu tobetlinen kanfan ebuskunta kuin tämäukfinkertainen t o f i a f i a. Semmoisten kanfan ebustajain pitäifi oikeastaan feifoa jul= kifelta paikalla höpeämäsfä eikä kutfua itfeänfä perustuslaiilifikfi puolustajiksi. SCRifä ironiia! 2äm ä on fuoraa, peittelemätöntä puhetta! kanfanfa Sttutta Aasialle oli fiinäkin oikeasfa, kun hän mäitti, että mal)ta= min maltiollinen afe on Suora peittelemätön puhe, kuinka afia oikeastaan on. 3 a niin täutuu uleenfä tel)bä, maikka aina on obottaminen kanfanmartijoikfi tuotujen loppu* matonta kiljuntaa. Suomen köuhälistö! Älkää arastelko! tehkää aimo j runtäus kaikkia niitä mastaan, jotka tahtomat ruöstää teiltä teibän kallisarmoiiimman aarteenne! $h *9kää empimättä kaikkiin niihin, jotka kannattamat uleistä ja uhtäläistä ääni= oikeutta muusta huolimatta. afianne. S e onnukuään tärkein Kaikki muu feuraa fitte tästä oikeubesta: fe, mikä on Saatu, pufuu paremmin käfisfämme ja moimme paljoa Suuremmalla tobennäköisuubellä faaba Ufääkin, kun koko kanfan tobellinen ebuskunta fitä maatii ja koko kanfa hurrastaa ifänmaan ebistustä. yleinen äänioikeus ulipäänfä tekee kaiken kehitukfen taiaifekfi ja estää mäkimaitaifuukfia eri kanjanluokkien har= rastukfisfa. S e ei ole muuttunut eikä muuta maltiota
16 proletaariakin mutta e on tulemai{uuben proletaarien mal- tion ebbottomana ebellptpk{enä. 3 a turhaan on Sitä mas- taan mäitettp itä ja tätä. yleinen ja uoranainen äänioikene/' anoo as{alle tpömäenohjelmas{aan, on ainoa keino, joka it{estätt{ä taas pp{pmäi{esti tafoittaa ne kjairab- bukfet, joihin en määrin käpttäminen fatunnaifesti on johtanut. e on keihäs, joka it{e parantaa ne huatoat, jotka fe on iskenpt. 2ljan pitkään ei muu tooikaan pteifen ja uora- naijen äänioikeuben mallitesfa olla mahbollista, kuin että roalittu ebuskunta on fen kanfan tarkka kutoastus, joka {en on toalinnut. Kan{an täptpp {en takia aina pitää pleistä ja {uoranaista toaakioikeutta mätt= tämättömänä toaltiollijena taistelu keino- na, kaikkein perusteellijimpana jatärkeim- pänä to aatimuk{enan{a. 3 a kun meilläkin on faatu pleinen, {uoranainen ja ishtäläinen äänioikeus {ääbpstä ja {umusta riippumatta,, {illoin on meibänkin tuletoai{uutemme taattu. Oletteko te milloinkaan korkealta rouorelta nähneet auringon nou{ua? ^urppurareunus panee äärimmäijen tairoaanrannan punai{ekfi ja toeri{ek{i, ilmoittaen uuben toalon tuloa, {umut ja piltoet lähteroät nopeasti liikkeelle, ka{aantutoat kokoon ja heittäptproät aamuruskoa toastaan, peittäen hetkekfi {en {äteitä mutta ei mikään maallinen tooima tooi estää it{e am ringon roitkaista ja majesteetilusta nou{ua, joka tuntia mpöhemmin koko maailmalle näkptoänä, heleästi loistamana ja lämmittämänä {ei{oo taimaan kannella. 9Jtitä tunti on jokai{en päimän luonnonkumaamos{a, {itä on pk{i tai kak{i muo{ikpmmentä tuos{a maailman 1)is* toriallifen auringonnou{un mielä paljoa {uuremmoi{emmas{a näptelm äsjä!"